Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.12.2024 12:28 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos Leevi. | ||||
|
Kuvasarja: Kiskoliikennekuvia Slussenilta |
24.12.2024 11:48 | Hannu Peltola | ||
| Todella mielenkiintoinen kuvasarja! Hyvää joulua kaikille harrastajakollegoille! | ||||
|
24.12.2024 08:36 | Noah Nieminen | ||
| Ovatko nuo sitten BMo- vai Etvsa-vaunuja? | ||||
|
24.12.2024 08:15 | Jari Välimaa | ||
| Tässä ollaan toista kertaa rakentamassa sähköistä liikennettä Nuolialantielle. Rollikka Valmetin kääntöympyrässä vuosina 1948-1976. https://usercontent.one/wp/www.raitio.org/wp-content/uploads/2018/04/takl28ar.jpg | ||||
|
|
24.12.2024 00:56 | Leevi Halonen | ||
| Hyvää joulua sinullekin Antti! Ja kaikille muillekkin! | ||||
|
23.12.2024 23:20 | Uwe Geuder | ||
| Nyt löysin sen taas. On myös hienosti kuvia https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?030,10993858 https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?030,10997255 |
||||
|
|
23.12.2024 23:15 | Uwe Geuder | ||
| Muistan hämärästi lukeneen, että viimeiset noiden sarjojen moottorivaunut on otettu pois käytöstä nyt joulukuun aikatauluvaihdossa. | ||||
|
23.12.2024 23:03 | Uwe Geuder | ||
| Juhla uusien moottorivaunujen käyttöönoton johdosta oli mainostettu tänä vuonna ensin kesäkuun 9:lle päivälle ja sitten joulukuun 14:lle päivälle. Joka kerta juhlat piti peruuttaa, koska jarruille ei saatu vieläkään hyväksyntää. Seuraavan kerran juhlista aiotaan ilmoittaa vasta hyväksynnän saatuaan. | ||||
|
23.12.2024 22:33 | Uwe Geuder | ||
| Ehkä korkeusero on kasvanut vain maalarin silmissä? Sen ajan klikkiansa? | ||||
|
23.12.2024 21:03 | Antti Havukainen | ||
| Kuuluuko näissä junissa sellainen 2020-luvun erikoispalvelu kuin lipunmyynti palveluvalikoimaan? Ilmeisesti konduktööri kuitenkin on mukana joka vuorossa ainakin toistaiseksi? | ||||
|
Kuvasarja: Kiskoliikennekuvia Slussenilta |
23.12.2024 20:00 | Reijo Salminen | ||
| Tämäkin on aiheeseen liittyvä kuva https://vaunut.org/kuva/26968 | ||||
|
23.12.2024 19:16 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
|
23.12.2024 18:53 | Erkki Nuutio | ||
| Nuolialantie oli alkuaan lentokoneiden rullaustie tehtaalta lentokentän lentokonehalleihin (nykyään muutettuina Tampereen messujen käytössä paitsi puinen ns. kenttähall, joka purettiin). Nuolialantie rakennettiin 60-luvun alkuvuosina. Sitä ennen Pirkkalaan kuljettiin tehtaan edestä Lentokonetehtantietä pitkin. Itse asuin Lentokonetehtaantiellä 1949-1961 | ||||
|
|
23.12.2024 18:43 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kuljettajalla taisi olla hauskaa 0-120 km/h alle 30s. | ||||
|
23.12.2024 18:37 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa että syynä olisi https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14567.0 Tuo viestiketju kertoo kokonaisuutena tilanteesta paljon. |
||||
|
23.12.2024 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| M1 66:n "urakehitys", kiva joululahja Eljakselta! Monet kiitokset. Ja hyvät joulut jokahittelle, nurmoolaasista alkajen! |
||||
|
|
23.12.2024 17:13 | Julius Ylitalo | ||
| Miksi kaikki junat on peruttu | ||||
|
23.12.2024 17:11 | John Lindroth | ||
| "Niin Tulee aina uusi sukupolvi joka uskoo!Pajatso ei toimi ellei sinne koko ajan laita rahaa! Ja MIC (Military/Industrial/complex) putsaa EUn ohella loputkin rahamme kannattaa funtsata kuka hyötyy "Cui bono"! | ||||
