Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	10.01. 13:20	Tero Korkeakoski
		Aika paljon halvempi ratkaisu kuin raideleveyden vaihto rataverkolle. Harvinaista että joku VR:n organisaatiosta on ollut näin innovatiivinen ja että se on edes sallittu.
	10.01. 13:11	Erkki Nuutio
		Tämä toimi asemana oletettavasti vuoteen 1943, jolloin uusi asemarakennus valmistui. Taustalla näkyvä puhelinlinja jatkuu kaiketi Salmiin (eli 31 km eteenpäin, rata Uuksusta Salmiin valmistui vasta jatkosodan aikana). Vuoden 1938 kaukopuhelinverkkoon kuului maanpäällinen linja Sortavala - Salmi, josta oli epäilemättä haaralinja Pitkärannan tehtaille. Katso kaukopuhelinverkko v. 1938 -kartta (s. 305 Moisala - Rahko - Turpeinen, toim. Eino Jutikkala Puhelin ja puhelinlaitokset Suomessa 1877-1977, Ouhelinlaitosten liitto ry, 1977).
	10.01. 12:53	Pasi Seppälä
		No Tuomas sen jo varmistikin, että oikeassa paikassa ollaan. Tässä vielä kuva, joka on kuvattu juurikin Tuomaksen mainitsemalta maaleikkaukselta seisakkeen eteläpuolelta: https://vaunut.org/kuva/141581
	10.01. 12:43	Erkki Nuutio
		Näemmä saimme junallisen öljyäkin ilmaiseksi uusilta neuvostoystäviltämme - ei siis pelkästään vetureita ja aseita. Kuva näyttäisi otetun läheltä VR:n asemaa vuodelta 1930. Se oli kai jo poltettu ja korvaava valmistui vuonna 1943. Laatokan lahden takana näkyy kaiketi Pitkärannan sellutehdas. Yräs keskeinen peruste neukkuhyökkäykseen maahamme 1939/40 oli Suomen sellutehtaiden (Enso, Pitkäranta) ryöstäminen. Näiden tuotteita tarvittiin neuvostoammusten räjäytysaineisiin.
	10.01. 12:22	Veeti Pietilä
		Onko säiliövaunujen litteroista tietoa? (EDIT: Vaunujen littera on korjattu)
	10.01. 12:20	Hannu Peltola
		Mielenkiintoinen kuva! Kuvan keskellä saattaisi olla T-sarjan 2-6-0 Mogul-veturi. Vasemmalla oleva tankkivaunu on joko suoraan Jenkeistä 1. maailmansodan aikana tullut 8000 gallonan säiliövaunu tai sen venäläinen kopio.
	10.01. 12:19	Erkki Nuutio
		Oviaukon alapuolella näyttää olevan ylösnousemista helpottava askelma.
	10.01. 11:53	Veikko Hattunen
		Kiitos tiedosta Leevi!
	10.01. 11:50	Leevi Heino
		Juna on 2618. 2872 kulkee eri suuntaan ihan erilaisella vaunustolla.
	10.01. 11:03	Tuomas Pätäri
		Luotomurron kilometrejä kun vertaa karttoihin niin näyttäisi seisake olleen juuri ylityskohdan kohdalla kuten kuvatekstissä Daniel mainitseekin. Vanhojen karttojen ja ilmakuvien perusteella paikalla lienee ollut ihan virallinen tasoristeys ainakin joskus 1950-1970 -luvuilla. 1985 yksityistieverkko on jo laajentunut niin että kiertävät yhteydet on itäpuolellekin joten pahassa paikassa olevaa taosristeystä ei kartassa näyttäisi enää olevan. Seisake on lakkautettu 1955. Vaikka rataosa itselleni melkoisen tuttu onkin, kävin tässä ensimmäistä kertaa vasta noin puolitoista vuotta sitten. Pohjoiseen näkymä oli pusikkoinen juuri tämän kuvan tapaan, mutta etelästä tulevasta junasta sai jonkinlaisen kuvan maaleikkaukselta, jollainen on vähän matkaa ylityspaikan eteläpuolella, radan länsipuolella.
	10.01. 10:00	Pasi Seppälä
		Mukava hämäräkuva, jossa piristävän poikkeava juna pääosassa. Täydet tykkäykset täältä.
