Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.12.2024 20:44 | Martti Vuorikoski | ||
| Hieno ja nostaginen kuva. | ||||
|
10.12.2024 20:30 | Rasmus Viirre | ||
| Oliko Sr2 tuolloin yleinenkin näky Vieskan talleilla..? Aikaa toki on kulunut rutkasti, ja viimeiseen kuuteen vuoteen ei ainakaan ole ollut. | ||||
|
10.12.2024 20:07 | Jouni Halinen | ||
| Tätä rakennusta kutsutaan Satamataloksi, eli siinä sijaitsee Helsingin sataman "pääkonttori". Saman kompleksin matkustajaterminaali on tästä sitten kuvaajan selän takana. Nämähän rakennettiin juurikin 1952 Olympialaisten alla, siitä johtuu nimikin. Rakennuksessa on itäpuolella näemmä koko seinän mittainen parveke, sieltä on satamakapteenin apulaisineen helppo seurata Etelä/Katajanokan sataman erinäisiä toimintoja esim. sataman laiturien käyttöastetta. Satama oli aikoinaan suurelta osin tavarasatamana. Säännöllinen matkustajaliikenne (Tukholmaan) alkoi vasta 70-luvun alkupuolella. Olympiaterminaalin käyttö liikenteessä päättyy 2020-luvulla. Tukholman matkustajaliikenne siirtyy Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Länsisatamaan. Olympiaterminaali ja sen viereinen Satamatalo ovat suojeltuja, ja niille suunnitellaan uusiokäyttöä. Läheinen Makasiiniterminaali sen sijaan puretaan. https://fi.wikipedia.org/wiki/Olympiaterminaali |
||||
|
10.12.2024 19:46 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Suurin osa näyttää olevan Gbln-vaunuja, taaempana Sim(n)-vaunuja. | ||||
|
10.12.2024 19:03 | Petri Nummijoki | ||
| Mielenkiintoinen havainto vuodelta 1968, kun Järvenpäätä ei ole merkitty aikataulukirjassa vesiasemaksi enää edes 1963. Olisiko Järvenpää pidetty sitten varalla sellaista tilannetta varten, että Kerava olisi jouduttu laittamaan vedenottokieltoon? | ||||
|
|
10.12.2024 18:58 | Petri Nummijoki | ||
| Asiaa sivuavaa pohdintaa oli kuvan https://vaunut.org/kuva/160635 yhteydessä, joskaan ei sieltä suoraa vastausta löydy. Mutta eiköhän Pr1 ole viimeinen Helsingin seudulla käytössä ollut kyllin lyhyen toimintasäteen omaava linjaveturi, että sitä olisi voinut olla tarpeellista vesittää Järvenpäässä. Pr1 ilmeisesti pystyi ajamaan Helsinki-Järvenpää-Kerava ilman välillä tapahtuvaa vedenottoa eli Helsinki-Järvenpää-junissa voitiin vedenotto järjestää Keravallekin, joko meno- tai paluumatkalla. Koskahan Pr1-vetureiden säännöllinen käyttö päättyi Helsinki-Riihimäki-junissa? Aikataulukaudella 1960-1961 ehkä? Tuskin ainakaan toukokuussa 1961 alkavalle aikataulukaudelle jatkui, koska Pasilassa oli Tr1-vetureita silloin jo 20 kpl. Saattaa olla, että joku siirtoajolla ollut Vr1 tai Vr5 olisi vielä vesitetty Järvenpäässä tai Tk3, jos sellainen on ollut pääradalla työjunakäytössä, kuten aurausjunassa talvella. Mutta höyryvaihtovetureiden käyttö päättyi Helsingissä kesään 1962 mennessä aivan satunnaisia tapauksia lukuun ottamatta, joten pian sen jälkeen niiden siirtoajotkin ovat muuttuneet pääradalla poikkeuksellisiksi. Suunnilleen samassa menee varmaan raja, jolloin pitkän toimintasäteen omaavia vetureita (Hr1, Tr1, Vv15) riitti jo työjuniinkin, jos oli tarvetta liikkua Tk3:n normaalin toimintasäteen ulkopuolella. |
||||
|
|
10.12.2024 18:23 | John Lindroth | ||
