Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.01. 22:59 | Erkki Nuutio | ||
| Aikanansa tunnetun ja arvostetun työväenpoliitikon Martta Salmela-Järvisen muistelmateoksessa Alas lyötiin vanha maailma - Muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1906-1918 (WSOY, 1966) on eräs selitys (ei varmaankaan ainoa)haukkumanimitykselle "punikki". Selityksen mukaan nimitys lähti rautatieläispiireistä (s. 166) : Yhdysliikenteessä oli ensimmäisen maailmansodan aikana käytössä venäläisiä [umpi]tavaravaunuja. Ne olivat punaisiksi maalattuja ja harmittavan huonokuntoisia. Siksi niitä erotukseksi omista vaunuista sanottiin punikeiksi. Taistelun alettua vuonna 1918 oli jollakin rautatieasemalla yhteenotto punaisten ja valkoisten välillä. Edelliset vetäytyivät tulisuojaan rautatievaunujen taakse ja ampuivat sieltä. Harmistuneet valkoiset, joista kai joku oli rautatieläinen, kiukuttelivat "perkeleen punikit", tarkoittaen tällä esteenä olleita [punaisia] rautatievaunuja. Näin sana siirtyi punaisten haukkumanimeksi. Salmela-Järvisen muistelukirja on kiinnostava ja rankka. Etenkin kuvaus molemminpuolisen vihan ja koston - kapinan ja sen kukistamisen ajalta on rankka. Myöhemmin on julkaistu monia rankkoja kuvauksia vuodesta 1918. Kiivailun jatkamiseen toistasataa vuotta sitten tapahtuneesta katastrofista ei ole tarvetta. |
||||
|
04.01. 22:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Kaikki. | ||||
|
04.01. 22:38 | Aapo Oikarinen | ||
| Tämä mies kuuluu parhaaseen A-ryhmään, hän ei turhia jaarittele! | ||||
|
04.01. 22:30 | Panu Breilin | ||
| Toijalan asemarakennuksessa on kiinalainen ravintola. | ||||
|
04.01. 22:02 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko siinä vain, että talvella kaluston pitää päästä välillä sulamaan ja voidaan tarvita enemmän vetureita, jolloin Sr1 kannattaa laittaa ennemmin yöjuniin, kun näihin sen huippunopeus on riittävä? | ||||
|
04.01. 21:55 | Simo Virtanen | ||
| Miksi olisivat poistuneetkaan jos tarkoitus oli jatkaa matkaa takaisin? Enemmän hämminkiä aiheutti se, että laiturilta tunkettiin kyytiin päästämättä ensin poistuvia ulos. | ||||
|
04.01. 21:28 | Hannu Peltola | ||
| Esa on oikeassa muovimallien hintojen hurjasta kallistumisesta! Vuoden 1966 6,50 mk vastaa nykyrahassa 13,60€. Ei paha hinta isosta muovimallista! Sama Airfixin 1:72 Liberator on edelleen myynnissä, esimerkiksi Hobbylinna myy sitä 60€:lla!!! | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
04.01. 20:52 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi ja Joonas. Lippujen hinta näkyy olevan 120 SEK aikuisilta: https://sparvagsmuseet.se/ Museo on helpon matkan päässä, jos tulee Siljan laivalla Tukholmaan. Silja-terminaalista on noin parin kilometrin kävely museolle. |
||||
|
|
04.01. 20:37 | Juha Toivonen | ||
| Ei ollenkaan huono! Vihreätä ei ole liikaa. BTW: Montako Allegroa VR lunasti? | ||||
|
|
04.01. 20:18 | Jorma Rauhala | ||
| Alma Geitel eli Leskirouvan historiaa: https://akaanseutu.fi/2013/11/13/alma-geitel-oli-alkuperainen-leskirouva/ ja https://www.leskirouva.fi/historia/ Nykyäänkin Toijalassa on ravintola Leskirouva, jota voi suositella. |