	10.01. 09:55	Pasi Seppälä
		Tämä Luotomurto on sijainnut ilmeisesti reilun kilometrin Voikosken eteläpuolella? En tiennytkään että paikalla on joskus ollut seisake vaikka olen tästä epävirallisesta ylityspaikasta polkaissut maastopyörällä useammankin kerran. Mainitsemasi mökki sijaitsee varmaankin Luotomurrontien varressa tästä hieman Orilammelle päin kun muita sopivia ei muistaakseni oikein ole. Tässä on viiden vuoden takaa kuva siitä ylityskohdan paikkeilta Voikosken suuntaan, jos olemme samassa paikassa: https://vaunut.org/kuva/141580 Kuvaamassa en ole tässä käynyt pitkään aikaan vaikka ohi olen ajellutkin, mutta vaikuttaa kuviesi perusteella, että pusikointi on päässyt taas vauhtiin tässäkin kohdassa.
	10.01. 09:36	Pasi Seppälä
		Hieno kuura puissa ja taivas on nätin värinen. Erinomainen kuva jälleen kerran.
	10.01. 09:29	Pasi Seppälä
		Vastapalloon saa kyllä hyviä kuvia talvisessa auringonpaisteessa. Tässä on hyvä esimerkki.
	10.01. 09:28	Pasi Seppälä
		Nykyaikaa ja historiaa hienosti tässä kuvassa. Hyvä ja tunnelmallinen valo lisää tunnelmaa. Historiapuolen valokin sopivasti kelmeää uusiin valoihin verrattuna.
	10.01. 09:25	Pasi Seppälä
		Kuvan pääkohde reunustuu hyvin höyryn avustuksella. Hienosti sommiteltu tilannekuva.
	10.01. 09:21	Pasi Seppälä
		Hienosti höyrypilvi täyttää pakkasmaiseman junan ympäriltä. Teleobjektiivi toimii myös hyvin tuoden radan korkeuseron näkyviin. Erinomainen kuva.
	10.01. 07:58	Jari Välimaa
		vain rautatiekaluston siirrot eli VR Fleetcare voi nyt vallata Euroopan markkinoita. Seuraava toimitus lienee Ruotsin ja Norjan puolustusvoimille rakennettavat raskaskuljetusvaunut normaalileveydelle.
	10.01. 07:32	Timo Salminen
		Ympäristön muutos on kyllä aika hätkähdyttävä varsinkin nyt, kun nuo uusimmat talot ovat viime vuosina nousseet tuohon. Kontrastia kerrakseen perinteisen rautatiemiljöön ja taustan välillä. Kaksi eri tunnelmaakin rinnakkain. Hieno kuva.
	10.01. 07:27	Timo Salminen
		Vain. :)
	10.01. 01:16	John Lindroth
		Helsingin asema ja satamat korvattiin diesel vaihtoveturikalustolla jo melko varhain Kanojen Vr1 veturien toiminta vuonna 63 oli käytämmössä jo melkein loppu stadissa ja ne korvattu Vempuilla. Hv 2 veturien käyttö välillä Hki-Ri loppui 1964.Toki Pekkojen ,Paikkujen ja Ristojen toimintaa vielä oli sekä Pasilan Tk3 veturien toimintaa viitaten Martinin kommenttiin.Itse jäin vaille elämystä Kana vaihtotöissä Hesan asemalla sama sarjan Vr5 kohdalla, ainoa Vr1 live havainto on Katajanokalla vesityksessä sen kerran pikkupoikana isäni kanssa näin 50-luvun lopulla.Tämän lisäksi muutama sataman järjestelijän lähtö 800 sarjan hiilipiippuisen Tk3 veturin vetämänä 60-luvun alkuvuosima josta jäi mahtavat visuaaliset ja äänelliset muistot!Sen minkä vielä voi mainita on se että Vr5 veturien käyttö Helsingissä vaihtotöissä loppui vuonna 62 ja lisäksi Hv4 veturien käyttö Porvoon henkilöjuniss syksyllä 64.Tuosta Hv4 junasta itselläni on kaksi havaintoa v.64 yksi Pukinmäen ohiajo ja viimeinen junassa Helsingin asemalla lähtöä odotellessa.
	10.01. 00:39	John Lindroth
		Hieno kuva, oikea Pasilan Pekka nostalgisessa miljöössä! Kiitokset Operaattorille ja Tervetuloa Takaisin!
