Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.02.2021 19:20 | Jimi Lappalainen | ||
| No jopas. | ||||
|
27.02.2021 19:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Sarjaa Tka9 on olemassa vain tämä yksi kappale, 91901, joten se on kuvatekstissä kaivattu numero. | ||||
|
27.02.2021 19:15 | Tapio Keränen | ||
| Vaihdoin tilalle värikuvan, kun olin epähuomiossa lisännyt toistamiseen mv-kuvan samalta paikalta. | ||||
|
27.02.2021 19:13 | Hannu Peltola | ||
| Nämä yksityisratojen vaunukuvat ovat mielenkiintoisia, kiitoksia Simo julkaisusta! Koosta nämä omaan kuvasarjaansa, niin ne olisi helpompi jatkossa löytää. Ja kuvasarja on myös hyvä, jos vastaavia kuvia löytyy jatkossa lisää! | ||||
|
27.02.2021 19:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä vaunu on oiva ja elävä esimerkki asiasta, jota olen ennenkin yrittänyt vorgiin päivityttää: Kaikki salonkivaunut eivät ole olleet litteralla A. Tämä vaunu oli alusta lähtien senaatin salonkivaunu ja sen littera oli B. Mielestäni kuvatunnuksiin tulee salonkivaunuryhmään lisätä littera B. |
||||
|
27.02.2021 18:39 | Antti Kukkonen | ||
| Kansainvälisesti "ravintola restaurant" eikä myöhemmin yleistynyt "ravintola restaurang" | ||||
|
27.02.2021 18:32 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitoksia Pasi! | ||||
|
|
27.02.2021 18:26 | Pasi Seppälä | ||
| Pakkasen aistii kuvasta hyvin. Mainio otos. | ||||
|
27.02.2021 18:11 | Juhani Pirttilahti | ||
| Määräyksessä merkin asento on viiva vaakasuorassa. Tässä ei ole. Myös määräyksen edellyttämä lisäkilpi puuttuu. | ||||
|
|
27.02.2021 18:10 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvan oikeassa laidassa kolme kappaletta "rusamasiinaa" eli käsikäyttöistä viljan puhdistuskonetta, ruumenten puhaltajaa. Kaksi vaaleata ja yksi tumma. Oliko Loviisassa jokin näitä valmistanut tehdas, vai olisivatko junalla jonnekin laivattavaksi tuotuja, ehkä Lahdesta? | ||||
|
|
27.02.2021 18:02 | Juha-Pekka Marttila | ||
| On tuo jotenkin järjetöntä hommaa, että ajetaan toiselta puolen Suomea auraamaan Lappiin ja sitten päivän, kahden päästä taas takaisin etelään. Ilmeisesti se on sitten kannattavaa, kun tällaista toimintaa harjoitetaan.. | ||||
|
|
27.02.2021 17:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi epäselvä? | ||||
|
27.02.2021 17:40 | John Lindroth | ||
| Kivan näköinen dioraama ja kuvaustekniikan toteutus. | ||||
|
27.02.2021 17:36 | Oula Ahlholm | ||
| Kuvasin junan Pellossa. | ||||
|
27.02.2021 17:18 | Markku Naskali | ||
| Rakennus on vielä sentään pystyssä vaikka ei ole aikoihin enää alkuperäisessä toiminnassa ollut. Jossain vaiheessa ratapohjaa pudotettiin alaspäin ja asemarakennus keikkuu töyrään päällä. |
||||
|
27.02.2021 17:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vlp veturitalli valmistui muistaakseni 1932. Sinne oli raideyhteys sataman raiteelta, eikä siinä ollut kääntöpöytää. Talli itse oli kolmipaikkainen ja siellä majaili Mäntän motti, eli puukorinen moottorivaunu. Mottiliikenteen päätyttyä se muutettiin linja-autotalliksi. Viimeksi siellä säilytti autojaan Liikenne Mäkelä. | ||||
|
