Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.09.2025 13:17 | Oliver Karhu | ||
| mikä igmeen viherkaalimato? :DD | ||||
|
19.09.2025 13:15 | Oliver Karhu | ||
| Komia vaunu | ||||
|
19.09.2025 12:13 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylän IC-liikennettä varten vanhasta sileäkattoisesta EFit 23514:stä 1989 muutettu aggregaattivaunu osoittautui pitkäikäisemmäksi kuin yksikerroksiset InterCity-vaunut, joita palvelemaan aggregaatti rakennettiin. | ||||
|
19.09.2025 12:13 | Asmo Rasinen | ||
| Hkba:n numero on 128288-8. | ||||
|
19.09.2025 12:12 | Rasmus Viirre | ||
| Totta tosiaan, kiitos Pietu. Merkataan! | ||||
|
Kuvasarja: Ylivieskan rakennuksia |
19.09.2025 08:51 | Tapio Keränen | ||
| Erinomaista dokumentointia! | ||||
|
19.09.2025 08:45 | Kari Haapakangas | ||
| Varsinainen herkkupeppu vasemmalla... | ||||
|
19.09.2025 08:39 | Kari Haapakangas | ||
| Pohojanmaalla ei ole mitenkään tavatonta, että maakellari joudutaan tekemään maan pinnalle ja kasaamaan sille kumpu. Tämä yksilö (vai pitäisikö puhua kaksilosta?) näyttää menettäneen multaiset kainalosauvansa. |
||||
|
19.09.2025 07:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Melkein kuin Taivalkoski: https://vaunut.org/kuva/116276 | ||||
|
19.09.2025 07:57 | Eljas Pölhö | ||
| Päädyssä oli poikkiraiteet resiina- ja Tre-moottoriresiinakalustolle ja kyljessä rataosaston muun liikkuvan kaluston vajat. Vasemmanpuoleiseen johti raide 20 ja oikeanpuoleiseen raide 19, jotka erosivat peräperää pätkäraiteesta 18. Rakennuksen takana kulki ennen tie, joten vastakkaisella puolen saattoi olla autotalli (oletus vain). (raiteiden numerot on vuoden 1961 kaaviosta) | ||||
|
|
19.09.2025 07:53 | Toni Lassila | ||
| Vaunun ulko-ovikin näemmä saanut vihreää väriä ylleen kun aluksi ovi oli valkoinen. Paremmalta se nyt näyttää ainakin omaan silmääni. | ||||
|
19.09.2025 06:47 | Jari Välimaa | ||
| https://www.tampere.fi/ajankohtaista/2025/09/17/hiedanrannassa-muurattiin-ensimmaisten-kotien-peruskivi | ||||
|
|
19.09.2025 06:33 | Pietu Tuovinen | ||
| Pieni korjaus kuvatekstiin, Edoa ei tullut Otanmäen junassa vaan se lähti Oulun varikolta. Sen sijaan Otanmäestä Ouluun tuli ERd, joka myös jäi tänne :) | ||||
|
19.09.2025 02:48 | Leevi Halonen | ||
| Tämä oli kyllä upea veturi. | ||||
|
|
19.09.2025 01:34 | Rasmus Viirre | ||
| Voipi hyvinkin olla noin. Kuulostaa vakuuttavalle selitykselle | ||||
|
|
19.09.2025 01:26 | Roope Prusila | ||
| Olisiko Edmc:n sisätilat rakennettu nyt valmiiksi? Taannoin kun kuvasin Edoa 28617 Tampereella, sain seuraani henkilön joka sanoi olleensa mukana suunnittelemassa tuota uutta väritystä. Kertoi olleensa koenukkumassa tuon vaunun silloin kun se ensimmäistä kertaa oli 266:n perässä. Ilmeisesti vaunu oli sisätiloiltaan keskeneräinen ja WC:t pois toiminnasta. | ||||
|
|
