Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.01. 16:36 | Hannu Peltola | ||
| Tarkkaan olet Joonas tätä kuva katsonut! Tulkitsen letkun myös niin, että siinä syötetään paineilmaa jarruihin. Letka ei selvästikään ole vielä lähdössä linjalle. Letkan perään joko kytketään avustava Distributed Power Unit (DPU) -veturi tai viimeiseen vaunuun kytketään FRED - Flashing Rear-End Device. Tämä on liitetty myös jarrujohtoon ja se seuraa jarrupaineita. FREDistä löytyy esimerkiksi oheinen kuva Vaunut.orgista: https://vaunut.org/kuva/166856?t=FRED | ||||
|
05.01. 15:53 | Teemu Sirkiä | ||
| Niska ja Liminpuro olivat ne paikat, jotka muutettiin välisuojastuspisteistä kohtauspaikoiksi Oulun ja Kontiomäen välillä. Mutta tämä välisuojastuspisteiden käytäntö ei ole ihan identtinen kaikkialla, kun Jyväskylän ja Äänekosken välillä olevaa kahta välisuojastuspistettä ei ole muiden vastaavien tapaan nimetty ja tehty liikennepaikoiksi. | ||||
|
05.01. 15:47 | Eljas Pölhö | ||
| Canadian Trackside Guide on Kanadassa julkaistu kalustoluettelokirja (-sarja), josta minulla on sen 9. painos vuodelta 1990. Sen perusteella voidaan kuvan vaunusta kertoa seuraavaa: - Valmistaja Budd, 1954-55, 18 kpl - Alkuperäinen ostaja: CP, n:ot 15401-15418 (CP = Canadian Pacific Railway) - VIA Rail Canada: v. 1978; 1979 numeromuutos 15501-15518 (konflikti 15400-sarjan höyrynkehitysvaunujen kanssa) - 1987 ostettu D&RGW:ltä yksi, joka sai numeron 15519. (valm. Budd 1948) - 1989 alkoi muutos, jossa vaunuista tehtiin ”head-end power equipped”. - 1990 oli kaksi muutettu ja niillä oli uudet numerot 8702 ja 8715. Muut, tai ainakin osa, oli tarkoitus muuttaa tulevina vuosina, jolloin ne siirrettiin 8700-sarjaan säilyttäen kaksi viimeistä numeroa ja entisen nimensä. - kuvassa on 8707 ”Kokanee Park”, joten ainakin se kuului muutettuihin. Muutoksen jälkeen VIA luokitteli vaunut: ’Park’ Sleeper Buffet-Lounge Dome Observation (Stainless Steel), HEP Equipped (1 drawing room, 3 double bedrooms, 24 seat dome) |
||||
|
|
05.01. 15:42 | Tuomas Pätäri | ||
| Löytyihän niitä muutama lisää. Katsoin nyt itsekin Julian karttaa hieman järjestelmällisemmin ja löysin vielä yhden, eli Kauhajoen. Se poikkeaa noista muista siten että liikennepaikkana on fyysisesti pitempi, kun kattaa vielä vanhan ratapiha-alueen, mutta muuten kai menee ihan samaan kategoriaan. Kysymykseeni näiden aiemmasta yleisyydestä Jouni muistuttikin Oulu-Kontiomäki -rataosan osalta, että siellähän noita oli vielä joku aika sitten nykyistä enemmän, ainakin muutama. |
||||
|
05.01. 15:35 | Jari Välimaa | ||
| HE 57/2022 toteaa näin " Suomi on pannut kansallisesti täytäntöön EU:n rautatielainsäädännön velvoitteet täysimääräisesti raideliikennelailla ja sen nojalla annetuilla asetuksilla ja määräyksillä. Näin ollen Suomen rautatieliikenteessä käytettävien kalustoyksiköiden on täytettävä EU-lainsäädännön mukaiset tyyppihyväksyntävaatimukset." Eli koska on eu-määräyksestä niin koskee myös baltteja |
