Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.11.2025 13:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Millaista mahtoi olla maanteiden talvikunnossapidon taso 1940-luvulla? Olen lukenut että vasta 1950-luvulla alettiin pitää tärkeimpiä valtateitä talvisin pysyvästi aurattuina. |
||||
|
12.11.2025 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, ymmärsin kyllä tavoitteesi ja alkaessani tutkia asiaa (mitä maksoi Pko oikorata?). Ed. kommentissani yritin tavallaan itsellenikin avata tulokseen johtavia osioita. Numerotietoa ei kuitenkaan löydy tuosta noin vain. Joku tietänee kertoa asiasta minuakn paremmin, joten...? Tietoja EI OLE kirjattu v. 1987 historiikkiin eikä S. Zetterberginkään kirjaan v. 2011. Trendin kehittyminen kiinnostaisi myös itseänikin, kun siihen vaikutti monen monta eri tekijää. |
||||
|
12.11.2025 13:44 | Jorma Rauhala | ||
| Kummerin vaunuja oli vielä työmoottorivaunuina jokunen käytössä, mutta Pikkuruotsalaista uudemmissa moottorivaunuissahan oli jo alkujaan saksisangat. | ||||
|
|
12.11.2025 13:42 | Reijo Salminen | ||
| Pääkaupungin yksi ulosmenopääväylä ja tasoristeyksessä "urpruuki"-varoituslaitos. Mitäpä tuohon sanoisi. | ||||
|
|
12.11.2025 12:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Kiitokset herra Esa, kattavasta historian kertauksesta, mutta tarkoitin lähinnä, paljonko maksaisi ratakilometri keskimäärin välillä Lielahti-Parkano-Seinäjoki nykytekniikalla toteutettuna, ja 2-raiteisena ja sähköistettynä? Ja paljonko se maksoi 1960-luvun tekniikalla toteutettuna nykyrahan arvossa? | ||||
|
12.11.2025 12:23 | Mikko Herpman | ||
| Saattaa olla pölkytys jo niin heikossa kunnossa että raideleveys voisi leventyä raskaamman laitteen alla. Vaatisi varmasti ainakin radantarkastajien läpikävelyn ja tarkastuksen että uskaltaisi millään resinaa painavammalla liikennöidä edes kävelyvauhtia.. Raskain mitä voisi koittaa saattaisi olla kiskopyöräkaivinkone jolla raivata pusikkoja. | ||||
|
12.11.2025 11:29 | Rasmus Viirre | ||
| Parempi jos sitä tilannetta ei tule. 2517 ja 2534 lie ainoat radio-ohjaus varusteettomat Deeverit yhä kiskojen päällä? | ||||
|
Kuvasarja: Deevereitä Imatran seudulla |
12.11.2025 10:57 | Jarno Piltti | ||
| Tyylkäs ja hyvin syksyinen kuvasarja! | ||||
|
12.11.2025 10:56 | Jarno Piltti | ||
| Erittäin hieno kuva. Esillä sekä kokonainen IC että Imatran keskusliikenneasema (menikö termi oikein?) joka näyttää itse asiassa tästä kulmasta aika tyylikkäältä. | ||||
|
|
12.11.2025 10:51 | Jarno Piltti | ||
| Hannun kysymykseen löytyy vastaus raitiotieseuran sivuilla: Vuosina 1928-1949 vaunujen lyyravirroittimet vaihdettiin korjausten yhteydessä saksisankavirroittimiin. Tämä tieto siis koskee pikkuruotsalaisia jollainen kuvassa on. En tiedä onko muussa kalustossa ollut lyyravirroittimia enää tuohon aikaan? | ||||
|
12.11.2025 10:41 | Jyrki Talvi | ||
| Ikääntyvien vetureiden ylläpito maksaa elinkaari, on rajallinen aika kultaa muistot. | ||||
|
|
12.11.2025 10:31 | Asmo Rasinen | ||
| Hyvä ruveta näitä sitten herättelemään sotatilanteessa. | ||||
|
|
12.11.2025 10:23 | Jouni Halinen | ||
