Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.10.2025 19:32 | Petri Nummijoki | ||
| Juuri sitä tarkoitan, että Dr12-veturin tulkitaan helposti olleen hidas aina, jos katsotaan vain 1980-luvun näkökulmaa, vaikka uutena se mahdollisti monessa tapauksessa aikataulujen nopeuttamisen aikaisempaan verrattuna. Kävelyvauhtiin pikajunan nopeus ei kyllä ole pudonnut. Mäkilähtökokeissa Hr12/Dr12 sai 1300 tonnin tavarajunan 19-23 km/h vauhtiin junan ollessa lähtötilanteessa pysäytettynä 12,5 ‰ nousussa eli tämäkin on aika paljon yli kävelyvauhdin, joka ihmisellä on ehkä 5 km/h. Mainittu yöpikajuna on epäilemättä ollut huomattavasti kevyempi kuin 1300 tonninen. Mutta toki ymmärrän, että pikajuna voi vaikuttaa esim. 50 km/h nopeudessa jo melkein pysähtyneen, kun mielikuva helposti on, että pikajuna menee vähintään 100 km/h. Dr12-veturissa ratamoottorituuletus on (ehkä pitkiä rullauksia lukuun ottamatta) aina täysillä, jos liikutaan junan kanssa, joten sehän ei kerro veturin kuormituksesta juuri mitään. |
||||
|
|
31.10.2025 19:23 | Juha Toivonen | ||
| Tämä Kimmo Lumirakeen kommentti valaisee aika pitkälti, missä Dr-16 veturisarjan kiemuroissa mentiin. VR:llä oli syntymässä tilanne, jossa 1980-luvun aikana oikeastaan koko 1960-luvun dieselvetokalusto oli tulossa käyttöikänsä päähän: 26-sarjan Dv12:t olisivat ehkä jääneet vaihtotöihin, joita silmällä pitäen niihin oli jo tehtaalla tehtykin teknisiä muutoksia aiempiin verrattuna, mutta Dv15-16 ja Dr12 olivat loppumassa noin vuoteen 1990 mennessä ja Dv12-kalustokin oli pientä ja heikkotehoista, mutta vaihtotöissä sillä olisi pärjätty vielä kauan. Hankkiako: -20 kappaletta Dr15:ttä ja ostaa näin aikaa dieselkaluston uudistamiseen -jatkosähköistystä toteutettuna neuvostovetureilla, joiden kierrossa oli tehostamisen varaa, vaiko: -20+ ...200 kappaletta Dx-veturia (toteutui Dr16:na), joka olisi korvannut ajan mittaan kaiken linjaliikennekelpoisen ja raskaan vaihtotyön dieselkaluston Dr15 oli kokeilu, jolla haluttiin selvittää mahdollisuutta sen veturin käyttämiseen. Dr15 ei varsinaisesti ollut huono veturi, ja Dr15.1 eli pikku puutteiltaan, lähinnä ajomoottorien osalta korjattuna, olisi varmaan toiminut sen tarvittavan 15-25 vuotta, mitä siltä odotettiinkin. Mutta Valmet/Transtech lupasi vähähuoltoisen modernin veturin, jolla voi vetää 140 km/h matkustajajunat ja syöttää niihin 1500 V lämmityssähkö, mikä mahdollisuus Dr15:sta puuttui, ja kahden veturin yhteisajossa vetää 4800 tonnin tavarajunia ja kolmella veturilla vielä enemmän. Ja vaihtotyössä liikutella ennätyspainavia junia. Ja sitten tulivat päätökset jatkosähköistyksestäkin, ja näiltäkin suunnitelmilta meni osittain pohja. Toki päästiin hankkimaan parempaa ja modernia sähkökalustoa, joka on erittäin myönteinen asia, mutta paketti sisälsi Dv12:ien tekohengittämisen toistaiseksi; ratkaisu ei ole varmasti ollut halpa eikä ainakaan ympäristöystävällinen, mutta tässähän tämä 2020-luvun mittaan korjaantunee. |
||||
|
31.10.2025 19:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Ks. https://vaunut.org/kuva/175124 | ||||