| Ainakin Jungin Risto otti vettä ja teki vaihtotöitä Järvenpään ratapihalla kevättalvella v.68 Pasilasta puolennyön jälkeen lähteneessä tavarajunassa matkalla Riihimäkeen! | ||||
|
|
10.12.2024 16:38 | Keijo Loisti | ||
| Olemme täällä Järvenpäässä pohdiskelleet muutaman kaverin kanssa mitkä junavuorot/veturit olivat viimeisiä, joita täällä vesitettiin? Ja toimiko vedennosto vesitorniin höyrykonetta käyttäen (loppuun saakka)? | ||||
|
10.12.2024 15:57 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan veturit korjattiin kaikki Helsingin konepajassa seuraavina aikoina: 564 korjauksessa 6.4.1940-10.7.1940 624 korjauksessa 17.6.1940-8.7.1940 784 korjauksessa 3.4.1940-19.6.1940 Nämä ovat siis konepajassa sisälläoloaikoja eivätkä ota kantaa onnettomuuspäivään tai "odottaa korjausta"-kauteen. |
||||
|
10.12.2024 15:55 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan veturit korjattiin kaikki Helsingin konepajassa seuraavina aikoina: 564 korjauksessa 6.4.1940-10.7.1940 624 korjauksessa 17.6.1940-8.7.1940 784 korjauksessa 3.4.1940-19.6.1940 Nämä ovat siis konepajassa sisälläoloaikoja eivätkä ota kantaa onnettomuuspäivään tai "odottaa korjausta"-kauteen. |
||||
|
10.12.2024 15:38 | Eljas Pölhö | ||
| Hr3 1916 ainoa vauriokorjaus pääkorjaukset-kirjassa on Hki 20.3.1946-10.1.1947. Edellinen I lk:n (täyskorjaus) oli 31.1.45-21.2.45 ja sitä edellisestä pääsi Motalasta 25.6.42. Ainoa tämän kanssa osittain päällekkäinen Tv2 vauriokorjaus olisi Tv2 631 Hki 30.8.1945-11.5.1946. (Tv2 edellinen I lk:n korjaus oli 7.3.42-14.4.42) En kuitenkaan tiedä liittyvätkö nämä tähän onnettomuuteen. |
||||
|
10.12.2024 15:37 | Eljas Pölhö | ||
| Hr3 1916 ainoa vauriokorjaus pääkorjaukset-kirjassa on Hki 20.3.1946-10.1.1947. Edellinen I lk:n (täyskorjaus) oli 31.1.45-21.2.45 ja sitä edellisestä pääsi Motalasta 25.6.42. Ainoa tämän kanssa osittain päällekkäinen Tv2 vauriokorjaus olisi Tv2 631 Hki 30.8.1945-11.5.1946. (Tv2 edellinen I lk:n korjaus oli 7.3.42-14.4.42) En kuitenkaan tiedä liittyvätkö nämä tähän onnettomuuteen. |
||||
|
10.12.2024 15:29 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komea Huru! Parivedossa vetivät maasulun saaneen 3040:n junansa kanssa Parkanosta Seinäjoelle 1981. |
||||
|
10.12.2024 14:51 | Petri Kiviniemi | ||
| Eikö kuitenkin Ruotsiin? Ajankohta sopisi paremmin ja numero. Ensimmäinen modernisoitu X40, 3337. | ||||
|
10.12.2024 14:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoinen valo :) | ||||
|
10.12.2024 13:16 | Leevi Halonen | ||
| Ole hyvä Jarno! :) | ||||
|
10.12.2024 12:17 | Petri Sallinen | ||
| Kaikista Dv12-sarjoista (2500, 2600 ja 2700) on tuotettu rakennussarjat — 2600- ja 2700-sarjoista vieläpä kahdet versiot, eli tuotantosarjan alkupään ja loppupään versiot. Näitä kaikkia on myyty myös valmiiksi koottuina ja asiakkaiden toiveiden mukaisesti modattuina. https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2017/01/Sv12-2609.jpg https://mestarimallit.com/ |
||||
|
10.12.2024 12:16 | Kimmo Huhta | ||
| Kairokoski-nimestä: kun liikennepaikalle piti saada uusi nimi, teki eräs asemahenkilökuntaan kuuluva ehdotuksen 'Kairokoski'. Tässä lähellä virtaa sen niminen puro tms., joka oli yleisölle vanhastaan tuttu ja puron mukaan tunnettiin koko tämä tienoo. Sillä perusteella nimiehdotus meni läpi. | ||||
|
10.12.2024 11:43 | Tero Korkeakoski | ||
