Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.11.2025 19:06 | Juho Rintala | ||
| Hihi, herra Esa on lättä :) | ||||
|
13.11.2025 18:10 | Ilari Uotila | ||
| Olisiko paku Mersu 206 tai vastaava Hanomag? Edit: Hanomag-Henschel F 25, siitä tuli Mersu vasta 1975. | ||||
|
13.11.2025 16:26 | Juho Rintala | ||
| Hieno ja asiallinen kuva Rasmus!!! | ||||
|
13.11.2025 15:42 | Jorma Kattelus | ||
| Tuon linkin takana on jonkinlaista listausta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sr1 . En tiedä pitääkö paikkaansa. | ||||
|
13.11.2025 14:19 | Aarni Lilja | ||
| Selvä. | ||||
|
|
13.11.2025 14:01 | Juho Rintala | ||
| Hylky. | ||||
|
13.11.2025 13:45 | Juho Rintala | ||
| Kiitos, hyvä muuten että olet valokuvannut tämän :)) | ||||
|
13.11.2025 13:06 | Rasmus Viirre | ||
| Mmm kyllä jos lähetetään partisaaneja tai lahjottuja ”turisteja” tekemään tihutöitä, voi maanpäältä otetuista kuvista olla pientä hyötyä vaikkapa varustautumisen kannalta. Toisaalta ihan julkisista karttapalveluista nähdään sähkölinjojen väylät. Selkokartassa näkyy jopa tämän aseman aitaus. Joka maaltahan löytyy myös omat ilmakuvat. Ukrainassa Venäjä sabotoi sähköasemia ja lämpövoimaloita lähinnä ilmateitse; drooneilla, raketeilla, ohjuksilla ja liitopommeilla. Ja tietoliikennettäkin voidaan häiritä etäältä, ettei tarvi mennä saksilla katkomaan lankoja. Sotilasjunien tuoreista havainnoista voi periaatteessa arvuutella kaluston vahvuuksia eri puolilta maatamme, mutta nämä arviot ovat tietysti hyvin karkeita ja epätarkkoja. Varsinkin kun internetistä löytyvät tiedot kaluston kokonaismääristä ovat usein alakanttiin todellisesta, tai vanhentuneita. Toki voi olla myös hyvä, jos naapurimme muistaa, että täältä löytyy nykyaikaista terästä reippaasti. |
||||
|
13.11.2025 10:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hauska kuva muuten! Etualalla vaunuja, jotka ovat olleet liian vanhoja peruskorjattaviksi. Taustalla hieman niitä vanhempia vaunuja peruskorjattavina. |
||||
|
13.11.2025 10:35 | Erkki Nuutio | ||
| Vaikka tämä asetus ei sinänsä määrännyt veturinkuljettajan puolta veturissa eikä junan kulkupuolta normaalitapauksissa kaksiraiteisen rautatiellä, oli se johtopäätös käytännössä (kuten että vasenkätisiin maihin tuli heidänmukaisensa käytäntö). Kirjoitin kyseisen asetuksen (Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus, 8.6.1858) taustoistakin, mutta oli pakko antautua täysin ala-arvoisen Lenovon + W11+ tekstiohjelman edessä. Kun kirjoittaa, se tekee vähän päästä tuhoa: Hävittää kappaleittain tekstiä tai muuta vastaavaa. Siinä on epäilemättä "kirjoittamista helpottavia ominaisuuksia" ja varmaan myös "tekoälyä". Kirjoittamisiin ja korjaamisiin W11+Wordin yhteydessä kuluu kolminkertainen aika verrattuna aikaisempaan (Acer + W7). Täydennys: Tämä on VAIN YKSI riesoista, mutta se riesa joka hävittää usein yllättävästi suuria osia teksteistä, joskus tekstin kokonaan. Käytän liukutasoa kohdistamiseen. Acerin liukutaso on asianmukaisesti pinnoitettu ja toimii tarkasti. Lenovossa se on samaa alumiinia kuin kotelokin, eikä toimi lainkaan