| Hupsis, korjattu. Mies rahastaja?, naisrahastajat alkoivat tulla mukaan kuvioihin vasta sodan alkuaikoihin. Miehet kun lähtivät rintamalle. Heitä palkattiin paljon mm. Sipoon nurkilta (hyvä Ruotsi, huono Suomi) ja heitä majoitettiin mm. liikennelaitoksen omistamaan rakennukseen (Mannerheimintie 76, vuoteen 1942 [kaimansa 75 V] Läntinen viertotie) ja rakennus sai sen takia nimityksen "Sipoon kirkko". Rakennus purettiin vuonna 1978. Wikisssä on laaja artikkeli kadusta https://fi.wikipedia.org/wiki/Mannerheimintie_(Helsinki) Hectorin biisi aiheesta: 'Luona Sipoon kirkon seison ja katsomaan jään. Siellä Laineen Pirkon myöskin mä itkevän nään. Batman ethän auttaa vois, kun meidän linnat myydään pois”. Hector asui nuorena Mantsku 45:sä, Batman oli 60-luvun jälkipuolella kova heppu. |
||||
|
|
12.11.2025 10:03 | Kari Haapakangas | ||
| Tuollainen ratahan on monestakin syystä liikennekelvoton: ei opasteita, ei kulunvalvontaa, vaihteet jumissa, tasoristeykset täynnä hiekkaa, siltoja nostettu paikoilta, pölkyt lahonneet, kiinnitykset löystyneet... Mutta ajatusleikkinä, olisiko edes kriisiaikana mahdollista ajaa rataa pitkin edes kevyellä (ei sentään kuvan mukaisella kevyellä) kalustolla vähäisten kunnostustöiden (vesakonraivaus, tasoristeysten harjaus, siltojen paikalleen nosto) jälkeen edes kävelyvauhtia, vai päädyttäisiinkö ratakuorma-autollakin pikaisesti "metsähallituksen" puolelle? |
||||
|
12.11.2025 09:48 | Pertti Miettinen | ||
| Mitä ovat Simm-t vaunut? | ||||
|
12.11.2025 09:41 | Pertti Miettinen | ||
| Lokakuun alussa tuo piti purkaa mutta kuun puoliväliin meni. Purkamisen piti kestää pari viikkoa mutta pari päivää siihen vaan meni. | ||||
|
|
12.11.2025 09:19 | Jouni Hytönen | ||
| Vielä 1990-luvullakin valo- ja äänivaroituslaitokset olivat onnettomuustilastoissa yliedustettuina eli niissä tapahtui suhteessa enemmän onnettomuuksia kuin mikä oli niiden osuus kaikista tasoristeyksistä. Nyttemmin laitoksia on enää niin vähän, etteivät ne enää erotu ja onnettomuuksien kokonaismäärä vuodessa on myös laskenut. Voidaan sanoa, että vähänkin vilkkaammilla teillä valo- ja äänivaroituslaitos ei vielä ollut riittävä toimenpide onnettomuuksien ehkäisemiseksi. | ||||
|
|
12.11.2025 08:30 | Juho Rintala | ||
| harmi vaan että näitä hylätään, toki se on ymmärrettävää jotenkin edes. | ||||
|
|
12.11.2025 08:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei kaikkia vanhoja vetureita voi säilyttää, kun uusiakin on. | ||||
|
|
12.11.2025 08:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Silmäpuoli Kaalihäkki. Ihme sinänsä, ettei näiden numerolaattoja ole jo pistetty myyntiin? |
||||
|
12.11.2025 08:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Onpa jännä tuo juna 5482. Tänä vuonna pitänyt olla 53 kulkupäivää, joista 51 on ollut peruttununa. Kahta viimeistä ei tätä kirjoittaessa ole vielä peruttu. Ehkä nekin? Junavuoroa on peruttu etukäteen jo myös tammikuulta 2026. Eikö tuo aikataulu kannattaisi lakkauttaa, kun junaa ei ajeta ollenkaan? https://juliadata.fi/timetables/history?s=5482 | ||||
|
