Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.12.2025 17:37 | Jukka Voudinmäki | ||
| Olihan Koskenkorvalla saha, joka käytti rautateiden palveluja siitä päätellen, että aikakirjat tuntevat syrjäraiteen nimeltä Sahan raide. Pitää kyllä mennä ajassa taaksepäin vähintään 1960-luvulle. | ||||
|
15.12.2025 17:32 | Tero Korkeakoski | ||
| Ouluunhan meni butadieeniä, mitä ei juurikaan muualta taida Suomessa saada. Toki kulkee rekalla tuokin helpommin niin ei tartte tehdä vaihtotöitä. | ||||
|
|
15.12.2025 17:08 | Teemu Saukkonen | ||
| Onttolankin liikenne loppui, viimeistään kun Trustivapaa meni selvitystilaan. Vain kaasua sinne tuli muutenkin lähes koko vuoden. | ||||
|
15.12.2025 15:45 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Pyhä Nikolaus toimii myös joulupukin esikuvana. Piispa Nikolaus eli tiettävästi Myrassa nykyisen Turkin alueella 300-luvulla mutta hänen historiallisuus on tuntematon. Katolinen kirkko tuntee Pyhän Nikolauksen mm. lasten suojeluspyhimyksenä. Myös ortodoksisessa kirkossa tunnetaan Pyhä Nikolaus yhtenä kunnioitetuinpana pyhimyksenä ja hänelle pyhitettyjä tai nimitettyjä kirkko-rakennuksia on useita. Teologian opiskelijana on mielenkiintoista tutkia miten monella eri tavalla uskonnot näkyvät ja vaikuttavat yhteiskunnassa, vaikka ihmiset eivät sitä läheskään aina tunnista tai tule ajatelleeksi. Esimerkiksi uskontoja ja uskonnollista symboliikkaa käytetään paljon mm. mainonnassa, populaarikulttuurissa ja mediassa eikä sitä edes tunnista ellei ns. uskonnonlukutaitoa ole. | ||||
|
|
15.12.2025 14:21 | Tero Korkeakoski | ||
| Oliko muuten Koskenkorvalle/lta muuta liikennettä kuin etanolivaunut. Tuliko sinne esim viljaa ikinä junalla? | ||||
|
15.12.2025 14:05 | Rasmus Viirre | ||
| Jaa-a, toivottavasti joku maalaa Eifet 25301:n fiksumpaan ulkoasuun. | ||||
|
15.12.2025 14:02 | Rasmus Viirre | ||
| Mitähän tavaravaunuja tässä edessä on? | ||||
|
|
15.12.2025 13:42 | Petri Nummijoki | ||
| Isäni kertoman mukaan Suupohjan radan tavaraliikenne oli 1960-luvun alkupuolella (1962-1964) tyypillisesti sellainen, että Seinäjoen ja Kauhajoen välillä kulki Vv15-vetoinen tavarajuna, joka teki tällä osuudella olevien liikennepaikkojen vaihtotyöt. Lisäksi Seinäjoelta Kristiinankaupunkiin kulki tavarajuna, jota vedettiin Hv1-höyryveturilla (varmaan Seinäjoen ympäristössä mahdollista, että joskus oli Hv3) ja tästä junasta jätettiin Perälään Kaskisten suunnan vaunut, jotka käytiin hakemassa Kaskisten vaihtoveturilla. Kaskisissa oli 1960-luvun alkuvuosina Tk3 mutta se korvattiin noin 1964 paikkeilla Tve2:lla. Lisäksi Koskenkorvalta ajettiin sorajunia Etelä-Pohjanmaan ratatyömaille. Mm. juuri tuolle Kristiinankaupungin tavarajunan paluuvuorolle annettiin Kurikassa usein viestirenkaalla ilmoitus, että sorajuna on kuopalla, jos sitä ei näy Koskenkorvan asemalla. Tässä olikin koko normaali tavaraliikenne. Talvisin Kaskinen oli 1960-luvulla useana talvena pohjoisin auki pidetty satama, joten silloin sinne kulki lisätavarajunia. Isä ei kuitenkaan ollut talviliikenteen aikaan koskaan Suupohjan radalla junanlähetyksessä, joten ei pystynyt siitä antamaan tietoja mutta kertoi muuten nähneensä, että Seinäjoelta lähti talvella toisinaan kahden höyryveturin kaksinvedossakin tavarajunia lännen suuntaan. |
