Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.05. 09:32 | Teuvo Piirainen | ||
| Ilmeisesti T7126. | ||||
|
26.05. 06:47 | Jari Välimaa | ||
| ei ollut mitään lappuja mutta kumipyörin olivat tulleet | ||||
|
|
26.05. 01:32 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuleeko pölkyt Toijalasta, vai muualta? | ||||
|
25.05. 23:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, veturikierron suunnittelu on tarkkaa tieteellistä työtä. Ei siis mitään sonnanajoa peräkärryn takalaita alhaalla. Nuhraantuu vielä maantie! | ||||
|
|
25.05. 22:48 | Rasmus Viirre | ||
| Veturikierto | ||||
|
25.05. 22:46 | Mikko Ketolainen | ||
| Meneekö kaikki Keitelepohjasta lähtevät puutavarajunat tuonne Uimaharjuun? Mites Kannonkoskelta Jyväskylään lähtevät puutavarajunat, onko sama osoite? | ||||
|
|
25.05. 20:50 | Jimi Lappalainen | ||
| "Veturin nappulaa siirrettiin shakkilaudalla"? | ||||
|
25.05. 18:41 | Erkki Nuutio | ||
| Nekalassa oli Lohja Oy:n betonituotetehdas ja sen perua on nykyään Rudus oy aiemmin raiteellisella tehdastontilla Mänttyhaantien (10-14) ja Kuoppamäentie välissä. | ||||
|
|
25.05. 18:37 | Alex Chudoba | ||
| Mäntyhaantiellä Nekalassa sijaitsee nykyäänkin Ruduksen betonitehdas, joka lienee hyvin luonteva määränpää sementtivaunuille ja nimenomaan Lohja Oy:n sellaisille. Tehtaan rakennuskanta vaikuttaa vähitellen vuosien varrella uudistuneen, mutta sama laitos vaikuttaisi ilmakuvien perusteella olleen paikalla jo 50-luvulta saakka. Vielä tuohon Jorman 24.5. 22.17 kirjoittamaan kommenttiin, oletettavasti Silk-vaunut ovat tuolloin olleet pitkälti tai täysin ilman kolmansia akseleitaan. | ||||
|
|
25.05. 18:15 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Nämä Silkit eivät ole niin kovin kaukaista menneisyyttä: vielä ainakin 1982 on päivystäjä, olisiko Pv 6 vai Pv 4, käynyt Silkejä vaihtamassa Nekalassa. Sitä, että mikä teollisuuslaitos Nekalassa, keskellä Tamperetta, oli, joka käytti kalkkia tai mitä nyt sitten Silkeillä kuljetettiinkaan, en tiedä, enkä myöskään sitä, mitä valmista tuotetta siellä tehtiin. | ||||
|
|
25.05. 16:23 | Jari Välimaa | ||
| Näytti olevan melkoisesti ja tukiraudoista päätelleen tulee vielä lisää. Lisäksi yksi tullut sähköinen vaihde, jossa oli myös mekaaninen veto. Tulisiko päävaihde sähköiseksi ja kaukoohjaukseen ? | ||||
|
25.05. 16:15 | Mikko Mäntymäki | ||
| Minun tietokannan mukaan 106 kpl joissa ei ole merkintää että poistettu liikenne käytöstä, myyntiin, odottaa romutuspäätöstä tai siirretty kansioon romutetut. | ||||
|
|
25.05. 16:03 | Mikko Mäntymäki | ||
| Parkano-Niinisalo välille on varmaan tulossa samanlainen remontti kuin Parolan kuormausraiteelle ja samassa siinä hyötyivät paikalliset yritykset. | ||||
|
25.05. 15:08 | Noah Nieminen | ||
| Kiitos! Joo, tässä on aika hyvä kuvauspaikka. | ||||
|
25.05. 14:52 | Eljas Pölhö | ||
| Lisää pukkinosturista ja kumitehtaan raiteesta https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16387.0 | ||||
|
|
25.05. 14:50 | Juho Rintala | ||
| Komea! | ||||
|
|
25.05. 12:54 | Leevi Heino | ||
| Ja Jyväskylään tullut Keitelepohjasta numerolla 53364. | ||||
|
25.05. 11:46 | Erkki Nuutio | ||