12.11.2025 08:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paljonkohan muuten mahtaa ollakaan 3214:n arvo verotukseen kuuluvien vuosipoistojen jälkeen? Takuuvarmasti isompi kuin esim. Deeveri 2551:llä. |
||||
|
|
12.11.2025 08:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| No niin. Nyt rautatiemuseo valitsemaan parasta yksilöä kokoelmiiinsa näistä nipuista...? | ||||
|
|
12.11.2025 08:04 | Juho Rintala | ||
| päivittelen Dv12- listat koulun jälkeen, kiitos näistä kuvista. | ||||
|
|
12.11.2025 08:03 | Juho Rintala | ||
| Todella paljon näitä on nyt hylätty!! :( | ||||
|
|
12.11.2025 07:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, kysymyksesi on todella hankala. Kukin rataosa on, - sanoisinko, - yksilö. On tietenkin mahdollista yrittää laskea yhden ratakilometrin hinta jonkun "joskus laatiman perustaulukon" mukaan, mutta muuttuvia tekijöitä on valtavasti! Ensiksi tulee ratasuunnan pähkäileminen (vrt. nykyisen pääministeri Jurpon eikun - anteeksi - Orpon haikailema "tunnin juna", silkkaa arvovallalla pelleilyä). Edelleen kuljetustarve, tavara- vaiko henkilöliikennettä pelkästään vaiko molempia. Arvioitu liikennetarve, noudattaako nykyistä, vaiko yrittää ennustaa kehityksen suuntaa (rinnastanpa Martinlaakson radan ja vaikkapa Mäntän - Vilppulan radan?). Maasto-olosuhteet? Esimerkiksi Jämsän oikoradan hinta verrattuna Lahden oikorataan; - edellistä rakennettiin kauan. Mitä maaperän laatuun taas tulee, niin tuntenet, herra Rainer, Rantaradan historiaa siltä osin? Mitä tehdä vesistöjen kanssa? Kiertää vaiko ylittää, pengerryksellä vaiko siltaa pitkin. Parkanon oikoradalla ei isoja "vesiesteitä" ole. Entä vaikutus ympäröivään asutusrakenteeseen? Hmm, amerikkalaistyyliset ilmaradat yhtenä ratkaisumallina? Toisin sanoen asutus- tai väestötiheys? Parkanon radan radanvarsipitäjät versus Haapamäen suunnan radan varren pitäjät ja niiden toimeliaisuuden tasot? Radanvarren teollisuus? Paikalliiset korpirojutehtaat versus Mäntän paperitehdas? Tulevaisuuden näkymät? Rataosan hinnan arvioiminen on vaikeaa siksikin, kun rakennusmenetelmät ovat kehittyneet kovastipaljon. Enää ei värvättäne rautatietyömaan lähialueilta lapiomiesoletettua tai hevosenkuljettajaa lavakärryineen... Parkanon tien keissiin kuuluu sen historiakin myös sillä, että aikoinaan Pohjanmaan radan linjauksen tullessa puheeksi, ensimmäisiä ratalinjausluonnoksia laadittiin Tammerforsista pohjoiseen juuri suoraan kohti Uleåporia - anteeksi Oulua. Mutta, sattuipa eräs Gustaf Adolf - apteekkari hätiin lobbaamaan radan suuntaamista Näsijärven itäpuolitse, kun Gustaf Adolf oli pystyttää päräyttänyt puuhiomonsa ja paperitehtaansa just mieleiseensä paikkaan ja tuotteidensa kuskaaminen markkinoille oli lievästi sanottuna työlästä... Siinä vaihtoehdossa Myllymäen uumoiltiin kehittyvän aikaa myöten suureksi risteysasemakaupungiksi Kouvolan tapaan. Eikä historian kulku aina suostu noudattamaan ihmisen, tuon syntisen kurjan saatanan huolellisiakaan suunnitelmia tai tahtotiloja. Toisin sanoen, herra Rainer, muuttujia on liian paljon "helpon" vastauksen antamiseksi kymysykseesi. |
||||
|