|
31.10.2025 19:14 | Juha Toivonen | ||
| Onhan tuo...Helsinkiä Parhaimmillaan. Upea ajan kuva. | ||||
|
31.10.2025 19:03 | Juha Toivonen | ||
| Totta kai Ihminen voi ja vaikuttaa toiminnallaan ilmastoon, ja sen muutos on totta. Mutta se ei ole totta, kuinka yksin Suomi ja Suomalaiset perustason kuluttajat voivat YKSIN pelastaa maailman ilmastotuholta. Juuri siihen vaaditaan varsin ylirankkoja toimia maailman niiltä mailta, jotka yhä hakkaavat estoitta kakkaa taivaalle yhä kiihtyvässä määrin, ja juurikin omien kansallisten intressiensä turvaamiseksi. Kärkiesimerkkinä varsin kaksikasvoinen Kiina. | ||||
|
|
31.10.2025 18:57 | Juha Toivonen | ||
| Miten "Keisari" liittyy lättäjunaan? | ||||
|
|
31.10.2025 18:54 | Juha Toivonen | ||
| 1980-luvun alussa vedettiin "täysimittaista ja niin perinteistä" P41/P42 pikajunaparia Huruilla, - ainakin välillä Tpe - Hpk - Sk. Niissä Huru tuntui pärjäävän hyvin. Jossakin kohtaa 1980-lukua tämäkin vetovastuu loppui Huruilta, mutta en muista milloin se oli ja mitä tuli Hurujen tilalle. | ||||
|
|
31.10.2025 18:27 | Juha Toivonen | ||
| Kyllähän Huru alkoi olla varsin ahtaalla jo 1980-luvun pikajunissa, etenkin raskaissa yöpikajunissa. Tehonpuutettahan se oli. Omat muistoni konkretisoituvat Huruissa juurikin P109, Turku - Tampere - Pieksämäki - Joensuu. "Sataysi" ei oikeastaan ollut puhdas matkustajaliikenteeseen keskittynyt yöpikajuna, kuten me nyt tuon käsitteen ymmärrämme. Muistaakseni siihen kuului tuolloin 1-2 teräskorista päivävaunua, 1-3 teräskorista makuuvaunua, postivaunu, ja isohko nippu (max 20 kpl) Gbk-Gblk vaunuja. Eräänlainen oman aikansa raskas sekajuna, kenties? Viikonloppuisin saattoi edellisten lisäksi olla 1-2 puukorista päivävaunua ruuhkahuippuja tasaamassa. (Mitään ruuhkaa ei tosin ollut). Noissa Huruvetoisissa junissa nopeus laski Ov - Jäs - Jy välillä, lähes kävelynopeuteen, Hurun ratamoottoreiden tuuletuksen ulvoessa täysillä. | ||||
|
|
31.10.2025 18:06 | Petri Nummijoki | ||
| Jonkinlaista historian uudelleenkirjoittamisen makua on tuossa Ylen artikkelissa, kun 1960-luvun yleisimmästä pikajunaveturista todetaan: "Hitaan kiihtyvyyden vuoksi Hurun matkustajaliikennekäyttö jäi vähäiseksi". Ehkä lähteenä on käytetty Wikipediaa, jonka Dr12-osa vaikuttaa kirjoitetun pääasiassa jostain 1980-luvun lopun tulokulmasta käsin, jolloin voi tosiaan syntyä kuva, ettei näillä vedetty matkustajajunia juuri ollenkaan. Mutta Hr13-veturin filmipätkä on tuossa artikkelissa mielenkiintoinen. Ilmeisesti 2312 on siinä jossain koeajotilanteessa, kun ohjaamo on täynnä väkeä ja tavarajunassa ainakin yksi matkustajavaunukin mukana. Voisiko liittyä vaikka Joensuusta Kaakkois-Suomeen suuntautuviin hakekuljetuksiin, joihin Hr13 tuli keväällä 1964 eli suunnilleen 2312:n käyttöönoton aikoihin? |
||||
|
|
31.10.2025 17:33 | Juha Toivonen | ||