19.09.2025 00:35 | Rasmus Viirre | ||
| Jaahas, vähän erikoista kun Rovaniemeltä löytyy jo XOe 070008. | ||||
|
18.09.2025 21:52 | Juho Rintala | ||
| Erittäin hieno kuva!!!! | ||||
|
18.09.2025 18:55 | Juho Rintala | ||
| Kiitos. | ||||
|
18.09.2025 17:07 | Antti Ojala | ||
| Hyvä huomio, 7o-luvulla työturvallisuus tarkoitti lähinnä, että työkone ei vie sormia tai henkeä. Hengityssuojaimista tai suojalaseista ei puhuttu vielä mitään. Työturvallisuus on alunpitäen ollut työväenliikkeen ajama asia. Työnantajapuolella on kestänyt aikansa huomata, että työturvallisuus on kaikkien yhteinen etu. | ||||
|
18.09.2025 16:58 | Teemu Saukkonen | ||
| Eikös tämä ollut se prototyyppiyksilö, joka eroaa muista niin paljon ettei kannata kunnostaa? | ||||
|
18.09.2025 16:37 | Pauli Ruonala | ||
| Kysymystä, miten ratapölkkyjä ryhdyttiin sahaamaan neljältä sivulta, käsittelee Asko Jämsén kirjassaan Vapo 50 vuotta 1940-1990. Ennen sotia Karjala oli Suomen tärkein ratapölkkyjen hankinta-alue. Sotien jälkeen hankittiin joka kylään kenttäsirkkeli, yhteensä niitä oli tuhansia. Sirkkelinomistajat teki muun työn ohessa ratapölkkyjä 100 - 200 kpl erissä, erityisesti Pieksämäen, Savonlinnan ja Parikkalan seudulla ratojen varsilla. Sitten Pohjois-Karjalassa oli evakkoja, jotka oli tuoneet ratapölkkyjen tekotaidon tullessaan. 1960 VR nosti ratapölkkyjen laatuvaatimuksia. Nyt pölkkyjen pitää olla kaikilta sivuilta millin tarkkuudella sahattuja ja aina 24 cm leveitä. Ennen oli leveydelle vain minimimitta 20 cm. Alan miehet tutki metsäteollisuusyritysten tilastoja ja huomasi että jos vaatimuksia noudatetaan, kaikki Suomessa kaadetut puut, joiden läpimitta on yli 30 cm, pitää käyttää ratapölkyiksi. Tässä tilanteessa monet pikkusahaajat lopettivat pölkkyjen valmistuksen, koska kenttäsirkkelillä ei päästy millintarkkoihin mittoihin. VR laski laatuvaatimuksia kesällä 1962. | ||||
|
|
18.09.2025 15:51 | Aarni Lilja | ||
| Erittäin hieno talvi maisema kuva Juho. | ||||
|
18.09.2025 14:52 | Rasmus Viirre | ||
| Samalla raiteella oli vielä muutama päivä sitten parkissa liki koko Sundströmin raidekalusto pois lukien tamppauskoneet. Kaikki entiset VR Trackin/NRC Groupin sepelivaunut, jotka uudelleenmaalattiin Kokkolassa keltasiniseen, sekä myös Sundströmin itämaiset sepelivaunut. Toisessa päässä roikkaa Tka7 224 ja Tka8 580. Ikinä ennen en ole niin pitkää sepelijunaa nähnyt, enkä välttämättä tule näkemään. | ||||
|
|
18.09.2025 14:33 | Juho Rintala | ||
| Julia aikataulu: https://juliadata.fi/timetables?s=58606&d=3.1.2025 | ||||
|
18.09.2025 14:15 | Samu Matosaari | ||
| Ensikeväänä tuokin on jo arkipäivää. | ||||
|
18.09.2025 13:36 | Eero Karttunen | ||