kuten kuuluisi. Kohdistuksen aktivointi + vahvistusnäppäin toimii holtittomasti. Siksi mikro toimii adhd-ongelmaisen tapaan. Kohdistusta liikutettaessa se yllättävästi "valitsee" jonkun ohittamansa alueen (värittää sen). Jos ei heti satu huomaamaan tällaista usein ja yllättäen tapahtuvaa "valintaa" kirjoittamista jatkaessaan, hävittää uuden tekstin ensinäpäytys tämän "valitun" entisen tekstialueen palautumattomasti bittiavaruuteen. Se on siis pysyvästi menetetty. Kelvottoman Lenovon näppäimissä ei ole myöskään sähköimpulssien vaimennusta, joka estäisi impulssien aiheuttamat virhetoiminnot. Acerissa vaimennus on ja siksi se toimiikin moitteetta. Lenovo ja sitä myyvät kauppurit ovat moraalittomia ketkuja. Älkää joutuko tällaisten hyväksikäyttäjien uhreiksi. Mutta mitä kunnollista olisi tilalle? Lisäksi mitä ala-arvoisen W11:n tilalle - suden joka lisäksi on nykyään ryöstöhinnoiteltu??? |
||||
|
13.11.2025 10:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pylväistä tuppasi olemaan pulaa. Irtonaisina niitä sangen usein "unohdettiin" laittaa takaisin paikoilleen. Vaunujen kuormaus- ja purkausaikojen ylittämisistä Valtionrautatiet otti maksun ja - kernaasti. |
||||
|
|
13.11.2025 10:02 | Alex Chudoba | ||
| Vanhimmista kuvista päätellen aluksi ei pääsääntöisesti poistettu pylväitä eikä laitoja. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa https://vaunut.org/kuva/73470, jossa pylväät ketjuineen vielä ovat, ja laidatkin ovat paikoillaan alaslaskettuina. Laidat lienee sittemmin systemaattisesti poistettu, eikä niitä tässäkään tai muissa uudemmissa kuvissa enää näy. Pylväsvarustukseksi näyttää Hka-vaunujen käyttöiän loppupuolella melko lailla vakiintuneen yksittäinen pari lyhennettyjä teleskooppipylväitä vaunun käsijarrupäässä. | ||||
|
|
13.11.2025 09:48 | Petri Sallinen | ||
| Poistettiinko Hk-vaunusta aina pylväät, kun ne siirrettiin Hka-sarjaan? Kuvan Hka-vaunussa näyttää olevan jopa pylväiden laukaisumekanismit paikoillaan. | ||||
|
|
13.11.2025 09:48 | Petri Sallinen | ||
| Poistettiinko Hk-vaunusta aina pylväät, kun ne siirrettiin Hka-sarjaan? Kuvan Hka-vaunussa näyttää olevan jopa pylväiden laukaisumekanismit paikoillaan. | ||||
|
|
13.11.2025 09:24 | Aarni Lilja | ||
| Mikäköhän on Dv12 2739 kohtalo? | ||||
|
|
13.11.2025 01:33 | Leevi Halonen | ||
| Jounilta hyvä kirjoitus. | ||||
|
|
13.11.2025 00:22 | Jouni Halinen | ||
| Aloin miettimään, että onko Suomessa ollut oikean tai vasemman puoleinen liikenne minäkin aikoina. Wikistä asia selvis: "Suomessa oli Venäjän vallan aikanakin Ruotsin vallan perintönä pitkään voimassa sääntö väistämisestä vasemmalle ajoneuvojen kohdatessa, eli vasemmanpuoleinen liikenne. Vuonna 1858 Aleksanteri II:n antamassa julistuksessa sääntöä muutettiin siten, että vastaantulevaa tulikin väistää oikealle". Puhuttiin siis väistämisestä, olivathan varsinkin tiet usein niin kapeita, että ei voitu puhua oikein kaksikaistaisesta tiestä. Ohitettaessa ohitettavan kuului kuitenkin väistää vasemmalle vuoteen 1919 jolloin määrättiin väistö oikealle. | ||||
|
|
13.11.2025 00:00 | Jouni Halinen | ||
