Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.01. 07:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekoitetaanpa tietopläjäyskeittoa lisää: (kunnioitukseni tämän kuvan kuvatekstin ja kommenttitietojen kirjoittajille, mitä tulee tuohon kuvan aiheeseen). Alfa - Romeo? Jees, firma muuten oli tehnyt tähtimoottorit sodanaikaiseen kuuluisaan italialaiseen kolmimoottoriseen torpedopommittajalentokoneeseen Savoia - Marchetti S.M. 79 "Sparvieroon". Vorgilaisille tuttuja lienee Airfixin muoviset ja koottavat lentokonepienoismallit? Konetyyppiä näki Välimerellä nyt ainakin, muun muassa myös Maltaa pommittamassa. Airfix oli tehnyt Sparvierosta 1:72 skaalaisen "julkkiksen". Alfa-Romeo väsäsi myös saksalaisilta ostetulla lisenssillä Daimler-Benz 601 ja 605-moottoreita, kutsumanimenä "Tifone". Valveutuneimmat tietävätkin näiden olevan ylösalaisin olevia V-12:ta (siis kampikammio ylinnä). Ne taas heitettiin Macchi MC 202 "Folgore" ja MC 205 "Veltro" hävittäjäkoneisiin. Osaamistahan riitti ja "saapasmaan" Ferrari-autot moottoreineen ovat hyvin tiedossa. Sekä "pitelemättömät petojen sukuiset"... Aivan päteviä lentovehkeitä osaavien ohjaajien käsissä! Eräskin ässä: Kroatian ilmavoimien kapteeni Josip Helebrant teki Folgorellaan selvää jälkeä länsiliittoutuneiden lentokoneista, oltuaan aluksi Luftwaffessa itäririntamalla JG 52:n kroatialais-Staffelissa (lentueessa) Messerschmitt 109- ohjaajana. Jo vain, Airfixin Messerschmitt Bf 109 G-6 ja Johnnie Johnsonin ("Väistä sininen parvi") Spitfire IX, mittakaavassa 1:72 maksoivat 1960-luvun jälkipuoliskolla sellaiset markkayhdeksänviisi per zibale Mäntän Sokoksella. Consolidated B-24 "Liperaattori" - pommikone oli 6 mk 50 p siinä 1966 aikoihin. Itsellänikin oli aikanaan aikamoinen lennosto siimojen varassa roikkumassa huoneeni katossa. Frogin Fokker D XXI (Suomen Ilmailutarhan FR-92 -tunnuksilla), ja Pierre Clostermannin JF-E Hawker Tempest Mk. V myös... Energiakriisi vaikeutti harrastusta noin 1973 ja nythän muovimallit maksavatkin aika raakasti. Eipä silti, Airfixin Gee-mersussa oli joitakin kehnouksia, jotka nyttemmin ovat jo muistojen joukossa. Laatu on parantunut huimasti, hyvä vaan sekin. |
||||
|
04.01. 05:32 | Kari Haapakangas | ||
| Melkoinen arvonalennus. Ei tuota Pietarin rataa voi juuri mutkaiseksi haukkua | ||||
|
|
04.01. 05:24 | Kari Haapakangas | ||
| Pikemminkin nykypäivän wolttifoodoraajat ovat noiden lähettipoikien kaukaisia jälkeläisiä. Faksit, sähköposti ja palkkakulujen nousu merkitsi aikoinaan lähettien ammattikunnan loppua, mutta nyt kapitalismi on keksinyt tehdä läheteistä "yrittäjiä" ja tarjolla on yllinkyllin halukkaita "yrittäjiä", enimmäkseen maahanmuuttajien joukossa. Eivätkä lähetit nykyään enää viestejä kuljeta. |
||||
|
|
04.01. 03:19 | John Lindroth | ||
| Onko kyseessä näiden ruokalähettien esiaaste? | ||||
|
04.01. 02:09 | John Lindroth | ||
| Hyvä Esa saat ten points olet huumori mies! Mutta sehän tiedetään! Huumori on ihmisen korkein defenssi kertoo psykiatrian oppikirja "Sadock/Kaplan! | ||||