||||
|
04.01. 20:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jorma mainitsi etuvirroittimen. Sitä tosiaan siirrytään käyttämään takavirroittimen hiilen hajottua. ...Kunnes etuvirroitinkin putoaa alas. XoD | ||||
|
04.01. 20:06 | Petteri Kumpulainen | ||
| Kiitoksia paljon kehuista! | ||||
|
04.01. 19:59 | Uwe Geuder | ||
| Minä ole nähnyt sen ensimmäisen kerran 1970-luvulla Münchenin S-Bahnissa. Sen jälkeen välillä myös muualla, mutta kun se ei minulle ollut enää uutuus paikat eivät ole varmuudella jääneet muistiin. Kun katsoin nyt verkosta Münchenin ratkaisua, löysin, että se on kuvattu jopa omalla sivullaan: https://www.s-bahn-muenchen.de/entdeckerzone/bewegendefakten/spanische-loesung Sen nimi on jopa espanjalainen ratkaisu tai espanjalaiset laiturit. Esikuvana mainitaan juuri Barcelonaa, vaikka se ei ollutkaan ensimmäinen paikka, jossa sitä käytettiin. Artikkelin lopussa on vielä lista muista paikoista, joissa on laituri käytössä junan molemmilla sivuilla. | ||||
|
04.01. 19:54 | Noah Nieminen | ||
| Tai ainakin luulen niin. Eihän Vok-vaunuista koostuvia junia ole vähään aikaan näkynyt missään. | ||||
|
|
04.01. 19:52 | Noah Nieminen | ||
| Esko: eihän nyt hiilijunia voi ajaa, kun tuolla Venäjällä käydään sotaa. | ||||
|
04.01. 19:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Ruotsinlaivaa ei näy koska talvisin ei ajettu Helsinki-Tukholma -reittiä ennnen vuotta 1972. | ||||
|
04.01. 19:45 | Uwe Geuder | ||
| > Johtopäätös: mitä lyhyempi vaunu, sen leveämpi siitä voidaan tehdä, Näin on. Kun aikaisemmin Saksassa vaunut olivat yli 3 m leveitä, UIC-X:n leveys on ollut enää 2,825 m. Tapahtumien kulusta vielä sen verran, että ensimmäiset vaunut rakennettiin ihan 1950-luvun alussa ja kehitys jatkui koko vuosikymmenen aikana. UIC-X-määritelmä julkaistiin jo rakennettujen vaunujen perusteella vasta vuonna 1961. |
||||
|
04.01. 19:30 | Jimi Lappalainen | ||
| 50 vuotta sitten. | ||||
|
|
04.01. 19:16 | Roope Prusila | ||
| Tungos johtui siitä, että ratikoiden tullessa Santalahteen ihmiset eivät poistuneet kyydistä vaan jäivät paikalleen odottamaan paluumatkaa. Siinä on sitten hyvä pyrkiä muiden kyytiin. Itse odottelin santalahdessa kolmen vaunun verran ja kun sama ilmiö toistui, siirryin Lentävänniemen päähän josta pääsi ajelulle lyhyen odotuksen jälkeen. | ||||
|
|
04.01. 19:13 | Jyrki Talvi | ||
| Komea kuva. | ||||
|
|
04.01. 19:11 | John Lindroth | ||
| Kiva talvinen Vectron kuva! | ||||
|
04.01. 18:49 | Antti Grönroos | ||
| 90-luvulla raiteen toisella puolella oli vanha risteysmerkki mutta vaikka sellainen olisi pystyssä, niin se ei välttämättä tarkoita, että tasoristeys olisi käytössä. Majan ja Lausteen välistä oltiin tasoristeys poistettu mutta Lausteen puolelle jäi yksi risteysmerkki pystyyn joksikin aikaa. Tuota liikennemerkkiä ei enää ole ja entisen tasoristeyksen vieressä on pieni portti. Kiitos Jimi sijaintitiedosta. |
||||
|
|
04.01. 17:19 | Jari Välimaa | ||