| Tero: et nyt lukenut kommentiani tarkasti. Eli kirjoitin mm. "Mutta tässäkin taitaa olla peli jo osin menetetty, eli vähätöiset/rahaiset venäläiset raksakundit ovat puuttiinin palkkaamana käyneet taatusti kuvaamassa ja tarkistamassa koordinaatit ko. kohteista". Eli on käyty päivittämässä kohteiden millin tarkat tiedot nykyhetkessä. On voitu käydä esim. tiedustelemassa paikkoja ja etsitty kohteita joihin pääsee mahdollisen huomaamattomasti. Tämä ei välttämättä helposti ilmakuvista selviä. Tarkoitan tässä toimintaa joka tapahtuu salassa ja kun ei olla vielä sodassa ja pyritään siihen että käry ei käy ainoa ääni joka kuuluu on rälläkän ääni. Vertaa putki/kaapeli katkot Itämerellä, ei niidenkään tekijöistä ole saatu täyttä selkoa. Sota-aikana kaikki on jo toisin, silloin käytetään erilaisia kaukovaikuttavia aseita mm. drooneja ja ohjuksia joiden lähettäjä on tasan tarkkaan tiedossa. Silloin riittää pelkät sateelliittikuvat laitetaan vaan tarpeeksi paljon trotyyliä liikenteeseen. |
||||
|
|
12.11.2025 23:16 | Tero Korkeakoski | ||
| Voi Jouni, kun sä olet jämähtänyt toisen maailmansodan aikoihin. Jo Jenkeillä oli Neuvosto-Suomesta tarkat kartat jo 60 vuotta sitten kun satelliitteja laukaistiin yläilmoihin. Tällä hetkellä niitä on jo niin paljon että itänaapurissakin voidaan kiistellä siitä kenen kuva kelpaa ja kenen ei. Sillä ei ole mitään merkitystä jos jollain muutamien tuhansien kävijöiden harrastussivuilla on kuvia. Kyllä kaikki merkittävät kohteet on ihan itänaapurin omien porukoiden toimesta kuvattu, kun satelliittikuvista on havaittu että tuolla on sitä ja tätä. Ja niinhän ihan Suomen mediakin tekee, julkaisee satelliittikuvia Venäjältä. |
||||
|
|
12.11.2025 22:19 | Erkki Nuutio | ||
| Ei tuolla ole savusakaan Trabantista. Mannerheimintien varteen lienee pysäköity Tippa-Rellu. | ||||
|
12.11.2025 21:53 | Kimmo Huhta | ||
| Tämä juna jatkoi Iisalmesta Kontiomäen suuntaan, ja siellä ei ajolankoja tuolloin ollut. Kaiketi ei pelkästään Kuopio-Iisalmi osuutta varten ollut mielekästä laittaa sähköveturia junaan. | ||||
|
|
12.11.2025 21:48 | Jouni Halinen | ||
| Eri kuvien alla on ollut kommentteja joissa arvostellaan kuvanlisäyksiä sotilasjunista. Sillä ei ole mitään merkitystä, että niitä sivuilla esiintyy. Naapuria ei kiinnosta pätkääkään, että missä sijainnissa kuvassa oleva sotilasjuna on ollut menneisyydessä X-päivänä. Eikä silläkään ole mitään merkitystä mitä (raskasta) kalustoa junassa milloinkin on näytillä (pienempi sälä on takuuvarmasti katseilta suojassa), eihän junasta pysty päättämään että kuinka monta yksikköä yksittäistä kalustoa Suomella tarkkaan ottaen on. Voisi olla jopa positiivista, että kuvia on Vorgissa(kin) sillä kuvat kertovat puuttiinille, että Suomessa harjoitellaan jatkuvasti ja ollaan näin ollen huippuvireessä ja valmiina jos hänelle tulee mieleen tehdä ”vierailu” Suomeen. Lisäksi kun harjoituksia on runsaasti niin taisteluvalmiita joukkoja (sis. reserviläisiä) sodan ajan kalustoineen on jatkuvasti valmiina eri puolilla Suomea. Eli kyseessä on pienimuotoinen liikekannallepano. Lisäksi