|
|
23.12.2024 15:57 | Antti Grönroos | ||
| Hyvää joulua kaikille Vaunut.org käyttäjille. | ||||
|
23.12.2024 15:41 | Julius Ylitalo | ||
| Mulla kävi jopa sääliksi juuri tämä Salmivaaran asemarakennuksen purkaminen, ehtihän asema tulla mulle hyvin tutuksi. Toivottavasti rakennus saa uuden elämän siellä Posiolla jos muistan oikein lukeneeni resiinalehdestä. | ||||
|
|
23.12.2024 12:28 | Eljas Pölhö | ||
| Elisenvaaran päivystäjänä 1920-luvulla toimi 1-2 C2-sarjan veturia lokakuuhun 1928 saakka. Sen jälkeen vakinainen päivystäjä oli kesäkuussa 1927 Elisenvaaraan Kerava-Porvoo-rataosalta siirretty M1 n:o 66. | ||||
|
23.12.2024 11:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin olin kanssa arvellut, että yhdistysmuoto vapautti MRY:n huviverosta. Lahnuksen rautatiellä taas Bäcksbacka toimi yrittäjän asemassa. Tosin muistan että koko 1980-luvun Jokioisten museorautatiellä lähti sunnuntaisin ensimmäinen juna vasta klo 12:00 eli se on voinut johtua lainsäädännöstä tai ettei herätettäisi pahennusta "kristillisissä" piireissä. |
||||
|
23.12.2024 11:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on tuo sama postikortti. Olisivatkohan nuo liput jotain osuuskauppatoimintaan liittyviä koska rakennus oli ruotsalaisen keskusliike KF:n (Konsum) pääkonttori tai vastaava? | ||||
|
|
23.12.2024 11:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, pidän kuitenkin siitä ajatuksesta kiinni, että uusliberalismia vyörytettiin voimakkaasti esiin nieltäväksi juuri "Ronnien" ja "Maggien" yhteisellä huseeraamisella. Ronnie oli päässyt pinnalle (kehnojen!) näyttelijänlahjojensa ja Maggie halusi laittaa Englannin lakkoherkän ay-liikkeen alistumaan porvarilliseen kuriin (ikiaikaisen ja pyhän talouden mennessä etusijalle). "Aatteen" nimikin natsasi: - liberalismin kantasana on libera eli vapaus. Jopa itävaltalainen natsipuoluekin patsastelee sana "vapaus" nimessään. Sillä vapauksiahan on kovin monen monta eri sorttia. Uusliberalistinen vapaus on kuitenkin suhteellista, sillä sen perustana olevaa kapitalismia rahaliikenteineen ei juuri voi vapaaksi sanoa. Toisin sanoen: - jos sinulla on jotakin, mitä toinen ihminen sinulta haluaa ja haluatte muodostaa vaihtosuhteen eli vaihtokaupan ja sen teette, niin... Mutta: - tällehän ei saa olla vaihtoehtoja: vaihtosuhteen teko yksipuolisesti ilman vastinetta on nimitetty varastamiseksi eli omistusoikeuden loukkaaminen on kyseessä. Ellei sinulla ole mitään, mitä tarjota vaihtokaupan vastineeksi, niin siinäpähän sitten "liberasi" kanssa olet! Ja nykyaikainen mentaliteetti rahan vallan (nimenomaan rahan sisältämän vallan!) ylettömässä korostamisessa on johtamassa isoihin ongelmiin. Sanotaan kapitalismin perustuvan jatkuvaan kasvuun, eikö totta? Ja tähän nojautuen on kulutettava lisää, on ostettava lisää, on ansaittava lisää, on sijoitettava lisää, siitäkin huolimatta että tämän etuisuutta ei haluta myöntää ihan kaikille! Mutta, sen haluan sanoa, että siinä vaiheessa kun kasvu tökkää lopullisesti, tulemme kokemaan varsin mielenkiintoisia aikoja: uusliberalismi hajoaa pölyksi, kaikki hienot talousteoriat romahtavat, vanhat talousgurut ja epäjumalat (Nalle!) suistuvat patsaanjalustoiltaan pimeyteen, eikä heitä enää uskota. Vanhan järjestelmän tueksi on olemassa armeijat, poliisit, ässässät sun muut korpraalit. Niiltäkin hukkuu "palvelusmotivaatiot" silloin. Lopullisesti. Miettikääpä muuten, miksi täällä koti-Suomessamme omaisuuden suoja on suhteessa PALJON PAREMPI, kuin ihmisten elämisen oikeus kaikkine leikkauspolitiikkoineen. (- vapautta...? -) |