	09.01. 23:39	Rasmus Viirre
		Vain -15°C :)
	09.01. 23:23	Rainer Silfverberg
		Siisti kuva, ihan kuin jostain elokuvasta!
	09.01. 23:23	Rainer Silfverberg
		Näinkö se kansainvälinen junaliikenne länsi-Euroopasta Suomeen vihdoin alkaa?
	09.01. 22:03	Veikko Hattunen
		Uskomattomasti miehistö puhui "Meidän pitää tilata lisää hiiltä"
	09.01. 20:04	Anders Järvenpää
		Mekaanisten turvalalaitteiden johdoissa ei suorilla osuuksilla käytetty useista ohuista langoista tehtyjä taipuisia köysiä vaan suhteellisen paksua ja taipumatonta galvanoitua teräslankaa. Jos siipiopastimella oli levyesiopastin, molempia opastimia ohjattiin samalla kammella tai kangella asetinlaitteesta käsin. Jos jollain on tietoa muunlaisesta menettelystä Suomessa, olen asiasta kiinnostunut. Sen tiedän, että brittiläisessä turvalaiteperinteessä esi- ja pääopastinta saatetaan ohjata erillisillä kangilla. Kuva jossa on avojohtolinjat radan molemmilla puolilla on upea. Kaksoispylväslinja kuului Posti- ja lennätinlaitokselle. Kirjassa "Tele Etelä-Suomi 1941-1991" kerrotaan sivulla 66, että Helsingin-Riihimäen radanvartta seurailevalla avojohtolinjalla oli 1950-luvun alkupuolella 27 nelikierrettä, eli neljän langan muodostamaa lankaryhmää. Nelikierteen avulla on mahdollista muodostaa johtomuuntajien avulla kahden kantajohdon avulla lisäksi kolmas, niin sanottu keinojohto. Jokaisessa johdossa (eli puheyhteydessä) on kaksi lankaa. Keinojohdon johtomuuntajan keskipisteestä muodostettiin tarvittaessa vielä neljäs johto, jota yleensä käytettiin lennätinyhteyksiin. Kantoaaltotekniikan avulla on mahdollista muodostaa yhdelle johdolle useampi puheyhteys siten, että fysikaalisen yhteyden vaatiman taajuuskaistan (yleensä 0,3 - 3,4 kHz) yläpuolelle sijoitetaan yksi tai useampi yhteys. Ensimmäiset kantoaaltoyhteydet otettiin Suomessa käyttöön jo 1920-luvulla, mutta kun aletaan käyttää korkeampia taajuuksia (jotta samalle johdolle saataisiin mahtumaan useampi puheyhteys) pitää ylikuulumisen vaimentamiseksi siirtyä niin kutsuttuun suurtaajuusvuorotteluun, jolloin päästään avojohdoilla 150 KHz:iin saakka, mutta siitä ylöspäin mentäessä on siirryttävä koaxiaalikaapeleihin, jollaisia otettiin Suomessa käyttöön 1950-luvulta alkaen. Kuvan avojohdoilla ei näy suurtaajuusvuorottelua, mikä on ymmärrettävää, sillä kuvan ottamisen aikoihin oli jo tehty päätös siirtyä koaxiaalikaapelitekniikkaan, joka otettiin käyttöön vuodesta 1957 alkaen. Ensimmäisenä välinä oli nimenomaan Helsinki-Hämeenlinna. Suurikanavaisimmat kantoaaltosiirtojärjestelmät Suomessa olivat 10800-kanavaisia (60 MHz:n järjestelmä, vuodesta 1976). DX200-keskusjärjestelmän edeltäjä oli nimenomaan kaukokeskuksina käytetty tietokoneohjattu digitaalikeskus DX100, joka oli tuontitavaraa Ranskasta, mutta kunnia Antin mainitsemien puhelinjohtoviidakoiden katoamiseen kuuluu nimenomaan kantoaaltotekniikalle eikä keskustekniikalle. Kanavointilaitteiden avulla monikanavaisten siirtojärjestelmien yksittäiset kanavat (yhteydet) liitettiin puhelinkeskuksiin, jotka pitkälle 1980-luvulle asti olivat huomattavilta osin Posti- ja lennätinlaitoksen (sittemmin Telen) kaukoverkossa sähkömekaanisia L M Ericssonin toimittamia koordinaattivalitsijatekniikan ARM20-kauttakulkukeskuksia. AXE:n kehitys alkoi viimeistään 1970-luvun alussa ja kauan ennen kun DX200:ää oli alettu miettiä. AXE-järjestelmässä näkyy selvästi AKE-järjestelmästä perittyjä rakenteita lähinnä ohjelmiston osalta. Pitänee paikkansa, että AXE:n kehityksestä lähti henkilöitä DX:n kehitykseen, joten siinä siirtyi vahvaa osaamista lännestä itään. AXE ja DX poikkeavat rakenteensa osalta huomattavasti toisistaan. Olen ollut kuluvana vuonna 40 vuotta tekemisissä AXE-keskustekniikan kanssa ja perehtynyt keskimääräistä syvemmin sen rakenteeseen ja taustoihin. DX:ää ei kovatavaramielessä enää ole olemassa sen enempää kuin AXE:kaan joitain yksittäisiä keskuksia lukuun ottamatta. On toki mahdollista, että Nokia edelleen käyttää joitain DX:stä periytyviä ohjelmistokomponentteja nykyisissä järjestelmissään, vaikka pidän sitä kohtuullisen epätodennäköisenä. Puhelinkeskuksiksi miellettäviä verkkoelementtejä ei nykyaikaisessa välitystekniikassa enää ole.