| Näin on! Korjaan aiempaa sanomaani Bobrikovista. Tämä saapui tehtäväänsä kenraalikuvernöörinä 12.10.1898. Tämän venäläiskiihkoinen kaksoiskotkankatse osui heti mm. asemakilpien kieliin, joista venäjä puuttui Viipuri-Pietari -rataosaa ja Helsinkiä lukuunottamatta. Vuoden 1902 kieliasetus lopetti muun ohella suomenkielen virallisen tasa-arvoisuuden puutteet, joita oli poistettu vain tipoittain vitkutellen 39 vuoden ajan. Tämä oli Bobrikovin kiistämätön ansio - sortaja havaitsee aina vääryyksiä, joita voi korjata hyödyksi omille tarkoituksilleen. ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov ) Täsmällisemmin kilpikieliin puuttui asetus 17.3.1903, joka määräsi venäjänkielisen (kyrillisen) tekstin ensimmäiseksi. RH pääjohtaja ksi nimitettiin 9.9.1903 suomea ja ruotsia ymmärtämätön eversti Dratscheffski. RH:n määräykset mm. asemakilpien kielistä (venäjä ensimmäiseksi) annettiin johonkin aikaan vuonna 1903. Aihepiiriä käsittelee Tuomo Polvinen väitöskirjassaan Die finnische Eisenbanen in den militärischen und politischen Plänen Russlands vor dem ersten Weltkrieg (Studia Historica 4, 1962 (s. 104-). |
||||
|
25.05. 09:00 | Juho Rintala | ||
| Oho! Minkälaisesta se Sr2 näytti kun tämä tapahtui? | ||||
|
24.05. 23:00 | Veeti Saukkonen | ||
| Ei kuljettaja aloittaa juuri kiihdytyksen | ||||
|
|
24.05. 22:17 | Jorma Toivonen | ||
| Petri tuossa edellä kommentoi hieman mm. Tv1:n lämmittäjän työskentelyä. Selailin 1950-luvun loppupuolen erään kuljettajan muistikirjoja. Sieltä löytyi Tv1:llä ajettuja Silk-junia Riihimäeltä esim. Tampereelle ja edelleen vaihtotyönä purkupaikalle Nekalaan kahden lämmitttäjän voimin. Junan numeroina 2419 ja 2421 vetureina mm. 925, 737, 739. junapainona n. 743tn:a, akseleita junissa 50kpl. | ||||
|
24.05. 21:34 | Petri Nummijoki | ||
| Helsinki-Viipuri oli kai H9-vetureiden 781-785 pääasiallinen ajosuunta 1930-luvulla mutta toisaalta vaunujärjestys voisi sopia hyvin Turun laivajunaan eli posti- ja matkatavaravaunut keulassa ja niiden jälkeen ilmeisesti 1-2. luokan matkustajaosastot, koska ko. vaunut halutaan tuoda satamassa mahdollisimman lähelle rantaa. Tarkoitatko erikoisella vaunulla pienemmän ulottuman vaunua junan keskivaiheilla? Jos sitä niin lienee R-sarjan ravintolavaunu, jonka hyvä tuntomerkki on juurikin suomalaisista vaunuista poikkeava pienempi ulottuma. |
||||
|
24.05. 21:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämähän oli se Risto, jolla oli se Reichsbahnin pulunkuva hytin seinällä...? Nyttemmin 1073 lienee kiinalaisten partaterinä? Ni haoo!!! |
||||
|
24.05. 21:03 | Erkki Nuutio | ||
| Linkki G7 245: Baldwinin numerokilpeen veturin nokassa : https://vaunut.org/kuva/111212?u=3399 | ||||
|
|
24.05. 18:58 | Erkki Nuutio | ||
| Kirjassa Postivaunun matkassa on sivulla 137 postijuna menossa Helsingistä Turkuun, mutta siinä on enemmän paljon istumavaunuja ja yksi kansainvälinen. Arvelen että tämä lähtisi Wiipuriin ja osa edelleen Rajajoelle. Erikoinen tunnistamaton vaunu keskivaiheilla junaa? Uljas, lähes tuore Tampellan veturi! Harmi vaan että joudun kirjoittelemaan ala-arvoisella Windows 11 + Lenovolla (kirjoita 5 minuuttia ja korjaile toiset 5 minuuttia. Kyseistä ADHD-paskaa myydään ihmisille täydellä hinnalla kaupassa |
||||
|
|
24.05. 18:54 | Ville Seppälä | ||
| Ekologisesta pakokaasusta näkee valmistusmaan..... Liekö vasta tyhjäkäynnillä? | ||||
|
|
24.05. 18:37 | Noah Nieminen | ||