||||
|
23.12.2024 09:39 | Jari Välimaa | ||
| Pitäisikö korjata myös vielä jäljelle jäänyt kuva joka ei enää tule haussa https://vaunut.org/kuvat/?paik=C%C3%B3rdoba ? eli https://vaunut.org/kuva/28586?paik=Cordoba | ||||
|
|
23.12.2024 08:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Nyt on ajettu myös Sr3-vedolla: https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=past&range=30&via=HPJ&locomotive=Sr3 | ||||
|
|
23.12.2024 08:15 | Veeti Pietilä | ||
| Tämä sopisi vanhaan punavalkoiseen ilmeeseen | ||||
|
23.12.2024 00:49 | John Lindroth | ||
| KIva talvinen kuva! | ||||
|
|
23.12.2024 00:32 | Jorma Rauhala | ||
| Rainer: ei varmaankaan kerätty huviveroa, kun se on ollut verovapaudesta nauttiva rekisteröity yhdistys (ry), jota LRJ ei ollut. Rautatiesääntelyelin tms. taho mikä se oikeasti nimeltään onkaan, luokittelee museorautatien huvilaitteeksi ennemmin kuin varsinaiseksi rautatieliikenteeksi. Turvallisuusnäkökohdat ovat kuitenkin vaativat tässäkin tapauksessa. | ||||
|
22.12.2024 23:40 | Mikko Ketolainen | ||
| Huomasin yhdessä vanhassa Helsingin Sanomissa, olikohan se vuoden 1984 tai 1985 lehdissä pienen jutun, joka kertoi, että poliisit olivat etsineet pimeän aikaan murtovarkaita tässä Mannerheimintien "tunnelin" lähellä ja olivat ajaneet sitten partioauton "piiloon" tähän tunneliin, ettei auto näy. Kävikin sitten niin, että poliisiauton ollessa "piilossa" tuolla tunnelissa paikalle saapuikin juna ja törmäsi poliisiautoon. Poliisiauto meni tekstin mukaan romuksi ja poliisit saivat kuulla toisilta poliiseilta asiasta kuittailua. | ||||
|
22.12.2024 21:22 | John Lindroth | ||
| Käsittääkseni Venäjän Keisari on vieraillut Suomessa 1884. | ||||
|
|
22.12.2024 21:08 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Kellään mitään tietoja? | ||||
|
22.12.2024 20:34 | Simo Virtanen | ||
| Ei se niin aikoinaan ole ollut vaan vielä 10-luvullakin pääsi lättien päätyovista kulkemaan junan kulkiessa. | ||||
|
|
22.12.2024 20:18 | John Lindroth | ||
| Hienoa kapsunostalgiaa! | ||||
|
|
22.12.2024 20:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Hienoa että tämäkin rautatiekohde on saatu dokumentoitua | ||||
|
|
22.12.2024 20:11 | Jaakko Pehkonen | ||
| Lätän auki oleva päätyovi päätyy harvoin kuviin kahdesta syystä. Keulassa tai perällä olevan oven edessä on ylikulun suojapelti edessä mikä estää oven aukaisun. Itse asiassa yksi monesti minullekkin lätän ollessa liikkeellä esitetty kysymys on eihän tuo (keulassa) oleva ovi vain aukea. Vaunujen välisiä ovia käytetään harvemmin junan ollessa pysähdyksissä. Nykyisin turvallisuussyistä vaunusta toiseen siirtyminen on sallittua vain henkilökunnalle. Aikoinaan ne ovat olleet pääosin kondyktöörin käytössä, mutta käsittääkseni sitä ei ole silloin matkustajilta kielletty kuten nykyisin. | ||||
|
|
22.12.2024 19:44 | Rainer Silfverberg | ||
| En kyllä muista että Jokioisten museorautatien matkalipuista olisi joutunut maksamaan huviveroa. | ||||
|
|
22.12.2024 19:35 | Henri Hovi | ||
| Enpäs ollut huomannut, että Córdobassa on ó. Málaga on sen verran tutumpi nimi, että muistaa jo ulkoa. Korjattu. | ||||
|
|
22.12.2024 19:28 | Jorma Rauhala | ||