| Kyllä varmaan ihan rauhan aikanakin sitä maksaa kiusattiin näillä härkävaunureissuilla. Kun olin keväällä 1967 härkävaunukuljetuksella Lohtajalla ampumaleirillä, niin sieltä pois lähdettäessä kaikkien piti tuoda reppunsa yhteen paikkaan. Ja sitten yliluutnantti ilmoitti, että yksi kuparinen hylsy on laskelmien mukaan kadoksissa ja sen takia ryhmänjohtajat tarkistavat kaikkien reput. Ja niin tapahtui. Kaikki tiesivät että viinapullojahan tässä etsittiin. Ei löytynyt "hylsyä", mutta eiköhän etsintä perustunut kantahenkilökunnan aikaisempiin pitkien paluumatkojen kokemuksiin. Meidän ryhmämme muuten ampui leirillä nimenomaan perinteisillä Boforseilla. Ja paluumatka Ykspihlajasta Keravalle kesti lähes vuorokauden, toki silloin Haapamäen kautta. Paluu oli kiirastorstaina ja varmaan vilkas pääsiäisliikenne aiheutti sen, että Tampereelta lähtien Risto-vetoinen junamme saapui perille viisi tuntia myöhässä. Meille oli kyllä jo etukäteen kerrottu, että jos joku sattuisi olemaan vaikka "puskassa" kun juna yllättäen lähtisikin, niin ei mitään hätää. Piti vain mennä rautatieläiselle kertomaan tilanne ja "seuraava muu juna menee seuraavalla asemalla meidän sotilasjunamme ohitse". Selvennettiin kyllä, että näin siis tapahtuu vain rauhantilan aikana. |
||||
|
18.09.2025 13:26 | Jari Välimaa | ||
| Euroopassa pyritään standardisoimaan raitiotiet 1000 mm ja 1435 mm ja uudet raitiotieradat ovat 1435 mm. | ||||
|
18.09.2025 11:40 | Jouni Hytönen | ||
| Mikähän vuosi se nyt olikaan 90-luvun alussa, kun tähän uusittiin katto, asennettiin puuttuvia laseja ja maalattiin ulkoseinät. Sisäsäilytystilan puuttuessa työ valuu toistuvasti hiekkaan ja jo vaunun pitäminen entisellään vaatii paljon työtä. | ||||
|
18.09.2025 10:57 | Petri Nummijoki | ||
| Tai sellainenkin kiinnostaisi, oliko tämän käyttö talvella 1962-1963 vilkkaampaa vai vähäisempää, kuin edellisenä talvena 1961-1962? Maaliskuussa 1963 oli rautatielakko, joka saattoi osaltaan vaikuttaa ajojen päättymiseen juuri silloin. Talvi 1962-1963 oli suhteellisen kova, joten auraustarvetta lienee ollut keskimääräistä talvea enemmän ja varmaankin lisätavarajunaliikenne Seinäjoki-Tampere ja Haapamäki-Pori (lakon ulkopuolella) vilkasta Perämeren satamien sulkeutuessa, joten Tv1-vetureita on voinut liietä työjuniin normaalia vähemmän. | ||||
|
|
18.09.2025 10:47 | Tero Korkeakoski | ||
| Raitioteitä on kuitenkin niin monessa paikassa eri levyisinä että tuskin kalusto on ongelma. Enkä oikein näe järkeä kierrättää kalustoa raitiotieltä toiselle ellei jossain lopeteta koko ratikkaa. Helsinkikin käyttää vielä meikäläisen ikäisiä vaunuja ja ihan hyvin kulkevat, varsinkin kun on lisätty välipala mihin on huonojalkaisenkin tai vaunuja käyttävän helppo nousta. | ||||
|
18.09.2025 08:31 | Jari Välimaa | ||
| Jos tämä on tehty eurooppalaisen kaluston siirtämiseen Suomessa niin kai tuo yläpuolinen vaunu voi olla mitä raideleveyttä tahansa ? | ||||
|
|
18.09.2025 08:16 | Jari Välimaa | ||
