Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.01. 16:50 | Markku Naskali | ||
| Onkohan Toijalassa enää minkäänlaista asemaravintolaa? Joitain vuosia sitten oli vielä jonkinlainen kahvila ja silloin kun nykyinen asemarakennus oli uusi, oli kovinkin iso ja hieno ravintola. Katoavaa perinnettä ne. Lapsena kävin joskus isän kanssa sukulaisissa Järvenpäässä. Matkustettiin Purolaan usein kolmen junan avulla ja yleensä Riihimäellä oli pidempi tauko käydä ravintolassa. Isä osti oluen ja voileivän. Minä tietenkin söin sen leivän. Joskus syötiin oikein leikkelelautaset! Keitetty peruna ja pari siivua jotain makkaraa ja juustoa, ehkä kananmuna. Ai että se oli juhlaa! | ||||
|
|
04.01. 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, tiämmä eräs rautatieläisen leski sitä asemaravintolaa hoiti. Oletettavasti ajalta ennen DR-sarjan ravintolavaunuja (tulivat 1935). "Kansainväliset" taisivat kulkea muilla rataosilla, eikä niitäkään vaunuja kovin runsaasti ollut. |
||||
|
04.01. 16:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ai niin, se Ruotsin "högertrafik" alkusyksystä 1967. Ensin vaihtoivat puolta bussit ja kuorma-autot, sitten siitä viikon päästä loput. |
||||
|
|
04.01. 14:12 | Markku Naskali | ||
| Tuttu juttu tuo leskirouva ja asemaravintola. Olen aikoinaan kuullut sen syntyhistoriankin mutta en yritä selittää kun en enää tarkkaan muista. Joku tunnettu persoonallisuus siellä vaikutti. | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
04.01. 14:05 | Joonas Kauppinen | ||
| Hienoja kuvia. Kiitos sinulle Hannu! Paljonko sisäänpääsy maksaa? | ||||
|
04.01. 14:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Aika jännä, tässä kuvassa ollessani tuli arvontakuva samalta paikalta! https://vaunut.org/kuva/75016 | ||||
|
04.01. 13:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko Suomessa enää vuonna 2025 käytössä tätä, että ovet aukeavat molemmilta puolilta? | ||||
|
04.01. 13:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Korkki; todennäköisin syy mainitsemallesi asialle on, että kartan pohjana oleva ilmakuvaus on vanhemmalta ajalta. Esimerkiksi vuoden 1978 kartan 1143 02 Pori karttarunkona on ilmakuva vuodelta 1958, ja kartoituskuvaus vuodelta 1974. Joskus karttoihin on tussikynällä lisätty asioita, joita ei aiemmassa versiossa vielä ollut. | ||||
|
|
04.01. 12:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Hupaisinta oli että Ruotsissa järjestettiin jopa kansanäänestys asiasta 1955 ja vasemmanpuoleisen liikenteen säilyttämisen puolesta äänestäneet voittivat! Ruotsissa valmistetuissa henkilöautoissa oli ratti vasemmalla puolella koska oltiin varmoja että oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirrytään joskus, mutta kuorma- ja linja-autoissa oli ohjaus oikealla. |
||||
|
|
04.01. 11:55 | Erkki Nuutio | ||
| En tiedä miten näiden bussien kanssa toimittiin ovien ja mahdollisesti ohjauksenkin puolen muuttamisessa, mutta högertrfik alkoi Ruotsissa 1.9.1967. Valtiopäiväpäätös asiasta oli tehty 5.1963. Ruotsi oli vain 109 vuotta jäljessä Suomea. Suomessa oikeanpuoliseen liikenteeseen siirryttiin 8.5.1858 (Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus (=asetus) matkustajain welwollisuudesta, wastatuksin tullessaan, toisiansa wäistää). |
||||