| Miten mahtoi raskaan käytön kestävyys olla muissa Suomalaisissa dieselveturisarjoissa? Vemput, deeverit ja "deeärrät"? Hr11 sarjan rajaan ulkopuolelle, sillä se ei alun alkaenkaan toiminut mitenkään kunnolla, ja sarja hylättiinkin todella nuorena. Käsittääkseni jokainen em. veturisarjoista teki oikeasti töitä 1960-luvulta, aina 1980/1990/2000-luvuille. Toki tyyppivikoja oli, mutta mikään noista sarjoista ei kai kärsinyt siitä, että niillä vedettiin raskaita junia. Ainoa poikkeus, joka mieleeni tulee, oli Dr15, ja sekin vain syystä, että Hurun vanhat ratamoottorit eivät kestäneet Wärtsilän ankaraa käskytystä. | ||||
|
31.10.2025 17:19 | Antton Karhu | ||
| Kiitoksia @Niklas Rinta-Kanto ja @Juho Rintala! | ||||
|
|
31.10.2025 17:01 | Juha Toivonen | ||
| Ohessa linkki Dr16 julkistamiseen. Veturia hehkutettiin valmistajan toimesta "aivan satakympillä". https://yle.fi/a/20-89307 Kyseiseltä Ylen sivulta löytyy myös muutama muu videopätkä, mm. Vr11, Hr12, Hr13 vetureista. |
||||
|
|
31.10.2025 16:24 | Juho Rintala | ||
| Joo ja sekin asiallista että aloittaa hyvällä kuvalla täällä "klubissa". | ||||
|
|
31.10.2025 15:33 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Tervetuloa Antton! Hieno kuva, hienon siitä tekee kun etummaisin veturi on deeveri ja vielä turhateipitön! | ||||
|
|
31.10.2025 14:41 | Antton Karhu | ||
| Kiitoksia @Noah Nieminen, @Juho Rintala, @Esa J. Rintamäki ja @Veeti Pietilä! On mukava päästä porukkaan mukaan. | ||||
|
31.10.2025 14:14 | Juha Kutvonen | ||
| En minä ainakaan. Alstomien poistuessa keväällä 2000 oli vahvasti sellainen tunnelma, että kuusiakselisia linjadieseleitä ei kenties enää koskaan nähdä Suomessa. | ||||
|
|
31.10.2025 14:00 | Hannu Lehikoinen | ||
| Kirkollisista maallisempiin asioihin: Kukapa olisi kuvanottohetkellä uskonut, että samoilta raiteilta haetaan raakapuuta neljännesvuosisata myöhemmin edelleen kuusiakselisilla linjadieselvetureilla? | ||||
|
31.10.2025 13:49 | Juha Kutvonen | ||
| Rajamäen kirkko valikoitui omalla kohdalla vihkipaikaksi aikoinaan juurikin rautatien läheisyyden takia. Siitä oli kätevää siirtyä (tilaus)junalla rautatiemuseolle juhlimaan. | ||||
|
|
31.10.2025 12:19 | Veeti Pietilä | ||
| Tervetuloa tosiaan! Taidettiin olla samana päivänä Kouvolassa. | ||||
|
|
31.10.2025 11:42 | Kari Haapakangas | ||
| On siinä kyllä ollu melekosta iteppäisyyttä kirkonpaikan kanssa. Se kuin ei ollut ensimmäinen maanvyörymä joka emäkirkon hylkäämiseen johti... Muutoin kyllä olen sitä mieltä, että kirkon pitää paikkakunnalla näkyä! Nimimerkillä ala-asteen luokkahuoneen ikkunasta kuusi vuotta komiammanpuoleista "lakeuden katedraalia" tuijotellut. |
||||
|
|
31.10.2025 11:33 | Veli-Matti Laitinen | ||
| https://www.sss.fi/2025/05/salossa-3d-mallinnetaan-tuhoutunut-kirkko-yli-14-miljoonaa-varsinais-suomen-tieteelle-ja-taiteelle/ Salon seurakuntakeskuksella on näytteillä pienoismalli vanhasta emäkirkosta. |
||||
|
|
31.10.2025 11:31 | Veli-Matti Laitinen | ||
| https://www.salonseurakunta.fi/hautausmaat/uskelan-emakirkon-hautausmaa https://www.salonseurakunta.fi/salo-uskela/salo-uskelan-historiaa |
||||
|
|