27.02.2021 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuuri vexel avattu tänään matkustaja- ja tavaraliikenteelle (Töysä 10 km, Alavo 7 km). Cirk. 14/4158, 5.6.1896. Tuuri (Tuu) asema avataan yleiselle liikenteelle 1.1.1909 lukien. Cirk. 86/17299, 24.11.1908. Tuurin asema avataan yksityiselle sähkösanomanvaihdolle Suomessa ja Keisarikunnassa 1.11.1909 lukien. Cirk. 86/12997, 1.10.1909. Tuurin asemalle on asennettu 1-siipiset semaforit pohjoisen tulosuunnalle 445 m päähän ja etelän tulosuunnalle 450 m päähän tulovaihteista. Otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917. Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä, on Rh päättänyt, että Tuurin molemmat semaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. Tuurin asema on korotettu V luokasta IV luokkaan 1.5.1946 lukien. KL18/46-3. Tuu asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.4.1962 lukien. KL12/62-4. Tuurin liikennöintitapa on muutettu, uusi tapa on oleva HrlTR 1.6.1969 lukien. Päälystöasemana on Alavus, 7 km. KL20/69-7. Tuuri on ilmoitettu olevan Seinäjoen satelliittipaikka RAP-järjestelmässä. VT2a/75. Liikennöintitavan muutos Tuurissa 1.10.1976 lukien, uusi tapa: HrlTt. VT39/76. Uusi liik.tapa, Tuuri: HilT 27.9.1987 lukien. VT36/87. Jälleen liik.tavan muutos, Tuuri: Hil, T amk:n luvalla 1.1.1990 lukien. VT43/90. |
||||
|
27.02.2021 16:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Töysä on avattu telegraafiliikenteelle Suomen ja Keisarikunnan välille 1.7.1899 lukien. Cirk. 40/5074, 7.6.1899. Töysä on alennettu vaihteeksi, Tuurin aseman alaisuuteen, 1.5.1909 lukien. Cirk. 48/5188, 4.5.1909. Töysän asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanoman vaihto 1.11.1909 lukien. Cirk. 86/12997, 1.10.1909. (Tuurissa se aloitettiin samana päivänä.) Koskan Töysän laituria ja vaihdetta tullaan ensi toukokuun 1. päivänä voimaan astuvan aikataulun mukaan liikennöimään myös ohikulkupaikkoina, on rautatiehallitus määrännyt, että puheena olevilla paikoilla, joita pidetään asemien veroisena, saa järjestää junakohtauksia. Lennätinhuuto on --- Töysä: Tö. (Muut olivat Siitama ja Hirsilä.) Cirk. 39/1566, 25.4.1916. Töysään on asennettu 1-siipiset semaforit, pohjoisen suunnalle 447 m päähän ja etelän suunnalle 451 m päähän tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917. Tö vaihdetta on 1.4.1919 lukien liikennöitävä pysäkkinä. Tällöin tulee välimatkataulukkoon merkitä Töysän kohdalle tähti (*). Liikennöintitapan on siis HT. Cirk. 17/928, 28.2.1919. Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä on Rh päättänyt, että Töysän vaihteen eteläinen semafori pidetään edelleen käytössä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. (Vaihteen? Eikö cirkuläärin kirjoittaja tiennyt, että Töysä oli ylennetty pysäkiksi?) Seuraava puusemafori on poistettu: Tö pysäkin Ähtärin puoleinen. Täten on cirkulääri 43/1642 4.4.1919 peruttu Tö kohdalla. Cirk. 8/945, 1.3.1928. Töysän liik.tapa on muutettu, uusi tapa on oleva HrlTR, päällystöasemana on Ähtäri, 11 km, 1.6.1969 lukien. KL20/69-7. Töysän asema alennetaan vaihteeksi, tapa HilTtTp, 28.5.1972 lukien. VT19/72-4. Töysän uusi päällystöasema on oleva Alavus, 17 km, 15.3.1976 lukien. VT10/76-5. Tö liik.tapa muutettu, uusi on oleva HilTt 1.10.1976 lukien. VT39/76. Tö liik.tapa muutettu edelleen: Hil, T aluemyyntikeskuksen luvalla 1.1.1990 lukien. VT43/89. Henkilöliikenne lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90. |
||||
|
27.02.2021 15:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisää tietoa Ähtäristä: Linjaradiota on täydennetty rataosalla Haapamäki - Seinäjoki asentamalla radiopuhelin Ähtärin ja Sydänmaan junasuorittajille kanavaryhmällä 1. VT46/78. |
||||
|