|
|
04.01. 11:39 | Jukka Viitala | ||
| Busseissa muutettiin tietysti ovien paikat Helsingissä, mutta vaihdettiinko kuljettajan puolta? Milloin Ruotsissa muuttui kuljettajan puoli vasemmalle? Ainakin näkemissäni Amazoneissa on ollut kaikissa ratti vasemmalla. | ||||
|
04.01. 11:38 | Erkki Nuutio | ||
| Mahtaako Museorautatieyhdistykseltä löytyä kuvia kesältä 1974 tai 1975 Pilvenmäen raviradan vaiheilta, kun MFH lastaili jo puretulta radan kiskoja ja aluslevyjä lainattuun Kippi-Vanajaan vietäviksi Minkiöön tai Humppilaan? Vanaja saatiin Volvo-Auton Forssan vaihtoautorivistöstä Börje ltaällströmin järjestämänä. Vesa Venho luultavasti kuvasi kuormauksia. |
||||
|
04.01. 10:49 | Jari Välimaa | ||
| Allegro on pendolino https://fi.wikipedia.org/wiki/Pendolino#Pendolino_Suomessa | ||||
|
04.01. 09:53 | Juha Toivonen | ||
| Jostakin syystä talven tullen, on jälleen PYO-juniin valikoitunut enenevässä määrin Sr1, ja 2 x Sr1 vetokalustoa. Liittyykö tämä jotenkin talviolosuhteisiin, vai onko kyseessä vetokalustokiertoon liittyvä käytäntö? | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
04.01. 08:40 | Pasi Seppälä | ||
| Mielenkiintoisen näköinen museo. Taas Hannulta hyvät kuvat ja erinomaiset kuvatekstit. Melkein kuin olisi ollut museokierroksella mukana. | ||||
|
|
04.01. 08:15 | Lasse Holopainen | ||
| Huumori voi tietyissä tilanteissa olla kyllä defenssinäkin, mutta itse näkisin sen suureksi osin myös luovuuden tietynlaisena vapautuneena käyttämisenä. Meinaan aina ei tarvitse olla tiedostamatonta jonkun asian torjumista. Ja parhaat taiteelliset oivallukset sekä keksinnöt tulevat positiivisesta vapaudesta, eikä kompensaatiosta toisin kuin jotkut ajattelijat sanovat. | ||||
|
04.01. 08:04 | Lasse Holopainen | ||
| Nyt on Tyylekäs kuva isolla T:llä! | ||||
|
|
04.01. 07:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ellei sitten ole Allegroille käynyt kuten Pendolinoille, varaosia kallistusjärjestelmälle ei helposti enää saa. Tai hankita, miten vain. | ||||
|
04.01. 07:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekoitetaanpa tietopläjäyskeittoa lisää: (kunnioitukseni tämän kuvan kuvatekstin ja kommenttitietojen kirjoittajille, mitä tulee tuohon kuvan aiheeseen). Alfa - Romeo? Jees, firma muuten oli tehnyt tähtimoottorit sodanaikaiseen kuuluisaan italialaiseen kolmimoottoriseen torpedopommittajalentokoneeseen Savoia - Marchetti S.M. 79 "Sparvieroon". Vorgilaisille tuttuja lienee Airfixin muoviset ja koottavat lentokonepienoismallit? Konetyyppiä näki Välimerellä nyt ainakin, muun muassa myös Maltaa pommittamassa. Airfix oli tehnyt Sparvierosta 1:72 skaalaisen "julkkiksen". Alfa-Romeo väsäsi myös saksalaisilta ostetulla lisenssillä Daimler-Benz 601 ja 605-moottoreita, kutsumanimenä "Tifone". Valveutuneimmat tietävätkin näiden olevan ylösalaisin olevia V-12:ta (siis kampikammio ylinnä). Ne taas heitettiin Macchi MC 202 "Folgore" ja MC 205 "Veltro" hävittäjäkoneisiin. Osaamistahan riitti ja "saapasmaan" Ferrari-autot moottoreineen ovat hyvin tiedossa. Sekä "pitelemättömät petojen sukuiset"... Aivan päteviä lentovehkeitä osaavien ohjaajien käsissä! Eräskin ässä: Kroatian ilmavoimien kapteeni Josip Helebrant teki Folgorellaan selvää jälkeä länsiliittoutuneiden lentokoneista, oltuaan