| Muistanko muuten oikein että tämä oli alkuunsa ihan pelkästään Suomesta Kostamukseen rakennettu rata ja Kostamus yhdistettiin Venäjän rataverkkoon vasta myöhemmin? | ||||
|
|
10.12.2024 11:38 | Tero Korkeakoski | ||
| Kun en pienoisrautateitä harrasta niin en tiedä, mutta onko 3D -tulostus muuttanut mallien rakentelua helpommaksi tai halvemmaksi? | ||||
|
|
10.12.2024 11:18 | Timo Salo | ||
| Koskahan saamme nähdä tämän 2216:n kanssa parivedossa? (huom. ei hinauksessa) | ||||
|
10.12.2024 10:31 | Eljas Pölhö | ||
| Freightliner ei ainoastaan ollut vaan on edelleen kuorma-automerkki Yhdysvalloissa, omistaja nykyisin saksalainen Daimler. Kuljetusliike Consolidated Freightways Inc. oli 1930-luvulla tyytymätön silloisiin kuorma-autoihin ja perusti 1939 valmistustehtaan Freightways Manufacturing Corporationin valmistamaa "korkealaatuisia" kuorma-autoja. Ensimmäinen malli oli CF-100 vuonna 1940. Nimi Freightliner tuli käyttöön 1942. Vuonna 1949 yhtiö teki markkinointisopimuksen White Motor Corpotation kanssa keskittyen pelkkään valmistukseen. Autot esiintyivät nimellä White-Freightliner vuoteen 1977 saakka, jolloin käyttöön tuli taas pelkkä Freightliner. Daimler-Benz (silloinen nimi) hankki Freightliner-yhtiön itselleen ja monipuolisti valikoimaa myös keveäpään kuorma-autokalustoon. | ||||
|
10.12.2024 09:23 | Kevin Glynn | ||
| Niin se on | ||||
|
|
10.12.2024 07:26 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos vaivannäöstä Leevi! Useampi vorkkaajasukupolvi saa siis näitäkin vielä kuvailla. | ||||
|
10.12.2024 07:22 | Kimmo Huhta | ||
| Valitettavasti muistikuvia ei ole. Selvitin itselleni hiukan Kankaanpään teollisuushistoriaa. Faktaa on, että Metalcolorille (1988 alkaen Ruukki), joka muovipinnoitti teräslevyä, saapui Raahesta teräsrullia. Voisi spekuloida, että joskus olisi teräsrullia tuotu rautateitsekin, ehkä myös valmista tuotetta lähtenyt. Kankaanpäässä toimi Hollmingin konepaja, joka valmisti laivateollisuuden osia, kasuunimajakoiden runkoja ynnä muuta konepajatuotetta. Olisiko sillekin voinut mennä teräksiä? Sitten on Reima-Pukine Oy, mutta jotenkin tuntuu epätodennäköiseltä, että 80-luvun jälkipuolella ja siitä eteenpäin sillä olisi ollut rautatiekuljetuksia. Paitsi Neuvostoliittoon, jos sinne on vientiä ollut. Oli myös Makrotalon talotehdas, jonka tiedän ainakin 80-luvun alkupuolella kuljettaneen tavaraa rautateillä. Mutta myöhemmät vaiheet ovat epäselvät. Toivottavasti tässä olisi kiehisiä, jotka saisivat jonkun muunkin syttymään aiheeseen. Ja jos tosiaan löytyisi silminnäkijähavaintoja eikä vain tällaista kirjojen pohjalta lähtevää aprikointia. |
||||
|
10.12.2024 02:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, ensimmäinen kuva tästä vaunusarjasta! Kiitos :) | ||||
|
|
10.12.2024 00:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hetkinen, eikös yksi jenkkirekkamerkki ollutkin "Freightliner"? | ||||
|
|
09.12.2024 21:10 | John Lindroth | ||
| Erkki Juuri näin! Ja nyt Tomppeleita poliitikoiksi,ja sitten putsataan kunnolla! | ||||
|
|
09.12.2024 20:14 | Kari Haapakangas | ||
| Ouluun? | ||||
|
|
09.12.2024 20:10 | Erkki Nuutio | ||