||||
|
|
15.12.2025 13:17 | Teppo Niemi | ||
| Melkoinen ristiriita rautatietilastijen ja Kristiinankaupungin.merimuseon tilastojen välillä. Jopa koko rataosan kapasiteettiinkin nähden. | ||||
|
|
15.12.2025 12:38 | Eljas Pölhö | ||
| Enemmän kuin 1 tavarajuna päivässä Kristiinankaupunkiin on kyllä ollut harvinaista herkkua koskaan. Junien määrän voi halutetessaan katsoa VR:n vuositilastoista (ovat netissä). Sataman tilastosta esimerkiksi 1960 sinne saapui 675 vaunukuormaa, josta vientitavaraa 620 vaunukuormaa. Huippuvuonna 1961 saapuneita vaunukuormia oli 870, joista 790 oli vientitavaraa. kokoluokka on siis pari vaunua päivässä. Päivystysveturin satamatunnit olivat silloin keskimäärin 1 tunti päivässä. Vaihtoveturiesimerkkinä esim Kisko-Kalle Trr Lko-13, joka siirrettiin sinne Aavasaksalta 1963. | ||||
|
15.12.2025 10:46 | Mikko Herpman | ||
| Jos rauha saadaan aikaan Ukrainaan vaikkapa ensi vuonna. Veikkaan että alkaa rahti kulkea siitä aika pian. Rapua ja kemikaaleja kun ne ovat siellä sen verran edullisia että kauppa lähtee käyntiin kunhan vaan rajoitukset purkautuu. | ||||
|
15.12.2025 10:19 | Pertti Miettinen | ||
| Koskas Urjalaan on kampiasetinlaite tullut? | ||||
|
|
15.12.2025 09:57 | Jouni Hytönen | ||
| Reunassa on jopa vielä K60-kiskotettuja raiteita, niitä tuskin tällä liikennemäärällä enää uusitaan kelvollisiksi. | ||||
|
|
15.12.2025 08:59 | Kari Haapakangas | ||
| Niinpä, tähän tulee 5 m väylä, mikä ei tänä päivänä ole juuri mitään. Karhusaareen on sentään ihan kelpo 12 m väylä | ||||
|
15.12.2025 07:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia ajatella, että syö aamupuuronsa Ruotsinlaivadeeveristä tehdyllä lusikalla...? | ||||
|
15.12.2025 07:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva, herra Teemu! | ||||
|
|
15.12.2025 01:21 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Varmasti nimenomaan 10-18 sahatavarajunaa eikä esim. sahatavaravaunua? 18 sahatavarajunaa yhdessä päivässä kuulostaa melkoisen huikealta junamäärältä, tänä päivänä yksikään Suomen satamista ei näe tuollaisia junamääriä, edes kaikki rahtityypit yhteen luettuna ja rohkenen epäillä, että Kristiinankaupungin satama olisi ikinä vastaanottanut yli kymmentä junaa päiväsä. Ja mainittakoot, että Kristiinankaupungin satama sijaitsee nykyään Karhusaaressa, joskaan ei sielläkään järin vilkasta käsittääkseni ole. |
||||
|
|
15.12.2025 01:09 | Leevi Halonen | ||