| Tero: riippuu siitä kuinka hyvin kalustoa on saatavissa. 1000 mm radoille kalustoa saa käytettynä sekä uutena. 1524 raitioradalle taas kalustoa saa vain uutena. Samoin metron 1522 mm raideleveydelle vain uutena. Helsinki tosin on todennut että metron sijasta rakennetaan pikaraitioteitä. |
||||
|
|
18.09.2025 01:27 | Leevi Halonen | ||
| Vaarallista kun ei ole suojalaseja. | ||||
|
|
18.09.2025 00:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on sellainen muistikuva ja kartta kertoo että Riian vanha lentokenttä olisi nimeltään Spilve. https://www.google.com/maps/place/Spilve+Airport/@56.9762882,24.072268,3a,75y,90t/data=!3m8!1e2!3m6!1sCIHM0ogKEICAgIC2uqn3qQE!2e10!3e12!6shttps:%2F%2Flh3.googleusercontent.com%2Fgps-cs-s%2FAC9h4nrvTqwTqiUOzG1sWU9-wAXgBOVBN_fPerVDMl8BZj-Cgzo9sYdVcIhg4IZx9ev-eh4Cbet-VyoOj2n5O1iVH2SXZo0gyv2M24Ei7eAzr0loa4rzbM9L8wDSHvVandwhYy_MCNeZTQ%3Dw114-h86-k-no!7i3868!8i2901!4m16!1m8!3m7!1s0x46eec579774383bf:0x5dab800fa2fb3398!2sSpilve,+Riga,+Kurzeme+District,+Riika,+Latvia!3b1!8m2!3d56.9914281!4d24.0649428!16s%2Fm%2F0cc93yx!3m6!1s0x46eec57e31b485fd:0xe33d2ee19628ca06!8m2!3d56.9762882!4d24.072268!10e5!16s%2Fm%2F02734wy?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI1MDkxNS4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D | ||||
|
|
18.09.2025 00:11 | Antti Ojala | ||
| Kaikesta päätellen metallintyöstökoneiden valmistus on edelleen äärimmäisen vaikeaa artesaanityötä. Yhtiöiden nimet ovat vakiintuneita: Hegenscheidt. Takamaz Machinery. Beaver Miller. Pikavoittoja ei ole saatavilla. Rekrytoinnista harjaantuneeksi työkalunvalmistajaksi kuluu aikaa neljännesvuosisata - ehkä, jos oppilas osoittaa sitoutumista ammattiinsa. Eikä kukaan ole "self made man": jokainen polvi metallimiehiä ja -naisia nojaa isiensä osaamiseen, aina niihin polviin asti, jotka päättivät kivikauden, keksiessään miten käsitellä p r o n s s i a. | ||||
|
|
17.09.2025 23:49 | Uwe Geuder | ||
| Tuo Skulte on mielenkiintoinen tapaus. Riian lentoasema oli aikaisemmin nimeltään Skulte. Olen aina vähän ihmettellyt, kuinka se rata oikein kiertää päästääkseen lentoasemalle. Ja myös joki on hieman tiellä. Nyt katsoin tarkemmin kartasta: Riian lähellä on 2 Skultea. Toinen lännessä lentoaseman vieressä, yhtään junarata ei lähelläkään (jos nyt ei lasketa Rail Baltican rakennusmaata). Ja toinen koilliseen, jonne kuvassa oikealla näkyvä junarata päättyy. | ||||
|
|
17.09.2025 23:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kylläpä olivatkin jaloilla juomilla maksaansa kiusanneet...? | ||||
|
|
17.09.2025 23:28 | Tero Korkeakoski | ||
| Tuo "vaihtuuko raitioteiden raideleveys" on jo aika absurdia. Mitäs Jari luulet, vaihtaako Helsingin Metro tai raitiotiet raideleveyttä jos (onneksi vain JOS) Suomi päätyy vaihtamaan. | ||||
|
|
17.09.2025 22:59 | Mikko Nyman | ||