12.11.2025 07:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Onpa kyllä mielenkiintoista nähdä tällä paikalla Dv16 tutun Deeverin sijasta :) | ||||
|
|
12.11.2025 00:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos Parkanon oikorataa alettaisiin rakentaa vasta nyt, niin paljonko se mahtaisi maksaa ? | ||||
|
|
12.11.2025 00:21 | John Lindroth | ||
| Stokka valmistui 1930. | ||||
|
|
11.11.2025 23:50 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa keskellä aurinkolasit päällä on SUPO:n kenttäoperaattori valvomassa juhlallisuuksia... | ||||
|
11.11.2025 23:38 | Hannu Peltola | ||
| Spårassa on vielä vähän alitehoinen 1 hv:n orgaaninen kauramoottori... | ||||
|
|
11.11.2025 22:56 | Hannu Peltola | ||
| Milloin lyyravirroittimien käyttö päättyi Helsingin Spårissa? | ||||
|
11.11.2025 22:43 | Hannu Peltola | ||
| Tuo säiliövaunun oikealla puolella oleva polttoainevarasto jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka tein tähän rataan. | ||||
|
11.11.2025 22:35 | Arto Papunen | ||
| Eikö nyt aloitettu koeajot? | ||||
|
|
11.11.2025 22:00 | Jorma Rauhala | ||
| Herttoniemen radalla otettiin käyttöön 26.6.1939 vartioimaton itsetoimiva valo- ja äänivaroituslaitos km 12,03 sekä vartioitu tiepuomilaitos punavaloin ja äänin km 10,45. Linja-auto U-4024 ajoi Herttoniemessä Porvoon maantien tasoristeyksessä 5.3.1941 n. klo 6.30 tavarajunan kanssa yhteen. Tasoristeyksessä oli itsetoimiva valo- ja äänivaroituslaitos. Kotkaan menossa olleen bussin matkustajista kuoli yksi ja kuljettaja sekä viisi muuta matkustajaa loukkaantuivat. Oheinen kuva on Hugo Sundström, 5.3.1941. Paikka on nykyisen Itäväylän tasoristeys. |
||||
|
|
11.11.2025 21:01 | Erkki Nuutio | ||
| Rajasalon ja Kurkisen Talvi- ja jatkosodan linja-autot (2007) kertoo tämän Uudenmaan läänin linjurin tyypiksi Sisu SH-7 (H = Hercules) Amerikkalainen 5.24 litran bensakutonen sai varmaan tällin kovakouraiselta (mutta toki oikeassa olleelta) junalta. Ote runsastietoisesta esitteestä: "Sisu SH-7 on saanut tulikasteensa pikaliikenteessä valtamaanteillä, jyrkkänousuisilla ja epätasaisilla mailla,´pohjattomilla`teillä ja lumenaurauksessa. Kokemus on osoittanut, että Sisu SH-7:llä on kaikki ne korkeat laatuominaisuudet, joita nykyaikainen linja-autoliikennöitsijä vaatii vaunultaan. Ja samanaikaisesti tämä malli viehättää matkustajia ulkonaisella muotokauneudellaan ja sisustuksensa aistikkuudella, merkiten siten omistajalleen ainutlaatuista mainosarvoa." Ensimmäinen tilaus Hercules-moottoreista oli kesältä 1935 ja SH-7 tuli tuotantoon vuonna 1936. Siitä tuli suosittu (kesti vertailun Volvoihin). Kori oli tietysti Sisun Fleminginkadulla tekemä (olihan Sisu syntynyt Fleminginkadun vastakkaisten kahden koritehtaan yhdistymisestä). Valmiin auton luultavasti maalasi Aimo Andersson, eli A.Aimo. A.Aimo laulaakin Amarillo-orkesterin säestyksellä foksissa Los Angeles (olympiavuonna 1932) "... ja kuten ennenkin suomalaiset, Sisuhun me pojat luotetaan." (sanat R.R.Ryynänen). Puukaasulaitteet oli poistettu 6.1947 jo 85%:sta linja-autoista. Siten vuonna 1948 ne olivat kadonneet. Kuva lienee siten viimeistään vuodelta 1947. |
||||
|