|
|
04.01. 02:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itselläni oli koulupoikana bravuurina ilmehtiä samalla tavoin kuin englantilaisen "Mennään bussilla"-teeveesarjan tarkastaja Blake (Stephen Lewis). Musta kipparilakki päässä, niin jo vot! | ||||
|
Kuvasarja: Oulujoen nippu-uittoratoja |
04.01. 00:53 | Hannu Peltola | ||
| Tästä kuvasarjasta oppi paljon Oulujoen uitoista! | ||||
|
Kuvasarja: Pykälistön kulttuurikeidas |
04.01. 00:44 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja museosta, josta en ollut aikaisemmin kuullutkaan! | ||||
|
04.01. 00:37 | Uwe Geuder | ||
| Siinä lukee "Kontinuerlig tågkontroll, hyttsignal", siis "Jatkuva junaohjaus, ohjaamo-opastin". Ehkä sillä nimellä löytyy verkosta lisätietoa, mutta minä en enää etsi ainakaan tällä yöllä. | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
04.01. 00:36 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
04.01. 00:33 | Hannu Peltola | ||
| Ehjänä vaunu on ollut tämännäköinen: https://vaunut.org/kuva/172716?a=1 | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
04.01. 00:33 | John Lindroth | ||
| Hyvä kuvasarja Hannulta! | ||||
|
04.01. 00:31 | Hannu Peltola | ||
| On tämä kyllä upea kuva! Ja Jormalta mielenkiintoinen muistelu! |
||||
|
04.01. 00:29 | Uwe Geuder | ||
| Sivuseinä näyttää kovin tutulta. Mutta kun katsoin etuosaa, ensireaktioni oli, ettei semmoisia ole Tukholmassa ollut. Mutta se on ilmeisesti vain hämäys juuri tässä kuvakulmassa, kun näkee vain puolet. https://sv.wikipedia.org/wiki/X1#/media/Fil:X1_Motorvagn.jpg näyttää jo tutulta. | ||||
|
04.01. 00:28 | John Lindroth | ||
| Juuri tähän hätään en saa niitä vielä laitetuksi asia pidetään mielessä! | ||||
|
04.01. 00:06 | Uwe Geuder | ||
| 1980-luvulla C2-vaunuissa oli välillä valaistus pimeänä jossain vaunussa (vain varmaan akkukäyttöinen himmeä hätävalaistus). Kun menin aamulla töihin, katsoin aina semmoista, se oli oikein mukava torkkuvaunu. | ||||
|
04.01. 00:05 | Uwe Geuder | ||
| Minä muistan Spårvägsmuseumom kahdesta edellisistä paikasta: Ensin se oli Odenplanin metroaseman alla. Olen aika varma, että olen käynyt siellä vuonna 1987, mutta en muista juuri mitään. Verkossa lukee, että tilat olivat pieniä, se voi olla syy, ettei jäänyt isompaa vaikutelmaa. Sen jälkeen se oli Södermalmin bussivarikossa. Muistan, että siihen aikaan tuossa metro-ohjaamossa oli jonkinlainen ajosimulaattori, jossa näkyi matkantekoa kuljettajan näkökulmasta. Tai jos se ei ollut simulaattori, sitten ainakin videoesitys. En ole varma pystyikö itse vaikuttamaan nopeuteen vai ei. Luulisin, että näytettiin vihreää linjaa. | ||||
|
04.01. 00:04 | Heikki Jalonen | ||
| Puu (tammi tai luultavasti tuossa pyökki) toimii (riitävän) hyvin eristeenä. Mutta lisäksi, se on sopivan helposti periksi antavaa jos virroitin sattuu tökkäämään johonkin ja vain puuparru särkyy, säästäen kalliimpia rakenteita. Paitsi telissä mutta varsinkin virtakiskon puolella. Jos virtakisko (kannattimineen eristimineen ja muineen) leviää linjan laitaan, liikenne saattaa seistä pitkäänkin. | ||||
