Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.11.2021 19:46 | Ilkka Hovi | ||
| ... mutta kuva on hieno. | ||||
|
28.11.2021 19:12 | Eljas Pölhö | ||
| Loue, Koivu ja Jaatila ovat samanlaiset kuin 1930-luvulla. Petäjäskosken voimalaitoksen vaihdetta (Km 935+754) ei vielä ole Jaatilan (Km 934+169) itäpuolella. Voimalaitoksen vaihteella oli lyhyt turvapätkä ja raide jakaantui kolmeksi sivuraiteeksi ja pisimmällä niistä oli vielä ainakin yksi haara lisää. Raide olisi varmaan merkitty, jos se olisi ollut olemassa. Kaavio on siis sitä aiemmalta ajalta. Voimalaitos rakennettiin 1953-1957 ja sen raiteisto lienee samoilta ajoin. | ||||
|
28.11.2021 19:05 | Eljas Pölhö | ||
| Huomioita: Laurila: Ennen sotaa suora raide meni Tornioon (r. 2) ja raiteelle 1 saavuttiin käyrälle raiteelle, joka oli aseman jälkeen suora raide Rovaniemen suuntaan. Tilapäinen Lautiosaaren-Laurilan kiertorata ei ole enää käytössä. Tervolassa on yksi läpiajettava- ja yksi pistoraide enemmän kuin ennen sotaa. Asemaa vastapäätä oli ennen isot veturihalkovarastot. Katkoviivalla merkittyä ratalinjaa en osaa kommentoida. Muutoin ratapihat ovat samanlaiset kuin 1930-luvulla. |
||||
|
28.11.2021 18:50 | Eljas Pölhö | ||
| Huomioita: Muurolassa oli sota-aikaan ratapihan länsipäästä lähtenyt aseman pohjois-/koillispuolella olevalle saksalaisten varastoalueelle johtanut pitkä raide. Aseman itäpäähän merkittyä lyhyttä pistoa ei ollut. Hirvaksessa oli aseman itä-/kaakkoispuolella pitkä saksalaisten varastoalueelle johtanut raide. Raitella oli vuoden 1944 lopulla 39 tavaravaunua, osa tuhottuina ja vain viisi ehjänä. Imarin sota-aikana rakennettua junakohtauspaikkaa ei ole merkitty. Pirttilammen soraraide on mielestäni piirretty väärinpäin. Sieltä oli raide samalle sorakuopapa-alueelle kuin mille pääsi veturitallin taitse. Se oli siis suora raide Kemistä päin, ei Rovaniemeltä. En ole kuitenkaan täysin varma olisiko siellä joskus ollut raide myös piirretyssä suunnassa. Kaavioon merkittyä sotilasraiteen avaamis- tai sulkemisaikaa en näytä löytävän. Rovaniemi on selkeästi uusin asema, eli ainakin se osa käsittää tilanteen n. 1954-1955 tienoilla. |
||||
|
28.11.2021 18:35 | Petri Nummijoki | ||
| Vaasan IC oli Dv12-vetoinen mutta mielestäni Porin IC-junassakin ehti olla kaksikerroksisia IC-vaunuja dieselvedon aikaan. Siinä tosin oli loppuaikoina yleensä Dv12-pari, joten sanoisin, että vakituisesti Dr13-vetureilla ei kaksikerroksisia IC-vaunuja vedetty mutta tilapäinen käyttö Porin IC-junassa on mahdollinen. | ||||
|
28.11.2021 18:20 | Oula Ahlholm | ||
| Runkoon olisi voinut liittää pari ylimääräistä Ed-vaunua | ||||
|
|
28.11.2021 18:20 | Petri Soronen | ||
| No nyt on kyllä rupinen kurppa. | ||||
|
|
28.11.2021 18:02 | Jussi Pajunen | ||
| Wau..hieno kuva ja maisemat | ||||
|
|
28.11.2021 17:48 | Markku Naskali | ||
| Tietenkin istumapaikkoja pitäisi olla, mutta mitä tarvetta ravintolavaunulle on noin lyhyillä matkoilla? Kukaan ei ehdi nälkään kuolla ja kiinteässä kapakassa on mukavampi viettää aikaa rauhassa. | ||||
|
28.11.2021 17:44 | Uwe Geuder | ||
| > yhden kuvan maa vorgissa! Eipä kestänyt kauan kunnes Eljas muutti tilastoa, toinen kuva https://vaunut.org/kuva/151594 . Nykisin pitäisi olla jo 55 km uutta linjaa Dakarin lentokentälle. En ole kuitenkaan löytänyt heti tietoa, että se olisi valmistunut aikataulussa. Ja niin kuin kehäradastakin tiedetään, rakennusprojektit myöhästyvät. Ainakin osa radasta avattiin jo tammikuussa 2019 https://www.globalairrail.com/news/events-news/entry/first-phase-of-dakar-airport-rail-link-opens Kestänee vielä, kunnes joku vorgilainen pääsee paikalle kuvaamaan. |