11.11.2025 19:43 | Ida Nevalainen | ||
| Samana päivänä mie täytin 17v. | ||||
|
|
11.11.2025 19:40 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvan autossa on (tai oli...) puukaasulaitteet. Se haarukoi tapahtuma-aikaa paljon aikaisemmaksi kuin 1950. Onnettomuusauto on loviisalaisen Hj. Holmströmin nro 16 (Sisu SH-4, vuosimalli noin 1935...36) linja-auto. Kuvan autossa on vuoden 1940 rekisterikilpi, jonka jälkeen ns. vuosikilpiä ei sodan ja pulan vuoksi jaeltu ennen kuin taas 1949. Valokuva on merkitty otetuksi vuonna 1941, kuvaaja Hugo Sundström, paikka Herttoniemi (museoviraston kuvamerkinnät). |
||||
|
11.11.2025 19:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Noin vuotta aiemmin: https://vaunut.org/kuva/7895 | ||||
|
11.11.2025 18:57 | Oula Vattulainen | ||
| Kyllä sekin joskus :) | ||||
|
11.11.2025 18:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan tätä vaunua enää olemassa? | ||||
|
11.11.2025 18:19 | Rasmus Viirre | ||
| No jjoh! | ||||
|
11.11.2025 17:47 | Jorma Rauhala | ||
| Alkuperäinen rautatien alikulkusilta 1860-luvun alusta. Vastaavanlainen oli myös Diakonissalaitoksen kohdalla, mutta se luotiin umpeen jo 1910-luvulla suurten raidemuutosten yhteydessä. Eläintarhan seisakkeen kohdalla oli kolmas tällainen alikulku ja se jatkaa yhä edelleen oloaan levennettynä Tivolitien siltana. Alkuperäisten kolmen pienen alikulun lisäksi rakennettiin myöhemmin Linnunlauluun radan ylittävä rautasilta ja Helsinginkadun kaavoituksen yhteydessä sille betonisilta. | ||||
|
11.11.2025 17:35 | Tapio Keränen | ||
| Maitoasemalla näkyy erikokoisia lämmin- ja jäähdytysvaunuja. | ||||
|
11.11.2025 17:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisäksi herra Esan vaunut.orgin käyttäjänumero on tämä: https://vaunut.org/kuva/40989 | ||||
|
11.11.2025 16:51 | Rasmus Viirre | ||
| Totta tosiaan, sattuman herkkua jälleen Niilalta! | ||||
|
11.11.2025 16:49 | Rasmus Viirre | ||
| Näkymä on kuin Kannuksen Raasakassa ennen kaksoisraidetta! Suuntana pohjoisesta katsottaessa Lestijoelle ja asemalle päin | ||||
|
|
11.11.2025 16:40 | Veeti Pietilä | ||
| Miten kauan näiden käyttöönotto kestää? | ||||
|
|
11.11.2025 15:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juho, ajan kuluessa, sinusta tullenee aivan maan perusteellisen iso, (4014 Big Boy!). | ||||
|
|
11.11.2025 15:48 | Jouni Hytönen | ||
| Minäkään en ehtinyt nähdä 4109:ää liikenteessä, enkä yhtään lättähattua normaaliliikenteessä sinipäisinä. Tämän 4209:n muistan kerran harhailleen Jyväskylä-Äänekoski-juniin, yleensä lätät pysyivät loppuajat melko kiinteästi kotivarikoidensa liikennealueilla. 4199, 4200 ja 4203 siirretiin noin 1986 Oulusta Pieksämäelle ja 4212 päätyi Joensuun käyttöön. 4204 ja sitä isommat numerot olivat loppuun asti muuten Oulussa. | ||||
|
Kuvasarja: Deevereitä Imatran seudulla |
11.11.2025 15:42 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvää dokumentointia, ei välttämättä kestä enää kauan, kun Dr19-vetureita tulee myös Kouvolaan, vaikka niitä ei vielä siellä ole. Sitten vielä toki henkilökunnan koulutukset ottavat ehkä oman aikansa. | ||||