31.10.2025 11:29 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Kyllä, vuonna 1825 Uskelan emäkirkko jouduttiin purkamaan vajoamisen vuoksi. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta. Vanhasta kirkosta tapuli on jäljellä. Nykyinen Uskelan kirkko valmistui 1832 mäelle. Kirkon vierellä oli keskiaikainen Pyhän Annan kappeli, jonka kivet kierrätettiin uuteen Uskelan kirkkoon. Pyhän Annan kappelissa on rauniot jäljellä. Uskelan kunta liitettiin Saloon vuonna 1967. | ||||
|
|
31.10.2025 11:19 | Timo Salminen | ||
| Piti oikein ryhtyä lunttaamaan, miten nuo kaikki vaiheet tuolla Uskelan-Salon kulmakunnalla menivät. Näkyvät menneen niin, että ensin Salo erotettiin Uskelasta kappeliseurakunnaksi, sitten Uskela liitettiin Saloon, Salo erotettiin kauppalaksi ja Uskela liitettiin taas Saloon. Onkohan ainoa tapaus, jossa liittäminen ja erottaminen on tehty kahteen kertaan? Tunnen jollakin tavalla paikkakuntaa arkeologisten yhteyksien kautta ja sen muistin, että vanha kirkko sortui jokeen, joulupäivänäkö se oli? Rakensivat sitten uuden riittävän kauas joesta... | ||||
|
|
31.10.2025 11:07 | Veli-Matti Laitinen | ||
| https://www.salonseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot-ja-kappelit/uskelan-kirkko Ja torni on rakennettu vuonna 1860. Minun ns. kotikirkko. Salon asema on siinä mielessä ainutlaatuinen että asemalta on suora näköyhteys (entisen) naapuri pitäjän kirkkoon. Kirkot koetaan tärkeänä osana kulttuuriperintöä. Opiskelen tällä hetkellä teologiaa Itä-Suomen yliopistossa. Tutkitaan esimerkiksi millainen rooli kirkoilla (rakennuksena) on ollut ennen ja nykyisin ihmisille. On esimerkiksi sanonta "Kirkko keskellä pitäjää". Kirkot ovat olleet etenkin ennen ihmisten kohtaamispaikkoja. Oman aikansa Facebookeja ja instagrameja. Nykyisen sekularisoituneessa eli maallistuneessa yhteiskunnassa kirkot koetaan erityisesti kulttuuriperinnön kannalta tärkeinä. Kirkot ovat osa kansallista identiteettiä. |
||||
|
|
31.10.2025 09:53 | Raimo Harju | ||
| Meidän pitää muistaa, että aurinko on se elämää ylläpitävä voima, jota ei mikään täällä maapallolla pysty luojan kiitos säätelemään. | ||||
|
31.10.2025 09:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| On niin maan perusteellisen komea granholmilainen "työsuhdeasuintalo"! | ||||
|
|
31.10.2025 09:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva! Tosin siinä henkii myös syksyisen sään mukana melankolinen viesti näiden vetureiden joutsenlaulun viimeisen säkeistön kohta haipuessa historian hämäriin. Olipa joskus ollut aika, jolloin 2553 terhakkaasti nykäisi Kouvolassa viisivaunuisen EP 83 Savonian jatkamaan matkaansa ylös, pitkin Savon rataa... Tai Mäntän ratapihalla torstaina, illansuussa odottamassa tavarajunan kanssa lähtöaikaansa kohti Vilppulaa ja edelleen junana T 3410 kohti Tamperetta. |
||||
|
31.10.2025 08:15 | Juho Rintala | ||
| Mahtava kuva. | ||||
|
|
31.10.2025 08:14 | Juho Rintala | ||
| Tervetuloa minunkin puolestani! | ||||
|
|
31.10.2025 07:44 | Noah Nieminen | ||
| Tervetuloa! Hieno kuva! | ||||
|
|