puolustusvoimien sivuilla kerrotaan piiruntarkasti ja avoimesti kaikista harjoituksista, tässäkin tiedotteessa noin kuukauden ajalta kerrotaan noin 50:tä harjoituksesta eri puolella Suomea. https://merivoimat.fi/ampuma-ja-melutiedotteet Määräthän on kerrottu osassa kalustosta pääsääntöisesti aika julkisesti mm. Wikibediassa. Nythän tuli jokin aika sitten julki, että tykistöaseiden määrä oli kerrottu julkisuuteen aika tavalla alle todellisten määrien. Vanhempi kalusto lienee toimitettu jo Ukrainaan, ja uutta on varmaan jo tilauksessa. Sitä vastoin kuvien joissa esiintyy mm. tämän kuvan kaltaisia sähkönsyöttö asemia on paljon haitallisempaa julkaista tällä(kin) sivulla. Nämähän ovat samoilla paikoilla maailman tappiin asti. Näitä sabotoimilla saa aikaan suuret vahingot, sehän nähtiin aikaisemmin tänä syksynä kun suhteellisen pieni ajolankavaurio laittoi juna (päärata?) liikenteen päiviksi aivan sekaisin. Aika tavalla tarpeettomat ovat tähän maailmanaikaan myös calm.iki.fi sivut, siellä on 14 000 kpl kuvia joista monet ovat kuvia korkeajännite kohteista. Sivustoa ylläpitää ilmeisesti Janne Määttä?. Mutta tässäkin taitaa olla peli jo osin menetetty, eli vähätöiset/rahaiset venäläiset raksakundit ovat puuttiinin palkkaamana käyneet taatusti kuvaamassa ja tarkistamassa koordinaatit ko. kohteista. Mm. kuvan asema on aika tavalla ns. hornan kuusessa jonne sijaintiin voi mennä aikalailla huomaamattomasti tässäkin ajassa pahojaan tekemään. Voisi kuvitella, että ko. korkeajännite kohteisiin on kuitenkin päivitetty valvontatoimia isolla kädellä, eli liiketunnistinvalot/anturit, kamerat (päivä/yö), mikrofonit, kaiuttimet ja raskastekoiset aidat ovat timmissä kunnossa torjumaan mahdollisia sabotöörejä. Aiheesta lisää tässä lehtijutussa https://www.is.fi/politiikka/art-2000011360797.html |
||||
|
|
12.11.2025 21:30 | Aarni Lilja | ||
| Muuten mitkä Sr1 veturit on hylätty vuosien 2024 - 2025 aikana? | ||||
|
|
12.11.2025 21:29 | Aarni Lilja | ||
| Aika surullisen kohtalon koki 3010. | ||||
|
|
12.11.2025 21:03 | Markus Pöntinen | ||
| KORJATTU ;) | ||||
|
|
12.11.2025 20:58 | Juho Rintala | ||
| Kuva on väärinpäin, äh öh öö?? | ||||
|
|
12.11.2025 20:49 | Heikki Jalonen | ||
| Esa, kyllähän se tosiaan Trabia jotenkin muistuttaa. Mutta savu puuttuu... Ja Suomessa Trabant oli melko harvinainen, meille DDR tarjosi parastaan, Wartburgeja. Niitä olikin saatavissa rajoituksetta ja jonottamatta eikä edes jäsenkirjaa tarvinnut. Tosin, ajon aikana takapuskurin takana saattoi ollakin jono. Vahvasti ohi pyrkivä jono... | ||||
|
12.11.2025 20:23 | Heikki Jalonen | ||
| Laatikkokameralla eli vanhan ajan laakafilmikameralla kuvattaessa kuvaaja tarvitsi pimennyshuppua vain silloin, kun hän suuntasi ja tarkensi kameran, kunnollinen skarppaus edellytti valolta suojautumista hupun varjoon. Objektiivin mattalasille välittämä kuvaheijastus ei ollut kovinkaan kirkas. Usein kameroissa oli lisäksi ulkopuolinen (ei objektiivin läpi toimiva) tähtäin, usein rautalankakehikko, jolla suuntausta saattoi karkeasti haarukoida. Mutta tarkennukseen sellaisesta ei ollut