| Nämä kapearaiteethan eivät ole oikeasti rautateitä vaan ns. huvilaitteita. Kuten on myös Jokioisten museorautatie. | ||||
|
22.12.2024 18:12 | Tauno Hermola | ||
| Näyttää olevan "suojakisko", katso "Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 11, Radan päällysrakenne" https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2024-15v2_rato11_web.pdf kappale 11.9.5 "Suojakiskot". | ||||
|
|
22.12.2024 18:00 | Jouni Halinen | ||
| No niin, meikäläisellä on tuo nippelitieto-osasto täysin olematon, nyt on korjattu. | ||||
|
|
22.12.2024 17:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Perittiinkö tästä ajelusta ihan huviveroa? | ||||
|
|
22.12.2024 17:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei ole Dm7, vaan EFiab 11593. | ||||
|
22.12.2024 15:50 | Timo Salo | ||
| No joo, kyllä näillä konsteilla rahaa saadaan uppoamaan myös ratainfraan. Olisko kolme vuotta ollut tuo viritys käytössä...? Jos se Petterin Turun tunnin juna menee lopullisesti puihin, niin sitten on ehkä rahaa tähänkin projektiin? | ||||
|
|
22.12.2024 15:37 | Jari Välimaa | ||
| poistuvaa ympäristöä https://vayliensuunnittelu.fi/suunnitelma/1.2.246.578.5.1.2440650578.1454024269/suunnittelu | ||||
|
|
22.12.2024 14:19 | Uwe Geuder | ||
| Eikö se ole UKK, jokainen lapsi, joka katsoo rautateitä, kysyy, miksi sillalla on 4 kiskoa? Pitäisi ehkä kirjoittaa Hesarin lasten tiedekysymyspalstalle, Jorma, 5v kysyy... Onkohan Suomessa rautatietekniikan professori? En ole koskaan kuullut. Saksan Wikipedia antaa monta nimeä https://de.wikipedia.org/wiki/Fangschiene. Fangen = ottaa kiinni, ottaa koppi kuvaa toiminallisuutta ehkä parhaiten. Sen jälkeen kun vaunu on suistunut raiteilta, nämä kiskot estävät sen törmäämästä siltapilariin. Ammattikielessä niiden nimi on kuitenkin Führungsschienen, suoraan käännetty johtokiskot. On myös olemassa vähän samankaltaiset lisäkiskot, joiden tehtävä on estää raiteilta suistumisen kaarteissa tai vaihteissa. (Myös vähentää ulkokarteen kuulumista.) Ne ovat kuitenkin aina vain toisella puolella, karteen sisäpuolella. Saksaksi ne ovat Leitschienen, mikä sekin olisi suoraan käännetty johtokiskot. Suora käännös ei siis auta, pitäisi oikeasti tietää. Ruotsinkielinen ja englanninkielinen Wikipedia eivät ole niin tarkkoja eivät mainitse eri käyttömuotoja. Saksan puhekieli Angstschienen on myös kuvaava. Ainakin minä pelkäsin lapsena, kun juna jyrisi korkean terässillan yli (https://zeitsprung-stuttgart.de/einzelansicht-zeitsprung/viadukt-01/ ) |
||||
|
|
22.12.2024 11:09 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvauspäivästä seuraavana päivänä linjalla 5 olikin jo kuljettajarahastus ja toisenlainen kalusto. | ||||
|
22.12.2024 09:56 | Jorma Toivonen | ||
| SKS kirjoitti: Itse asiassa uuden ja vanhan järjestelmän yksiköt voi aivan hyvin kytkeä yhteen, mutta kaupallisessa liikenteessä niin ei saa tehdä. Niin kytkettäessä mm. hätäpuhelut eivät mene läpi eri järjestelmästä toiseen. | ||||
|
|
22.12.2024 09:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Hei, kun olet kirjoittanut Málagan aksenttimerkillä, niin mikset myös Córdobaa? | ||||
|
|
22.12.2024 09:28 | Petri Sallinen | ||