| Melkoisesti on Kristiinankaupungin satama kutistunut ja laiva liikenne kadonnut. Aikoinaan satamalaituri ulottui sillalle saakka. Sillan kohdalla oli erikseen Brittiläisten laivojen lastausalue. Siellä lastattiin sahatavaraa Britaniaan meneviin aluksiin ja alueella oli iso rillirata verkosto. Tuolloin Kristiinassa kävi päivittäin jopa 10-18 sahatavarajunaa päivässä. Vastarannalla, tuossa kerrostalojen kohdalla taas oli iso telakka-alue ja siellä oli myös laaja rillirata verkosto. Tietolähteenäni on Kristiinankaupungin merimuseo, joka on tutustumisen arvoinen museo, jos joku liikku kesäisin täällä länsirannikon Pariisissa. |
||||
|
15.12.2025 00:46 | Leevi Halonen | ||
| Kyllä. | ||||
|
|
14.12.2025 23:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika hyvin on "Kriegslok" pysynyt alkuperäisasussaan. | ||||
|
14.12.2025 23:38 | Otto Tuomainen | ||
| Loket tarkoittaa suomeksi kyynärpäätä. Kaupungin saksankielinen nimi on Elbogen. | ||||
|
|
14.12.2025 23:30 | Uwe Geuder | ||
| Piti katsoa 3 kertaa, mikä ihmeen veturi? Ai, niin, tämä ei olekaan ruotsia, vaan paikkakunta Tšekissä :) | ||||
|
|
14.12.2025 23:13 | Tero Korkeakoski | ||
| Taitaa olla niin syrjäinen sijainti että joutuisi tekemään mutkan jos haluaa lastata puuta. Täältä varmaan vähenee raiteet tai ainakin vaihteet tulevaisuudessa. Onneksi ei ehditty sähköistämään. |
||||
|
14.12.2025 22:49 | Rasmus Viirre | ||
| Aivopieru. Stadler Rail on sveitsiläinen. Pahoittelut. |
||||
|
|
14.12.2025 22:40 | Tero Korkeakoski | ||
| Surullisen hiljaiseksi on tämänkin radan liikenne hiipunut. Ouluun/Raaheen ei taida enää mennä säiliöitä, kun ensi viikollakin liikennettä on vain Kouvolaan ja Varkauteen. | ||||
|
|
14.12.2025 22:20 | Matti Melamies | ||
| Mitä ihmeen itävaltalaista? | ||||
|
14.12.2025 21:07 | Noah Nieminen | ||
| :D | ||||
|
14.12.2025 20:25 | Mikko Herpman | ||
| Ehkäpä veturin maalarit ovat tavallisia maalareita. Eli vaikkapa numerot eivät merkitse mitään... Jos ei joku sano että ne voisivat olla hyvät... | ||||
|
14.12.2025 20:15 | Otto Tuomainen | ||
| Varmaan hylkäyskynnys on alhainen jos vetureista on päätetty luopua. Tuon 380 004:n tapauksessa suurimmat vauriot aiheutuivat törmäyksen jälkeisestä tulipalosta. | ||||
|
|
14.12.2025 18:13 | Rasmus Viirre | ||
| Ihan sillä, että se on osa veturin ”henkilöllisyyttä” ja historiaa. AR:kin pitää vetureissaan orkkis numerot. | ||||
|
|
14.12.2025 16:27 | Otto Tuomainen | ||
| Kiskotus on poistettu. Muutos pyörätieksi on tapahtunut tänä vuonna. | ||||
|
|
14.12.2025 16:27 | Teemu Saukkonen | ||
| Eipä sillä VR:n ex-mumerolla ole nyt enää merkitystä, "oikea" lukee siinä Valmetin laatassa. Vai miten on ne pitkät EU-litviikit, ne tuskin voidaan vaihtaa? | ||||
|
14.12.2025 16:10 | Samu Saikkonen | ||
| Tyylikäs arkisen hetken otos tosiaan! | ||||
|
14.12.2025 16:08 | Teemu Saukkonen | ||
| Vuosi aiemmin 2743: https://vaunut.org/kuva/167943 | ||||
|
|
14.12.2025 16:07 | Teemu Saukkonen | ||
| Kaikki nämä jo vetureiden taivaassa. | ||||
|
|
14.12.2025 16:02 | Rasmus Viirre | ||
| Minua ihmetyttää, että veturin numero on jätetty kokonaan pois. | ||||
|
|
14.12.2025 14:25 | Asmo Rasinen | ||
| Oranssi väritys on ihan hieno. | ||||
|
|
14.12.2025 13:15 | Teemu Saukkonen | ||