| Tämän kuvan ottamisen aikoihin laituriin A saapui linjan 1 vaunu jota ihmiset katsovat. Kaksi raitiovaunua ei oikein riittänyt vaikka olisi saanut mahtumaan vaunu valmistajan maksimäärät 364 henkeä. |
||||
|
|
04.01. 17:09 | Lasse Holopainen | ||
| Asjalliset reaktiot immeisillä, pakko sanoa. | ||||
|
|
04.01. 17:09 | Lasse Holopainen | ||
| Triplaveto Vectroneilla. Asjanmukaisuus. | ||||
|
|
04.01. 16:50 | Markku Naskali | ||
| Onkohan Toijalassa enää minkäänlaista asemaravintolaa? Joitain vuosia sitten oli vielä jonkinlainen kahvila ja silloin kun nykyinen asemarakennus oli uusi, oli kovinkin iso ja hieno ravintola. Katoavaa perinnettä ne. Lapsena kävin joskus isän kanssa sukulaisissa Järvenpäässä. Matkustettiin Purolaan usein kolmen junan avulla ja yleensä Riihimäellä oli pidempi tauko käydä ravintolassa. Isä osti oluen ja voileivän. Minä tietenkin söin sen leivän. Joskus syötiin oikein leikkelelautaset! Keitetty peruna ja pari siivua jotain makkaraa ja juustoa, ehkä kananmuna. Ai että se oli juhlaa! | ||||
|
|
04.01. 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, tiämmä eräs rautatieläisen leski sitä asemaravintolaa hoiti. Oletettavasti ajalta ennen DR-sarjan ravintolavaunuja (tulivat 1935). "Kansainväliset" taisivat kulkea muilla rataosilla, eikä niitäkään vaunuja kovin runsaasti ollut. |
||||
|
04.01. 16:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ai niin, se Ruotsin "högertrafik" alkusyksystä 1967. Ensin vaihtoivat puolta bussit ja kuorma-autot, sitten siitä viikon päästä loput. |
||||
|
|
04.01. 14:12 | Markku Naskali | ||
| Tuttu juttu tuo leskirouva ja asemaravintola. Olen aikoinaan kuullut sen syntyhistoriankin mutta en yritä selittää kun en enää tarkkaan muista. Joku tunnettu persoonallisuus siellä vaikutti. | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
04.01. 14:05 | Joonas Kauppinen | ||
| Hienoja kuvia. Kiitos sinulle Hannu! Paljonko sisäänpääsy maksaa? | ||||
|
04.01. 14:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Aika jännä, tässä kuvassa ollessani tuli arvontakuva samalta paikalta! https://vaunut.org/kuva/75016 | ||||
|
|
04.01. 13:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko Suomessa enää vuonna 2025 käytössä tätä, että ovet aukeavat molemmilta puolilta? | ||||
|
04.01. 13:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Korkki; todennäköisin syy mainitsemallesi asialle on, että kartan pohjana oleva ilmakuvaus on vanhemmalta ajalta. Esimerkiksi vuoden 1978 kartan 1143 02 Pori karttarunkona on ilmakuva vuodelta 1958, ja kartoituskuvaus vuodelta 1974. Joskus karttoihin on tussikynällä lisätty asioita, joita ei aiemmassa versiossa vielä ollut. | ||||
|
|
04.01. 12:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Hupaisinta oli että Ruotsissa järjestettiin jopa kansanäänestys asiasta 1955 ja vasemmanpuoleisen liikenteen säilyttämisen puolesta äänestäneet voittivat! Ruotsissa valmistetuissa henkilöautoissa oli ratti vasemmalla puolella koska oltiin varmoja että oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirrytään joskus, mutta kuorma- ja linja-autoissa oli ohjaus oikealla. |
