Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.02.2021 22:01 | Mikael Lindlöf | ||
| Dv12 2751 on toiminut viikkoja päivystäjänä Hangossa. Nyt on näköjään menossa vaihtoon. | ||||
|
26.02.2021 21:36 | Heikki Jalonen | ||
| Lienee syytä korostaa eroa on lauhdutintenderin ja höyrykoneen lauhduttimen välillä. Lauhdutintenderin tavoite on kierrättää ja säästää kattilan syöttöön kuluvaa vettä. Siis vastata veden saatavuuden ongelmaan. Tyhjöä se ei muodosta vaan vastapaineen. Laiva- tai maakoneessa käytettävän lauhduttimen ensisijainen päätarkoitus on tyhjön aikaansaaminen. Tyhjön, joka antaa parhaassa tapauksessa noin 20% ilmaista tehoa koneelle. Pintalauhdutin palauttaa sivutoimenaan vettä uudelleen käytettäväksi, lisäetu. Merilaivoissa tai huonon veden seuduilla tietysti erittäin tärkeä etu. Jäähdytykseen tarvittavaa huonompaa vettä on kuitenkin oltava runsaasti saatavilla. Höyryturbiinilla lauhduttimen antama tyhjö on vielä tärkeämpää, käytännössä se vastaa matalapainejakson tehosta. Juuri tyhjön kehittämisen vaikeudet lienevät olleet tärkein este höyryturbiinilla toimivan veturin kehitykselle. Ei mahdu jäähdytystorni kyytiin eikä valtamerellistä kylmää vettä matkaan. |
||||
|
26.02.2021 21:19 | Jarno Piltti | ||
| Onpas hieno kuva kunnon teollisuusmaisemasta! | ||||
|
26.02.2021 21:19 | Janne Peltola | ||
| Taustalla näkyvä rakennus on tosiaan Matkun sahan entinen (pää)konttori. Lapsena tuli käytyä tuolla sahalla usein 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla. Jälkeenpäin kaduttaa, kun ei ikinä tullut otettua kameraa mukaan. Toki silloin ei vielä digikameroita ollut, mutta ei se yksi filmirulla nyt niin paljoa olisi maksanut... Saha paloi (muistaakseni) joko v. 1999 loppuvuodesta tai v. 2000 alkuvuodesta kuulemma pikkupoikien tulitikkuleikkien seurauksena. | ||||
|
26.02.2021 21:18 | Jarno Piltti | ||
| Kuusta enimmäkseen, koivua pari nippua. Ja viimeisenä vaununa Hkba koska puolet tai ylikin Järvelän junista on venäläisiä. Video samasta junasta: https://www.youtube.com/watch?v=slRr2frzXjE |
||||
|
|
26.02.2021 20:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä tulee saksalaiseen kondenssitenderiveturisarjaan BR52Kon, niin se oli 1 000 - 1 200 km toimintasäteellä eli noin seitsenkertainen verrattuna normaaliin 52:een. Tosin lauhdutustendereitä 52:lla oli kahta mallia: viisi- ja neliakselinen. Näissä poistohöyry lauhtui 90-asteiseksi vedeksi. Tämä vesi oli korkealuokkaista: se oli kovuudeltaan sopivaa ja valmiiksi riittävän lämmintä syötettäväksi kattilaan. (Injektoreita näin kuumalla vedellä ei voinut käyttää, vaan niissä oli turbo-syöttövesipumput.) Lisänä käytettiin 4 - 8 prosenttia tuoretta vettä vuotojen ja haihtumisten aiheuttamien menetysten kompensoimiseksi. Kuten kuvasta näkyy, niin mitkään maailman kääntöpöydät eivät riittäneet lauhdutustenderivetureille. |
||||
|
Kuvasarja: Tenderit |
26.02.2021 20:22 | Eljas Pölhö | ||