	09.01. 19:51	John Lindroth
		Komea talvinen kuva!
	09.01. 19:28	Ilari Inkiläinen
		Ollaan oltu samoilla hoodella. Hieno kuva! Veturin nokka häviää höyryyn. :)
	09.01. 19:11	Veeti Pietilä
		Upea kuva!
	09.01. 19:10	Leevi Heino
		Ei ainakaan hiilet lopu kesken…
	09.01. 18:10	VM Heinonen
		Tältä kohdalta, kuvaajan selän taakse on radasta haarautunut 8km mittainen ns. Kallelan metsärata Kormun kautta Ansalehtoon.
Kuvasarja: Gråkallbanen - Trondheimin raitiotie	09.01. 18:03	Pietu Tuovinen
		Kiitos John!
	09.01. 16:53	Antti Ojala
		Erkki-herra on tietenkin oikeassa, organisaatiokaaviot eivät synnytä keksintöjä, vaan luovat ja taitavat ihmiset niiden sisällä. Byrokratiaa tarvitaan ehkä, asioiden viimeistelemiseksi kaupallisesti valmiiseen kuntoon. Sanotaan, että Edison ei ollut kummoinenkaan keksijä, mutta hän osasi ostaa nimiinsä ja kaupallistaa lupaavia muiden keksimiä asioita.
	09.01. 16:06	Reijo Salminen
		Ja Suomella oli varaa jelpata naapuriakin, lopputuloksena AXE-puhelinkeskus. Göran Hemdal on kotoisin jostain Porvoon lähettyviltä. https://www.yumpu.com/en/document/read/8316033/axe-10-the-history-of-ericsson
	09.01. 15:03	Erkki Nuutio
		Antin kommenttiin viitaten syömähampaat Nokialle tulivat luovilta ja kyvykkäiltä ihmisiltä, eli Televalta (esim. DX200 ja kännyköiden kehitys) ja Salora-Hollmingilta (kännyköiden kehitys). Nokiaa olivat kumisaappaat, renkaat, vessapaperi ja pankki (PYP). Kumisaappaatkin tulivat paljolti Kumiteollisuus Oy:n oston kautta. Muistan Nokian Silk -vessapaperin, joka ei ollut mitään pehmopaperia. Se oli rautakoukkuun ripustettu lehtinippu. Ei tiennyt kumpaa puolta lehdistä sopi käyttää, kun kumpikin puoli oli kehno tarkoitukseensa.
	09.01. 12:02	Petri Nummijoki
		Filmillä olevassa junassa varmaankin 4 kpl puuvaunuja sekä 4 SNTL:n vaunua eli P10 matkalla Kouvolasta Helsinkiin. Suomalaiset vaunut ovat tulleet Savon radan postijunassa H772 Pieksämäeltä ja SNTL:n matkustaja- ja postivaunut Moskovasta. Tuohon aikaan saattoi olla vielä Helsingin ja Kouvolan välillä kulussa kahvilavaunu junaparissa H15/P10 eli mahdollisesti yksi suomalaisista vaunuista on lisätty vasta Kouvolassa mutta ainakaan oma vaununtunnistustaitoni ei riitä poimimaan ko. filmiltä vaunutyyppejä.