||||
|
|
04.01. 11:55 | Erkki Nuutio | ||
| En tiedä miten näiden bussien kanssa toimittiin ovien ja mahdollisesti ohjauksenkin puolen muuttamisessa, mutta högertrfik alkoi Ruotsissa 1.9.1967. Valtiopäiväpäätös asiasta oli tehty 5.1963. Ruotsi oli vain 109 vuotta jäljessä Suomea. Suomessa oikeanpuoliseen liikenteeseen siirryttiin 8.5.1858 (Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus (=asetus) matkustajain welwollisuudesta, wastatuksin tullessaan, toisiansa wäistää). |
||||
|
|
04.01. 11:39 | Jukka Viitala | ||
| Busseissa muutettiin tietysti ovien paikat Helsingissä, mutta vaihdettiinko kuljettajan puolta? Milloin Ruotsissa muuttui kuljettajan puoli vasemmalle? Ainakin näkemissäni Amazoneissa on ollut kaikissa ratti vasemmalla. | ||||
|
04.01. 11:38 | Erkki Nuutio | ||
| Mahtaako Museorautatieyhdistykseltä löytyä kuvia kesältä 1974 tai 1975 Pilvenmäen raviradan vaiheilta, kun MFH lastaili jo puretulta radan kiskoja ja aluslevyjä lainattuun Kippi-Vanajaan vietäviksi Minkiöön tai Humppilaan? Vanaja saatiin Volvo-Auton Forssan vaihtoautorivistöstä Börje ltaällströmin järjestämänä. Vesa Venho luultavasti kuvasi kuormauksia. |
||||
|
04.01. 10:49 | Jari Välimaa | ||
| Allegro on pendolino https://fi.wikipedia.org/wiki/Pendolino#Pendolino_Suomessa | ||||
|
|
04.01. 09:53 | Juha Toivonen | ||
| Jostakin syystä talven tullen, on jälleen PYO-juniin valikoitunut enenevässä määrin Sr1, ja 2 x Sr1 vetokalustoa. Liittyykö tämä jotenkin talviolosuhteisiin, vai onko kyseessä vetokalustokiertoon liittyvä käytäntö? | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
04.01. 08:40 | Pasi Seppälä | ||
| Mielenkiintoisen näköinen museo. Taas Hannulta hyvät kuvat ja erinomaiset kuvatekstit. Melkein kuin olisi ollut museokierroksella mukana. | ||||
|
|
04.01. 08:15 | Lasse Holopainen | ||
| Huumori voi tietyissä tilanteissa olla kyllä defenssinäkin, mutta itse näkisin sen suureksi osin myös luovuuden tietynlaisena vapautuneena käyttämisenä. Meinaan aina ei tarvitse olla tiedostamatonta jonkun asian torjumista. Ja parhaat taiteelliset oivallukset sekä keksinnöt tulevat positiivisesta vapaudesta, eikä kompensaatiosta toisin kuin jotkut ajattelijat sanovat. | ||||
|
04.01. 08:04 | Lasse Holopainen | ||
| Nyt on Tyylekäs kuva isolla T:llä! | ||||
|
|
04.01. 07:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ellei sitten ole Allegroille käynyt kuten Pendolinoille, varaosia kallistusjärjestelmälle ei helposti enää saa. Tai hankita, miten vain. | ||||
|
|
04.01. 07:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekoitetaanpa tietopläjäyskeittoa lisää: (kunnioitukseni tämän kuvan kuvatekstin ja kommenttitietojen kirjoittajille, mitä tulee tuohon kuvan aiheeseen). Alfa - Romeo? Jees, firma muuten oli tehnyt tähtimoottorit sodanaikaiseen kuuluisaan italialaiseen kolmimoottoriseen torpedopommittajalentokoneeseen Savoia - Marchetti S.M. 79 "Sparvieroon". Vorgilaisille tuttuja lienee Airfixin muoviset ja koottavat lentokonepienoismallit? Konetyyppiä