||||
|
|
05.01. 15:06 | Jouni Hytönen | ||
| Hyrkäs ja Melalahti. | ||||
|
|
05.01. 15:04 | Jouni Hytönen | ||
| Oulu-Kontiomäki-radan välisuojastuspisteistä ainakin osa on täydennetty tällä vuosikymmenellä oikeiksi kohtauspaikoiksi, viimeisimpänä Nuojua. Onkohan siellä vielä joku jäljellä? | ||||
|
|
05.01. 14:26 | Mikko Herpman | ||
| Paineilman syöttö voisi hyvinkin liittyä jarruihin, saadaan täytettyä pitkä runko valmiiksi. Ja tai lieneekö myös että pidetään jarrujohto sopivassa paineessa että jarrut ovat kiinni. | ||||
|
|
05.01. 14:17 | Joonas Jokinen | ||
| Mikäs tuon kolmannen raiteen vaunuletkun päässä on? Syötetäänkö paineilmaa jarruletkuun? Mielenkiintoinen ja jännä kuva. MItä useammin tätä katsoo, sitä enemmän yksityiskohtia löytyy. |
||||
|
|
05.01. 14:16 | Pasi Utriainen | ||
| Niemenpää ja Ristijärvi ainakin. | ||||
|
|
05.01. 13:11 | Vertti Kontinen | ||
| Äkkiä tulee mieleen myös Kolarin radalta Kaulinranta | ||||
|
|
05.01. 13:04 | Tuomas Pätäri | ||
| Siikamäen lisäksi sellaisia liikennepaikkoja, jotka ovat olemassa vain suojastusta varten, ei taida olla kuin muutama Oulu-Kontiomäki -radalla. (Toki voinee olla sellaisia jotka käytännössä ovat olemassa vain suojastuksen takia, mutta tässä meinaan näitä joissa ei ole liikennepaikalla mitään vaihteita tai muita raiteita pääraiteen lisäksi.) Ovatko tällaiset liikennepaikat olleet joskus jollain aikakaudella yleisempiä? | ||||
|
05.01. 12:49 | Tuomas Pätäri | ||
| "Lisää tupruttelua" viittaa kuvaan https://vaunut.org/kuva/178328 | ||||
|
05.01. 12:48 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Vastaan todella myöhään mutta kiitos! | ||||
|
05.01. 12:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Simo, kiitollisuudella ajattelen sinua! | ||||
|
05.01. 12:22 | Antero Airola | ||
| Kaikki kuului (makuuvaunu)matkalipun hintaan. | ||||
|
05.01. 12:17 | Jouni Hytönen | ||
| Aiheuttaako se mitään erityistä haittaa kenellekään? :) Hauska perinne minusta. Voihan joku yrittää haastaa halutessaan. | ||||
|
|
05.01. 11:25 | Simo Toikkanen | ||
| Jotkin laitteet ilmeisestikään eivät käännä pystykuvaa tiedostona pystyyn, vaan merkitsevät vain metatietoihin kuvan olevan pystykuva. Kaikki selaimet eivät tätä ymmärrä, vaan näyttävät kuvan vaakakuvana. Käänsin nämä Esa-herran kuvat nyt oikeinpäin. | ||||
|
|
05.01. 11:05 | Arto Papunen | ||
| Siellä on taidettu sopia poikkeussäännöstä näihin kun on liitytty EU:hun.. | ||||
|
|
05.01. 10:33 | Jouni Hytönen | ||
| Mistään dokumenteistä tarkistamatta epäilisin, että tämä ei koske Viroa, Latviaa ja Liettuaa. | ||||
|
05.01. 10:26 | Jouni Hytönen | ||
| Näissä maisemissa tuli pyörittyä paljon 90-luvulla, kun oma tukikohta oli vielä Jyväskylässä. Juuri nyt ratapenkka ei näytä olevan edes juurikaan pusikoitunut toisin kuin pahimmillaan takavuosina. | ||||