|
|
04.01. 00:03 | Hannu Peltola | ||
| Pistä John verrokkikuva mallistasi tänne Vorgiin! Tukholman raitiomuseossa on esillä F1-sarjan trollikka A30505. |
||||
|
|
03.01. 23:57 | John Lindroth | ||
| Tämä on hyvä kuva! Olen aikanaan tehyt juuri tuosta Hesa mallin sopien Töölön ratikkahalli dioraamaan,tuosta kuvan ratikkamallista olen aina pitänyt ja juuri siksi sen rakentamani malli on tuolla vitriinissä!Muistan tilanneeni Swedtramin pomolta Hans Josefsonilta siihen sopivat (ss Stockholms spårvägar)logot. | ||||
|
|
03.01. 23:52 | Heikki Jalonen | ||
| Mutta että kipparitakki, vain 198 Kr. Hyvä tarjous joka ei enää koskaan toistu. Nykyään Pea Coatista saapi maksaa 2000 Kr... | ||||
|
|
03.01. 23:48 | Heikki Jalonen | ||
| Polkupyörälähetti (framtida moottoripyörälähetti) on jo valmistautunut joskus tulevaisuudessa häämöttävään motorisoituun toimenkuvaan - ainakin jos vauhdikkaasta nousukulmilla olevasta huuvasta voi päätellä. Lennokas päähine oli tärkeä ensiaskel Husqvarna Silverpilenin kuljettajuutta tavoiteltaessa... Polkupyörä voisi toki periaatteessa olla apumoottorilla, mutta tuskin - niiden kultakausi oli vasta sodan jälkeisinä aikoina, joskus 1947...55. | ||||
|
03.01. 23:37 | John Lindroth | ||
| Tuon vaunun muovinen pienoismalli oli ostettavissa Tukholman raitiotiemuseossa pitkän ajan hienossa kuvapakkauksessa!Vierailin museossa usein kun se sijaitsi Odenplanin maanalaisen asemalla siellä tutustuin erittäin ystävälliseen herrasmieheen joka kuului museon henkilökuntaan ,joka oli eläkkeellä oleva raitiovaunun kuljettaja ja sain sieltä piirustuksia rakennellassani SS malleja olen hänelle kiitollinen aina. Museon siirryttyä sittemmin Tegelbackeniin tiedustelin missä hän on,minulle kerrottiin että hän on siirtynyt ajasta ikuisuuteen , sydämeni valtasi suru! | ||||
|
|
03.01. 23:27 | Jorma Rauhala | ||
| Kolme lähes tuollaista F2-sarjan Scania-Vabis/Hägglund/Motala/ASEA -johdinbussia vuodelta 1941, SS-nrot 568-570, ostettiin Helsinkiin 1947. Bussit poistettiin ajosta 1964-1965. | ||||
|
|
03.01. 23:27 | Heikki Jalonen | ||
| Hannun linkin kuvassa tosiaan on ihan samanlainen valjastus, ei ole mäkivöitä eikä aisoja. Taitaa Petrin aavistus olla oikea, vaunun paino ylittää hevosen jarrupainon ja kuskin pitää olla koko ajan skarppina. | ||||
|
|
03.01. 23:18 | Jorma Toivonen | ||
| Muistan ensimmäisen Kv:n reissun kuljettajan (8.9.1977). Tulloin ajettiin jo väli (Ri-Kv) sähköllä ja juna jäi asemalle - sehän toki sopi minulle hyvin. Tallille päästyäni nakattiin Dv12:a avainnippu käteen (2624-2631), ja sehän merkitsi junan vientiä vitoselle (?) asti - milloinkohan olin siellä käynyt (?), koneapulaisena melko kokematon kaveri. Siitä selvittiin paluujunan (T2800) eteen - onneksi melkoisen kevyt vain 255tn:a. Eikun matkalle, edellä lähteneellä (T2088 Vna-Ri) alkoi virroitin kipinöimään runsaasti Lahden jälkeen, eivät uskaltaneet jatkaa matkaa, joten me työnsimme junan (1498 tn:a) Tennilästä Riihimäelle. Sr1-sarja oli tuolloin vielä varsin tuore tuttavuus riksulaisille - etummaisen virroittimen käyttö? | ||||