||||
|
28.11.2021 16:56 | Raimo Harju | ||
| Todennäköisesti on hytinvaihdon yhteydessä jouduttu jonkinverran kaapeleitakin irrottamaan, noinniinkuin sivistyneellä tavalla. | ||||
|
28.11.2021 15:49 | Panu Breilin | ||
| Rataesimies oli tuolloin 1900-luvun alkupuolella nimitys ratamestarin tai rakennusmestarin apulaiselle. Rataesimies hoiti osaa rata- tai rakennusmestarille määritellyistä työtehtävistä (se, että mitkä työtehtävät tarkalleen ottaen kuuluivat rataesimiehen vastuulle määriteltiin tapauskohtaisesti) ja toimi myös rata- tai rakennusmestarin sijaisena. Ratamestarit (sekä rakennusmestarit jos heidän vastuulleen ole annettu jokin rataosuus) olivat tuohon aikaan ratavartijoiden lähimpiä esimiehiä. Eli siis jos rata- tai rakennusmestarin apulaisena oli rataesimies niin myös tämä oli ratavartijoiden esimies. Mitä myöhempiin rataesimiehiin tulee, niin 1979 astui voimaan määräys "Rataesimiehen toimiohjeet" joka korvasi 1970 julkaistun "Ratavartijan toimiohjeet". Eli tällöin ratavartijoista tuli titteliltään rataesimiehiä. Vuoden 1970 määräyksen mukaan ratavartijan oli radantarkastustehtävissä ollessaan tarkastettava junien kulkuraiteet alueellaan vähintään kerran viikossa. Vuoden 1979 määräyksen mukaan rataesimiehillä ei enää ollut radantarkastajina toimiessaan tämän kaltaista säännöllistä radan tarkastusvelvollisuutta. |
||||
|
28.11.2021 15:23 | Tapio Keränen | ||
| Liliputia oli myynnissä Hobby Shopissa Vanhalla Kauppakujalle eli "Mummotunnelissa" 1960-luvulla. Leikkikaluliike Peter Pan Neljännen linjan ja Porthaninkadun kulmassa myi alakerrassa Märkliniä, jota oli melko laaja valikoima. | ||||
|
28.11.2021 14:48 | Erkki Nuutio | ||
| Taitaa olla samoilta suduilta tämä kartta : https://www.vaunut.org/kuva/125512?utm_source=random Kartta on kylläkin vuosikymmenien verran myöhemmältä ajalta kuin kuva. |
||||
|
28.11.2021 14:43 | Oula Ahlholm | ||
| Kumpi tässä onkaan Lätän ajosuunta? | ||||
|
|
28.11.2021 13:37 | Petri Sallinen | ||
| Rataesimies-nimike mainitaan jo rautatiehallituksen kertomuksessa vuodelta 1900. En ryhtynyt selvittämään tarkemmin, mikä rataesimiehen tehtäviin kuului ja milloin nimike on rautatielaitoksella otettu käyttöön. | ||||
|
28.11.2021 12:46 | Hannu Peltola | ||
| Pasi, nuo vaunut ovat korkealaitaisia avovaunuja puuhiilen kuljetukseen. Puuhiilivaunut olivat aikanaan Ruotsissa tärkeä vaunuluokka ja niillä kuljetettiin metsäalueilla valmistettua puuhiiltä terästeollisuuden raaka-aineeksi. Perinteinen vaunujen littera oli L ja vaunutyypistä riippuen sillä oli jokin alalittera. Nämä kuvan vaunut näyttäisivät L5- eli Lrg-tyypin vaunuilta. Vaunut ovat varmaan tässäkin kuvassa ydintehtävässään puuhiilen kuljetuksessa, terästeollisuuden lisäksi puuhiili toimi hyvänä kotien lämmön lähteenä. Sodan jälkeen puuhiilen käyttö väheni ja mm. terästeollisuus siirtyi kivihiilen ja koksin käyttöön. Tässä linkissä on lisätietoa vaunuista: http://www.svenskmjwiki.se/SJ_godsvagn_litt_L4_L5 | ||||
|
|
28.11.2021 12:21 | Juhana Nordlund | ||
| Mahdollisuudet tuohon (Dr13+Ed/Eds+...) ylipäänsä rajoittuisivat vuosiin 1998 - 2000, olettaen että puhutaan normaaleista aikataulunmukaisista IC-junista. Dieselvetoisia IC-junia, joissa ylipäänsä on ollut kaksikerroksisia vaunuja, on tietenkin kulkenut esimerkiksi välillä Seinäjoki - Vaasa. Minun käsittääkseni veturi oli jotakuinkin aina Dv12, jos ei yksin niin tuplana. Dr13-vetoisia IC-junia on aikanaan liikkunut ainakin Porin ja Jyväskylän IC-reiteillä. Mutta silloin ei ollut kaksikerrosvaunuja vielä rautateillämme. Myös yksikerroksisista IC-vaunuista koostuvissa junissa tarvittiin aggregaattivaunuja veturin ollessa Dv12 tai Dr13. Yllä näkyvä kuva on erityisen hyvä esimerkki, aggregaattivaunu näkyy heti veturin jälkeen. | ||||