|
05.01. 10:21 | Jouni Hytönen | ||
| 22316, 22320, 22333, 22334 ja 22337 sekä 22652, 22656 ja 22659 taisivat jäädä lähiliikennepuuvaunujen viimeisiksi mohikaaneiksi. Tämä 22319 oli jäänyt pois liikenteestä jo aikaisemmin. | ||||
|
|
05.01. 10:19 | Jouni Hytönen | ||
| Aikataulukaudella 188 lättähattujen poistumisesta seuraavaan aikataulukauden vaihteeseen 27.5.1989 saakka näitä vaunuja käytettiin junaparissa H 512/511 Jyväskylä-Haapamäki-Tampere-Haapamäki-Jyväskylä, Jyväskylä-Pieksämäki-Jyväskylä-junissa H 901 m-l/904 m-p ja 902 sunnuntaisin sekä Pieksämäki-Joensuu-Pieksämäki H 831/832. 28.5.1989 alkaen puuvaunujen käyttö supistui Pieksämäen ja Joensuun välille. Satunnaisina lisävaunuina puuvaunuja näki myös Savonlinnan ja Parikkalan välillä. Oliko välillä myös Karjaa-Hanko-junissa vielä tuohon aikaan? | ||||
|
|
05.01. 04:35 | Leevi Halonen | ||
| Oliko pikkupurtava maksullinen vai kuuluiko se lipun hintaan? | ||||
|
|
05.01. 01:19 | Uwe Geuder | ||
| Niin kuin joskus keskustelupuolella huomattu, semmoinen (ilman kupolia) esiintyy tuossa musiikkivideossa https://youtu.be/f3Pw36EFRV0 Rautateistä tietävät huomaavat teknisiä epätarkkuuksia :) | ||||
|
05.01. 00:07 | Uwe Geuder | ||
| Hannu: Asuin tuon radan varrella https://vaunut.org/kuva/158980, 7 km kuvauspaikasta. Tehdas sijaitsi 300 m kuvauspaikasta alueella, joka oli ehkä 1920-luvusta lähtien teollisuusalue, mutta 1970-luvulla jo aika lailla keskusta-alue. Palon jälkeen uusi tehdas rakennettiin taas Böblingeniin, mutta uuteen teollisuusalueeseen noin 2 km kuvauspaikasta radan toisella puolella. Muutoksesta Schopflochiin en tiedä mitään, asuin silloin Tampereella enkä seurannut Böblingenin asioita kovin tiivisti. Schopflochista voi vielä mainita, että siellä liikennöidään myös Karlsruhen mallin mukaan: https://karlsruher-modell.de/en/index.html Vorgista löytyy ainakin https://vaunut.org/kuva/56931, vaikka se on ihan eri linjasta. |
||||
|
04.01. 23:43 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on rautatiekuvausta parhaimmillaan! | ||||
|
|
04.01. 23:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kromosomi - Eiab"...? | ||||
|
|
04.01. 23:34 | Hannu Peltola | ||
| Tuomas, totta! Everettissä on paljon teollisuutta ja satama rautatiekuljetusten piirissä ja näiden järjestely edustaa kaikkein paikallisinta toimintaa. Tämän ratapihan toiminta-alue on pohjoisessa Vancouver B.C:hen saakka (n. 200 kilometriä), idässä Spokaneen (n. 500 km) ja etelässä Seattlen Interbayn ratapihalle (n. 50 km). Kaikki tälle alueelle kulkeva rahtiliikenne järjestellään tällä ratapihalla. Kuvan öljyjuna on tulossa Anacortesissa sijaitsevilta suurilta jalostamoilta. Alueella on useampia todella massiivisia öljynjalostamoita ja liikenne sinne on todella vilkasta. |
||||
|
|
04.01. 22:43 | Tuomas Pätäri | ||