apua. Ja juuri hyvä tarkennus oli oikean valokuvaajan ykköstaito. Studiossa vakiopaikalla seisova kamera oli tavallisesti valmiiksi tarkennettu oikeaan etäisyyteen, jolloin toiminta oli nopeampaa. Henkilökuvia studiolla otettaessa käytettiin yleensä erilaisia niska- ym. tukia, joilla kuvattava asettui suoraan oikealle etäisyydelle. Ja tietysti niistä oli apua, kun piti minuutinkin verran olla liikkumattomana. Hupun tiiveys ei sinällään riittänyt estämään hajavalon pääsyä filmille, siksi filmilevy (laakafilmin lasinegatiivi) ladattiin kameraan vasta tarkennuksen jälkeen valolta suojaavassa kotelossa, jossa sitä kuljetettiin ja säilytettiin. Tarkennus tai objektiivin läpi tähtääminen ei ollut mahdollinen enää filmin ollessa sisällä kamerassa, suojakotelon etu- ja takalevyt olivat ehdottoman läpinäkymätöntä peltiä tai pergamoidia. Ennen valotusta filmitaskun etulevy (objektiivin puoleinen) vedettiin pois latausraon tiivisteen läpi, jolloin kamera oli valmis kuvan ottoon. Valotuksen (laukaisun, joka saattoi kestää useita sekunteja, jopa minuuttitasolle) aikana kuvaaja seisoi kameran takana ja paimensi kuvattavia, jotteivat liikkeet pilanneet kuvat tarkkuutta. Heikossa valaistuksessa kuvaaja käytti lisäksi salamalaitetta, joka laatikkokameroiden aikaan toimi useimmiten magnesiumjauheella. Mutta kuvaaja oli siis varsinaisen valotuksen ajan ihan normaalissa katsekontaktissa kuvattaviinsa. Valotuksen jälkeen suojakotelon etulevy pujotettiin takaisin paikalleen, jolloin valotettu negatiivi voitiin poistaa ja laittaa eteenpäin kehitykseen. Tämä vanha laakakameran kuvausprosessi (jota myös Signe Brander käytti) on nykyään aika tuntematonta puuhailua. Siksipä useinkin näemme elokuvissa tai TV:ssä valokuvaajan, joka huutelee sieltä mustan hupun alta muikkua tai muuta. Ihan suotta, sokkona kun ei kuvattaviaan näe. Paitsi jos tilanne on feikki eli kamerassa ei ole negatiivia sisällä. Elokuvarekvisiitassa harvoin on... Korkealle pitää nostaa hattua niille vanhoille kuvaajille, jotka näillä laitteilla saivat loistavia kuvia jopa liikkuvasta junasta. Onnistuminen perustui tietysti siihen, että kaikki oli valmiina laukaisuun. Ja juna oli täsmälleen oikeassa, ennalta tarkennetussa kohdassa. Eikä pilvi ehtinyt auringon eteen. Mitään mustahuppu-liikkeitä ei noissa liikkuvien kohteiden kuvauksissa ehtinyt tehdä. |
||||
|
|
12.11.2025 20:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Luupääksi" tituleerattu Datsun oli siis "Bluebird". Olipa aikoinaan telkkarimainos, jossa Luupää tiputettiin nosturin koukusta pyörilleen. Jannut avasivat ovet, istuivat sisään ja eikun liikkeelle. Lopuksi teksti: "Datsun kestää". V. Tammisen autokoululla Mäntässä oli v. 1964 - 65 tienoilla kouluautona tummanharmaa Luupää. Herra Heikin kommentissaan mainitsema "pieni itäauto": ettei olisikin Trabant 601? (Se 601 tyyppimerkintänä tarkoitti kokoonpanossa käytetyn 601 pahvinaulaa, heko heko.) |
||||
|
12.11.2025 19:55 | Hannu Peltola | ||