aluksi Luftwaffessa itäririntamalla JG 52:n kroatialais-Staffelissa (lentueessa) Messerschmitt 109- ohjaajana. Jo vain, Airfixin Messerschmitt Bf 109 G-6 ja Johnnie Johnsonin ("Väistä sininen parvi") Spitfire IX, mittakaavassa 1:72 maksoivat 1960-luvun jälkipuoliskolla sellaiset markkayhdeksänviisi per zibale Mäntän Sokoksella. Consolidated B-24 "Liperaattori" - pommikone oli 6 mk 50 p siinä 1966 aikoihin. Itsellänikin oli aikanaan aikamoinen lennosto siimojen varassa roikkumassa huoneeni katossa. Frogin Fokker D XXI (Suomen Ilmailutarhan FR-92 -tunnuksilla), ja Pierre Clostermannin JF-E Hawker Tempest Mk. V myös... Energiakriisi vaikeutti harrastusta noin 1973 ja nythän muovimallit maksavatkin aika raakasti. Eipä silti, Airfixin Gee-mersussa oli joitakin kehnouksia, jotka nyttemmin ovat jo muistojen joukossa. Laatu on parantunut huimasti, hyvä vaan sekin. |
||||
|
|
04.01. 05:32 | Kari Haapakangas | ||
| Melkoinen arvonalennus. Ei tuota Pietarin rataa voi juuri mutkaiseksi haukkua | ||||
|
|
04.01. 05:24 | Kari Haapakangas | ||
| Pikemminkin nykypäivän wolttifoodoraajat ovat noiden lähettipoikien kaukaisia jälkeläisiä. Faksit, sähköposti ja palkkakulujen nousu merkitsi aikoinaan lähettien ammattikunnan loppua, mutta nyt kapitalismi on keksinyt tehdä läheteistä "yrittäjiä" ja tarjolla on yllinkyllin halukkaita "yrittäjiä", enimmäkseen maahanmuuttajien joukossa. Eivätkä lähetit nykyään enää viestejä kuljeta. |
||||
|
|
04.01. 03:19 | John Lindroth | ||
| Onko kyseessä näiden ruokalähettien esiaaste? | ||||
|
|
04.01. 02:09 | John Lindroth | ||
| Hyvä Esa saat ten points olet huumori mies! Mutta sehän tiedetään! Huumori on ihmisen korkein defenssi kertoo psykiatrian oppikirja "Sadock/Kaplan! | ||||
|
|
04.01. 02:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itselläni oli koulupoikana bravuurina ilmehtiä samalla tavoin kuin englantilaisen "Mennään bussilla"-teeveesarjan tarkastaja Blake (Stephen Lewis). Musta kipparilakki päässä, niin jo vot! | ||||
|
Kuvasarja: Oulujoen nippu-uittoratoja |
04.01. 00:53 | Hannu Peltola | ||
| Tästä kuvasarjasta oppi paljon Oulujoen uitoista! | ||||
|
Kuvasarja: Pykälistön kulttuurikeidas |
04.01. 00:44 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja museosta, josta en ollut aikaisemmin kuullutkaan! | ||||
|
04.01. 00:37 | Uwe Geuder | ||
| Siinä lukee "Kontinuerlig tågkontroll, hyttsignal", siis "Jatkuva junaohjaus, ohjaamo-opastin". Ehkä sillä nimellä löytyy verkosta lisätietoa, mutta minä en enää etsi ainakaan tällä yöllä. | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
04.01. 00:36 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
04.01. 00:33 | Hannu Peltola | ||
| Ehjänä vaunu on ollut tämännäköinen: https://vaunut.org/kuva/172716?a=1 | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
04.01. 00:33 | John Lindroth | ||
| Hyvä kuvasarja Hannulta! | ||||
|
04.01. 00:31 | Hannu Peltola | ||
| On tämä kyllä upea kuva! Ja Jormalta mielenkiintoinen muistelu! |
||||
|
04.01. 00:29 | Uwe Geuder | ||
| Sivuseinä näyttää kovin tutulta. Mutta kun katsoin etuosaa, ensireaktioni oli, ettei semmoisia ole Tukholmassa ollut. Mutta se on ilmeisesti vain hämäys juuri tässä kuvakulmassa, kun näkee vain puolet. https://sv.wikipedia.org/wiki/X1#/media/Fil:X1_Motorvagn.jpg näyttää jo tutulta. | ||||