27.02.2021 15:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Inha avattiin liikenteelle virallisesti 29.9.1883, eli rataosaa käyttöön otettaessa, nimellä ETSERI. Etseri avattu lennätinliikenteelle ulkomaille 1.2.1895 lukien. Cirk. 5/473, 26.1.1895. Etseri avattu lennätinyhteyteen keisarikuntaan 1.6.1896 lukien. Cirk. 10/2890, 30.4.1896. Etserin nimi muutetaan, uusi nimi on oleva INHA 1.5.1897 lukien. Cirk. 15/1571, 6.3.1897. Keisarillinen senaatti on Rautatiehallituksen esityksestä muuttanut Inhan aseman luokitusta V luokasta IV luokkaan 29.8.1916 lukien. Cirk. 87/3482, 8.9.1916. Inhan asemalle, 300 metrin päähän pohjoisen ja etelän tulovaihteista on asennettu 1-siipiset semaforit. Otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917. Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä on Rh päättänyt, että In molemmat semaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. Liikennepaikkojen välimatkat 1942-julkaisu: In satamaraiteet, In 1 km, Tt. In sorakuopan raiteet, In 1 km, Tt. Inhan asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanoman vaihto 1.6.1957 lukien. KL19/57-2. Inhan vaunuvaaka poistettu käytöstä. KL21/65-7. In, liikennöintitapa muutettu, uusi tapa on oleva 1.8.1969 lukien: HrlTR, päällystöasemana on Ähtäri, 4 km. KL28/69-3. Inhan asema on alennettu vaihteeksi 28.5.1972 lukien. Uusi tapa on HilTtTp. VT19/72-4. Uusi tapa Inhassa on oleva HilTt 1.10.1976 lukien. VT39/76. (= pikkutavaravaliikenne poistettu.) Inha, tapa muutettu, on oleva Hil, Tavaraliikennettä aluemyyntikeskuksen luvalla 1.1.1990 lukien. VT43/89. Henkilöliikenne lakkautettu Inhasta 27.5.1990 lukien. VT21/90. |
||||
|
|
27.02.2021 15:39 | Marko Vornanen | ||
| Todellakin Arto oli näin. | ||||
|
|
27.02.2021 15:36 | Arto Hellman | ||
| Ettei ollut 125-126? | ||||
|
27.02.2021 15:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, hyvin mielenkiintoista! Siitä se sitten alkaa...! Ihan kuin olisi Jumala, joka loi koko maailman, ja näki että se on hyvä. | ||||
|
27.02.2021 15:16 | Ilkka Hovi | ||
| Kaikki kohdallaan, eikä lehtiä häiritsemässä. :) | ||||
|
|
27.02.2021 15:10 | Ilkka Hovi | ||
| Mainiota myös selostus kuvauksen järjestämisestä. | ||||
|
Kuvasarja: Urjalan tiilitehtaan savirata |
27.02.2021 14:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Toijala–Turku -radasta on erkaantunut linjavaihde tänne. Onko kenelläkään tietoa sen käytöstä ja liikenteestä? | ||||
|
27.02.2021 14:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan tämä alkuperäisen aseman etu- vai takapuoli? | ||||
|
|
27.02.2021 14:19 | Reijo Salminen | ||
| Kuningatar lienee kuitenkin ajokkiin tyytyväinen, tuollaisellahan sitä kuskataan edelleen. | ||||
|
|
27.02.2021 14:11 | Hannu Peltola | ||
| Hmm, googlailun perusteella malli on Daimler DS420, joka esiteltiin vasta 1968. Tämä taitaa mennä myyntiin! Brittiautot ovat niin vanhanaikaisia, että niitä luulee helposti vanhemmiksi! | ||||
|
27.02.2021 14:09 | Jukka Ahtiainen | ||
| Taustalla Tiilipiippu ry:n maamerkki, eli valmisteilla oleva kulttuurikeskus. | ||||
|
|
27.02.2021 14:07 | Reijo Salminen | ||
| Olikos tuota Daimleria olemassa vuonna 1961? | ||||
|
|
27.02.2021 13:54 | Hannu Peltola | ||
| Kuvausjärjestelyt selviävät tästä kuvasta: https://vaunut.org/kuva/145763?a=1 | ||||
|
|
27.02.2021 13:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Mahtavaa :) | ||||
|