| Teemu, ei ollut GP1-6 -vetureita, GP7 oli EMD:n ensimmäinen "General Purpose" Road Switcher. Tätä edelsi pieneksi sarjaksi jäänyt BL2-veturi: https://vaunut.org/kuva/168718?s=1 BL2:n tekniikka oli sinällään toimivaa F-sarjan vetureista, mutta ongelmaksi muodostui huollon ongelmallisuus. Jokaista pientäkin huoltotoimenpidettä varten veturin kori piti nostaa pois tieltä ja tämä nosti ymmärrettävästi huoltojen kulut pilviin. GP7 lanseerattiin silloin, kun EMD:n ehdoton hittituote oli F7-linjaveturi ( https://vaunut.org/kuva/172900?t=F7 ). Tämä oli oikeasti F-sarjan 7. inkarnaatio, jota oli edeltänyt FT-sarja ensimmäisenä nykyaikaisena linjadieselveturina ( https://en.wikipedia.org/wiki/EMD_FT ). Samalla henkilöjunien linjavetureissa E-sarja oli niinikään edennyt 7. ja suosituimpaan versioonsa E7 ( https://vaunut.org/kuva/132822?t=E7 ). Näin ollen olikin luonnollista, että GP-sarjassa ja samoihin aikoihin lanseeratussa SD-sarjassa ("Special Duty" https://vaunut.org/kuva/163907?t=SD7 ) numerointi alkoi numerosta 7. Asiakkaan oli helppo ymmärtää, että 7 on nykyaikaisen veturin tyyppinumero! |
||||
|
|
12.11.2025 19:50 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvan keskialalla ripeästi kiitävä farkku on mitä todennäköisimmin Opel Rekord (B) Caravan 1965..66. Suomessakin aikanaan kohtuullisen yleinen. Ja juuri Caravan, koska sen saattoi piilofarmaroida... 80-lätkän muotoa saattaakin juuri ja juuri likaisesta takaluukusta olla hahmottavinaan. Sen rinnalla (taaempana laitakaistalla) on myös jokin ajokki, mahdoton tunnistettava. Mutta varmaan se on jokin pieni itäauto, jonka ohittaminen voimakkaalla länsivaunulla on suoranainen välttämättömyys... Kaappiauto taustalla (Humalistonkadulla) on tosiaan M-B T2 (1967...) eli 407 (pakettiauto) tai 508 (kuorma-auto). |
||||
|
|
12.11.2025 19:11 | Jouni Halinen | ||
| Linkki korjattu https://www.youtube.com/watch?v=zUQnnSmq00c | ||||
|
|
12.11.2025 19:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Oli ajankohtainen biisi, muistan kyllä! Kuka se Pirkko Laine sitten on, ei avaudu mulle. | ||||
|
|
12.11.2025 19:07 | Jouni Halinen | ||
| Hector laulaa biisissä Asfalttiprinssi (1973) “meidän linnat myydään pois” eli se tarkoittaa nimenomaan ”Sipoon kirkkoa”. Hämärästi muistan lapsuudessa talon suojeluliikkeen, aika oli muuttumassa sellaiseksi että vanhoja rakennuksia alettiin arvostamaan. Eli se oli viimeisiä purettuja arvorakennuksia Helsingin keskusta-alueella. Hector asui nuorena Mantsku 45:sä, Batman oli 60-luvun jälkipuolella kova heppu. Kyseessä on siis Kiskoliikenneaiheinen biisi. ”Luona Sipoon kirkon seison ja katsomaan jään. Siellä Laineen Pirkon myöskin mä itkevän nään. Batman ethän auttaa vois, kun meidän linnat myydään pois”. https://www.youtube. /watch?v=zUQnnSmq00c |
||||
|
|
12.11.2025 18:57 | Jouni Halinen | ||
| Oikea vuosiluku on 1909 korjattu kuvan tietoihin. | ||||
|
|
12.11.2025 18:35 | Jouni Halinen | ||