|
|
28.11.2021 11:50 | Teemu Sirkiä | ||
| "Koskaan" on tietysti vaikea kysymys, mutta melko varmasti voi sanoa, että Dr13:lla ei ole vedetty säännöllisesti kaksikerrosvaunuja. Junassa olisi pitänyt käytännössä olla aggregaattivaunu tuota varten. | ||||
|
28.11.2021 11:41 | Oula Ahlholm | ||
| Tyylekäs kuva. Ikävää että vapaapäivän aikana tuli työkomennus. | ||||
|
|
28.11.2021 11:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, se on ammatinvalintakysymys. Epäsäännöllinen vuorotyö ‒ vallankin satunnaisilla komennuskeikolla väritettynä ‒ kysyy joskus pientä joustavuutta. Toisaalta sitä joustoa sitten toki löytyy puolin ja toisin. Jos pitää ajallisesta ja paikallisesta vaihtelusta, niin mikäs sen mukavampaa. Kiitoksia mukavista kommenteista myös pohjoispohjalaisharrastajakaksikolle! Teiltäkin on viime vuosina ilmestynyt paljon hienoja kuvia sekä fiksuja kuvatekstejä ja kommentteja. Eivät ole jääneet huomaamatta. Pitäkää tuo! |
||||
|
28.11.2021 11:24 | Panu Breilin | ||
| Lepohuonetta ei ole siirretty Mustasaaren entisen aseman paikalle niin kuin aikanaan lehtitietojen mukaan olisi ollut tarkoituksena. En sitten tiedä onko sitä siirretty mihinkään muuallekaan vai onko se yhä varastossa jossain. | ||||
|
28.11.2021 10:45 | Teemu Saukkonen | ||
| Eipä marraskuussa oikein kannata kuvaamisen takia aamuneljältä herätä... | ||||
|
28.11.2021 10:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Ne muutettiin Jyväskylän onnettomuuden jälkeen 1998. Ilmeisesti ei sattumalta vaan tarkoituksella koska haluttiin saada paljon puhutun onenttomuusjunan numero pois aikatauluista. | ||||
|
|
28.11.2021 09:43 | Pasi Seppälä | ||
| Kuvassa näkyy kolme umpivaunua ilman kattoa. Muistan nähneeni sellaisen joskus aiemmin jossain ruotselaisessa pienoisrautatiekuvassa ja ihmetelleeni katon puuttumista. Mutta taitaa kuitenkin olla aivan yleinen vaunutyyppi, kun tässäkin niitä on useampia? | ||||
|
28.11.2021 09:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei sitten tullut niitä korkeita laitureita. | ||||
|
28.11.2021 08:59 | Masi Levola | ||
| Esa J. Rintamäki Kiitos! | ||||
|
28.11.2021 08:58 | Masi Levola | ||
| Oli aamu-aurinko :D. | ||||
|
28.11.2021 06:20 | Timo Salo | ||
| Ei tuo hämppi sentään ihan autio ole... (mutta melkein, kun vertaa entiseen) https://twitter.com/astronaatti/status/1392375846753742850 |
||||
|
28.11.2021 05:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Harmi ettei vieläkään ole selvinnyt tuon kaarisillan historia, että mistä ihmeestä se on peräisin. Onko se oikeasti ollut rautatiesiltana jossain? | ||||
|
28.11.2021 03:16 | Eljas Pölhö | ||
| Veturi n:ot 1301-1305, Whitcomb 104DE29, valm. 61115-61119 / 7.1950, 104 t, 1350 hv Maa: Ranskan Länsi-Afrikka, Senegalin alue (Dakar) ja Ranskan Sudan (Bamako). Nykyisin Ranskan Sudan on Mali. Rautatien omisti: Régie des chemins de fer de l'Afrique Occidentale Française, Régie Dakar-Niger (yksi hallinnon neljästä erillisestä rautatiestä), tuolloin D-N hallitsi 1676 km rataa, raideleveys 1 metri. |
||||
|
28.11.2021 03:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä on kyllä vallan erikoinen kuva :) | ||||
|
|
28.11.2021 02:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, kun vanhasta osuusratavartija-käytännöstä luovuttiin 1970, niin jäljelle jääneitä ratavartijoita ylennettiin rataesimiehiksi. Näitä sitten työllistettiin radan kunnossapito- ja korjaustöissä työryhmän (topparoikan) nokkamiehenä tai kymppinä, ei se ammattitaito mihinkään hukkunut...? 1908 rataesimies? Oliko tämä virka osuusratavartijoiden pomona? |