31.10.2025 05:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Noinkohan sitä rohkenisi ihan itekin livauttaa pari kuparikolikkoa kolehtiin. Kurppaisilla roposilla ei Herran huoneita rakenneta, mutta tiedättehän hikisten kuljetustyöläisten parsitut tasku(kamera)npohjat... Uki: https://vaunut.org/kuva/66367 , Turku: https://vaunut.org/kuva/78502 , https://vaunut.org/kuva/85937 , Rovis: https://vaunut.org/kuva/84982 , Kiukainen: https://vaunut.org/kuva/89550 , https://vaunut.org/kuva/89975 , Rauma: https://vaunut.org/kuva/132295 . | ||||
|
|
31.10.2025 00:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Nostalginen varsinkin! | ||||
|
31.10.2025 00:17 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoisen ajatuksen herätti se että mihin olympialaisiin noilla oli ajatuksellinen yhteys ,lähimmät tuolloin oli Suomessa?Vetureihin lisäisin myös Milwaukee Roadin F7 Hudson veturit!/suunn.Otto Kuhler!Valitettavasti näitä mestariteoksia ei säilynyt museoitaviksi! | ||||
|
|
31.10.2025 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh!!! Nythän Hannu-serkku löi ällikällä! Milwaukee Roadin lujaa juoksevat Atlantic-veturit olivat legendaarisia vehkeitä! 100 mailia tunnissa koko matkan, niin ei mitenkään turhia vehkeitä! Hiawathasta vaan tuli sivuhyppäys: Akkarissa tätä papuusia ei ole näkynyt enää vuosikymmeniin... |
||||
|
|
30.10.2025 23:59 | John Lindroth | ||
| Tuota vanhemman Hiawatha junan viimeinen vaunu tällä rautatiellä kulki nimellä "Beavertail"observation car on the 1938 Milwaukee Road Hiawatha vaunustoa , joka myös oli upea suunnittelijana Brooks Stevens! | ||||
|
|
30.10.2025 23:50 | John Lindroth | ||
| Edustava kuva Lätästä! | ||||
|
|
30.10.2025 23:22 | Juho Rintala | ||
| Tästä vielä puolet matkasta eteenpäin kohti Vihtaria, ja sitten minä morotan radan varressa :D Mutta Anja, onnistunut otos! |
||||
|
|
30.10.2025 23:10 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos John! Milwaukee Road oli upea yhtiö ja se on jättänyt pysyvät muistot rautatiehistoriaan. | ||||
|
30.10.2025 23:10 | Mikko Ketolainen | ||
| Huomasin tänään kun tutkin Juliasta Kannonkosken junaliikenteen aikatauluja, että ensi viikon maanantaina 3.11.2025 on liikenteessä tavarajuna tunnuksella T7252 (OU-ÄKI). Kyseessä on tällä kertaa Oulaisista matkaan lähtevä Fenniarailin puutavarajuna Äänekoskelle. Viimeksi tunnuksella T7252 kulki Fenniarailin juna Ylämyllyltä Äänekoskelle. Eipä näy tämäkään Oulaisten juna kulkevan kuin yhden kerran marraskuussa. Onkohan joulukuussa vielä kolmas paikkakunta, josta Fenniarailin juna tuo puuta Äänekoskelle tunnuksella T7252? Seuraavana päivänä juna matkaa Äänekoskelta Kouvola lajitteluun tuolla tunnuksella T7253. | ||||
|
|
30.10.2025 23:08 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä tämän syksykauden parhaimpia kuvia! | ||||
|
|
30.10.2025 23:05 | John Lindroth | ||
| Hyvä Spårakuva! | ||||
|
|
30.10.2025 22:45 | John Lindroth | ||
| Komea kuva ja muistorikas "Milwaukee Road". | ||||
|
|
30.10.2025 21:52 | Luc Grenfell | ||
| Loistava kuva! | ||||
|
|
30.10.2025 21:35 | Petri Nummijoki | ||