| Olen lukenut jostain artikkelin jossa talossa asunut henkilö kertoi talon asukas profiilista. Isommat asunnot sijaitsivat hänen mukaansa tuon pyöreän nurkan kohdalla. Onko henkilö puhunut sitten täyttä puppua?, ilmeisesti näin on tunteehan Jorma ratikka asiat varmaankin piirun tarkasti. Paremman väen (osake) taloissa hienoimmilla alueilla on usein prameat ja hissilliset rappukäytävät kadun puolella ja sisäpihalla on ahtaat rappukäytävät palvelusväelle ilman hissiä. Porrastasoilla on ovi suoraan keittiöön josta taas oli ovi todella pieneen ns. palvelijan huoneeseen. |
||||
|
12.11.2025 17:46 | Pasi Utriainen | ||
| Talvikunnossapito oli erittäin sekavaa, koska TVH:n ohella yleisten teiden aurauksista huolehtivat läänit, puolustusvoimat, posti ja yksityiset liikennöitsijät, jotka aurasivat tarvitsemiaan teitä. Kaluston puutteellisuus ja heikko kunto vaikeuttivat myös aurausta. Sekavuus helpotti 1948, jolloin yleisten teiden kunnossapitovastuu siirtyi kokonaan TVH:lle. Kaikki maantiet tulivat auki pidettäviksi läpi vuoden 1954 ja paikallistiet 1963. | ||||
|
12.11.2025 17:41 | Jorma Rauhala | ||
| "Sipoolaiset raitiovaunujen rahastajat" olivat raavaita miehiä, mäkitupalaisia, talottomia jne., ja heitä oli liikaväestönä Helsinkiä lähinnä etenkin Espoossa ja Sipoossa. Koska raitiotieyhtiö oli irtisanonut koko ajohenkilökuntansa, niin tuli kiire nopeaan tahtiin saada tilalle uutta väkeä. Toimiluvan mukaisen liikenteen kalliit keskeyttämissakot uhkasivat horjuttaa yhtiön talouden. Oli alkutalvi 1904 ja nämä maalaispojat olivat toimettomana "muurinpankoilla", ja lähtivät nyt sankoin joukoin säännöllisen ansion perään kaupunkiin, kun haettiin. Samalla entinen enimmäkseen suomenkielinen tai hyvin suomea osannut ja jo hevosvaunuajoilta peräisin ollut henkilökunta vaihdettiin umpiruotsinkieliseen porukkaan, jota alettiin kutsua "espoontolloiksi" ja "sipoolaisiksi" ja joilta ostettiin matkalippu pyytämällä "Sipoon obligaatiota". | ||||
|
12.11.2025 17:21 | Jorma Rauhala | ||
| Hallialueen vanhin (säilynyt) rakennus on ihan oikein kirjattu wikipediaan, mutta kun se talo on se Kulttuuritehdas Korjaamo eli se missä on nykyään piskuinen raitiovaununäyttelykin. Talo löytyy korttelin toiselta laidalta Töölönkadun varrelta. | ||||
|
|
12.11.2025 17:21 | Juho Rintala | ||
| saa nähä... | ||||
|
|
12.11.2025 17:15 | Jorma Rauhala | ||
| Aloituksessa mainitaan että isoissa kadun puolen asunnoissa olisi asunut isoimmat dirikat. Talo on kuitenkin rakennettu kokonaisuudessaan vain raitiotieyhtiön miehistön, siis kuljettajien ja rahastajien (konduktöörien) vuokrakerrostaloksi. Alakerrassa on ollut ruokatarpeiden myymälä ja yhtiön toimistotila. Yhtiön pääkonttori sijaitsi keskustassa ja johtajisto on luonnollisesti asunut myös keskustassa, ei täällä kaupungin laidalla. | ||||
|
|
12.11.2025 17:07 | Jorma Rauhala | ||
| "Sipoon kirkko" suunniteltiin jo 1903 ja valmistui henkilökunnan, kuljettajien ja rahastajien asuintaloksi vuonna 1905. Koska henkilökunnan työajat olivat 12-14 tuntisia ja palkaton ruokailutauko oli lisäksi siinä välissä tehden työhönsitoutumispäivästä jopa 16 tuntisen, oli raitiotieyhtiönkin edellytys että henkilökunta asui samalla tontilla mistä ajot alkoivat ja minne päättyivät. Siksi tehtiin tämä tuolle ajalle tavanomaisen näköinen ja alkeellinen henkilökunnan vuokrakerrostalo. Alakerrassa oli ruokakauppa ja yhtiön konttori. Ratikka oli kulkenut tänne jo vuodesta 1890 lähtien, aluksi hevosvetoisena, ja tuolla kaukaisuudessa kuvassa näkyykin Kummer-vaunu päätepysäkillään odottamassa paluuaikaa keskustaan. Mutta siis tänne kuvaajan eli maaseudun suunnalle saatiin odottaa M.G.Stenius Oy:n Haagan ja Munkkiniemen raitioteiden rakentamista ja ne linjat aloittivat liikennöinnin vuonna 1914. Kuva on siis otettu ennen sitä vuotta. Toisaalta kuva on varustettu Branderin todellisella vuosileimalla 1909, eli mistä tuo 1919 on aloitukseen otettu? |
||||
|
|
12.11.2025 17:01 | Jouni Halinen | ||
| Wiki kertoo seuraavaa: "Arkkitehtina (Sipoon kirkko) toimi Waldemar Aspelin, joka oli suunnitellut myös viereisen, vuonna 1900 valmistuneen raitiovaunuhallin, varikon vanhimman rakennuksen". Eli onko tässäkin siis virhe? | ||||
|
|
12.11.2025 16:48 | Jorma Rauhala | ||
| Vasemmalla kurkkii raiteen nro 18 ulkoseinä tielle päin eli se ei ole vanhin osa vaan hallin uusinta puolta vuodelta 1918 sekä siitä tännepäin oleva lyhyt sosiaalitilarakennus vuodelta 1952. Katosta ja seinästä ne erottaa toisistaan. Vanhin vaunuhallin osa eli raiteet 1-6 vuodelta 1913 on piilossa loitompana Eino Leinon kadulla. Kaikkein vanhin sähköraitiovaunuhalli vuodelta 1900 on nykyään Tapahtumakeskus Korjaamon käytössä ja siellä on myös se piskuinen raitiovaununäyttely. |
||||
|
|
12.11.2025 16:47 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvan tarkastelijat ovat luonnollisesti havainneet kymmenet kärrynpyörät, jotka reunustavat länsisivun korttelia. Kyseessä on tietysti Carl Fr. Spennertin Satula- ja ajokalutehdas. Se oli tunnettu herrasväen vaunujen sekä sota-ajoneuvojen (sapööri-, lennätin ja sairasvaunut) valmistaja Venäjän armeijalle ja ylipäätään Euroopan suurvalloille. (Suomen teollisuuden albumi 1913). Tontin Mannerheimintien puoleiselle sivulle rakennettiin vuonna 1936 poikittain kerrostaloja Lamelllikorttelin nimellä. NettiHS suostui antamaan ilmaiseksi vain alkuhenkosen Lamellikorttelia koskeneesta jutustaan: "Kun takatöölöläiset puhuvat lamellikorttelista, tarkoitetaan numeroa 498, jonka kolme asuintaloa Mannerheimintien puolella on yllättäen rakennettu poikittain, pääty kadulle päin. Väliin jää avaruutta ja ilmaa." |
||||
|
|
12.11.2025 16:39 | Teemu Saukkonen | ||
| Oliko olemassa GP1-6, vai miksi GP7 on ensimmäinen? | ||||
|
|
12.11.2025 16:35 | Teemu Saukkonen | ||
| Kun vielä sekin älyttäisiin, että aina ei tarvitse tuhota, vaan voi myös korjata. | ||||
|
|
12.11.2025 16:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Sellainen käsitys minullakin on. | ||||
|
12.11.2025 16:22 | Pasi Seppälä | ||
| Tällaista en muista aiemmin nähneeni. Ansaitusti nostettu näkyville, on kyllä hieno. | ||||
|
|
12.11.2025 16:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotkut linja-autoliikennöitsijät huolehtivat lumenaurauksista omilla autoillaan ja auroillaan. Muun muassa Onni Vilkas Kotkasta. |
||||
|
|
12.11.2025 16:04 | Mikko Herpman | ||
| Vaunupajalla varmaan toki riittää vaihtotöitä eli pienvetureille voi olla käyttöä jatkossakin... | ||||