| Suomalaisin silmin sykähdyttävää että tämänkokoinen ratapiha "erityisesti paikallistavaraliikenteelle". Toki maa on niin suuri, että sikäläinen "paikallinen" voinee tarkoittaa ihan Suomen kokoista aluetta? | ||||
|
04.01. 22:38 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva ja tämä silta on hyvä kuvauspaikka! Salzburg on kaikkinensa aivan upea kaupunki. | ||||
|
04.01. 22:38 | Tuomas Pätäri | ||
| Noin 15 näyttäisi olleen lähimmällä Ilmatieteen laitoksen havaintoasemalla, eli ei ehkä paukkupakkanen vielä mutta lähellä sellaista. | ||||
|
|
04.01. 22:35 | Tuomas Pätäri | ||
| Voisiko olla että kuva on todellisuudessa kuitenkin näin päin, mutta kuvan metatiedoissa (tai jossain Samsungin järjestelmätiedostossa) on tietona kääntösuunta ja Samsung itse sen perusteella näyttää kuvan aina oikein päin (tai väärin päin, miten nyt haluaa asian ajatella?) | ||||
|
04.01. 22:33 | Hannu Peltola | ||
| Ja kaarrekuvissa on monesti dramaattisuutta, kuten tässäkin kuvassa. Upea kuva! | ||||
|
|
04.01. 22:29 | Tuomas Pätäri | ||
| Useampiakin tyylikkäitä lumikuvia. Tässä juna mahtuu sopivasti kuvaus-ATU:un. | ||||
|
|
04.01. 22:06 | Jimi Lappalainen | ||
| On ollut useina vuosina. | ||||
|
04.01. 22:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielestäni tämä on sarjan paras kuva. | ||||
|
Kuvasarja: Canadian, Kanadan rautateiden ylpeys |
04.01. 21:59 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on aivan huippumielenkiintoinen kuvasarja, kiitos Antero sen lataamisesta! Tämän myötä alkaa matkakuume kasvaa... | ||||
|
|
04.01. 21:04 | Harri Helminen | ||
| Nyt kun on tulossa venäläisvaunujen kielto EU:ssa niin mitenkäs näiden virolaisvaunujen käy esim virossa, pitääkö nekin kylmästi romuttaa? | ||||
|
04.01. 20:52 | Kevin Glynn | ||
| Kiitos! | ||||
|
04.01. 19:34 | Panu Breilin | ||
| Iisalmen kolmioraidehan ei ole varsinainen liikennepaikan osa vaan vain eräänlainen liikenteenohjauksen tekninen käsite. Sama pätee eräisiin muihinkin paikkoihin kuten vaikkapa Siilinjärven ja Pieksämäen kolmioraiteisiin tai Riihimäen miehistönvaihtopaikkaan. | ||||
|
04.01. 19:23 | Panu Breilin | ||
| Myös näillä laituriautoilla oli mahdollisuus tehdä pienempiä lumitöitä. Ainakin alkujaan auton keulalla oleviin kiinnikkeisiin on saanut lumiauran kiinni. | ||||
|
04.01. 19:09 | Panu Breilin | ||
| Tämä kuva on Viinijärveltä (ei siis Vihtarista). | ||||
|
04.01. 19:06 | Panu Breilin | ||
| Tämä kyltti on peräisin vanhan välilaiturin ajalta. Vanha välilaituri oli niin kapea ettei sinne mahtunut mitään tavallista raidenumeron ilmaisevaa kylttiä: https://vaunut.org/kuva/8835 | ||||
|
04.01. 18:56 | Panu Breilin | ||
| Olisiko syynä ovilla varustettu sementinpurkuhalli jonka läpi ei ehkä ole helppoa järjestää kulkua? | ||||
|
|
04.01. 16:14 | Petri Sallinen | ||
