|
|
18.03.2021 18:31 | Markku Naskali | ||
| Suuri kiitos teille jotka kommentoitte. Minun makuuni ovat parasta juuri muistot historiasta, mutta en tietenkään väheksy muidenkaan kiinnostuksen kohteita. |
||||
|
|
18.03.2021 18:26 | Teemu Sirkiä | ||
| Roope taisi tulkita Janin kommenttia väärin, kun ei siinä otettu mitään kantaa kuvan kokoon, vaan todettiin sekä listasivun pienen kuvan että tämän normikuvan näyttävän esittelykuvalta. | ||||
|
|
18.03.2021 17:56 | Juhana Nordlund | ||
| Hieno kuva. Ja totta kai aito, senhän nyt sanoo silmäkin. Mutta ihan totta sekin on, että joskus kuvat voivat näyttää "havainnekuvamaisilta", vaikka aitoja olisivatkin. Itse olen "onnistunut" saamaan aikaan sellaisen tilanteen ronskilla kuvankäsittelyllä. Minä en tiedä, minkä verran tätä kuvaa on käsitelty, mutta upea se on joka tapauksessa, ja sitä on mukava katsella. | ||||
|
|
18.03.2021 17:50 | Jarno Piltti | ||
| Kävelytien loskaa ei havainnekuvista löydy. Hyvä kuva. | ||||
|
|
18.03.2021 17:20 | Hannu Peltola | ||
| Totta, Uddeholmaren oli myös brandattu, ainakin junayksikön kyljen osalta! Näistä löytyy kuva ja aikataulu myös Vorgista: https://vaunut.org/kuvat/?t=uddeholmaren | ||||
|
|
18.03.2021 17:19 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kuva ei valehtele: tässä ollaan uudessa rakennetussa ympäristössä. Kaikki pinnat hohtavat vielä puhtauttaan. Vaaleat laajat pinnat tuovat kuvaan aika terävää kontrastia. Henkilöiden huomiovaatteetkaan eivät ole vielä pahemmin likaantuneet. | ||||
|
|
18.03.2021 17:10 | Eljas Pölhö | ||
| Tietoja Finländaren-junasta https://vaunut.org/kuva/134950 kommenteissa. Vuonna 1962 kesällä paluujunat lähtivät Tukholmasta Finländaren klo 8:15 perillä satamassa 9:35 ja "Roslagen" lähtö 20:40, satamaan 22:15. Mitenkäs "Uddeholmaren". Nimi ei ollut aikataulussa, vaan ainoastaan kapearaiteisen sähköjunan kyljessä. Hyvä kuva esim. tässä ketjussa aika pitkän rullauksen takana https://www.jvmv2.se/forum/index.php?mode=thread&id=225982 |
||||
|
|
18.03.2021 16:04 | Roope Prusila | ||
| Vorgissa on kuville kokorajoitus, tämä kuva on kooltaan 1600x1068 pixeliä. Voin vakuuttaa tämän tilanteen olleen aito, löytyy myös videomateriaalia. Mahdollisesti kuvan yksi sanoma on, että havainnekuva muuttui todeksi. Ennen kun seuraavaksi alat muiden kuvista puutteita kommentoimaan niin laitahan omat kuvasi särmään kuntoon. | ||||
|
|
18.03.2021 15:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos Roslagsbanan olisi ollut normaaliraiteinen, ja aikoinaan jatketttu Kapellskäriin, niin "Finländaren" kulkisi luultavasti edelleen. Ehkä kulkisi jopa Göteborgiin tai Malmöön asti. | ||||
|
|
18.03.2021 15:24 | Hannu Peltola | ||
| Ja tässä Roslagsbananin kartta muistin virkistykseksi: https://vaunut.org/kuva/141623?s=1 | ||||
|
|
18.03.2021 15:23 | Hannu Peltola | ||