| Voisiko tämä olla yksi kaikkien aikojen kalleimmista siirtotelien testausvaunu(rungo)ista? | ||||
|
|
17.09.2025 22:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Pontikkaako joivat kun piti oksentaa? Tai huonosti käynyttä kiljua? | ||||
|
|
17.09.2025 22:05 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvatekstin mukaan matkustaminen tapahtui osapuilleen yhtä alkeellisesti kuin viime sotien aikaan. Yksi ero luultavasti kuitenkin oli. Ainakin kuulopuheiden mukaan sota-ajan lomaltapaluujunissa oli huomattavan suuri osa "matkustajista" alkoholin vaikutuksen alaisena ja selvin päin olleiden aika kului lähinnä siinä, kun miehiä nosteltiin niskasta oviaukon lautaa vasten oksentamaan, jotta saatiin vaunu pidettyä puhtaana. | ||||
|
|
17.09.2025 21:58 | Jani Tuominen | ||
| Hegenscheidt näyttää olevan edelleen olemassa ja valmistaa myös pyöräkertojen työstökoneita :) Lienee toki CNC-ohjattuja nykyään. | ||||
|
|
17.09.2025 21:57 | Joonas Kauppinen | ||
| Näin 1990-luvulla vielä vanhoilla työntekijöillä baskereita. | ||||
|
17.09.2025 21:53 | Joonas Kauppinen | ||
| Juna jatkaa edelleen lentoasemalle. Tarkistin asian. | ||||
|
|
17.09.2025 21:44 | Juho Rintala | ||
| Asjallinen kuva. | ||||
|
17.09.2025 21:15 | Joonas Viita | ||
| Näihin on laitettu vain 1550kw moottoreita. | ||||
|
|
17.09.2025 20:51 | Juha Toivonen | ||
| v. 1986 harjoiteltiin Suomen ilmatorjuntaa yhä samoilla vanhoilla aseilla ja metoodeilla, kuin vuonna 1974. Tosin Dv12 oli vaihtunut Sr1 sarjaan Kouvola - Riihimäki - Kokkola rataosuudella, jonka jälkeen vetovastuun Kokkola - Kannus otti deeverinippu. | ||||
|
|
17.09.2025 20:49 | Arto Papunen | ||
| Katson Operailin(siis Virossa) sivuilta, että niiden TEM TMH:oissa olisi sama CAT3512C kuin Dr18 sarjassa. Voisko näissä sitten olla silti eri moottori? | ||||
|
|
17.09.2025 20:27 | Petri Nummijoki | ||
| Ovatko tämän loppuaikojen kilometrit tallessa kuukausittain vain ainoastaan viimeiseltä käyttökuukaudelta? Lähinnä kiinnostaa, että ajettiinko tällä muulloinkin kuin talvikuukausina? Talviaikojen käyttö voisi selittyä auraustehtävillä mutta lieneekö Raumalta löytynyt muina vuodenaikoina käyttöä pois lukien ehkä juhlapyhien matkustajaliikenne, jos Lättähattuja oli korvattu Rauman ja Peipohjan välillä vaunujunilla? | ||||
|
|
17.09.2025 20:21 | Juha Toivonen | ||
| Miksi tuo on joutunut hylkyyn? Siinä on huomattavasti parempi väritys, kuin muissa pendolinoissa. Vihreä anemia on saanut ohelleen "sävyjä". Parhaat laitetaan poistoon - that's VR. Näinhän nuo menettelivät mm. yksikerros IC-vaunujensa kanssa. Hirveä kiire romuttaa aivan kaikki nuorehkot suht modernit henkilöliikennevaunut ja samalla kun vielä varsin mainioita ja yhä käyttökelpoisia sinisiä vaunuja paloiteltiin kilpailun hysteerisessä pelossa. VR on tuhoamisen ja omaan pesään paskomisen mestari. | ||||