näki Välimerellä nyt ainakin, muun muassa myös Maltaa pommittamassa. Airfix oli tehnyt Sparvierosta 1:72 skaalaisen "julkkiksen". Alfa-Romeo väsäsi myös saksalaisilta ostetulla lisenssillä Daimler-Benz 601 ja 605-moottoreita, kutsumanimenä "Tifone". Valveutuneimmat tietävätkin näiden olevan ylösalaisin olevia V-12:ta (siis kampikammio ylinnä). Ne taas heitettiin Macchi MC 202 "Folgore" ja MC 205 "Veltro" hävittäjäkoneisiin. Osaamistahan riitti ja "saapasmaan" Ferrari-autot moottoreineen ovat hyvin tiedossa. Sekä "pitelemättömät petojen sukuiset"... Aivan päteviä lentovehkeitä osaavien ohjaajien käsissä! Eräskin ässä: Kroatian ilmavoimien kapteeni Josip Helebrant teki Folgorellaan selvää jälkeä länsiliittoutuneiden lentokoneista, oltuaan aluksi Luftwaffessa itäririntamalla JG 52:n kroatialais-Staffelissa (lentueessa) Messerschmitt 109- ohjaajana. Jo vain, Airfixin Messerschmitt Bf 109 G-6 ja Johnnie Johnsonin ("Väistä sininen parvi") Spitfire IX, mittakaavassa 1:72 maksoivat 1960-luvun jälkipuoliskolla sellaiset markkayhdeksänviisi per zibale Mäntän Sokoksella. Consolidated B-24 "Liperaattori" - pommikone oli 6 mk 50 p siinä 1966 aikoihin. Itsellänikin oli aikanaan aikamoinen lennosto siimojen varassa roikkumassa huoneeni katossa. Frogin Fokker D XXI (Suomen Ilmailutarhan FR-92 -tunnuksilla), ja Pierre Clostermannin JF-E Hawker Tempest Mk. V myös... Energiakriisi vaikeutti harrastusta noin 1973 ja nythän muovimallit maksavatkin aika raakasti. Eipä silti, Airfixin Gee-mersussa oli joitakin kehnouksia, jotka nyttemmin ovat jo muistojen joukossa. Laatu on parantunut huimasti, hyvä vaan sekin. |
||||
|
|
04.01. 05:32 | Kari Haapakangas | ||
| Melkoinen arvonalennus. Ei tuota Pietarin rataa voi juuri mutkaiseksi haukkua | ||||
|
|
04.01. 05:24 | Kari Haapakangas | ||
| Pikemminkin nykypäivän wolttifoodoraajat ovat noiden lähettipoikien kaukaisia jälkeläisiä. Faksit, sähköposti ja palkkakulujen nousu merkitsi aikoinaan lähettien ammattikunnan loppua, mutta nyt kapitalismi on keksinyt tehdä läheteistä "yrittäjiä" ja tarjolla on yllinkyllin halukkaita "yrittäjiä", enimmäkseen maahanmuuttajien joukossa. Eivätkä lähetit nykyään enää viestejä kuljeta. |
||||
|
|
04.01. 03:19 | John Lindroth | ||
| Onko kyseessä näiden ruokalähettien esiaaste? | ||||
|
|
04.01. 02:09 | John Lindroth | ||
| Hyvä Esa saat ten points olet huumori mies! Mutta sehän tiedetään! Huumori on ihmisen korkein defenssi kertoo psykiatrian oppikirja "Sadock/Kaplan! | ||||
|
|
04.01. 02:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itselläni oli koulupoikana bravuurina ilmehtiä samalla tavoin kuin englantilaisen "Mennään bussilla"-teeveesarjan tarkastaja Blake (Stephen Lewis). Musta kipparilakki päässä, niin jo vot! | ||||
|
Kuvasarja: Oulujoen nippu-uittoratoja |
04.01. 00:53 | Hannu Peltola | ||
| Tästä kuvasarjasta oppi paljon Oulujoen uitoista! | ||||
|
Kuvasarja: Pykälistön kulttuurikeidas |
04.01. 00:44 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja museosta, josta en ollut aikaisemmin kuullutkaan! | ||||