| Kibri ei ole aikoihin voinut hyvin itsenäisenä yhtiönä. Vuonna 2010 Kibri myytiin. Uudeksi omistajaksi tuli Viessmann Modellspielwaren GmbH. En tiedä, säilyttikö Viessman Kibristä muuta kuin tuotebrändin vai jatkoiko Kibri Viessmannin tytäryhtiönä. Kibrin pääkonttori sijaitsi vuosien 1895-2007 välisenä aikana Böblingenissa ja vuosien 2007-2010 välisenä aikana Schopflochissa. EDIT. Sanomalehdistä löytyi vanhoja juttuja Kibristä. Yritys hakeutui konkurssiin vuonna 2010. Syynä maksukyvyttömyys. Viessmann osti tämän jälkeen Kibrin tavaramerkkioikeudet, tuotannon ja työkalut. Kibri-tuotemerkki on nyt osa Viessmann-ryhmää. Vuonna 1973 tapahtuneen tulipalon sanotaan olleen tuhopoltto. Tulipalon yhteydessä tuhoutui Kibrin malleja, työkaluja sekä asiakirjoja. Kibrin tuotanto tapahtuu nykyisin ilmeisesti Unkarissa ja Romaniassa — Euroopan halpatyölaarissa. Viessmannin ja Kibrin historia löytyy täältä — myös Vollmerin, joka on myös Viessmannin omistuksessa. https://viessmann-modell.com/en/about-us/ |
||||
|
|
04.01. 15:36 | Hannu Peltola | ||
| Esa: Arnold näkyy syntyneen 1947. Ehkä hän olikin pikkupoikana täällä käymässä ja huomasi lihasten alkavan kummasti kasvaa laatikoiden nostelusta! Pasi: myös H0-ratasi on ollut upea ja oli hauskaa nähdä siitä kuvia! Uwe: Missä asuit lapsena ja missä Kibrin tehtaat olivat? Firma voi tosiaan edelleen oikein hyvin mutta tuotanto on varmasti lähes yksinomaan Kiinassa. Näin on harmittavasti käynyt koko pienoisrautatietuotannolle. |
||||
|
|
04.01. 15:31 | Hannu Peltola | ||
| Delta Yard on vuosien mittaan useampaan kertaan rakennettu käytännössä kokonaan uusiksi. Vanhaan aikaan täällä oli erilliset ratapihat Northern Pacific Railwaylle ja Great Northern Railwaylle. Tämä raiteisto kuvan keskellä oli vanhaa NP:n ratapihaa ja GN:n ratapiha oli kuvan oikean reunan raiteet. Uudelleenrakennuksen yhteydessä ratapihan raiteet on tosiaan rakennettu suurilla väleillä. Syy voi olla, että raiteiden välissä pääsee ajamaan esimerkiksi mönkijällä, tämä helpottaa esimerkiksi jarrujen tarkastusta. Keskellä olevat raiteet ovat tänä päivänä lähinnä pohjoisesta, mm. Kanadasta itäänpäin menevien tavarajunien säilytys- ja kohtausraiteita. Junat voivat tässä odottaa BNSF:n itään menevän pääradan vapautumista. Kuvan vasemmassa reunassa oli aikanaan maailman suurimpiin kuulunut sahalaitos, Weyerhaeuserin Everettin Mill B: https://www.weyerhaeusermusehistory.com/weyerhaeuser-mills-in-everett/ |
||||
|
|
04.01. 14:31 | Mikko Herpman | ||
| Dr19 kykenee pölläyttämään myös mustaa kun ei ole onneksi DPF tai SCR juttuja koneessa. Varmemmin pelaa kylmässä kelissä. Mutta moderni moottorin ohjaus toki säätelee kaasuöljyä aika sopivasti eli mustan pölläys lienee harvainiasta. | ||||
|
04.01. 14:19 | Aarne Rantala | ||
| Kiitos Niklas! | ||||
|
|
04.01. 13:34 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Hieno ja talvinen kuva Aarne! :) | ||||