||||
|
28.11.2021 02:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Eipä ole kovinkaan paljon ikäeroa niillä :) | ||||
|
|
28.11.2021 02:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Oskari on esittänyt mielenkiintoisen kysymyksen vuonna 2010. Onko Dr13:lla koskaan vedetty kaksikerrosvaunuja? | ||||
|
|
28.11.2021 02:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-as, sikäläiset Mas-vaunut on merkitty TAIBA-merkinnällä... | ||||
|
|
28.11.2021 02:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Oliko Rataesimiehen asunto hänen kotinsa vai toimistohuoneisto? | ||||
|
|
28.11.2021 02:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Milloin Toijalan radan junien numerointi muuttui 100-sarjasta 800-sarjaan? Yritin haarukoida kuvia vuosilta 1997–2000 ja jossain siinä välillä se tapahtui. | ||||
|
|
28.11.2021 02:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| FMP 1996 kertoo: Dv12 2501, Lokomo 575/1963, vastaanotettu VR:lle 10.4.1964. Veturi 2501 koeajettiin Rautatieuutiset-lehden mukaan 6.2.1964. 2502 koeajettiin 5.2.1964 ja sillä oli takanaan jo 3 000 km aikaisempaa kokeilua ja koeajoja. 2502 oli vastaanotettu VR:lle samana päivänä kuin 2501. Mainitut Sv12:t lienevät valmistuneet syksyn 1963 aikana. Dm7 4216 otettiin vastaan VR:lle 16.1.1963. |
||||
|
28.11.2021 01:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asema suljettu, asemaravintola suljettu, matkustajakoti Leppälä unohduksen yössä, asematalon matkatavarapuoli suljettu, ei R-kioskia, ei liikennejakson päällikön toimistoa, ei asemapäällikköä, ei lipunmyyntiä, ei postin toimipistettä asemalla, ei enää mitään. Henkilökuntakin nauttii unohtuneena "riittävää" lepoa oikosäärisenä hautausmaalla... Tuo Dm12-kalustokin vaikuttaa lohdutustikkarilta, joka on myönnetty kitisevälle tenavalle hiljenemisen toivossa...? |
||||
|
28.11.2021 01:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rataosallla Messukylä - Kangasala otettiin kaksoisraide käyttöön 1.11.1959 ja Kangasala - Suinula 28.12.1960. Tuohon aikaan raiteet olivat soratukikerroksella ja K43-kiskotuksella. | ||||
|
28.11.2021 01:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Tullaankohan M200-junien väri muuttamaan tummemmaksi? | ||||
|
|
28.11.2021 01:35 | Uwe Geuder | ||
| Jännä juttu, yhden kuvan maa vorgissa! | ||||
|
28.11.2021 01:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko homma nyt lopullisesti valmis? | ||||
|
28.11.2021 01:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Dunderkärret = Jyrinäsuo. | ||||
|
28.11.2021 01:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Korjattakoon omaakin kommenttia vuodelta 2012; tietenkin henkilöliikenne on ollut lakkautettuna, mutta ei koko liikennepaikka. | ||||
|
28.11.2021 01:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hakkarin laiturintuvan muotokielestä ja arkkitehtonisesta yleisilmeestä voisi päätellä piirtäjän nimeksi Jarl Ungern. | ||||
|
|
28.11.2021 01:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko kuvaa siitä siirrettynä Mustasaaressa? | ||||
|
28.11.2021 01:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, eli ovea ON siis joskus käytetty! Tuon yhden kerran siis ainakin. Enpä olisi uskonut! | ||||
|
28.11.2021 01:15 | Vertti Kontinen | ||
| No syksyhän nyt on :D juu piti vaihtaa vuodenaika, mutta se tössähti ensimmäiseen kuvaan | ||||
|
|
28.11.2021 01:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Kumpi on vanhempi, Dv12 2501 vai Dm7 4216? | ||||