|
03.01. 23:15 | Heikki Jalonen | ||
| Sininen valo (yleensä vain 1 kappale keskellä, Ruotsi, ennen vuotta 1950) ilmaisee, että kyseessä on (yleisessä linjaliikenteessä oleva) bussi. Myöhemmin valoja oli kaksi, kunnes (vuonna 1972) sininen valo varattiin yksinomaan hälytysajonuvojen käyttöön ja ne poistettiin busseista. Vastaavasti, kuorma-autoissa äärivalot olivat keltaisia. Sama käytäntö esiintyi myös Suomessa, lisäksi oli tietenkin ns. rekkavalo eli yksi keltainen ylhäällä keskellä; sekin ruotsalaista perimää (Pahavan uittoautoissa aina jo valmiina...). | ||||
|
|
03.01. 23:13 | Petri Nummijoki | ||
| Lieneekö vaunun paino sen verran suuri, ettei millään mäkivyöllä olisi todellista merkitystä hidastuvuuden kannalta vaan olisi lähinnä vaarallinen eläimelle? | ||||
|
|
03.01. 23:10 | Hannu Peltola | ||
| Hepotekniikka on minulle totaalisen vierasta, mutta tässä vanhassa kuvassa valjastus on aika samannäköinen: https://www.sparvagssallskapet.se/vagnhallen/typ.php?typ_id=188 | ||||
|
|
03.01. 22:50 | Heikki Jalonen | ||
| Osaako joku paremmin hepotekniikkaa tunteva tarkentaa tuota valjastusta, oliko todelllinen valjastus tosiaan tällainen? Tuohan nimittäin vaatii kuskilta todellista tarkkuutta jarrun kanssa, ettei vaunu tule vetäjän päälle, kun on vain pelkkä vetovaljastus. | ||||
|
03.01. 22:42 | Heikki Jalonen | ||
| Ja noiden kestävien bakeliittinuppisten vipusten kaikki osat ovat korjattavissa. Voisipa arvata, että siellä on Schaltbau 800-sarjan vippakytkimet toimilaitteina. Kuvassa ei näy mitään kertakäyttöistä. | ||||
|
|
03.01. 22:40 | Heikki Jalonen | ||
| Etukulman Fresnel-linssinen opastevalo on kovin tutun näköinen... | ||||
|
03.01. 22:32 | Jouni Ijäs | ||
| Tuleeko sähköliikenteellekään monopolia. Eikai deeverit edelleenkään Hyvinkään ja Karjaan väliltä kokonaan häviä. Voisin veikata, että LO-RIT ja KR-RIT puujunat ajetaan edelleenkin hyvin usein 2xDv12:lla | ||||
|
|
03.01. 22:27 | Vertti Kontinen | ||
| Kallistusjärjestelmän takia varmasti joku mutkaisempi rataosa. Vaikka Jyväskylään, Savon radalle, jne.? | ||||
|
|
03.01. 22:22 | Tuomas Pätäri | ||
| Kas, Hillosensalmen asemanseutu on saanut sähkövalaistuksen. Hieno on! | ||||
|
|
03.01. 22:22 | Janne Karresuo | ||
| Kiitos John! | ||||
|
|
03.01. 22:20 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs talvinen Lättäkuva! | ||||
|
03.01. 22:13 | Janne Karresuo | ||
| Nätti kuva. Perässä seuraava lumipöly luo mukavasti vauhtia vielä tähän kuvaan. Itsellä jäi muutama alkupään ruutu epätarkaksi ja juuri ne parhaimmat... | ||||
|
|
03.01. 22:04 | John Lindroth | ||