| Svenssonien SEB:n pankkipeluriporukka lounasti brittivieraidensa seurassa Lontoossa. Yksi vieraista oli lordi Euston. Niinpä yksi pankkipelureista kysyi lordilta: "There is a railway station in London called Euston, how come." Yes, that´s the station my father lost in a poker game one night." Tarina on taloustoimittaja Bengt Ericsonin (Dagens industri, Veckans affärer) kirjassa Den nya överklassen - En bok om Sveriges ekonomiska elit (Fischer, 2010, 348 s.). Kirja on osin opettava suomalaisellekin; Se mm. kuvaa silloisten röyhkeimpien+taitavimpien pankkipelurien aivan estotonta saalistamista omaankin pussiin. Yhteistä historiaamme koskien Ericson pitää Ruotsia 1300-1500 -luvuilla taloudeltaan silkkana roistovaltiona. Määrättömän röyhkeät valtaneuvokset järjestivät silloin ja myöhemminkin tomppeleita kuninkaiksi, jotta saivat putsattua valtion tulot ja omaisuuden omiin taskuihinsa. Ahnein valtaneuvos oli Bo Jonsson Grip, jonka läänityksenä oli mm. koko silloinen Suomi. Tuoreempaa historiaa koskien Ericsonin kuvaus Wallenbergeistä on julma. Tuoreista talouden suurmenestyjistä on monia arvostavia ja vähemmän arvostavia tiukkoja henkilöanalyysejä. |
||||
|
09.12.2024 17:17 | Mikko Ketolainen | ||
| Mikäli iltapäivällä Äänekosken ratapihalla seisonut tavarajuna oli tunnukseltaan T53408, niin siinä näkyi olevan Äänekosken suunnalla harvemmin nähty veturi, nimittäin Sr2 kun yleensä veturina on joko Sr1 tai Sr3. | ||||
|
09.12.2024 17:09 | Noah Nieminen | ||
| 8.12. eli eilen, kun olin Pasilassa odottamassa, niin kuskin piti tulla potkimaan vähän lunta pois Edm 28531:sen oven välistä, kun se aukesi ja sulkeutui jatkuvasti, eikä suostunut menemään kiinni. Takaisin tullessan hän kysyi että "Tuleeko hyviä kuvia?" | ||||
|
09.12.2024 17:06 | Noah Nieminen | ||
| Marsuksi itse kutsun, nuo muut ovat vähän pitkiä :) | ||||
|
|
09.12.2024 17:05 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva! Juu, ei Sr2 kestä talvella minuuttia pidempään, kun jäässä sitä jo ollaan :), Sr3 toimii sentään vähän paremmin, Sr1 parhaiten. | ||||
|
09.12.2024 17:02 | Noah Nieminen | ||
| Vau! Siellä mennään ja hienosti heijastuu vedestä. | ||||
|
|
09.12.2024 15:26 | Leevi Halonen | ||
| Lähetin sähköpostia Tallinnalaiselle raitiovaunukuljettajalle ja sain vastauksen äsken. Näitä retroratikoita on tarkoitus liikennöidä vuoteen 2040 saakka, jonka jälkeen päätetään korvataanko ne uudella vai tehdäänkö taas uusi remontti. | ||||
|
09.12.2024 15:19 | Lasse Holopainen | ||
| Saabin tyylekkyys! | ||||
|
09.12.2024 12:21 | Antti Laajalahti | ||
| Niin menikö hillomunkit kuljettajille että kohtaatte siinä sovitussa paikassa Korian ja Kausalan välillä? | ||||
|
|
09.12.2024 07:44 | Jari Välimaa | ||
| Mihin tätä kuskataan ? | ||||
|
09.12.2024 07:43 | Jari Välimaa | ||
| Mitkä ovat jännitteet ? | ||||
|
08.12.2024 23:41 | Eljas Pölhö | ||
| En minä tiedä missä kuva on otettu enkä kyllä ole kauhean kiinnostunutkaan siitä tiedosta. Mitään sopivaa vertailukuvaa Kirkkonummelta en havainnut, vain raidekaavion https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15561.0 . Onko taustan puu ja puskat samat kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/172107 vai ei? Minun arvaukseni siitä ei ole sen parempi kuin kenenkään muunkaan. Kuva voi hyvin olla Kauklahden raiteella 4 asemalta vähän länteen, tai sitten ei. Onko taustalla menossa juna kohti