27.02.2021 13:30 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi ja Esa! Eilen aloitin tämän dioraaman rakentamisen. Ostin käytettynä kuvan veturit, talot ja autot. Talot tulevat muodostamaan tämän kuvitteellisen Kyle of Loch Glenin keskustan. Class 27 on kuin kotonaan Ylämailla ja uskoisin, että Ivatt 2MT:t ovat myös vierailleet alueella tiiviisti. Kuvan tausta on Lochcarronista Länsi-Ylämailta ja se sijaitsee hyvin lähellä kuvitteellista Kyle of Loch Gleniä. Dioraama tulee olemaan 60*300 cm kahdessa osassa ja teen sen siirrettäväksi. Toivottavasti joskus vielä on pienoisrautatiepäiviä ja muita tapahtumia, joihin tämän voi ottaa mukaan. Esa: auto on todennäköisesti Hillman. Sen laatikossa ei ole mainittu merkkiä ja ostin nämä tosiaan tukkueränä, niin ei tullut tarkkaan katsottua muuta kuin vuosimallin sopivuus kesään 1961. Linkitän kuvat vielä ristiin: tässä näkyy kuvausjärjestelyt: https://vaunut.org/kuva/145763?a=1 |
||||
|
|
27.02.2021 13:16 | Jari Ahokas | ||
| Viereinen talo peilaantuu veturin kylkeen. Lähempää otetuissa kuvissa ei mitään erikoisempaa ole näkyvillä, mitä nyt keulassa kolmas kolmonen on ottanut vähän osumaa. | ||||
|
|
27.02.2021 13:07 | Oula Ahlholm | ||
| Omasta mielestäni näyttää rakennuksen heijastumalta. | ||||
|
|
27.02.2021 13:01 | Rasmus Viirre | ||
| Veturin kylki jotenkin näyttää punertavan..? Onko jotain jäänyt alle joskus lähiaikoina kun veturi on ajanut toiseen suuntaan? | ||||
|
|
27.02.2021 11:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ylhäisöäkin näkyy olevan kulkeella, kahdella kalliin luokan autolla. Tuo oranssi-valkoinen auto, onko se Hillman Minx-farmari eli Estate Car? | ||||
|
27.02.2021 09:55 | Jimi Aalto | ||
| Pendolinon ulko-ovestahan tuo on selvästi peräisin, IC-vaunuissa ikkuna on jonkin verran isompi. | ||||
|
|
27.02.2021 07:47 | Pasi Seppälä | ||
| Taustamaisema on jylhän kaunis ja sopii aiheeseen hienosti. Mielenkiinnolla odotan projektisi edistymistä ja laitakin kuvia sopivin välietapein kun homma edistyy. | ||||
|
27.02.2021 01:42 | Heikki Jalonen | ||
| Kahteen suuntaan käyvä (suunnanvaihtokelpoinen) höyryturbiini on tosiaan ongelmatapaus. Sovelluksesta riippumatta. Sähköinen voimansiirto on nykyään tietysti looginen vaihtoehto, joissakin turbiinilaivoissa asia oli ratkaistu siten, kuten vaikkapa kuuluisa joskin huono-onninen S/S Normandie. Tai, jos kyseessä on hyvin pieni koneisto, ihan mekaaninen suunnanvaihtolaite. Mutta, isot tehot ja isot vääntömomentit, ei ole käypää mekaanista ratkaisua, säätölapapotkurien tehoalueen loppuessa. Ja tosiaan, kun on tarve suurelle kuormitusalueelle, laajalle tehonvaihtelun tarpeelle ja nopeille säätötapahtumille, turbiini on vaikea tapaus. Tässä lienee syytä muistaa H&W 400/401/402. Eli Olympic, Titanic ja Britannic (aluperin Gigantic). Nro 401 tuli surullisen kuuluisaksi vuonna 1912. Meriselityksestä ja onnettomuuden tutkinnasta tiedetään, että esteen (jäävuoren) tultua havaituksi, vahtipäällikkö Murdoch määräsi konekäskyn "Full Astern" (taakse täysi, kaikki koneet, käyttämättä mahdollisuutta V/O koneella käännättämiseen). Konetehoa eteenpäinajossa oli 46000 ihv. Mutta, koneiston systeemistä (2x4-trippeli+Parsons-turbiini) johtuen, taakseajossa tehoa oli käytössä enintään 30000 ihv, se vain ja ainoastaan laitimmaisilla potkureilla. Keskimmäisen akselin 16000 hv käyttö oli Parsons-turbiinilla. Siinä ei ollut suunnanvaihtoa, vain eteenajo. Edelleen pahempaa, laivan ainoa peräsin oli tämän suunnanvaihdon takia tehottomaksi jääneen potkurin virtauksessa. Saattoi vaikuttaa väistön epäonnistumiseen. |
||||
|
27.02.2021 00:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ollut hellepäivä, kun kattoluukut on kaikki ruuvattu auki. | ||||
|
|