| Uusliberalismi lanseerattiin jo 1940-luvulla, siis paljon ennen Thatcherin ja Reaganin aikaa. Siitä on tullut kirosana, vaikka sen sisältö ei ole edes yksiselitteinen. Jos vähän yksinkertaistetaan, niin se korostaa markkinoiden merkitystä, yksityistä omistusta ja yksilön vastuuta. Idean mukaan valtio pitäisi pitää mahdollisimman kaukana markkinoiden toiminnannasta. Idelogisesti uusliberalismi on marxismia ja sosialismia vastaan. Wikipediasta löytyy hyviä esityksiä asiasta, jos ei jaksa lukea taloushistoriaa käsitteleviä kirjoja. Uusliberalismin väljää tulkintaa kuvaa hyvin se, että jopa Venäjän ja Kiinan talousjärjestelmissä sanotaan olevan uusliberalistisia piirteitä. Eurooppalaisessa kaupan avaamisessa — rautatiekilpailun avaamisesta puhumattakaan — sen sijaan ei pahemmin ole uusliberalistisia piirteitä ellei Kansan Sivistysliiton tai Työväen Sivistysliiton opintopiireissä joku guruksi itsensä nostanut ole näin mahdollisesti tulkinnut. Rautatiekilpailun avaaminen EU-alueella — ja kansallisesti — perustuu vahvaan lainsäädännölliseen ohjaukseen ja valtioiden läsnäoloon. Siis vastoin uusliberalistista ajattelua. Ollaan siis lähempänä valtiokapitalismia. Taustalla vaikuttaa nippu direktiivejä ja niistä johdettua kansallista lainsäädäntöä, jotka asettavat kaikki toimijat markkinoilla tasavertaiseen asemaan — yritysten omistuksista huolimatta. Säätelyä siis piisaa, mikä ei sovi uusliberalistiseen ajatteluun. Toimintojen eriyttämisellä taas varmistettiin se, että rataverkko kriittisenä infrastruktuurina jää tiukasti valtion haltuun markkinapaikkana, jossa kaikilla on samanlaiset säännöt. Sen valvominen on valtiollinen tehtävä. Jos lainsäädäntö ei jossain kohtaa toimi, voidaan sitä päivittää — tosin tässä voi vaikuttaa myös poliittiset intressit, kuten kaikessa lainsäädännössä. Tällaisessa markkina-asetelmassa on yhdentekevää, kuka kilpailluilla markkinoilla toimivat yritykset omistaa. Omistajina voivat olla valtiot, kunnat, kuntaliittymät, yksityiset jne. Olipa yrityksen omistusuhde mikä tahansa, joutuvat kaikki noudattamaan samoja sääntöjä. Kaikki eivät tätä aina ymmärrä, kun valtio-omistajaa patistellaan poliittisella ohjauksella tekemään jotain omistuksiensa kannalta epäedullista. Tässä asetelmassa siis rautatiekilpailusta puhutaan täälläkin. Suomessahan tilanne on sellainen, että eri osapuolet — valtion omistama rautatieosakeyhtiö etunenässä — ovat onnistuneet hidastamaan markkinoiden avaamista monilla eri tavoilla. Tämä on ollut helppoa, koska Suomessa poliittisia päättäjiä asia ei ole riittävästi kiinnostanut tai rautatielobbarit ovat osanneet hommansa. Suomi on jäänyt muita pidemmäksi ajaksi välitilaan: se on kuin puoliksi raskaana. Sähkömarkkinat ja telemarkkinat Suomi avasi EU-maiden ensimmäisten joukossa, vaikka lainsäädäntö ja järjestelmät ovat monta pykälää monimutkaisemmat kuin rautatiemarkkinoilla. Päätösten kansantaloudellisia hyötyjä on päästy laskemaan jo useampaan kertaan. Esimerkiksi suomalaisten mahdollsuus tuoda ja vieda vapaasti sähköä pohjoismaisilla markkinoilla on tuonut Suomen kansantaloudelle usean miljardin vuosittaiset hyödyt verrattuna siihen, että sama määrä uutta kapasiteettia olisi rakennettu maan rajojen sisäpuolelle. |
||||
|
22.12.2024 08:45 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä. Mutta tilanne oli tosiaankin niin, kuten Alvin kirjoittaa. Kyseisenä viikonloppunahan oli Espoon kaupunkirataan liittynyt liikennekatko Leppävaaran ja Kauklahden välillä eivätkä myöskään kaukojunat kulkeneet Helsingin ja Kirkkonummen välillä ja E ja U -junat olivat korvattu bussin. Sähköradan maadotukset olivat hieman laiturien länsipäästä länteen. |
||||