| Eivätköhän nämä olleet kuormittavimmassa käytössä uutena, kun yhdellä veturilla vedettiin 15-20-vaunuisia yöpikajunia Oulusta Rovaniemelle tai Kolariin https://vaunut.org/kuva/23852 ja tavaraliikenteessä mm. kahdella veturilla 4000 tonnin malmijunia Vartiuksesta Raaheen https://vaunut.org/kuva/15804. En aivan heti usko myöhempien aikojen käytön ylittäneen tämän tai olleen ainakaan yhtä tiukka veturikiertojen osalta. | ||||
|
|
30.10.2025 21:12 | Rasmus Viirre | ||
| Eräs edesmennyt Iisalmen vekki kertoi viisi vuotta sitten nuista huoltojen puutteista. Ja kun huoltoja on tehty, on käytetty halppis kamaa mm. juurikin tiivisteissä. Lisäksi näitä kyllä rääkättiin omasta mielestäni aika kovasti mm. Ruokosuon ja Niiralan välisissä pönttöjunissa. Kolme veturia olisi ollut kahta parempi mäkisellä ja mutkikkaalla rataosalla, mutta tietysti pieni veturisarja oli valmiiksi levitetty laajalle alueelle (Oulu-Kolari, Kokkola, Ruokosuo, Talvivaara, Pyhäsalmi, Joensuu). |
||||
|
|
30.10.2025 20:55 | Rasmus Viirre | ||
| Kostea ja kylmä syysilta, ai että. Hieno kuva! Umpivaunut näyttäisi perinteikkäälle Talvivaaran kalustolle mitä on yleensä nähty Kokkolan junissa 5287 ja 5286 sekä nykyään lopetetussa 5281:ssä. Pitäisi käydä vilkaisemassa sunnuntaista 5287:aa, ettei vaan olisi kaikki kontit siirtyneet siihen. Sgns vaunuja on toki ennestäänkin nähty muutamia täällä. | ||||
|
|
30.10.2025 19:52 | Tuomas Pätäri | ||
| Eivät nämä iha niin harvassa ole kuin vuonna 2022 "äkkiseltään" uumoilin. Tommi lisäsi Ähtärin listalle: https://vaunut.org/kuva/177505 ja olen itsekin kerryttänyt viime vuosina listaan useampia kohteita, ainakin: Rovaniemi: https://vaunut.org/kuva/156185 Nakkila: https://vaunut.org/kuva/168616 Keuruu: https://vaunut.org/kuva/157353 |
||||
|
30.10.2025 19:47 | Tuomas Pätäri | ||
| Alkukuusta Ähtärissä käydessäni tuli syötyä perjantailounasta vanhassa pappilassa Hetkessä, eli tuossa oikealla olevassa vaaleankeltaisessa rakennuksessa, jossa oli tarjolla maittavaa kermaista lohikeittoa. Ähtäri osoittautui paikkakunnaksi, jossa lauantaisin lounasvaihtoehdot ovat hyvin vähissä, joten tuolloin olin pakotettu menemään keltatorniseen kolossiin, joka viereisessä kuvassa näkyykin. Ei ole harvinaista, että tämän kokoisella paikkakunnalla viikonloppuisin ainoa ns. perusruokalounaspaikka on ketjuhuoltamo. Välillä kohdalle osuu poikkeuksia, kuten viime lauantaina Mäntyharjulla, jossa Bistro Murun uunilohi oli erinomaista. Toissa kesänä selkeä anomalia oli Vammala, jossa lauantailounasta olisi ollut tarjolla peräti kolmessa eri lounasravintolassa. Tässä näkötornissa en käynyt, vaan viereinen knoppi ratkesi ihan pikaisella karttaharjoittelulla :) |
||||
|
|
30.10.2025 19:34 | Tuomas Pätäri | ||
| On kuvaustekniikka taas ollut hallussa. Vastaavalla lookilla olen nähnyt itsekin muutamia, esim. 55036 (tämän vastasuuntaisen lisäjuna) 2.10. oli tällaisella vaunustolla. | ||||
|
|
30.10.2025 18:48 | Eemil Liukkonen | ||
| Erittäin hienosti kuvattu ja tunnelmakin on vangittu täydellisesti. Kostean syysyön voi tästä kuvasta aistia vahvasti. | ||||