	09.01. 11:41	Keijo Loisti
		Jos joku haluaa katsoa liikkuvaa kuvaa vuodelta 1964 valokuvan kohdasta ja nähdä tapahtuneet muutokset, niin se onnistuu, sillä Elonet.finna.fi -sivustolla on Mika Waltarin romaanin perustuva elokuva nimeltä "Jäinen saari" vapaasti katsottavissa. Siinä kohdassa 1:12:45 alkaa lyhyt pätkä, jossa HR12 junaa vetäen tulee Järvenpään suunnasta ja ajaa ohi Lustikullan tasoristeyksen, jossa yllä olevan valokuvan ottaja on aikanaan seissyt.
	09.01. 10:03	Antti Ojala
		Käsittääkseni suurin ansio puhelinjohtoviidakoiden poistumisesta kuuluu Televan DX200-puhelinkeskukselle. Tavallaan onnekkaasti, puhelinverkon kehittäminen oli jäänyt muun jälleenrakennustyön vuoksi ajastaan jälkeen. Sentraalisantrat yhdistelivät puheluita manuaalisesti viimeisissä keskuksissa vielä 70-luvun lopulle asti. Niinpä puhelinverkko saatettiin digitalisoida yhdellä loikalla. Sinänsä äänen digitoimisessa ja multipleksaamisessa ei ollut enää mitään uutta, ensimmäinen PCM-puhelinlinja otettiin käyttöön jo ennen toista maailmansotaa. DX200 on edelleen jatkuvan kehitystyön alainen laite ja sitä voi sanoa Nokia Networksin taloudelliseksi syömähampaaksi.
	09.01. 00:31	John Lindroth
		Kiva Tk3 kuva Porvoosta!
	08.01. 23:55	John Lindroth
		Komeaa On!
	08.01. 23:00	Hannu Peltola
		Karilta tulee kyllä laatukuvia, kuten tässäkin!
	08.01. 22:23	Teemu Sirkiä
		Ehdottomasti. Eikös tuossa ole koaksikaapelin BNC-liitin.
	08.01. 22:04	Petri Nummijoki
		Mainitun Kouvola-Mikkeli-jakelujunaparin lisäksi Mäntyharjun ja Mikkelin välillä oli kai toinenkin Tv1-vetoinen juna vielä tuohon aikaan ja se otti peräti matkustajiakin eli aamulla kulkenut paikallisjuna H789. Mutta Tv1-kuvien harvinaisuus selittynee sillä, että Tr1 oli viimeistään vuodesta 1953 lähtien Savon radan tavarajunissa ylivoimaisesti yleisin veturityyppi, kun Kouvola sai mainittuna vuonna käyttöönsä kaikki 20 Jungin valmistamaa Tr1-veturia (1061-1080). Toisaalta kaippa näissä Savon radan paikallisissa tavarajunissa oli Tv1:n jälkeen vielä pitkään Pr1- ja Tr1-vetureita eli moottoriveturiaika ei ollut vielä välittömästi nurkan takana. Kouvolan Vr11/Vv15-veturikanta oli 1960-luvulla melko harvalukuinen ja nekin sijoitettu Kotkaan, Haminaan ja Lappeenrantaan vaihtotöihin, joten Kouvolan päävarikolla ei vielä 1960-luvun aikana ollut muita linja-ajoon soveltuvia dieselvetureita kuin Hr13 (Mak-vuokraveturi ja Vr12 1852 voitanee ohittaa marginaaliin kuuluvina). Tietysti läpi kulkevista Kouvola-Pieksämäki-tavarajunista oli jo marraskuusta 1961 lähtien ollut kuusi paria Hr12-vetoisia, joten niissä moottoriveturiaika oli tätä kuvaa otettaessa täydessä käynnissä.
	08.01. 22:02	Hannu Peltola
		Ja vanhaan aikaan yhdellä johtoparilla sai aikaan yhden puhelin- tai lennätinyhteyden, peräti 20 yhtäaikaista kaukopuhelua Helsingistä pohjoiseen! Varmaankin 1950-luvulla oli jo joitain alkeellisia kanavointilaitteita, joilla yhdelle lankaparille sai mahdutettua useampia puheluita. Tämä tosin on niin arkaaista teknologiaa, etten sitä oikein tunne.