Helsinkiä? Kauklahden tapauksessa se silloin ajaisi raiteen II kautta. Kauklahden valotolpat puuttuvat, mutta kuva on rajattu niin ettei se ole mikään varma havainto. Kirkkonummella veturi seisoisi raiteella III, mutta oliko siellä puita aseman länsipuolella paikassa, missä ei enää ole välilaituria I ja II eikä II ja III raiteiden välissä? Voi jäädä vähän niukaksi, kun vesitorni tulee vastaan ja raiteen 6 ja I raiteen laiturin väli ei liene pusikoita täynnä. En minä näe tässä mitään muuta selvää tunnistetta kuin mainitut puut. Ehkä lievästi kallistuisin Kauklahden puolelle, mutta tämä ei ole fakta. | ||||
|
|
08.12.2024 21:58 | John Lindroth | ||
| Upea otos! | ||||
|
|
08.12.2024 21:44 | Otto Tuomainen | ||
| ČD Cargolle on hankittu České dráhylta tarpeettomaksi jääneitä sähkövetureita. Tämä kuvan 163 090 hiljattain siirtynyt Cargolle sisarsarjalaisten 069, 074, 081, 084, 085 ja 087 kanssa, veturit ovat kuuluneet ČD:n Hradec Královén varikolle. Veturit on tarkoitus muuttaa kaksijännitteisiksi ja varustaa ETCS-laitteilla. | ||||
|
|
08.12.2024 21:24 | Jouni Halinen | ||
| En nyt jaksa enää vatvoa tätä. Niin kuin toisessa kuvassa kirjoitin, niin tietoa vuokra-alueelta rajavyöhykkeineen on tuskin mitään tietoa yhtään mistään syyskuun 1944 ja syyskuun 1955 välillä saatavilla. Suomihan ei perustanut Porkkalan ympärille edes samanlaista linnoitus/valvonta vyöhykettä (Harparskog-asema) minkä se perusti Hangon vuokra-alueen vastaiselle rajalle vuonna 1940. Eli Suomi tuskin edes pyrki hankkimaan minkäänlaista tietoa alueelta koko toteutuneen vuokra-ajan aikana. Pyrittiin vain hoitamaan asiat piiruntarkasti niin kuin sovittu on, ilman minkäänlaista provokaatiota, että nl ei saa mitään syytä laittaa siellä olevaa divisioonaa (Hannu Peltolan mainitsema) liikkeelle kohti Helsinkiä. Veturi on kuitenkin todennäköisesti Kökkelissä, vaikka osa todisteista muuta kertookin. Odotan vielä Eliaksen kommenttia. | ||||
|
|
08.12.2024 20:33 | Hannu Peltola | ||
| Nyt on kyllä aivan nappilaukaus, kauden upeimpia junakuvia! | ||||
|
|
08.12.2024 20:28 | Jyrki Talvi | ||
| Komea kuva. | ||||
|
08.12.2024 20:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykyisin, kun avointa dataa on tuolta päivältä saatavilla, niin huomataan, että 3093 on saapunut Rittiin vasta 0.54, ja kello 0.22 se on ollut vasta Turengissa. Rikun ehdottamalle junalle 3628 on Rit tuloajaksi kirjautunut 0.14. Erikoista on myös, että junalle 2030 on Rit tuloajaksi kirjautunut 0.27. Uskoisin kuitenkin ennemminkin Rikua. | ||||
|
|
08.12.2024 19:41 | Aapo Niemelä | ||
| Komppaan kommentoijia. | ||||
|
|
08.12.2024 19:32 | Eemil Liukkonen | ||
| On kyllä hieno ja jylhä maisema, jonka kruunaa todella hieno kohtaaminen! | ||||
|
|
08.12.2024 16:41 | Teppo Niemi | ||
| Oletko tarkastanut, mitä tietoa kuvauspaikasta ja ajankohdasta löytyy KAVIn arkistoista? Uskon, että jos ilmoittamasi kuvauspaikka on oikea, niin sieltä löytyisi mielenkiintoisia asiakirjoja asiaan liittyen ja jopa täälläkin osin julkaistavaksi. |
||||
|
|
08.12.2024 16:22 | Pasi Seppälä | ||
| No on ollut hyvää tuuria kuvauspaikan ja kuvattavien suhteen. Mutta niin sitä todennäköisesti on joskus oltavakin kun paljon koluaa ratojen reunamaita. Lopputulos on huikean hieno kaikin puolin. | ||||