|
|
04.01. 00:28 | John Lindroth | ||
| Juuri tähän hätään en saa niitä vielä laitetuksi asia pidetään mielessä! | ||||
|
04.01. 00:06 | Uwe Geuder | ||
| 1980-luvulla C2-vaunuissa oli välillä valaistus pimeänä jossain vaunussa (vain varmaan akkukäyttöinen himmeä hätävalaistus). Kun menin aamulla töihin, katsoin aina semmoista, se oli oikein mukava torkkuvaunu. | ||||
|
04.01. 00:05 | Uwe Geuder | ||
| Minä muistan Spårvägsmuseumom kahdesta edellisistä paikasta: Ensin se oli Odenplanin metroaseman alla. Olen aika varma, että olen käynyt siellä vuonna 1987, mutta en muista juuri mitään. Verkossa lukee, että tilat olivat pieniä, se voi olla syy, ettei jäänyt isompaa vaikutelmaa. Sen jälkeen se oli Södermalmin bussivarikossa. Muistan, että siihen aikaan tuossa metro-ohjaamossa oli jonkinlainen ajosimulaattori, jossa näkyi matkantekoa kuljettajan näkökulmasta. Tai jos se ei ollut simulaattori, sitten ainakin videoesitys. En ole varma pystyikö itse vaikuttamaan nopeuteen vai ei. Luulisin, että näytettiin vihreää linjaa. | ||||
|
04.01. 00:04 | Heikki Jalonen | ||
| Puu (tammi tai luultavasti tuossa pyökki) toimii (riitävän) hyvin eristeenä. Mutta lisäksi, se on sopivan helposti periksi antavaa jos virroitin sattuu tökkäämään johonkin ja vain puuparru särkyy, säästäen kalliimpia rakenteita. Paitsi telissä mutta varsinkin virtakiskon puolella. Jos virtakisko (kannattimineen eristimineen ja muineen) leviää linjan laitaan, liikenne saattaa seistä pitkäänkin. | ||||
|
|
04.01. 00:03 | Hannu Peltola | ||
| Pistä John verrokkikuva mallistasi tänne Vorgiin! Tukholman raitiomuseossa on esillä F1-sarjan trollikka A30505. |
||||
|
|
03.01. 23:57 | John Lindroth | ||
| Tämä on hyvä kuva! Olen aikanaan tehyt juuri tuosta Hesa mallin sopien Töölön ratikkahalli dioraamaan,tuosta kuvan ratikkamallista olen aina pitänyt ja juuri siksi sen rakentamani malli on tuolla vitriinissä!Muistan tilanneeni Swedtramin pomolta Hans Josefsonilta siihen sopivat (ss Stockholms spårvägar)logot. | ||||
|
|
03.01. 23:52 | Heikki Jalonen | ||
| Mutta että kipparitakki, vain 198 Kr. Hyvä tarjous joka ei enää koskaan toistu. Nykyään Pea Coatista saapi maksaa 2000 Kr... | ||||
|
|
03.01. 23:48 | Heikki Jalonen | ||
| Polkupyörälähetti (framtida moottoripyörälähetti) on jo valmistautunut joskus tulevaisuudessa häämöttävään motorisoituun toimenkuvaan - ainakin jos vauhdikkaasta nousukulmilla olevasta huuvasta voi päätellä. Lennokas päähine oli tärkeä ensiaskel Husqvarna Silverpilenin kuljettajuutta tavoiteltaessa... Polkupyörä voisi toki periaatteessa olla apumoottorilla, mutta tuskin - niiden kultakausi oli vasta sodan jälkeisinä aikoina, joskus 1947...55. | ||||
|
03.01. 23:37 | John Lindroth | ||
| Tuon vaunun muovinen pienoismalli oli ostettavissa Tukholman raitiotiemuseossa pitkän ajan hienossa kuvapakkauksessa!Vierailin museossa usein kun se sijaitsi Odenplanin maanalaisen asemalla siellä tutustuin erittäin ystävälliseen herrasmieheen joka kuului museon henkilökuntaan ,joka oli eläkkeellä oleva raitiovaunun kuljettaja ja sain sieltä piirustuksia rakennellassani SS malleja olen hänelle kiitollinen aina. Museon siirryttyä sittemmin Tegelbackeniin tiedustelin missä hän on,minulle kerrottiin että hän on siirtynyt ajasta ikuisuuteen , sydämeni valtasi suru! | ||||