| Jo koulun alaluokilla harjoittelin itselleni sen kuuluisan Oliver Hardy/Paksukaisen naurun joka toimii hyräilemällä samalla heiluttaen kravattia ja kaikilla oli niin hauskaa!Harmillista että huumori on kadonnut paitsi voihan noita Ohukainen & Paksukainen leffoja katsoa youtubesta !Kerran näin ihanan unen olin pubissa Stanin ja Ollien kanssa samassa pöydässä ja he vain nauroivat tyytyväisinä minulle keskustelusta ei tullut yhtään mitään se oli vaikuttava ja niin todellinen uni! Leffasuositus"The Live Ghost" 1934.Tällä voi aloittaa. | ||||
|
|
03.01. 22:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Milleköhän reitille? | ||||
|
|
03.01. 21:54 | Janne Karresuo | ||
| Esa :). Ei ne ymmärrä enään entisaikojen hyvää huumoria... | ||||
|
|
03.01. 21:47 | Kevin Glynn | ||
| Myöhemmin tänä vuonna | ||||
|
03.01. 21:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Parempi, että tulevatkin ostosreissuille, kuin että panssareiden kanssa ase kädessä ja pahat mielessä. | ||||
|
|
03.01. 21:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun viime toukokuussa matkustin Mänttään, niin piruuttani aamu-Sm4-junassa kailotin: "Toijala, 15 minuuttia, leskirouva ja asemaravintola". Niille muutamalle harvalle kanssamatkustajille ei näemmä vitsi auennut millään tavalla, tuijottivat vaan: "mikä ihmeen pöpi"? Ja senkun jatkoivat somettelujaan.... |
||||
|
|
03.01. 20:42 | Miitre Timonen | ||
| Nykyään onkin sitten asiat tosi hyvin, vai miten tuo pitäis ymmärtää? | ||||
|
03.01. 20:35 | Heikki Jalonen | ||
| Googlatkaapa "GKB 671" niin näette tämän koneen sisarveturin liikennekuntoisena. Se on jopa rakennettu jo vuotta aikaisemmin, 1860, Wienissä, KuK rautateiden konepajalla (StEG), jossa myös tuo 718 valmistettiin. Alunperin veturi oli numeroltaan SB 671. Nykyään 165 vuotta tuoreena 671 on maailman vanhin liikennekuntoinen höyryveturi. Toki, sitä on laajasti uudistettu ja modernisoitu pitkän käyttöikänsä aikana, esimerkiksi kattila on rakennettu uudestaan vuonna 2002. Veturissa on myös ylellinen hytti, hyvin varhainen muutos. Ilmajarrut korvasivat vakuumit jo kauan sitten; alunperin ei ollut edes vakuumeja. Ja voi nykyajan ihmeitä - sähkövalot. Liikennöi edelleen perinnettä Graz-Köflacher Bahn-radalla (GKB), johon se myytiin Südbanh-BBÖ:ltä täysin palvellena joskus 1920-luvulla, jossa käyttö hitaammassa tavaraliikenteessä ja järjestelyissä, suurin nopus 45 km/h. Ilmeisesti GKB oli tyytyväinen koneeseen ja sillä tehtiin töitä vielä pitkään; niin pitkään että sen arvo ymmärrettiin eikä se joutunut naulatehtaalle vaan siitä tuli Itävallan kansallisen muistomerkkirekisterin esine. |
||||
|
|
03.01. 20:34 | Matias Koski | ||
| Milloin nämä tulee käyttöön? | ||||
|
03.01. 20:28 | John Lindroth | ||
| Pistän herrat vielä paremmaksi! Kun olin HYKsissä muistan ,kun kello tuli yksi se oli"Hyvästi Hyksi"! | ||||
|
|
03.01. 20:24 | John Lindroth | ||
| Ovella näkyy konduktööri joka samalla toimii aurausyksikön johtajana! | ||||
|
03.01. 20:13 | Juha Toivonen | ||
| On tulet kohdallaan! Kerta kaikkiaan! Upea kuva. | ||||
|
|
03.01. 20:12 | Juha Toivonen | ||
| Onneksi tuo aikajakso "kaikkine tilapäisine turisteineen" on jäänyt pysyvästi taa. | ||||