	08.01. 19:52	Heikki Itävuo
		Yle Areenassa löytyy metsäradion ohjelma tästä savotasta: osa 1: https://areena.yle.fi/1-1746989 ja osa 2: https://areena.yle.fi/1-1760114. Vuodelta 1962 on seuraava: https://areena.yle.fi/1-4297977 , jossa on myös aikalaisten kertomaa. Ilmeisesti on olemassa muitakin, sillä muistan kuulleeni seuraavan: Liikenne oli aikataulun mukaan kohtauspaikkoineen. Kerran kohdattavaa ei kuulunut, ja odottelun jälkeen päätettiin jatkaa matkaa. Kohdattava kuitenkin tuli vastaan. Tilanteesta selvittiin, kun toinen kiersi hangen kautta.
	08.01. 18:49	John Lindroth
		Noita Savon radan alkupäässä kuvattuja Tv1 sarjan vetureita ei todellakaan ole paljon sattunut silmään!
	08.01. 18:33	Heikki Piirainen
		Veikkaisin antennia.
	08.01. 18:23	Erkki Nuutio
		Tämä on myös puhelinyhteyksiä käytännön tasolla valottava kuva! Sitä aihepiiriä käsittelee ainakin Moisala - Rahko - Turpeinen Puhelin ja puhelinlaitokset Suomessa 1877-1977 , toimittanut Eino Jutikkala (Puhelinlaitosten liitto ry (1977, 496 s.). Piirros kaukoverkosta 1926 (s. 302) ja kaukopuhelinverkosta 1955 (s. 306) valaisevat kaukoverkon tilannetta. Edellisessä linjat Helsingistä pohjoissuuntaan kulkivat Hämeenlinnaan Riihimäen (ja Järvenpään) kautta - mitenkä muuten kuin ratapenkan laitaa seuraten. Hämeenlinnasta ne jatkuivat mm. Tampereelle varmaankin edelleen ainakin osaksi ratapenkan laitaa seuraten, ja koska Parkanon rataa ei vielä ollut, melko suoraan pohjoiseen omaa reittiään.¨ Jälkimmäisessä on paksuin viiva piirretty Tampereelle samankaltaisesti. Eli on mahdollista, että oheisessa vuoden 1950 valokuvassa nämä suurimmalla käytöllä olleet kaukopuhelinlinjat Riihimäen kautta Tampereelle ja edelleen pohjoiseen kulkivat Järvenpään kohdalla vielä yksinomaan ratapenkereen sivua pikin. Esimerkiksi nämä linjat radan vasemmalla puolella. 1955:n suttuisesti piirretyssä kartassa on pienempiä haarautumia, ilmeisesti yksi Järvenpäänkin kohdalla. Kaukopuhelut olivat erikseen tilattavia pitkään ja vielä 1970-luvulla monile liian kallista ylellisyyttä.
	08.01. 17:43	Jorma Kattelus
		Historiallisesti rautatien varren puhelin- ja lennätinlinjat oli jaettu selkeästi niiden käyttötarkoituksen mukaan. Tyypillisesti linjat sijaitsivat eri puolilla rataa seuraavasti: Rautatien omat linjat (VR): Nämä sijaitsivat yleensä radan itä- tai pohjoispuolella (tai muuten lähempänä ratapohjaa). Ne olivat Valtionrautateiden hallinnassa ja niitä käytettiin junaliikenteen ohjaamiseen, opastimiin ja asemien väliseen viestintään. Yleiset linjat (Tele/Lennätinlaitos): Posti- ja lennätinlaitoksen (myöhemmin Telen) ylläpitämät kaukopuhelin- ja lennätinlinjat sijaitsivat tyypillisesti radan länsi- tai eteläpuolella. Nämä linjat palvelivat yleistä viestintää ja yhdistivät kaupunkeja toisiinsa hyödyntäen rautatien valmista väylää. Tunnistaminen: VR:n tolpat: Usein rautaisia tai sirompia, ja niissä saattoi olla useita poikkipienoja opastin- ja merkinantolankoja varten. Telen tolpat: Usein järeämpiä puupylväitä, joissa oli suuri määrä eristimiä kaukopuheluliikennettä varten.
	08.01. 16:12	Rasmus Viirre
		Habbin herkkua! Ja 27-sarjalainen ristiinalaisessa tuo aina mieleen Mika T. Polamon hienon kuvasarjan: https://vaunut.org/sarja/168

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset