Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.12.2024 16:22 | Pasi Seppälä | ||
| No on ollut hyvää tuuria kuvauspaikan ja kuvattavien suhteen. Mutta niin sitä todennäköisesti on joskus oltavakin kun paljon koluaa ratojen reunamaita. Lopputulos on huikean hieno kaikin puolin. | ||||
|
|
08.12.2024 16:10 | Timo Salo | ||
| Noin siinä usein käy! Retkikartasta löytyy "hienoja" kuvauspaikkoja, mutta pettymys on usein suuri, kun radalle ei olekkaan näkymää pusikoitten yms. takia. Silmällä onneksi sitten "löytää" aarteita ja tuurilla tuollaisia onnenkantamoisia junien suhteen... | ||||
|
|
08.12.2024 15:43 | Vertti Kontinen | ||
| Onpas tyylikäs kuva ja tyylikäs kuvauspaikkakin! Melkoinen päävoitto, kuten Jarno jo sanoikin. Pitää ottaa paikka muistiin, jos joskus satun liikkumaan seudulla! | ||||
|
|
08.12.2024 15:31 | Jarno Piltti | ||
| Ohhoh, nyt on kyllä hieno! Rahti ja IC näkyy molemmat nätisti kokonaan, ja todella hieno pelkistetty metsämaisema löytynyt taustaksi. Kohtauskuva-arpajaisten päävoittoja sanoisin. | ||||
|
08.12.2024 10:29 | Jarno Piltti | ||
| Ei mitään tietoa. Nopea poistaminen suuritöisen muutosurakan jälkeen tuntuisi oudolta? | ||||
|
08.12.2024 08:06 | Jari Välimaa | ||
| Birger https://fi.wikipedia.org/wiki/Birger_Federley | ||||
|
08.12.2024 06:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ausgezeichnet, Herr Uwe! Oli ilo lukea kommenttiasi! Niinpä jatkaakseni, sanoilla "der Tor" und "das Tor" mainitsemasi ero tulee hyvin selville. "20 tarkoittaa kytkettyjen akselien akselipainoa", kyllä, siis yhtä vetoakselia kohden. Yhteensä kolmen akselin akselipaino tekee 60 tonnia. Tämä jaetaan viidellä, niin saadaan veturin summittainen vetovoima eli 12 tonnia. Mitäpä sanoo Dampflok-Archiv 1 (Weisbrod-Müller-Petznik)/Berliini 1976, DDR-puolella. Baureihen 01 bis 39? vetovoimasta: Laskettu kaavalla: Z = (a x d^2 x s x p)/ D [kg], jossa: a = kerroin: 0,65 kaksoiskoneistoiselle ja 0,5 kompondikoneistoiselle [veturille] d = sylinterin halk. [cm] s = iskunpituus [m] p = työpaine [kg/cm^2] D = vetopyörän halk. [m] Huom. 01-sarjan vetureita valmistettiin kauan, vuodesta 1925 alkaen ja sarjassa tehtiin ajan vaatimia muutoksia ja parannuksia. Viimeiset 01:t oli muutettu vuonna 1941 02-sarjasta (2'C1'h4v, 10 veturia). 01 oli siis tyypiltään 2'C1'h2. Vetureita oli yhteensä 241 kpl. Sodan jälkeiset rekonstruoinnit olivat myös osana sarjan historiaa, niin DB:llä kuin DR:lläkin. 01.0 (nrot 01 001 - 01 010): 14 500 kg / sn 120 km/t 01.0 (nrot 01 012 - 01 076): 14 500 kg 01.0 - 1 (nrot 01 077 - 01 101): 12 355 kg (sylinterin halk. pienennetty 50 mm:llä) 01.1 (nrot 01 102 - 01 149): 12 355 kg / sn 130 km/t. Etutelin pyöriä isonnettu 850 mm -> 1000 mm:iin. 01.1 - 2 (nrot 01 150 - 01 232): 12 355 kg (kitkapaino: 59,7 tonnia). Nämä edelliset siis ns. Einheitsloks. Baureihe 02 - sarja muutettiin sarjaan 01 (nrot 01 011, 01 233 - 01 241) vuosina 1937 - 1941 Reichsbahnin Meiningenin konepajalla. Lisää: 01.0 - 01.1 (nrot 01 042, 01 046, 01 112, 01 154 ja 01 192 Umbaulok DB, vuodesta 1950 alkaen): 12 355 kg Näiden kattiloihin oli laitettu Henschel-syöttöveden sekoitusesilämmittimet, turbo-pumpulla. 01.1 - 2 (nrot 01 103 - 01 232 Reko-lok DB, vuodesta 1958 alkaen): 12 355 kg, kitkapaino 57,7 tonnia. Nämä saivat uudet tehokkaammat kattilat. 01.5 (nrot 01 501 - 01 535, Reko-lok DR, vuodesta 1962 alkaen): 12 335 kg. Kitkapaino: 60,4 tonnia. Uudet kattilat, uusia rakenneosiakin, osa sarjasta öljypolttoisia. Kuriositeettina 01:n kolmisylinterinen versio (01.10, 2'C1'h3, virtaviivaistettu päällirakenne!). Sn 140 km/t. 01.10 (nrot 01 1001 ... 01 1105): käytetyllä kaavalla 8 580 kg. Hmm, pistää miettimään, ero on huomattava kaksisylinteriseen verrattuna. Täytyypä kaivaa jostain Henschel-Taschenbuch esiin ja tutkia sieltä. 01.10 (nrot 01 1001 ... 01 1105): 8 580 kg, uudella kattilalla, v:sta 1953, osa sarjasta öljypoltolla, ei enää virtaviivainen. Kitkapaino: 61,0 tonnia öljypolttoisena. Vertailun vuoksi kevennetty näkemys vuodesta 1930 alkaen: BR 03 (2'C1'h2), Einheitslok sekin. 03.0 - 1 (nrot 03 001 - 03 122), akselipaino 17 tonnia eli kolme tonnia vähemmän kuin 01:llä. Kitkapaino: 53,0 tonnia. vetovoima laskettuna: 11 150 kg. Sn 130 km/t. Vanhus, eli ent. preussilainen S 10.1, Bauart 1914, 2'Ch4v, eli tulistin-kompoundikone!!! 17.11 - 12 (nrot 17 1124 - 17 1209): 9 302 kg. (Sn 120 km/t) ja kitkapaino tällä 51,4 tonnia. Entäpä kuuluisa baijerilainen "Maffei - Pazifik", eli S 3/6, eli 2'C1'h4v, bauart 1912: (sn 120 km/t) 18.4 (nrot 18 441 - 18 458): 10 615 kg ja kitkapaino (vetoakselipaino kokonaan): 50,1 tonnia. Muuten, ei ihme, että DRG ja DB tykkäsivät S 3/6-koneista! |
||||
|
08.12.2024 05:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näinpä selvisi vaunun oikea numero. Kiitän arvoisia herroja kommentaattoreita avusta. | ||||
|
08.12.2024 05:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olihan neukeilla jo olemassa konepistooli PPSh-41, jonka isot pojat kertoivat inspiroituneen Suomi-konepistoolista ja sen menestyksellisestä roolista (tsuhnien käsissä) talvisodassa, eikun anteeksi - ööö - "Pienessä isänmaallisessa luoteisessa rajaselkkauksessa"...! AK- 47:llä on muuten aika selvä sukulaisuussuhde saksalaisten Sturmgewehr 44:ään (eli MP 44). Toimintaperiaatteessa vain on selvää eroa. Yksinkertainen rakenne helpon valmistettavuuden kanssa on taannut maailmanlaajuisen suosion. Ameriikan oma näkemys rynnäkkökivääristä on hankalammin ja vaikeammin toteutettu. Mikä ettei, kun asetehtaat saivat rahastettua niin raakasti ja paljon kuin vain kehtasivat! |
||||
|
|
08.12.2024 02:22 | Uwe Geuder | ||
| S36.20 tarkoittaa Schnellzuglokomotive (pikajunaveturi). 3 kytkettyä akselia, 6 akselia yhteensä (ilman tenderiä). 20 tarkoittaa kytkettyjen akselien akselipaino. Kolmio tarkoittaa, että veturi ylittää kuormaulottuman. Viiva kolmion yläpuolella tarkoittaa, että ylitys on vain savupiipun aiheuttama ja savupiippu on irrotettavissa. Se on https://de.wikipedia.org/wiki/Betriebsgattungszeichen En tiedä onko sille vakiintunut käännös tai vastine. Jotakin kuin käyttölajitunnus tai käyttöluokkatunnus. |
||||
|
08.12.2024 02:16 | Lasse Holopainen | ||
| Se on totta. | ||||
|
08.12.2024 02:12 | John Lindroth | ||
| Hieno nostalginen kuva HV juhlajunassa täydessä höyryssä valtaventtiili avattuna! Nähdä edes kerran höyryveturi tositoimissa äänineen, se on se "Juttu"!(That's The Real Thing). Nuo harvinaiset hetket ei unohdu koskaan1 |
||||
|
|
08.12.2024 01:20 | Jouni Halinen | ||
| No sanoin sen enemmänkin kuvainnollisella tasolla, vaikka olihan AK-47 otettu käytöön heillä jo vuonna 1949. Olisihan se ollut kova veto käydä heiluttamassa ko. pyssyä noiden Jenkki "tunnelituristien" pään vieressä, varmistussokkia ikkunaluukuissa sulkien/availlen. Heillähän oli siihen täysi oikeus tehdyn tunnelisopimuksen mukaisesti (junan t ä y s i kontrolli). Oltiinhan junamatkan aikana kuitenkin nl:län alueella= nl:län lait voimassa joka tapauksessa. Ei tunnelisopimus sitä miksikään muuttanut. Ja kun Hannu Peltola kirjoitti toisaalla, että alueella oli sijoitettuna kokonainen huippuvarusteltu (hyökkäys) Divisioona valmiina siirtymään Helsinkiin, niin tuskin näillä joukoilla oli ”suustaladattavia” vanhoja pyssyjä käytössään. Olihan rynkky silloin aivan ylivertainen ase verrattuna aikaisempiin (lähes) kiväärin tarkkuus ja (lähes) konepistoolin kapasiteetti. Ja olihan rynkyn käyttö kätevämpää ahtaissa vaunun sisätiloissa kuin normitorrakon, tietenkin käytösssä ovat voineet olla myös konepistoolit. Voisi myös kuvitella, että vessojenkin käyttö oli kiellettyä vuokra-alueella, olisihan sieltä voinut toimittaa alueelle propaganda-aineistoa, varmaan vessojen ovetkin lukittiin. Meni osin Lassen kanssa päällekkäin. |
||||
|
|
08.12.2024 01:17 | Lasse Reunanen | ||
| AK-47 on suunniteltu nimensä mukaan 1947 ja massatuotanto alkoi 1949, niin on hyvinkin mahdollista, jopa erittäin todennäköistä, että niitä Porkkalassa oli. | ||||
|
|
08.12.2024 01:02 | John Lindroth | ||
| Juuri tämän ajan kuvien taltiointi on tärkeää koska aika kuluu niin nopeasti ja samanlaisia hetkiä ei koskaan enää tule! | ||||
|
08.12.2024 00:43 | John Lindroth | ||
| Lasselta hyvin tätä aikaa kuvaava kuvasarja huomioiden että aika muuttuu nopeasti!" Today Will Soon Be Yesterday" Thelma Houston,1976 Motown Records. | ||||
|
|
08.12.2024 00:35 | Uwe Geuder | ||
| > "Rostlok". Ei siis ruostetta! Saksaan kielessä pitkä vokaali merkitään 4:llä eri tavalla - pidennys-h:lla, esim fahren - pidennys-e:lla, esim. Miete, Biene, Kiel. Käyetään melkein vain jos, pidennettävä vokaali on i, erittäin harvoin myös o:n kanssa - tuplavokaallila niin kuin suomen kielessä, ei kuitenkaan u:lla tai i:lla - ei millään tavalla Rost-sana kuuluu etelässä neljänteen kategoriaan der Rost (suomalainen kirjoittaisi roost) = ritilä, arina Pohjoisessa kuitenkin lyhyt o. Ettei olisi liian helppoa, on kuitenkin toinen sana, joka kirjoitetaan samalla tavalla ja lausutaan kaikialla lyhyellä o:lla der Rost (suomalainen kirjoittaisi rost) = ruoste Toinen semmoinen pari on weg ja Weg weg = pois Weg (suomalainen kirjoittaisi weeg) = pieni katu |
||||
|
|
08.12.2024 00:33 | Rainer Silfverberg | ||
| AK 47 oli sen verran moderni ase että tuskin löytyi Porkkalan tunnelin junien vartijoita. | ||||
|
08.12.2024 00:24 | Jouni Halinen | ||
| Juu, ei Tähtelä oikein sovi olemukseltaan näiden vuokra-alueen manööverien kuvauspaikaksi. Eli Kökkeli on ollut todennäköisesti pääasiallinen kuvauspaikka. https://vaunut.org/kuva/122743?paik=T%C3%A4htel%C3%A4 | ||||
|
|
07.12.2024 23:50 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, myöhästyin yhdellä päivällä. 6.12. on Saksassa Nikolauspäivä, lapset saavat pieniä lahjoja saappaaseen, jos sen laittaa yöksi lastenhuoneen oven eteen. Tämä on selvästi baijerilainen Nikolaus, näyttää katoliselta piispalta. Muualla se on hieman erinäköinen https://johannaweissmullerblog.blogspot.com/2015/10/40-nikolaus-bilder-kostenlos-ausdrucken.html | ||||
|
07.12.2024 23:08 | Jouni Halinen | ||
| Juurikin niin kuin Kimmo T.L 13 vuotta sitten mainitsi https://vaunut.org/kuva/75506?t=koulutaulu | ||||
|
07.12.2024 22:59 | Petri Kiviniemi | ||
| Aivan hyvä keino tehdä suomalaismalleja maalaamalla tehdasvalmisteisista. Tilanne kun on mikä on, että valmismalleja ei ole. Piensarjoja silloin tällöin voi tulla markkinoille. Joitakin tulostettavia koreja voi ostaa. Dv12 veturista on aikanaan kai ollut saatavilla peräti valmismalli piensarjana (vai jäikö toteutumatta?) Uudemmista raakapuuvaunuista, muistaakseni Sp-sarjaa, oli saatavilla rakennussarja tässä jokin aika sitten, mutta erittäin rajallinen määrä tosin taisi olla. Listoja noista valmiista ja modattavista malleista suomalaisradoille löytyy varmaan toisaalla netissä. Muistan viimeksi nähneeni ansiokkaan listauksen junalauttavaunuista. | ||||
|
|
07.12.2024 22:58 | Jouni Halinen | ||
| Perustuisko ihan kitkaan, näkyy välillä liikkuvassa kuvassa, että ylös/alas toiminto vaatii välillä enemmänkin voimaa, johtunee ilmankosteuden vaikutuksesta puumateriaaliin. Jokaisessa vaunussa oli lisäksi vartija valvomassa asiaa, ja jos luukku olisi rapsahtanut vähänkin auki, niin hän olisi komentanut väliitömästi AK-47:kalla viittomalla kaikki lattialle makaamaan naama alaspäin. Voi tietenkin olla myös, että ko. vartija asian sisäpuolelta hoiti esim. jollain sokalla. Jostain luin, että "tunnelijunaan" tultiin matkustamaan ihan ulkomailtakin mm. Jenkeistä kokemaan miltä tuntuu matkustaa mahtavan kommunistisen neuvostoliiton alueella. Oli vähän kuin Lintsin kummitusjuna heille. Vaikea on nykyihmisen kuvitella että vielä 90-luvun alkupuolella olisi lähdetty polttariporukassa tälle reissulle, ja juhlakalu oltaisiin saatu heivattua jollain keinoin Kirkkonummen asemalaiturille. Häät olisivat siirtyneet vähintäänkin vuosilla, jolleivat kokonaan peruuntuneet. | ||||
|
|
07.12.2024 21:46 | Markku Naskali | ||
| Näitä esiin pullahtaneita kuvia on kiva kommentoida vuosien jälkeen. Edellinen kommentti osuu oikeaan. Höyryveturi ja puuvaunut sopisivat paljon paremmin! |
||||
|
07.12.2024 21:21 | Lasse Holopainen | ||
| Aikamoinen tyylekäs kohtaus. | ||||
|
07.12.2024 21:21 | Lasse Holopainen | ||
| Onneksi ei vetureiden puolella kuitenkaan. Tai ainakaan ollut sillon ennen. | ||||
|
07.12.2024 21:17 | Lasse Holopainen | ||
| Foodmarket, Herkku, sanottiin televiissiossa. | ||||
|
07.12.2024 21:08 | Jouni Halinen | ||
| Kun nyt katsoin muita ilmakuvia, niin vuoden 2010 ilmakuvassa eritasoliittymä on työn alla. Kun kuvista katsoo, niin peltoja ei ole taidettu viljellä enää herran aikaan?, tietääkö H Peltola asiantilan?. Kun näitä peltotilkkuja katselee niin ne ikään kuin ”huutavat” että ”rakentakaa minuun rykelmä tornitaloja”. Eihän PKS-seudulla ole tänä päivänä niin pientä Juna/Ratikka/Bussi/Metro ”pysäkkiä” etteikö sille rakenneta ”pilvenpiirtäjä” keskittymää. Tässä ei ole lähimmillään kukon-askeltakaan lähijunan ovelle ja vielä yhden talon sokkeliin Alepa ja pitsateria niin avot. Mutta katsotaan mitä tapahtuu kun tämä lama tästä helpottaa. Postitalokin näkyy selvästi, meidän koppari ei tuottanut sielä oikein yhtään mitään, alle 100 egeä kuussa kun joissain päästiin melkein tonniin kuussa. mutta se oli pelin henki eli jossain parempi tuotto ja jossain taas huonompi. Meillä oli koneita Posteissa ympäri Suomea (1991-2006) noin 150 kappaletta (Hanko/Rovaniemi ja Pori/Joensuu). Saattaapi täälläkin olla vielä joku meidän asiakas?. Koneet olivat siis meidän firman omistamia eli Helsingin CopyTeam Oy:n eivät Postin, tätä usein ihmeteltiin, että voiko olla näin. Tämä tasoristeys tuli tuli minulle tutuksi 90-luvun alussa kuin tein vielä itse kuukausikierroksen Espoon posteissa, (rahojen nouto, paperin vienti ja toimintakunnon tarkistus ja postirouvien tervehtiminen/joululahjan antaminen). Tulin Kökkeliin aina Kivenlahdesta ja jatkoin sielta Espoon keskukseen ja sen jälkeen Graniin jossa siinäkin osui kohdalle tasoristeys (Kilon länsipäässä). Kun meillä oli -90 luvun alkupuolelta lähtien koneita kaikissa Uudenmaanläänin kaupungeissa, niin muistelisin että tasoristeyksiä olisi ollut enää Porvoon radalla Nikkilä? mutta päärädalla ei enää ollenkkaan?. Ovatko muistikuvani oikeita? Sitten on vielä se millä olen myös arvioinut kuvauspaikkoja, eli katsonut videota ennen räpsäystä ja sen jälkeen ja siitä sitten arvioinut kuvauspaikkaa. Sitähän ei voi tietää kun yksittäistä kuvaa täällä katselee. |
||||
|
|
07.12.2024 21:00 | Markus Selin | ||
| Minkälainen tulevaisuus näillä retroratikoilla on? Korvataanko ne nyt lähivuosina uusilla PESA-ratikoilla, kuten muuttamattomat KT4D:t vai onko niillä tarkoitus ajaa pitempään? | ||||
|
|
07.12.2024 20:58 | Rasmus Viirre | ||
| Herkku | ||||
|
|
07.12.2024 20:55 | Rasmus Viirre | ||
| Kyllä, Sr2 on tuo rocon tehdasvalmisteinen. Kolme IC vaunua (Ex sarjan edustus) ovat rocon SBB sveitsiläisvaunuista. Maalasin ne Revellin maaleilla ohjeen mukaan, joka löytyy 2/1990 Junat -lehdestä osiossa ”INTERCITY-VAUNUJA - vain maalaamalla”. Dv12 on ostettu yksityiseltä pöytyäläiseltä tori.fi:ssä. Ko. herra on tehnyt 3D-tulostamalla useita malleja, mutta nyt ilmeisesti jo lopettanut nämä hommat. Puuvaunut ihan Fleischmannin kaksi akselisia avovaunuja. Kun varat eivät millään riittäisi esim. mestarimallien suomalaisiin vaunuihin, täytyy soveltaa hankkimalla ulkomaalaisia jotka muistuttavat kotimaisia.. :) | ||||
|
|
07.12.2024 20:41 | Jouni Halinen | ||
| Tämä on oikeastaan aika fiksu kuvapalvelu, tässä kun osa uusistakin ilmakuvista on mustavalkoisia. On helpompaa verrata sitä vanhempiin kuviin. Tässä esim. vuoden 2006 ilmakuva. Ei heti uskoisi kuvaa niinkin uudeksi, pikaisesti sen paljastaa siksi parkkeeratut autot ja liikenneympyrä, ja kun vielä tuon (viljellyn vai ei?) pellon suuri määräkin hämää. Oikealla on vielä tasoristeys, muistan että oli aika vilkas paikka vuosituhannen kieppeissä, puomit vähän väliä alhaalla. Oliko tämä vielä ”lajinsa viimeinen” rantaradalla, rahaa uusimiseen kun ei meinannut millään löytyä. Valmistuiko eritasoratkaisu 2005 +/- jotain? http://bot.fi/3z6u | ||||
|
07.12.2024 20:36 | Noah Nieminen | ||
| Hmm. Lieköhän johtoveturi kuitenkin Sr1 3086, kuten kuvassa näkyy, ja 3045 tuolla apuveturina. | ||||
|
|
07.12.2024 20:22 | Tauno Hermola | ||
| Millainen noiden luukkujen salpamekanismi oli? | ||||
|
|
07.12.2024 20:09 | Jouni Halinen | ||
| …..Ja jonka ilmakuvan Kökkkelistä vuodelta 1956 nyt löysin http://bot.fi/3z6t Vesitorni/halkkoliiteri näkyy kuvassa myös selkeästi. Eli Teppo tässä perusteet sijaintitiedolle. Ps. katsokaa vuoden 1950 ilmakuvaa, ratapihalla on tuhoton määrä rautatievaunuja. | ||||
|
07.12.2024 20:00 | Noah Nieminen | ||
| Kiva! | ||||
|
|
07.12.2024 19:55 | Kevin Glynn | ||
| Minä kuvasin saman junan Tikkurilassa. | ||||
|
07.12.2024 19:28 | Jarno Piltti | ||
| No siinäpä on dieseljärkälesukupolvet rinnakkain! | ||||
|
|
07.12.2024 19:27 | Jouni Halinen | ||