| Markku, Eljas varmasti voi lisätä Finländarenista, mutta tässä ydinkohdat. En ehtinyt eilen kommentoida... Silja-varustamo ja sen kolme osakasta Svea, FÅA ja Bore lobbasivat SJ:tä, paikallisia kuntia yms. junaliikennetarpeesta Norrtäljen ja Tukholman välille. Lopulta lobbaus kannatti ja kesäksi 1960 Roslagsbananin Norrtäljen asemalta kunnostettiin ratayhteys Norrtäljen satamaan ja sinne rakennettiin matkustajalaituri. Heinäkuussa 1960 kulki ensimmäinen Finländaren Stockholm Ö - Rimbo - Norrtälje -reitillä. Juna oli suora pikajuna, mutta Rimbossa tehtiin suunnanvaihto. Aamujuna oli ajoitettu niin, että matkustajat ehtivät laivaan ja se oli Norrtäljen satamassa klo 9.30. Paluujuna Roslagen lähti illalla (aikataulua en muista). Nämä pikajunat ajettiin Roslagsbananin lättäkalustolla ja kuvissa kesällä 1960 kalustona on ollut muutaman vaunun runko. Juna ei ollut kaupallinen menestys ja viimeinen Finländaren kulki kesäkaudella 1963. Tämän jälkeen matkustaja joutui vaihtamaan junaa Rimbossa ja muutamaa vuotta myöhemmin henkilöliikenne Norrtäljeen loppui kokonaan ja se korvattiin SJ:n suoralla bussiyhteydellä Stockholm Ö - Norrtälje. Finländaren ja Roslagen ovat olleet Ruotsin ainoat kapearaidejunat, joilla on ollut varsinainen nimi. |
||||
|
|
18.03.2021 15:13 | Markku Naskali | ||
| Eljas varmaan tietääkin tästä kyselemästäni "Finländaren"-junasta. Tietoni perustuu vain vanhaan lehtiartikkeliin josta tuli mielikuva että kyseessä olisi ollut jopa suomalaista kalustoa. Ehkä ei jos samannäköistä oli lahden toisellakin puolella. Ehkä vaan tuunattu vähän finskimmäksi?joka tapauksessa oli juna Norrtäljestä isompiin kyliin. | ||||
|
|
18.03.2021 13:27 | Rainer Silfverberg | ||
| HC:n valmistamat YCo4 yksilöt myytiin myöhemmin ymmärtääkseni Tanskaan. Onko miköään niistä jäljellä enää? Olisi jännää jos saisi "ryhmäkuvan" kolmen maan lättähatuista. Kyse vissiin näistä: https://www.jernbanen.dk/motor_solo.php?s=157&lokid=608 | ||||
|
|
18.03.2021 12:51 | Eljas Pölhö | ||
| Muutama perustieto Ruotsalaisista lätistä ja Dm6/7 hankinnasta ihan muistinvaraisesti: Hilding Carlssonilla (HC) oli lähes yksinvalta keveiden moottorivaunujen toimituksissa Ruotsissa 1940-luvulla. SJ perusti 1945 moottorivaunutoimikunnan laatimaan mallipiirustukset sellaiselle moottorivaunulle kuin SJ katsoi olevan tarvetta. Piirustusten valmistuttua lähetettiin tarjouspyynnöt. HC kieltäytyi tarjoamasta piirustusten mukaista vaunua, koska se soti heidän suunnitteluperusteitaan vastaan ja tarjosivat omaa malliaan. SJ ei tätä hyväksynyt ja HC:n malli jäi yksityisille rautateille ja SJ:lle pieni erä (YCo4), joka oli muutettu alkuperäisestä puukehikkoisten moottorivaunujen tilauksesta. Se, että valituilla toimittajilla ei ollut kokemusta (tai vain vähäinen kokemus) moottorivaunujen valmistuksessa, voitiin sivuuttaa, koska SJ:n koneosasto otti vastuun suunnittelutyöstä ja sen tuloksista. SJ ei halunnut tuhlata aikaa ja energiaa kapearaiteisiin moottorivaunuihin ja ne tilattiin HC:n piirustusten mukaisina. En muista ulkoa mitä kaikkia vaihtoehtoja VR tutki omassa kiskobussihankinnassaan ja mitä kaikkea Valmet tarjosi. Yksi merkittävä syy HC:n piirustusten ja lisenssin hankkimiseen oli, että HC suostui ottamaan palkkionsa markoissa suomalaiselle pankkitilille. Valuuttaa ei tarvittu ja jäi HC:n ongelmaksi, miten se hyödynsi markkkansa (muistaakseni joutui siirtämään rahat kiertoteitä eli ostamaan Suomesta jotain, jonka saattoi myydä Ruotsissa). EDIT: Ruotsalaisten rautatiekirjailijoiden ja -harrastajien välillä on ristivetoa siitä kumpi oli parempi malli, SJ:n vai HC:n. |
||||
|
|
18.03.2021 12:36 | Jan Jahkola | ||
| Pikkukuva, ja miksei täysikokoinenkin, näyttää sellaiselta havainne-/esittelykuvalta. Kait tämä on aito tilanne, värit vissiin hämää silmää... | ||||
|
|
18.03.2021 11:13 | Erkki Nuutio | ||
| Olematta lättäasiantuntija täsmentelen vielä sen aineiston pohjalta, joka itseltäni löytyi ensihätään. Scania-Vabis osti 1.1.47 - 31.12.51 kattavat lisenssioikeudet silloiselta johtavalta suoraruiskutteisten dieselien valmistajalta Leyland Motors Ltd:ltä. Lisenssi antoi kaiken Leyland-aineiston moottorien suunnittelusta, kokeilusta ja valmistuksesta. Lähtien vuoden 1939 esikammiomoottoreistaan S-V uudisti moottorinsa (r4, r6 ja r8) suoraruiskutteisiksi saamansa opin avulla. Kyseessä olivat D420 (49-54), D610/620 (49-57) ja D810/820 (50-54). Sylinterihalkaisija oli 115 mm ja iskunpituus 136 mm kaikissa näistä. D810/820:n iskutilavuus oli 11.3 dm3. Vuodesta 1953 D440, D630 ja D847 (12.464 dm3) korvasivat mainitut moottorit. Uudet moottorit S-V kehitti lisenssin jo päätyttyä. Vuodesta 1958 lähtien nämä moottorit syrjäytti monelle tutumpi D10 (r6, 10.3 dm3). Suomenkin lättien alkujuurena olleet Ruotsin lätät kehitti SJ:n koneosasto, ei Hilding Carlsson. Näissä Y6-lätissä, joita eri valmistajat toimittivat SJ:lle vuodesta 1953 lähtien, oli S-V:n D812 -moottori (200 hv). VR:n neuvottelut lätistä alkoivat 1952, jolloin oli vaivoin päästy eroon sotakorvauksista sotiemme aiheuttajalle. Sotakorvauksien aiheuttaman kriittisen valuuttapulan vuoksi lisenssivirasto kielsi VR:ltä saksalaislätän Dm5 kokeilun. Lisenssivirasto hyväksyi Valmetin valuutta-anomuksen VR:n niinikään haluaman Y6-taustaisen ruotsalaislätän (Dm6) lisenssioikeuksien ostoa varten. Valmet osti tämän SJ:n Koneosaston kehittämän lätän lisenssin jostain systä Hilding Carlssonilta, eikä SJ:ltä. Lisenssivirasto EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA olisi suostunut valuutan myöntämiseen, jos oikeus valmistaa D815-moottoreineen lisenssillä tehtäviä lättiä olisi jollain tavalla jäänyt sopimatta ja hyväksymättä moottorin mahdollisen oikeudenomistaja taholta. Tiedossani ei ole miten asia on todettu lisenssisopimuksessa. Toisaalta asia on niin, että Scania-Vabis toimi vuoden 1951 loppuun asti Leylandin lisenssillä. Vaikka lisenssi olikin päättynyt 1.1.1952, ei ole luultavaa, että Scania-Vabis olisi ollut oikeutettu heti Leyland-lisenssin päätyttyä antamaan itseltään jatkolisenssin Valmetille Leyland-osamiseen paljolta perustuvaan moottoriin. Lisenssisopimuksissa normaalisti tarkkaan kielletään tällaiset lisenssitiedon jatkolevitykset. Näin epäilemättä myös Leylandin ja S-V:n välillä. Oliko 815D siten Valmetin ja Hilding Carlssonin välisen, Scania-Vabis D810/820 -moottorin valmistuksen ehkä sallineen lisenssisopimuksen mönkäänmenon (esimerkiksi siksi, että S-V ei ollutkaan oikeutettu levittämään Leyland-osaamista kolmansille osapuolille) vuoksi oikeutettu ja välttämätön toimi Valmetilta? Oliko D815 ylipäätään "kopio" D810/820:stä? Patentoituja ratkaisuja tuskin oli, mutta oliko "orjallista jäljittelyäkään", vaiko pelkästään täysin luvallista markkinoilla olevan tiedon omaksumista? D815, sylinterihalkaisija 120 mm, iskunpituus 130 mm, iskutilavuus 11.75 dm3, teho 175 hv/ 2000 rpm (Dm6/7). D810/820, sylinterihalkaisija 115 mm, iskupituus 136 mm, iskutilavuus 10.3 dm3, lättäteho 200 hv (Y6). Ei vaikuta orjalliselta jäljittelyltä Käytössäni ei ole laajempaa moottoritietojen vertailua. Silvuplé jos jollakin muulla sellaisia tietoja on. Jotta aiheesta päästäisiin parempaan selvyyteen, täytyisi nähdä Valmetin ja Hilding Carlssonin väliset sopimukset sekä VR:n sopimukset aiheesta - vaikka laajempaa arkistojen pöyhintää ei tehtäisikään. 50-luvun alkupuolen suomalais- ja ruotsalais-sanomalehdet ovat luultavasti paljastaneet mahdolliset hankintaongelmat - ainakin sivulauseissa. Netissä näitä lehtiä ei valitettavasti ole. |
||||
|
|
18.03.2021 10:56 | Petri Nummijoki | ||
| Pätee Pr1-vetureihin muuten mutta kuvan 761 poistui Pasilasta jotain 1958, joten tämä yksilö ehti tehdä Helsingin seudun ulkopuolellakin kunnon uran. | ||||
|
|
18.03.2021 09:24 | Heikki Kannosto | ||
| Kiitokset Aapolle. Totta on ettei tällaista kuvaa pääse kovin monessa paikassa ottamaan varsinkaan junasta käsin. Vasen käteni on tuskin koskaan pidellyt kaiteesta yhtä tiukasti kuin näitä muutamia linjakuvia ottaessani. | ||||
|
|
18.03.2021 09:19 | Hannu Peltola | ||
| Hrrr, onpa talvisen näköistä, mutta hieno kuva! | ||||
|
|
18.03.2021 08:52 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvin on lumituisku tallentunut kuvaan. Hieno tunnelmakuva. | ||||
|
|
18.03.2021 07:36 | Erkki Nuutio | ||
| Mukava kuva lyhyestä vaiheesta, jolloin Pasilan poispotkimat Paikut palvelivat eri puolilla Suomea, Kouvolassa, Tampereella ... | ||||
|
|
17.03.2021 22:35 | John Lindroth | ||
| Itse asiassa tuo Truman tenderin näköinen oli aikoinaan koekäytössä yhdessä HV3 veturissa. Sain siitä aikanani kuvan joka lienee britin ottama sitä ei kuitenkaan liene lupaa julkaista. Selvisi se on veturi 640 Schwarzkopff! |
||||
|
|
17.03.2021 22:12 | Aapo Niemelä | ||
| Yksityiskohtaisesta virheiden kuvailusta huolimatta tämä kuva on minun silmääni varsin laadukas, ja aiheeltaan erityislaatuinen. Pienet sutut kuuluvat ajankuvaan. | ||||
|
|
17.03.2021 21:45 | Heikki Kannosto | ||
| Lasse teki hyvän satunnaislöydön: klassinen juna klassisella sillalla klassisen linnan edessä sopii oikein hyvin VR:n syntymäpäivän juhlistuskuvaksi. | ||||
|
|
17.03.2021 21:39 | Heikki Kannosto | ||
| Jotakin tällaista vähän aavistelinkin. Voigtländer VF 135 ei perinteikkäästä nimestään huolimatta ollut kompaktikameroiden huippua mutta ei onneksi aivan huonokaan. Kameran valintahan on aina kompromissi ja usein siinä ratkaisee niinkin maallinen asia kuin raha. | ||||
|
|
17.03.2021 21:16 | Rainer Silfverberg | ||
| OK, kiitos vihjeestä, eli "Läntiset vaunut" kyseessä. | ||||
|
|
17.03.2021 21:01 | Mikko Ketolainen | ||
| Kuvan Sisu ollut pari vuotta myöhemmin M Flyktmanilla. | ||||
|
|
17.03.2021 20:24 | Timo Humalisto | ||
| Kuvan "vaalean sinertävä laikku" on objektiivin sisäinen heijastus ("linssiheijastus"). Sen "saa" yleensä esiin vastavaloon kuvattaessa ja sen "suuruus" on objektiivin laadusta/hinnasta johtuva "ominaisuus". Periaatteessa pidetään ei-toivottuna ilmiönä ellei nimenomaan haluta tehosteeksi. | ||||
|
|
17.03.2021 19:55 | Tapio Keränen | ||
| Aurinko paistaa Ristoon siten, että tenderin sivuseinä ja hiilitilan sivulaita heijastavat lähes saman valon kirkkauden kameran linssiin. Lisäksi mustaksi konepajassa maalattu hiilitilan sivulaita on ehtinyt käytössä haalistua, joten syntyy vaikutelma, että tenderin sivuseinä jatkuisi ylös asti. | ||||
|
|
17.03.2021 19:41 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, Lasse! Koska käytin vain lihasvoimaa vesillä liikkumiseen perehdyin näemmä viittoihin huonosti. | ||||
|
|
17.03.2021 19:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, puhumattakaan siitä, kuinka suunnitteluperusteet pysyvät samanlaisina. Esimerkiksi voisin mainita venttiilien varren ja ohjurin väliset välykset. Väännän rautalangasta: sama koskee kampiakselin laakereita. | ||||
|
|
17.03.2021 19:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| SJ:n tilatessa omia lättiään, valmistusta hajautettiin monellekin firmalle: Hägglund & Söner, rautatienkonepajayhtiön Arlövin ja Linköpingin verstaat, Eksjöverket ja Kalmar Verkstäderna. Tästä sitten tuli pientä päänvaivaa korjaaville konepajoille, kun vaunut eivät ihan sataprosenttisesti olleet samanlaisia. Joissakin vaunuissa kori oli liitetty alustaan hitsaamalla ja joissakin niittaamalla. Niittausliitoksiin jouduttiin sitten pitkin 1960-lukua tekemään vahvistushitsauksia. Kockumskin Malmöstä sai tilauksen, mutta ei saanut juuri mitään aikaiseksi. |
||||
|
|
17.03.2021 19:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvaa zoomattaessa tenderi kyllä näkyy olevan Riston tenderin mallinen, teleineen päivineen. Takaosan edessä näkyisi olevan jotain tarkemmin määrittelemätöntä tuhrua. Olin tihrustavinani Riston numeroksi 1084...? | ||||
|
|
17.03.2021 19:02 | Antti Grönroos | ||
| Hyvä kuva | ||||
|
|
17.03.2021 18:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Sen olen ymmärtänyt että erot SJ:n Y6/7 ja VR:n Dm 6/7 välillä ovat niin pienet että voidaan puhua sisarmalleista. Muotoilu lähes sama, ruotsalaisessa pääty kaartuu ellipsinomaiseti mutta sen huomaa vain jos ylhäältä katsoo. Valonheittimet ovat eri malliset ja ruotsalaisessa on jokin linjakilpi katonrajassa. Ruotsalainen vajaan metrin pidempi ja painavempi mutta korin leveys on sama. | ||||
|
|
17.03.2021 16:55 | Ilkka Hovi | ||
| Paikka on ilmeisesti Lappeenrannan vanhalla asemalla. Tavallisesti raiteella näin Go vaunun joka purki lastiaan viereiselle TB huoltoasemalle. Vaunujen taustalla laskeutui raide kohden Rapasaarta ja kuvan vasemmalla puolella oli puomein (nykyisin automaattinen) tasoristeys. Lappeenrannan vanha asema - Rapasaari oli 2,2 %. Baltiassa ja Venäjälläkin näkee usein samankaltaisia mutta betonisia purkusiltoja. Useimmat eivät enää ole käytössä. |
||||
|
|
17.03.2021 16:42 | Ilkka Hovi | ||
| Tr1 ei kyllä hevillä voi ottaa Tr:n tenderiä, erilaiset kiinnitykset, ja korkeus sekä stokeri vie tilaa. Minäkin olin paikalla ja todistajana voin sanoa ettemme nähneet Tr2 tendereitä tuolloin Kouvolan varikolla. | ||||
|
|
17.03.2021 16:18 | Petri Sallinen | ||
| Valmet 815D -moottori lienee nykymittapuun mukaan suoranainen kopio. Hankitaan pari mottia, puretaan ne atomeiksi ja tutkitaan, miten motti on suunniteltu — ja ryhdytään valmistamaan "omaa versiota". Teollisuushistorian perusteella näyttäisi olleen aika tavallista tuohon aikaan. | ||||
|
|
17.03.2021 15:04 | Erkki Nuutio | ||
| Suomen lättien yksityiskohtaisen suunnittelun ja täydellisen piirustuskannan teki Valmet Lentokonetehdas Hilding Carlssonilta tuli lisenssin vastineeksi luonnosmaisia piirustuksia. Lentokonetehdas teki useita parannuksia, joilla sinänsä ansiokasta alkuperäisversiota kehitettiin eteenpäin. Lisäksi tehtiin VR:lle monia erityisversioita perusversion lisäksi, jollaisia Ruotsissa ei ollut. Hilding Carlsson oli pieni paja. Ei sellainen koreillut yksityiskohtaisilla piirustuksilla, jos polvenkin päällä saattoi tehdä. Unohduksiin jäänyt asia sensijaan on moottori. Ei Valmet eikä Suomi silloisen valuuttapulan vallitessa voinut tehdä lisenssisopimusta lätästä, jollei moottorikysymys tullut samassa yhteydessä sovituksi. Haiskahtaa että Scania-Vabis tavalla tai toisella rikkoi sopimusta omalta osaltaan. Tämä lienee syy miksi Linnavuori päätyi valmistamaan pienimuotoisesti Valmet 815 -moottoreita ilman suoranaista lisenssiä. Saattoiko Scania-Vabis vielä tällöin (kohta sodan jälkeen) lisenssiä antaakaan, koska se itse uusi moottorinsa Leylandin lisenssillä? |
||||
|
|
17.03.2021 14:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Rainer: https://vaunut.org/kuvat/?tt=26 | ||||
|
|
17.03.2021 14:12 | Mikko Herpman | ||
| Mielenkiintoisia mietteitä, mutta tosiaan monet tekniset kohdat yhtenevät kapsulätän kanssa. Kuten telien ja voimansiirron rakenne. Samaten heti päälle päin näkyy ohjaamon ikkunoiden asemointi syvennykseen (kapsu) ja suoraan ulkopeltiin normaalissa. Normaaliraiteisessa on juoksu- ja vetoteli mutta kapsussa vetävät molempien telien sisemmät pyöräkerrat, kuten myös suomalaisessa Dm6/Dm7. Kumpi sitten on parempi, no ainakin kardaanit ovat lyhyemmät ruotsalaisessa vetotelissä. Ja ikkunat suorassa pellissä ehkäpä vähemmän altis korroosioille, kun ei ole vedellä "hyllyä" missä seisoa. |
||||
|
|
17.03.2021 14:10 | Hannu Peltola | ||
| Markku, voin illalla palata Finländaren-junaan, kun pääsen lähdeaineiston pariin. Kyseessä oli lättäkalustolla ajettu Roslagsbananin pikajuna Stockholm Ö - Rimbo - Norrtälje. | ||||
|
|
17.03.2021 13:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmo, tämä mainitsemasi Carlssonin kapasiteettipula on ihan tosiasia. Minulla on lähteenä Arne Hällqvistin vuonna 2017 ilmestynyt kirja Svenska rälsbussar. Markku, ruotsinlätillä ajettiin myös pikajunia, joilla oli omat nimensä. Esimerkiksi yöjuna "Härjedalingen" Tukholmasta Hedeen. Rälsbussien käyttö nimijunissa loppui aikataulukauden vaihteessa 1968. Nimijunia oli harrastettu aika lailla X9-junaliikenteessä. |
||||
|
|
17.03.2021 13:38 | Markku Naskali | ||
| Jokus, 60-luvulla kai, liikennöi jonkin aikaa Ruotsin puolella suomalaisia autolauttamatkailijoita palvelemassa lättä nimeltään "Finländaren" tms. Onko jollakulla tietoa? | ||||
|
|
17.03.2021 13:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Venäjältä Kiinaan ja Pohjois-Koreaan on toki myös paikkoja, mutta niihin ei pääse sen enempää ajamalla kuin junalautallakaan. Lisäksi ruotsalaislätän UIC-pyöräprofiilillla ei taitaisi kovin hyvin pärjätä kiinalaisissa vaihteissa, jotka on tehty USA:n AAR-standardilla. Täytyy siis tyytyä siihen, mitä Euroopalla on tarjota. | ||||
|
|
17.03.2021 13:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikko: Tuollaisen kuvan ottaminen ei onnistu Suomessa enää muualla kuin Torniossa, koska kaikki muut 1524-1435-rajapinnat on purettu. Muita mahdollisia paikkoja sitten ovat kaikki paikat, joissa on sekä 1435 mm että 1520 mm raiteet. Luoteesta kaakkoon kun katsotaan: Saksan Sassnitzissa on 1524 mm raiteet, Klaipedassa taitaa olla junalauttasatama (epävarma muistikuva), sitten on maalla olevia paikkoja, kuten Kaliningradista Mamonovoon, Kaunasista Mockavaan, Puolasta Brestiin ja Hrodnaan, sekä pitkähkö pätkä Brestin pohjoispuolella. Puolan LHS-rata kulkee pääosan matkasta 1435 mm radan vieressä (Dm7:lla Pietarin kautta Krakovan liepeille olisi hilpeä reissu!), Valko-Venäjältä ja Ukrainasta löytyy parikin paikkaa Puolan rajalta, Slovakiassa kulkee satakunta kilometriä leveäraidetta normiraiteen vierellä Ukrainasta Košiceen asti, Slovakiasta ja Unkarista kulkee 1435 mm raiteet Ukrainassa melko syvälle kauniiseen Mukatševoon, Ukrainasta on kai parikin yhteyttä Romaniaan, Moldovasta yksi, Georgian ja Turkin rajalla sitten vielä yksi paikka. Viimeisenä, hyvin teoreettisena, sitten Azerbaidžanin ja Iranin rajalla Jolfassa. Ruotsalaisen lätän sinne saisi Tanskan, Balkanin ja Turkin kautta ajettua, suomalaisen lätän kanssa tulisi hankalaa kun pitäisi ylittää raja Armeniasta Azerbaidžaniin, kun maat ovat toisilleen vihamielisiä. Ja ratakin taitaa olla pieneltä pätkältä pois käytöstä... |
||||
|
|
17.03.2021 13:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Käsitin niin, että SJ:n noin 800 lätän tilaus oli liian suuri Hilding Carlssonin melko pienelle verstaalle ja siksi Carlsson keskittyi pienempiin sarjoihin. Samassa yhteydessä lättiin syntyi kaksi muotoilua: alkuperäinen Hilding Carlsson ja SJ:n oma, pidempi ja suipompi nokkamalli. Nilsson-Diehlin Hilding Carlsson och hans rälsbussar on tuossa vielä kesken, muistaakseni siinä mainittiin näin. |
||||
|
|
17.03.2021 12:51 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Talkoisiin pitää keittää Täällä Pohjantähden alla -elokuvan mukaisesti sahtia. "Jos on sahtia niin on juojiakin." | ||||
|
|
17.03.2021 12:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikko, Hilding Carlsson laaditutti piirustukset nimen omaan Suomea varten. Totta on, että Dm6:ssa on sukunäköä YP-kapsulättään, mutta myös Carlssonin YCo4 - ja (TGOJ:lle valmistetuille) YCos - vaunuihin. Sama koski liitevaunusuunnitelmia. Ruotsin SJ ei huolinut Carlssonin vaunuja, YCo4- vaunuja liittereineen lukuun ottamatta, lähinnä siitä syystä että SJ:llä oma suunnittelutyö oli edennyt varsin pitkälle. Tästä Hilding Carlsson pahoitti mielensä. Lohdutukseksi hän toki sai SJ:ltä kapsulättätilauksia. Niin, ja lisäksi hän sai X9-sähköjunien tilaukset. |
||||
|
|
17.03.2021 12:31 | Petri Sallinen | ||
| Pitäisi saada viereen ennen kaikkea TGOJ:n Lättä, niin yhtenäisyyttä olisi eniten. SJ:llä oli korin muotoilussa näppinsä pelissä, mutta TGOJ:n koneissa desing on Karlssonin. | ||||
|
|
17.03.2021 12:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 040036 oli entinen Eis 22707 vuodelta 1929. Vaunu hylättiin 1982. | ||||