27.02.2021 00:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Höyryturbiinivetureissa kun oli kaksi siivikkoa kammioineen, kumpaakin ajosuuntaa varten, niin toiseen suuntaan ajettaessa piti toisen siivikon pyöriä tyhjössä. Syynä oli se, että tyhjänä pyörivä siivikko aiheutti ilman pyörteilyä kammiossa ja ilman sisäisen kitkan takia tämä ilma sitten lämpeni. Riittävä lämpeneminen saattoi aiheuttaa turbiinisiivikoissa rakenteen sisäisen lujuuden heikentymistä, mikä taas oli suurena haittana. Tyhjöpumput kuluttivat tietenkin sitä kallisarvoista höyryä, ja niiden piti toimia koko ajan. Esimerkiksi kummastakin saksalaisesta turbiiniveturista (sarja T18.10) sanottiin, että ne olivat ensin kolme päivää ajossa ja sitten kolme kuukautta konepajalla. Minkähänlaisia kokemuksia olisikaan saatu sarjasta T09, joka vaurioitui lentopommituksessa 1944 siinä määrin, ettei sitä enää kunnostettu? |
||||
|
27.02.2021 00:32 | John Lindroth | ||
| Tulethan takaisin! Olet koko Pohjois Euroopan upein veturi! | ||||
|
|
27.02.2021 00:25 | John Lindroth | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
26.02.2021 23:42 | Eljas Pölhö | ||
| Henschelin kehittämä lauhdutintenderi, jossa etsittiin vain veden kulutuksen minimointia, toimi hyvin siinä mikä oli sen tarkoitus. Jos tuli muita hyötyjä, ne olivat sivutuloja (bonusta). Sen sijaan höyrykoneen lauhdutinta ei ikinä saatu vetureissa toimimaan edes sinnepäin kuin teoriassa. Mäntähöyrykoneessa kaikki hyödyt (teho+polttoaineen säästö) karisivat veden/höyryn kiertokulussa (liian suuri määrä kosteaa matalapaineista höyryä ei kulje sutjakkaasti yms) ja sisäisen kitkan (frictional resistance) lisääntyminen söi tehon lisäyksen. Höyryturbiinin piti korjata ongelma, mutta ainoat kunnolla toimineet höyryturbiiniveturit laskivat poistohöyryn savutorvesta ulos (non-condensing turbo, esim. Ljungströmin turbiini, jollainen oli myös yksi LMS:n Royal Princess Pacific). Turbo-condensing vetureiden ongelmina olivat Heikin mainitseman vaikeuden lisäksi mm. a) apulaitteiden suuri höyrynkulutus b) vaihteleva tehon tarve rautatiekäytössä. Turbiinin optimi tehokkuus oli kapealla kierrosnopeusalueella (määräsi siipien asennon/muodon). Muilla kierrosnopeuksilla polttoaineen kulutus oli jatkuvasti suuri, tehon hyötysuhde heikko. Ei ollut mitään automaattista linkkiä höyryn kehittämisen ja höyryn kulutuksen välillä. Kuljettajalla ja lämmittäjällä ei ollut oikein mitään keinoja ylläpitää höyrynpaine tasaisena ja höyrynkulutus tarpeenmukaisena. c) kaikki ongelmien korjaukset (esim. höyryn jako eri toimintoihin) vain monimutkaistivat rakennetta ja koska jokseenkin kaikki tällaiset veturit olivat yksittäisiä koekappaleita, niin monimutkaisuus vain lisäsi erilaisten satunnaisten vikojen määrää. Tekniikka ei vastannut tarvetta, jossa välillä pysähdytään, välillä madellaan ja välillä ajetaan täydellä teholla, mutta mitään näistä ei kovin pitkiä aikoja kerrallaan. |
||||
|
26.02.2021 23:30 | John Lindroth | ||
| Upea kuvasarja Reinolta! | ||||
|
26.02.2021 23:17 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoisen nokeentunut on Dv:n yläpuoli - vieläkö pesu auttaa? | ||||
|
26.02.2021 23:15 | Jorma Toivonen | ||
| Onko Sm2 6069:n yksi ovi jäänyt lukitsematta? Tuostako eteisen katosta runko maadoitettiin? | ||||
|
26.02.2021 22:59 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva tuolla tuli aikoinaan matkustettua! | ||||
|
26.02.2021 22:01 | Mikael Lindlöf | ||
| Dv12 2751 on toiminut viikkoja päivystäjänä Hangossa. Nyt on näköjään menossa vaihtoon. | ||||