| Oho, kunnon savut! | ||||
|
|
24.05. 18:36 | Erkki Nuutio | ||
| Veturi on Baldwinin 1898 valmistama H1 (Hk1) pikajunan veturi (232-241). Jos numero on 237 (jolta se vaikuttaa), olisi veturi ollut 1910 Wiipurin, 1921 Seinäjoen, 1931 Kuopion ja 1939 Elisenvaaran varikon kirjoilla. Käkisalmeen kulkeneena on kuvan veturi oli oletettavasti Elisenvaaran varikolta. 237 luultavasti kuului Elisenvaaraan jo ennen vuotta 1939, joten kuvausvuodeksi voinee arvailla 30-luvun alkuvuosiakin, vaikka 1934. Itsenäisyyttä edeltäneet vuodet eivät sovellu Baldwinin pyöreä veturinnumerokilpi erottuu. Näillä sivuilla on valokuva vastaavasta G7:n 245 kilvestä, mutta en löydä sitä. Kyseinen kilpi lienee nykyään Toijalan veturimuseossa. |
||||
|
|
24.05. 18:34 | Nikolas Peippo | ||
| Onhan noita yli puolet vielä ajossa. | ||||
|
|
24.05. 16:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko jotain arvailuja mihin juna voisi olla menossa? Viipuriin, Turkuun, Seinäjoelle? | ||||
|
|
24.05. 15:05 | Veeti Saukkonen | ||
| Siltä vaikuttaa | ||||
|
|
24.05. 14:10 | John Lindroth | ||
| Tämä on hieno! | ||||
|
24.05. 12:53 | Onni Tikkala | ||
| IC2-junatyyppi oli tosiaan käytössä vielä elokuussa 2014. | ||||
|
|
24.05. 12:50 | Tero Korkeakoski | ||
| Eipä taida enää montaa deeveriä olla käytössä ja niistäkin suurin osa päivystysvetureina. | ||||
|
|
24.05. 12:36 | Heikki Jalonen | ||
| Hankala on tämän ajoitus! Kuvassa https://vaunut.org/kuva/174528?a=1 luulisi näkyvän edes jonkinlaisia tuon nimikyltin jälkiä vaan ei näy. Sadekatokset kuitenkin ovat. Asemarakennus kaiketi valmistui vasta 1894 puolella. Koska se oli vaakahirsirakennus, ulkovuorilaudoitus voitiin kiinnittää vasta noin 3...4 vuotta asettuneeseen rakennukseen. Sen perusteella aikaisin mahdollinen kuvausvuosi voisi olla 1897. Sadekatokset kiinnitettiin varmaankin vasta sen jälkeen, kun ulkovuorilaudoitus ja maalaustyö oli kokonaan valmis. Voisiko olla niin, että tuon nimikyltin oli tarkoituskin olla väliaikainen, odottamassa varsinaista suurta nimikylttiä, jonka paikalle sitten myöhemmin tuli kioski nr.1? Jolloin nimikyltti oli taas pakko kiinnittää seinään - mutta nyt kaksikielisenä. Ehkä kuvassa onkin ratapiirin kalifeja ja muita tarkastajia, ehkäpä katselmoimassa ulkovuorilaudoituksen ja maalausurakan laatua? Rivissä taaempana näyttäisi olevan enemmän timpurimiehen näköistä väkeä - urakoitsijan porukkaa, ehkä. |
||||
|
24.05. 12:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juku, puhalletaas vähän pölyjä kirjahyllystä. V. 2008 Jtt (Jtt 2008-01, kymmenes muutettu painos; kohta 3.25 Henkilövaunut) tiesi, että (kiskojarrullisista) ravintolavaunuista Rkt:llä ja Rt:llä oli Sn 140, Rbkt:llä, Rk:llä, Rky:llä ja Rx:llä Sn 160. Mutta Veetiltä hyvin huomattu, että kokoonpanoon kuuluva vanhemman kaliiberin vaunu saattaa joskus rajoittaa junan Sn:ää. | ||||
|
|
24.05. 11:44 | Eemil Liukkonen | ||
| Tässä kuvassa on runsaasti komeutta aistittavissa! | ||||
|
|
24.05. 10:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvausvuosi? Aikaisintaan 1933, koska 785 valmistui tuona vuotena. |
||||
|
|
24.05. 10:39 | Veeti Pietilä | ||
| Kappas. Junan huippunopeus oli 160 km/h. | ||||
|
|
24.05. 09:39 | Juhana Nordlund | ||
| Miksi IC 696:n suurin sallittu nopeus ei (olisi) ollut 160 km/h? | ||||