| Sama veturi oli vuorotellen Kirkkonummella ja Kauklahdella, joten se ei ole peruste kuvauspaikkaan. Katsoin että ratapiha on liian laaja Kökkeliksi. Katsoin myös, että noita Eliaksen mainitsemia valopylväitä ei ole näkyvissä. Löysin K-nummelta mielestäni kuvaan sopivan rakennuksen. https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/link/3ZVaSm Katsoin myös vanhaa ilmakuvaa Kökkelistä (jota en nyt löydä) ja siitä en löytänyt sopivaa rakennusta. Toisaalla kirjoitin, että syksyllä (-55) kuvaus Kirkkonummella ei vielä ollut mahdollista. Joten kuva saattaa hyvinkin olla Köklaxsista, tai sitten ei. Mutta onko sillä nyt oikeastaan niin suurta merkitystä, muutama kilometri sinne tai tänne. Olis pitänyt laittaa nimen kohdalle ?, niin kuin laitoin muihin kuviin joiden kuvauspaikasta olin epävarma. Eliashan tämän sijainnin osaa varmaan meille kertoa?. |
||||
|
07.12.2024 19:26 | Jarno Piltti | ||
| No nyt on todellinen kuva-aarre! | ||||
|
|
07.12.2024 18:30 | Teppo Niemi | ||
| Millä perusteella Kirkkonummi? Samaan veturiahan oli kuvattu aiemmin Kauklahdessa. | ||||
|
07.12.2024 18:16 | Kevin Glynn | ||
| Kyllä! Kuvaushetkellä nopeus taisi olla 138km/h | ||||
|
07.12.2024 18:03 | Petri Nummijoki | ||
| Hienoa, että näistä junista on säilynyt kuvia Hr1-vetoisenakin. Lieneekö veturi jatkanut Helsinkiin palattuaan piakkoin Tampereelle tai Kouvolaan, kun se on tullut Kauklahteen etuperin? Yleensä kai näissä lyhytmatkaisissa junissa pyrittiin veturin etupää pitämään Helsingin suuntaan eli paluumatka ajamaan etuperin, jos määräasemalla ei ollut kääntömahdollisuutta. Mitä Esan kommenttiin tulee niin Hr1:n käyttö Kauklahden junissa ei rajoittunut Porkkalan liikenteeseen vaan niitä käytettiin jossain määrin tavallisissa paikallisjunissakin Pr1:n ohella. Tästä oli keskustelua ainakin kuvan https://vaunut.org/kuva/34314 yhteydessä. |
||||
|
|
07.12.2024 17:54 | Petri Kiviniemi | ||
| Kyllä, hauska kuva. Minkä valmistajien kalustoa kuvassa? Sr2 lienee Roco. Entä muut? | ||||
|
|
07.12.2024 17:50 | Teppo Niemi | ||
| 22380 on tosiaankin lähiliikennekäyttöön (1500 V junalämmitys) muutettu. Kuten myös ilman sivukäytävää ollut 22381. Eli kuva on.tosiaankin EFi vaunusta 22380. Vartin tiedot ovat oikein. Lähiliikennemuutoksen saaneet EFi vaunut olivat 22371 - 22381. |
||||
|
07.12.2024 17:39 | Petri Kiviniemi | ||
| Tästä näkymästä tulee mieleen eräs toinen pienoisrautatie, jossa on pitkiä osuuksia seinillä. BNSF Fall River Division, josta löytyy videoita Youtubesta ja nettisivutkin on. Eräs video: https://youtu.be/u8VrNGbFbl4?si=j4sViA2poDmAxM8B | ||||
|
|
07.12.2024 17:00 | Vertti Kontinen | ||
| 22380 muutettiin sekin lähiliikennekäyttöön ja mikäli kyseessä on sama Haapamäen museoveturiyhdistyksen ajama juna, kuin aikaisemmassa kuvassa, on tässä kyseessä 22380, sillä se on tällä hetkellä kiertämässä Hurun kanssa Satakunnassa. | ||||
|
|
07.12.2024 16:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Sakemannit yleensä ymmärtävät sen verran ruotsia että tajuavat että Åbo on Turku. Muunmaalaisten kohdalla voi olla vaikeampaa. |
||||
|
|
07.12.2024 16:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
07.12.2024 16:29 | Noah Nieminen | ||
| Vauhtia on! | ||||
|
|
07.12.2024 16:28 | Noah Nieminen | ||
| Nyt on erittäin vehereätä! | ||||