| Vaalensin tätä aika paljon, video puolestaan on todellista mustempi... | ||||
|
|
14.12.2025 11:59 | Jens Matthes | ||
| Veturin valmistaja on Henschel & Sohn, Kassel 1944. Valmistusnumero 28370. Lähde: www.revisionsdaten.de | ||||
|
|
14.12.2025 11:27 | Pasi Seppälä | ||
| Ei ole mielestäni pimeys haitannut. Kuva on oikein hyvätunnelmainen. | ||||
|
|
14.12.2025 09:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Siis ovatko kiskot silti vielä jäljellä pyörätieksi muutetulla osuudellakin? | ||||
|
13.12.2025 23:58 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa uusi kalusto https://lb.wikipedia.org/wiki/CFL_2400 (kielen saa vaihdettu, jos paikallinen kieli ei ole hallussa :) Sen avulla löysin myös https://lb.wikipedia.org/wiki/CFL_2000. Luulisin, että kuvassa on siis Z2. Viimeinen matka Luxemburgissa 29.11.25. |
||||
|
13.12.2025 23:46 | Uwe Geuder | ||
| Tampereen raitiovaunun ensimmäisen vaiheen kiskot ovat ArcelorMittalin Luxemburgissa tekemiä. Jos heillä ei ole 2 tehdasta Luxemburgissa, tehdas näkyy junasta siellä Rodangen radan vieressä. | ||||
|
|
13.12.2025 23:40 | Uwe Geuder | ||
| Luin vähän aikaa sitten, että joku vanhempi junamalli oli viimeinen kerta liikenteessä Luxemburgissa. Olikohan se tuo malli? En ole kovin perillä Luxemburgin kalustosta. https://fr.wikipedia.org/wiki/Z2_(automotrice) mukaan 20 kpl on myyty Romaniaan. Matkustin Wiltz - Kautenbach lokakuussa. Silloin oli käytössä uudehko kaksikerrosjuna. Tuntui vahvasti ylimitoitteltu tuolle mielenkiintoiselle mutta kuitenkin ilmeisestä matkustajamäärältään hyvin pienelle radalle. |
||||
|
Kuvasarja: Josef Plátek, Turnov |
13.12.2025 22:21 | Robert Sand | ||
| Tämä menee kiinni 19.12.2025. On ollut toiminnassa 1850-2025. | ||||
|
13.12.2025 20:13 | Ida Nevalainen | ||
| Mikäs Seepraan oli tullu? | ||||
|
13.12.2025 16:40 | John Lindroth | ||
| Tuo vaalea talo oikealla näyttäisi olevan olenassa nyt punaisena. | ||||
|
13.12.2025 15:49 | Kimmo Säteri | ||
| Onko/oliko tuolla itäisessä Keski-Euroopassa loputon koston kierre? Mikäli nuo matkustajavaunut ovat DDR:n kosto, niin saivatpahan derkkulassakin kostoa osakseen muista maista: jo käytöstä poistunut dieselveturisarja BR219 (Deutsche Reichsbahnilla alunperin sarja 119) oli valmistusmaastaan ja heikohkosta laadustaan johtuen lempinimeltään "Ceausescun kosto" (https://en.wikipedia.org/wiki/DR_Class_119) . | ||||
|
13.12.2025 14:35 | Markku Naskali | ||
| En ymmärrä tuota piperrystä. Mielestäni junan värityksen pitäisi olla sellainen joka edustaa haluttua ilmettä kun juna liikkuu ja jos mainostetaan, sanoman pitää myös erottua junan liikkuessakin. "Maitojuna" on melko onnistunut, etenkin kun siihen sisältyy vähän sellaista piilohuumoriakin. | ||||
|
|
13.12.2025 14:21 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Juokseva vesi. :) | ||||
|
|
13.12.2025 13:59 | Mikko Herpman | ||
| Lieneeköhän ratavartian kaivo olla tuolla resiinavajan takana.. Eli talossa ja saunassa todellinen kantovesi. | ||||