Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.12.2024 18:46 | Noah Nieminen | ||
| Tämä 581 on ilmeisesti virallisesti nimitetty Spenon kuskaajaksi :) No ei nyt sentään... Se nyt on sattunut olemaan usein kuskaamassa sitä. | ||||
|
11.12.2024 18:43 | Noah Nieminen | ||
| Sitä minäkin.... :) | ||||
|
11.12.2024 18:24 | Timo Salo | ||
| Upea Lappilainen kuva! | ||||
|
11.12.2024 18:14 | Juhani Katajisto | ||
| Keijo Loisti. Voin kertoa sinulle, että ei toiminut. Poimittu 1. konepiiriin kirjeestä syksyltä 1958. Järvenpään vedenottolaitoksen sähköistys olisi tehtävä nyt tämän syksyn aikana, koska laitosta ei voida vielä lopettaa niin kuin on suunniteltu. Järvenpäätä varten Malmin lakkautetun vedenantolaitoksen sähköpumppu on nyt kunnostettu Pasilan konepajassa. Sähköistys ei tule paljon maksamaan, kun pumppu on jo olemassa ja sähköpylväskin on aivan vieressä. Kolmivaihejohdot sinne on vedettävä. Sähkötarkastajan arvion mukaan kustannukset sähköasennuksista jäävät alle 100 000 mk. (Tämä siis ennen vuoden 1963 rahan uudistusta). Pumpun vähäiset asennuskustannukset voidaan maksaa vedenottolaitoksen käyttökustannuksista. | ||||
|
11.12.2024 17:43 | Juhana Nordlund | ||
| Tänään on ollut hässäkkää PR15:llä (eli Jokerilla) ja keskustaratikalla. Raide-Jokerilla oli aamulla jokin tekninen ongelma, mistä syystä aikataulut eivät pitäneet. Iltapäivällä alle kilometrin päässä kuvauspaikasta sattui onnettomuus, joka sekoitti liikennettä aika lailla. Tätä kirjoitettaessa Itäkeskuksessa on vaunusuma edelleen. Mutta kyllä kaiken kaikkiaan on menty parempaan päin. Autojen eksymiset radalle ovat pudonneet paljon viime talvesta. Muutenkin ainakin matkustajan näkökulmasta järjestelmä tuntuu koko lailla luotettavalta, varsinkin vuodentakaiseen verrattuna. |
||||
|
11.12.2024 17:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Edon ohjaamohan on siellä päädyn välitasolla. Ei mitenkään korkealla, vaikkakaan ei toki niin alhaalla kuin matkustamon laituritason alakerta. Harmillisesti Penan ja Edon tapauksessa ei pysty tekemään sitä kapean ATUn hiilenpalakikkamittaustakaan. Penan sivuikkuna ei aukea, ja Edon istuin on sivusuunnassa keskellä eli niin kaukana sivuikkunasta, ettei Markkanenkaan yletä kurkottelemaan siitä suulin ovenkarmiin. | ||||
|
|
11.12.2024 17:04 | Jari Välimaa | ||
| Mites tämä eurooppalainen pikaraitiotie on alkanut toimimaan erityisesti poikkeustilanteissa ? Tampereella on jo nostettu nopeuksia suorilla osuuksilla. | ||||
|
11.12.2024 17:00 | Eemil Liukkonen | ||
| Korjattu, kiitoksia huomautuksesta! | ||||
|
|
11.12.2024 16:52 | Noah Nieminen | ||
| Sr3 3004? Pitäisi varmaan olla 3304. | ||||
|
|
11.12.2024 16:50 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Edellispäivänä 10.12.2024 tullut Torniosta Ouluun ilmeisesti Tka7 220 kanssa ja nyt 'kasi' ajetaan Suomen toiseen päähän..päätepysäkille. Ei näitä aina ymmärrä..näitä siirtoja..mutta kait tällekin siirrolle jokin järkevä selvitys on. | ||||
|
11.12.2024 16:46 | Noah Nieminen | ||
| Huih, onneksi pääsi seisonnasta pois! | ||||
|
11.12.2024 16:35 | Teemu Saukkonen | ||
| Tarkistin originaalista, kyllä se on tuo veturin perässä oleva. Pönttö on vaihtunut. | ||||
|
11.12.2024 16:26 | Tauno Hermola | ||
| Herra Esa, kyllä Vanaja-telistä aina puhuttiin, ennen kuin Sisu otti sen käyttöön fuusion jälkeen. Olivatko muuten kaikki VR:n Dodget Dodgeja, vai oliko myös Fargo-merkkisiä käytössä? Ymmärtääkseni autot olivat identtisiä. |
||||
|
|
11.12.2024 15:54 | Jarno Piltti | ||
| Muistelen että jossain Kouvola-filmissä oli liikkuvaa kuvaa vastaavasta kulkueesta. | ||||
|
|
11.12.2024 15:53 | Rasmus Viirre | ||
| Pendolinon matkustamossa ollaan korkeammalla kuin kaksikerroksisen Intercity vaunun. Mutta ohjaamosta en tiedä. | ||||
|
11.12.2024 15:51 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva tullin raiteelta. Tuo nykyajan hektisyys löytyy kyllä jostain ihan muualta kuin Lahden pusikkoa kasvavalta ratapihalta! Ehkä kymipyörien päältä. Voi vaan kuvitella miten täynnä toimintaa ratapiha oli 60-luvulla. Tämän raiteen paikalla on nykyään (samalla korkeudella) kevyen liikenteen väylä. | ||||
|
11.12.2024 15:46 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva, tässä on rautateiden romantiikkaa! | ||||
|
|
11.12.2024 14:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jestas, onpas tuo Jaakoppi tosiaan korkea, kun Deeveriinkin vertaa. Ei taida olla Kroksulla tai Ferrillä jakoa, vaikka nostaisi niiden Bremshey-istuimet niin ylös kuin säätövara antaa myöten. | ||||
|
|
11.12.2024 14:39 | Simo Virtanen | ||
| En tiedä Kouvola-päivän perimmäistä tarkoitusta, mutta sangen riehakasta menoa siellä on ollut. Ilmeisesti erilaiset kouvolalaiset toimijat, valtion rautatiet mukaanlukien, ovat osallistuneet kulkueeseen. Tässä VRU (Valtion rautateiden urheilijat) rullasuksin ja heidän kintereillä varuskunnan väki: https://poikilo.finna.fi/Cover/Show?source=Solr&id=kouvolanmuseo.KoV592%3A121&index=0&size=large Kouvolan surffarit surffaavat Datsunin peräkärryssä: https://poikilo.finna.fi/Cover/Show?source=Solr&id=kouvolanmuseo.KMV94%3A438&index=0&size=large Harmonikkakerho soittaa lavetin kyydissä: https://poikilo.finna.fi/Cover/Show?source=Solr&id=kouvolanmuseo.KoV586%3A42&index=0&size=large Kirjaston ystävät ovat kavunneet Valmetin lavalle: https://poikilo.finna.fi/Cover/Show?source=Solr&id=kouvolanmuseo.KMV94%3A1380&index=0&size=large |
||||
|
|
11.12.2024 14:33 | Toni Lassila | ||
| Eiköhän se tuo Dr21 liene korkein, tässä kuvassa näkyy hyvin sen kokoero Deeveriin verrattuna: https://vaunut.org/kuva/162343 Sen sijaan Dr19 ei vaikuta juurikaan korkeammalta kuin Dv12:t ja muut aiemmat VR:n keskiohjaamodieselit. Missähän veturissa tai moottorijunassa vastaavasti istutaan kaikista matalimmalla? Dm7, Dr13 ja Sm3 tulisi äkkiseltään mieleen. |
||||
|
11.12.2024 14:30 | Noah Nieminen | ||
| Miksiköhän? | ||||
|
|
11.12.2024 13:49 | Kari Roininen | ||
| Eikä Cummins V8 vain jäänyt Ukko-Kontion kokeiluksi,niitä asennettiin myös ratakuorma-autoihin. Nekin korvattiin Valmetin moottoreilla. | ||||
|
|
11.12.2024 13:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Sisu perinytkin kuvassa näkyvän nostotelikonstruktion Vanajalta fuusioinnin yhteydessä? | ||||
|
|
11.12.2024 13:04 | Rasmus Viirre | ||
| Samaa mieltä. Ja käypi järkeen kun nuo molemmat (Jaakoppi ja Kroksu) ovat moderneja ”mid-cab” mallin vetureita. Liekö Dr18 Effishunter 1600 millä sijalla? | ||||
|
11.12.2024 12:52 | Rasmus Viirre | ||
| Liekö näiden Sgns-vaunujen määrä sitten kasvanut vielä kun 2024 aikana näitä on mennyt sellaisina ~4-10 vaunun ryppäinä myös Ykspihlaja-Talvivaara -välillä. | ||||
|
|
11.12.2024 12:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sinivalas ja Jaakoppi ovat korkeuseronsa, miksei muunkin eriparisuutensa, johdosta parivaljakkona jopa hieman koomisenkin näköinen kaksikko: https://vaunut.org/kuva/171608 . Valitettavasti vaunusomesta löytyy ainakin tähän mennessä varsin kitsaasti matskua, jota tutkien voisi vertaillen arvioida Kroksun ja Jaakopin istuinten korkeuksia kiskonharjasta: https://vaunut.org/kuva/157187 . Mutta luulen myös, että niiden kahden laitoksen väliltä se voittaja arvotaan. Se täytyisi melkein tehdä niin, että veturinkuljettaja ajaisi vuorotellen Kroksun ja Jaakopin jostain rataverkkomme »kapean ATUn» ( https://vaunut.org/kuva/126118 ) kohdasta, jollaisia ovat esimerkiksi erilaisten lastaussuulien ja veturitallien ovenlävet, ja piirtäisi siinä aukinaisesta sivuikkunasta nenänsä tasalle hiilenpalalla pienen merkin siihen ovenkarmiin. |
||||
|
|
11.12.2024 11:16 | Erkki Nuutio | ||
| Mikä tapahtuma? Pääesiintyjän (veturi vai Kontio?) perässä Dodge-letka. Esittelyvaiheessa näiden sulavampi mallinimike oli Fargo Finlandia Valmet-moottorinsa johdosta. Liikuttiko Linnavuoren kone myös kuvan Dodgeja? Huoltojoukkue varusteineen on lastattu Dodge-lavoille. Kontio on suosiossa harrastekuorma-autona: luja ja näppärä ja lämmin. Se olkoon muisto keskeisestä luojastaan teknikko Topi Kivistöstä, joka Kontio/Karhu-mallien syrjäytyessä siirtyi itsekin eläkkeelle. Sisulla hän työskenteli 1946-1977. Itsellänikin on muistikuvia tästä ystävällisesti myhäilevästä varttuneesta suunnittelijasta. Kontiot ja konepeittojensa tunnisteiksi tulleet valetut alumiinikilvet tulivat tuotantoon K-130 -mallien myötä vuonna 1962. Topi oli suunnitteluryhmän vetäjä. Verrattuna kantavuus- ja hintaluokassaan kilpaileviin ruotsalaiskilpailijoihinsa oli Kontio ajanmukaisempi ja erinomainen yleiskuorma-auto. MUTTA vastoinkäymisiksi tuli sen uusi moottorimalli Leyland 0.400, joka korvasi pienempitehoisen mutta erinomaisen luotettavan Leyland 0.375 -moottorin maailman suurimman suoraruiskutusmoottorien valmistajan tuotannossa. Peltiputkimoottoriksi (jopa jatsarisaapasmoottoriksi: jatsarivarret menevät lommolle) kutsuttu 0.400 oli taloudellinen, mutta aluksi ongelmallinen. Myynti kärsi ja huoltopuoli joutui kovaan työkuormaan. Se tuotti SISUn huoltopäällikkö Antti Saarialhon (SATL:n pitkäaikainen puheenjohtaja ja sittemmin auto- ja työkonetekniikan professori ) kirjan Autokaluston moottorien ja voimansiirron vauriot (1972). Sittemmin 0.400:tkin palvelivat kelvollisesti, mutta Karhu-Sisu -mallimuutoksessa tilalle tulivat Valmet 611-moottorit. Alkuvuosien 0.400 -hämmingit aiheuttivat lyhyehkön, mutta vielä rajumman ongelman otettaessa vuonna 1966 Leylandin rinnalle tehokas, mutta sudeksi osoittautunut Cummins V8 Ukko-Kontioon. Lastentaudit ratkaistuinakin aiheuttavat lähes aina korjaamattoman haitan, jota kilpailijat käyttävät estoitta hyväkseen ja omat mokansa ja sutensa pyrkivät häivyttämään. |
||||
|
|
11.12.2024 09:54 | Rasmus Viirre | ||
| Dr21. | ||||
|
|
11.12.2024 08:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kieltämättä. Ja kiintoisa pohdinta. Keskiohjaamoiset klassikkoveturit Dv12, Dr14 ja Dr16 vaikuttaisivat olevan tässä liekkimielisessä kisassa melko tasoissa: https://vaunut.org/kuva/171109 . Iso Vaaleen istuimen sijainnin korkeuden vaikutelma tulee kai paljolti siitä, kun toolille kömpiäkseen joutuu kiipeilemään laitoksen seinustalla. »Iso Vaalee» -kirja (laitoksen 14., PPP:n nimikirjoituksella varustettu kappale) antaa (s. 108) Dr16:n korkeudeksi 4700 mm, kun »Dieselveturit ja moottorivaunut II» -tiiliskivi sen sijaan (s. 250) Dv12:n korkeudeksi 4450 mm. Kuitenkin linkin takana olevaa kuvaa katsoessa tulee mieleen, voisiko ensin mainittu mitta olla suksiboksilla ja jälkimmäinen ilman sellaista? Sen sijaan kytkintangollisten keskiohjaamodieseleiden (Dv11, Dv15, Dv16) koppi on selvästi matalammalla: https://vaunut.org/kuva/154996 (»Rautatiet ja pienoisrautatiet» s. 125: »Vertaile veturien näkyviä eroavaisuuksia!»). Etteivät vain Hyvinkään konepajan insinöörisörsselssönit ja härskihartikaiset olisi käyttäneet Nallen ajettavuuden parantamiseen tähtääviä madallussarjoja. Tinasijoille vaikuttaisi ainakin minun silmään jäävän Trumannikin: https://vaunut.org/kuva/164693 . Samoin kaikkien muiden päätyohjaamoisten laitosten tapaan Huru, näennäisen jyhkeästä yleisvaikutelmastaan huolimatta: https://vaunut.org/kuva/11645 . Voisiko kilvoittelun voiton kääriäkin kajuutaltaan muutoin ahdas ja kulmikkaasti muotoiltu Kroksu: https://vaunut.org/kuva/168830 ? |
||||
|
|
11.12.2024 03:14 | John Lindroth | ||
| Hyvä kuva vähän erilaisesta kuvakulmasta! | ||||
|
|
11.12.2024 01:31 | Tauno Hermola | ||
| Erikoinen kapistus, mutta ikään kuin hytin sivulla olisi kuitenkin punainen valmistajalaatta. | ||||
|
11.12.2024 01:22 | John Lindroth | ||
| Aika kultaa muistot! | ||||
|
11.12.2024 01:21 | John Lindroth | ||
| Hieno harvinainen kuva! | ||||
|
|
11.12.2024 00:45 | Rasmus Viirre | ||
| Ilmeisesti edelleen liikenteessä https://vaunut.org/kuva/168843 | ||||
|
|
11.12.2024 00:19 | Rasmus Viirre | ||
| No huhhuh…Minä ihan säikähdin että nytkö tuonnekin on jo nousseet pylväät radan viereen.. Sitten tajusin paikan sijaitsevan kolmion sisällä :) | ||||
|
|
11.12.2024 00:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis onko tuo veturi feikki? Onko sentään hytti ja savupiippu oikea? | ||||
|
|
10.12.2024 23:48 | Jouni Halinen | ||
| Juu nyt katsoin ao. filmi on vuodelta 1959. Oli pienenä paljon parempi, nyt aika suttuinen. | ||||
|
|
10.12.2024 23:41 | Jorma Rauhala | ||
| Aikaisintaan keväällä 1959. | ||||
|
|
10.12.2024 23:11 | Aapo Niemelä | ||
| Jyhkeä vaikutelma. Tämä vierekkäin asettelu saa pohtimaan, että missä veturissa istutaan korkeimmalla? Eli minkä Suomessa käytetyn veturin ohjaamon lattia on korkeimmalla ratakiskon pinnasta. Onko Se Dr12, Dr16 vai kenties Truman (Tr2)? | ||||
|
10.12.2024 23:02 | Eemil Liukkonen | ||
| Todellaki olen samaa mieltä Tuomaksen kanssa! Pöllyävä ja lentävä lumi on hyvin saatu yön pimeydestä esille, jonka ansiosta tämä on kaunista katottavaa. | ||||
|
10.12.2024 21:30 | Antero Airola | ||
| Paikka on Ämsigen | ||||
|
|
10.12.2024 21:28 | Tuomas Pätäri | ||
| Valo on mielenkiintoinen, mutta niin on myös täydellinen pimeys kohteiden ympärillä. On Pasilla tämä pimeätekniikka hallussa ja tuntuu vieläkin aina vain paranevan. | ||||
|
|
10.12.2024 21:25 | Tuomas Pätäri | ||
| Upea kuva. Poikilossa on vielä ensi lokakuuhun asti Mistä Kouvola on tehty? -näyttely, jossa on esillä suuri määrä vanhoja valokuvia kaikenlaisista aiheista, kaupunkirakenteesta ja liikenteestäkin. Kävin keväällä katsomassa. | ||||
|
|
10.12.2024 20:55 | Simo Virtanen | ||
| 44 vuotta riittää nostamaan nostalgian jo aika korkealle. Kuvassa on loputtomasti mielenkiintoisia yksityiskohtia ja vain Pohjola-talo taitaa edustaa pysyvyyttä. Siitä puheenollen, sen viimeinen täysin alkuperäisessä kunnossa ollut kerros on kuluneena kesänä purettu runkoon asti. Täydellinen 70-luvun konttorimiljöö meni siinä. | ||||
|
|
10.12.2024 20:44 | Martti Vuorikoski | ||
| Hieno ja nostaginen kuva. | ||||
|
10.12.2024 20:30 | Rasmus Viirre | ||
| Oliko Sr2 tuolloin yleinenkin näky Vieskan talleilla..? Aikaa toki on kulunut rutkasti, ja viimeiseen kuuteen vuoteen ei ainakaan ole ollut. | ||||
|
10.12.2024 20:07 | Jouni Halinen | ||
| Tätä rakennusta kutsutaan Satamataloksi, eli siinä sijaitsee Helsingin sataman "pääkonttori". Saman kompleksin matkustajaterminaali on tästä sitten kuvaajan selän takana. Nämähän rakennettiin juurikin 1952 Olympialaisten alla, siitä johtuu nimikin. Rakennuksessa on itäpuolella näemmä koko seinän mittainen parveke, sieltä on satamakapteenin apulaisineen helppo seurata Etelä/Katajanokan sataman erinäisiä toimintoja esim. sataman laiturien käyttöastetta. Satama oli aikoinaan suurelta osin tavarasatamana. Säännöllinen matkustajaliikenne (Tukholmaan) alkoi vasta 70-luvun alkupuolella. Olympiaterminaalin käyttö liikenteessä päättyy 2020-luvulla. Tukholman matkustajaliikenne siirtyy Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Länsisatamaan. Olympiaterminaali ja sen viereinen Satamatalo ovat suojeltuja, ja niille suunnitellaan uusiokäyttöä. Läheinen Makasiiniterminaali sen sijaan puretaan. https://fi.wikipedia.org/wiki/Olympiaterminaali |
||||
|
10.12.2024 19:46 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Suurin osa näyttää olevan Gbln-vaunuja, taaempana Sim(n)-vaunuja. | ||||
|
|
10.12.2024 19:03 | Petri Nummijoki | ||
| Mielenkiintoinen havainto vuodelta 1968, kun Järvenpäätä ei ole merkitty aikataulukirjassa vesiasemaksi enää edes 1963. Olisiko Järvenpää pidetty sitten varalla sellaista tilannetta varten, että Kerava olisi jouduttu laittamaan vedenottokieltoon? | ||||
|
|
10.12.2024 18:58 | Petri Nummijoki | ||
| Asiaa sivuavaa pohdintaa oli kuvan https://vaunut.org/kuva/160635 yhteydessä, joskaan ei sieltä suoraa vastausta löydy. Mutta eiköhän Pr1 ole viimeinen Helsingin seudulla käytössä ollut kyllin lyhyen toimintasäteen omaava linjaveturi, että sitä olisi voinut olla tarpeellista vesittää Järvenpäässä. Pr1 ilmeisesti pystyi ajamaan Helsinki-Järvenpää-Kerava ilman välillä tapahtuvaa vedenottoa eli Helsinki-Järvenpää-junissa voitiin vedenotto järjestää Keravallekin, joko meno- tai paluumatkalla. Koskahan Pr1-vetureiden säännöllinen käyttö päättyi Helsinki-Riihimäki-junissa? Aikataulukaudella 1960-1961 ehkä? Tuskin ainakaan toukokuussa 1961 alkavalle aikataulukaudelle jatkui, koska Pasilassa oli Tr1-vetureita silloin jo 20 kpl. Saattaa olla, että joku siirtoajolla ollut Vr1 tai Vr5 olisi vielä vesitetty Järvenpäässä tai Tk3, jos sellainen on ollut pääradalla työjunakäytössä, kuten aurausjunassa talvella. Mutta höyryvaihtovetureiden käyttö päättyi Helsingissä kesään 1962 mennessä aivan satunnaisia tapauksia lukuun ottamatta, joten pian sen jälkeen niiden siirtoajotkin ovat muuttuneet pääradalla poikkeuksellisiksi. Suunnilleen samassa menee varmaan raja, jolloin pitkän toimintasäteen omaavia vetureita (Hr1, Tr1, Vv15) riitti jo työjuniinkin, jos oli tarvetta liikkua Tk3:n normaalin toimintasäteen ulkopuolella. |
||||
|
|
10.12.2024 18:23 | John Lindroth | ||
| Ainakin Jungin Risto otti vettä ja teki vaihtotöitä Järvenpään ratapihalla kevättalvella v.68 Pasilasta puolennyön jälkeen lähteneessä tavarajunassa matkalla Riihimäkeen! | ||||