|
|
24.05. 08:53 | Veeti Pietilä | ||
| Kiitos, Jimi! | ||||
|
|
24.05. 08:52 | Jari Välimaa | ||
| ok, kalustoluettelossa ei vain ollut. | ||||
|
|
24.05. 08:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
|
24.05. 08:29 | Veeti Pietilä | ||
| Vasemmalla puolella. Rx-vaunu oli mukana. | ||||
|
|
24.05. 08:21 | Jari Välimaa | ||
| Missä se 140 km/t kulkeva on ? | ||||
|
24.05. 08:18 | Erkki Nuutio | ||
| Vaikka suomalaiset pioneeri-kirvesmiehet oletettavasti tämän rakensivat, tarvittiin tiedot mm. hirsirungon päämitoista, tulisijamuurien, väliseinien, ovien ja ikkunoiden paikoista mm. hirsimateriaalin ja ikkunoiden hankintaa varten. Haettiin asemaluokkaa vastaavia piirustuksia. Tuore valikoima sopivan pelkistettyjä asemasrakennuksia tehtiin joitakin vuosia aikaisemmin Porin - Haapamäen radalle. Tarkkaan uutta Alhoa vastaavaa rakennusta ei täällä olevissa kovissa näy, mutta Kankaanpää sitä hiukan pienempänä ja ovijärjestelyltään erilaisena on melko läheinen vertailukohta: https://vaunut.org/kuva/174535?a=1 |
||||
|
Kuvasarja: Ulkomaalaisen kuvausryhmän ajot 16.5-17.5.2025 |
24.05. 03:18 | John Lindroth | ||
| Onnea Hv3 ja eläköön se pitkään!Me kaikki tykätään sinusta! | ||||
|
|
24.05. 02:55 | Juhana Nordlund | ||
| Joensuun reitin IC:issä taisi tapahtua voimakas kaksikerrostuminen vuonna 2014. Useissa IC-kokoonpanoissa Rx / Rk korvautui ERd:llä. Samassa yhteydessä kokoonpanoa päivitettiin muutenkin niin, että 200 km/h sen sallivilla rataosilla mahdollistui. Pitkillä reiteillä 200 km/h:n junia olivat tuota aiemmin olleet Sm3:t (korinkallistuksen toimiessa) ja lyhyemmillä reiteillä edellisten lisäksi IC2-junat. 2014 yksikerroksiset IC-vaunut eivät missään nimessä kadonneet kiskoilta minnekään, käyttö kuitenkin väheni aika lailla, etenkin tietyillä pitkillä reiteillä. Olikohan se juuri tuona kesänä, jolloin oli kahdenlaisia kokonaan kaksikerroksisia IC-junia: ERd:lliset kokoonpanot ja IC2:t, joissa ei siis ollut tuossa vaiheessa ERd:tä, vaan tarjoilupuoli hoidettiin kärrymyyntinä Edfs:stä. IC2 poistui junatyyppinä tuon jälkeen varsin nopeasti. Kaikki edellä oleva on kerrottu ei-yöjunien näkökulmasta. |
||||
|
23.05. 23:35 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs Kuva! | ||||
|
23.05. 22:27 | Ossi Rosten | ||
| Toisaalta taasen tämä esittää tämän kuvan ottohetkeksi 30-lukua, notta tiiä taas... https://etoretro.ru/pic226168.htm |
||||
|
|
23.05. 22:20 | Ossi Rosten | ||
| Sotahistoroitsijat sivt toki kerää matriaalia mistä löytyy. Tuo sama kuva tuli ihan toisaalla (.ru sivuilla) vastaan aiemmin mutten löytänyt uudelleen, siihen sivuston domainiin ei niinkään kannata kiinnittää huomiota. 30-luvun kuvissa Sortavala teksti on tiukasti taasen aseman seinässä kiinni. Pointti oli lähinnä se että miksi tuossa postikortin kuvassa ei lue seinässä tuo aseman nimi, se johtuu siitä että se kyltti on toisaalla - ja kun se on toisaalla niin ajasta huolimatta teksti on vain suomeksi. Joka tapauksessa tämän kuvan ottohetki sijoittuu ihan vuosisadan vaihteeseen. Kuvaaja on sakemanni ja sen ajan huomattavasti pienemmän hektisyyden kun ottaa huomioon niin kuva on otettu joka tapauskessa huomattavasti ennen vuotta 1904 milloin joku on tuon kortiksi painetun otoksen ostanu ja saanu sen postin vietäväksi. | ||||