|
|
03.01. 23:27 | Jorma Rauhala | ||
| Kolme lähes tuollaista F2-sarjan Scania-Vabis/Hägglund/Motala/ASEA -johdinbussia vuodelta 1941, SS-nrot 568-570, ostettiin Helsinkiin 1947. Bussit poistettiin ajosta 1964-1965. | ||||
|
|
03.01. 23:27 | Heikki Jalonen | ||
| Hannun linkin kuvassa tosiaan on ihan samanlainen valjastus, ei ole mäkivöitä eikä aisoja. Taitaa Petrin aavistus olla oikea, vaunun paino ylittää hevosen jarrupainon ja kuskin pitää olla koko ajan skarppina. | ||||
|
|
03.01. 23:18 | Jorma Toivonen | ||
| Muistan ensimmäisen Kv:n reissun kuljettajan (8.9.1977). Tulloin ajettiin jo väli (Ri-Kv) sähköllä ja juna jäi asemalle - sehän toki sopi minulle hyvin. Tallille päästyäni nakattiin Dv12:a avainnippu käteen (2624-2631), ja sehän merkitsi junan vientiä vitoselle (?) asti - milloinkohan olin siellä käynyt (?), koneapulaisena melko kokematon kaveri. Siitä selvittiin paluujunan (T2800) eteen - onneksi melkoisen kevyt vain 255tn:a. Eikun matkalle, edellä lähteneellä (T2088 Vna-Ri) alkoi virroitin kipinöimään runsaasti Lahden jälkeen, eivät uskaltaneet jatkaa matkaa, joten me työnsimme junan (1498 tn:a) Tennilästä Riihimäelle. Sr1-sarja oli tuolloin vielä varsin tuore tuttavuus riksulaisille - etummaisen virroittimen käyttö? | ||||
|
03.01. 23:15 | Heikki Jalonen | ||
| Sininen valo (yleensä vain 1 kappale keskellä, Ruotsi, ennen vuotta 1950) ilmaisee, että kyseessä on (yleisessä linjaliikenteessä oleva) bussi. Myöhemmin valoja oli kaksi, kunnes (vuonna 1972) sininen valo varattiin yksinomaan hälytysajonuvojen käyttöön ja ne poistettiin busseista. Vastaavasti, kuorma-autoissa äärivalot olivat keltaisia. Sama käytäntö esiintyi myös Suomessa, lisäksi oli tietenkin ns. rekkavalo eli yksi keltainen ylhäällä keskellä; sekin ruotsalaista perimää (Pahavan uittoautoissa aina jo valmiina...). | ||||
|
|
03.01. 23:13 | Petri Nummijoki | ||
| Lieneekö vaunun paino sen verran suuri, ettei millään mäkivyöllä olisi todellista merkitystä hidastuvuuden kannalta vaan olisi lähinnä vaarallinen eläimelle? | ||||
|
|
03.01. 23:10 | Hannu Peltola | ||
| Hepotekniikka on minulle totaalisen vierasta, mutta tässä vanhassa kuvassa valjastus on aika samannäköinen: https://www.sparvagssallskapet.se/vagnhallen/typ.php?typ_id=188 | ||||
|
|
03.01. 22:50 | Heikki Jalonen | ||
| Osaako joku paremmin hepotekniikkaa tunteva tarkentaa tuota valjastusta, oliko todelllinen valjastus tosiaan tällainen? Tuohan nimittäin vaatii kuskilta todellista tarkkuutta jarrun kanssa, ettei vaunu tule vetäjän päälle, kun on vain pelkkä vetovaljastus. | ||||
|
03.01. 22:42 | Heikki Jalonen | ||
| Ja noiden kestävien bakeliittinuppisten vipusten kaikki osat ovat korjattavissa. Voisipa arvata, että siellä on Schaltbau 800-sarjan vippakytkimet toimilaitteina. Kuvassa ei näy mitään kertakäyttöistä. | ||||
|
|
03.01. 22:40 | Heikki Jalonen | ||
| Etukulman Fresnel-linssinen opastevalo on kovin tutun näköinen... | ||||
|
03.01. 22:32 | Jouni Ijäs | ||
| Tuleeko sähköliikenteellekään monopolia. Eikai deeverit edelleenkään Hyvinkään ja Karjaan väliltä kokonaan häviä. Voisin veikata, että LO-RIT ja KR-RIT puujunat ajetaan edelleenkin hyvin usein 2xDv12:lla | ||||