| Mäntähöyrykonevetureita+kondenssitendereitä on ollut äkkiseltään laskien seuraavat (päälle tulevat tankkiveturit, höyryturbiinit ja jotkut erikoiset rakenteet): - Argentiina: 1 kpl 2-8-2 (1'D1+3'3') Henschel 1931 ja 6 kpl 4-8-2 (2'D1'+3'3') Henschel 1938 - Neuvostoliitto: 1 kpl 0-10-0 (E+2'2) Eg->Egk muutos by Henschel 1933, + 18 kpl 1937-40 muutos Em-> Emk; 2 kpl 2-10-0 (1'E+2'2) 1936 muutos SO ->SOk + uusia SOk/SO19 1436 kpl 1936-1942; 2 kpl 2-10-2 (1'E1'+3'3') 1939 FD -> FDk - Irak: 1 kpl 4-6-0 (2'C+2'2') 1939 muutos by Henschel - Saksa: 137 kpl 2-10-0 (1'E+3'2') 1943-44; 41 kpl 2-10-0 (1'E+2'2') 1944-47 - Etelä-Afrikka: 1 kpl 2-10-2 (1'E1'+3'3') muutos 1950; 90 kpl 4-8-4 (2'D2'+3'3') 1953-55 (Henschel 1 veturi+90 tenderiä ja NBL 89 veturia 0 tenderiä) - Rhodesia (Zimbabwe): 1 kpl 4-8-2 (2'D1'+3'3') muutos 1954 (muutettu takaisin 1958) |
||||
|
26.02.2021 20:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nurkkakomerossa ollut paikka nestekaasupulloille. | ||||
|
26.02.2021 19:50 | John Lindroth | ||
| Veturi on Bodensee Toggenburg BT rautatien Eb 3/5.(2-6-2) | ||||
|
26.02.2021 18:34 | Harri Pesonen | ||
| putket punasena aurattu lunta noilla mitä oon tarinoita kuullut :D | ||||
|
26.02.2021 18:12 | Mikko Mäntymäki | ||
| Asemalla on "täysi valmius" ylikulun osalta kahdelle lisäraiteelle radan eteläpuolelle. | ||||
|
|
26.02.2021 18:06 | Markus Räsänen | ||
| Järvelään menee puuta nykyään ihan suomalaisin vaunuin. Vaunumäärät ovat myös lisääntyneet. Oliko tässä junassa sekapuuta (Koivu -ja kuusi) vai oliko vain kuusipuuta? | ||||
|
26.02.2021 17:54 | Teemu Sirkiä | ||
| Ja V3 helottanee sen vuoksi punaisena, että vaihdepakin haka-ankkurirele on sitä mieltä, että V1 on suorille, mutta kolmosvaihteen vapaanaolon ilmaisuja ohjaava ykkösvaihteen plus-asennonvalvontarele on eri mieltä vaihteen suunnasta haka-ankkurireleen kanssa. :) Normaalikäytössä koko vaihdealue ei näkyisi varautuneena, vaikka vaihteilla olisi yhteinen raideosuus. | ||||
|
|
26.02.2021 17:20 | Teemu Sirkiä | ||
| Uusi turvalaitejärjestelmähän otettiin käyttöön jo vuoden 2001 marraskuussa Lamminmäellä. Vanhojen raideosuuksien raidereleet eivät siis enää ole olleet toiminnassa ja hieman yllättävää, että tuo järjestelmä on ylipäänsä ollut vielä tuon verran sähköissä, että ilmaisut palavat. | ||||
|
26.02.2021 16:59 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Onko nää tulleet sorviin? | ||||
|
26.02.2021 16:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunussa 2052 oli ollut loisteputkivalaistus. | ||||
|
Kuvasarja: Tenderit |
26.02.2021 15:34 | Mikko Herpman | ||
| Jokohan kohta tulee kondenssitenderin läpileikkaus sarjaan..? | ||||
|
26.02.2021 15:23 | Mikko Herpman | ||
| Näkyy olevan aura käännetty penkan levitykseen, joten aika rauhassa on ajettava että saa väisteltyä kaikki pylväät ja muut esteet. Jotenkin olisi ehkä kätevää jos voisi olla harja toisessa päässä vaihteiden puhdistukseen. Mutta taitaa olla painot niin, että molemmissa päissä on oltava saman painoiset varusteet kuten myös Tka7-kalustossa. Kääntyilevät aurat painavat aikalailla. Oikein mukava tilannekuva joka tapauksessa! |
||||
|
26.02.2021 15:13 | Teppo Niemi | ||
| Tarkoittaa sitä, että kyseessä oli viimeinen Hyvinkään konepajan kunnostama Dr16 veturi. Hyvinkään konepajan lopetuksesta löytyy tietoa keskustelufoorumin puolelta, esim. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10015.msg78398 |
||||
|
|
26.02.2021 14:43 | Oula Ahlholm | ||
| Viimeinen? En ehkä käsittänyt oikein. | ||||
|
26.02.2021 14:40 | Petri Sallinen | ||
| Nyt olisin kaivannut sellaista ominaisuutta, että olisin voinut hakea tähän säikeeseen suoraan kuvan. Nyt kävin tekemässä ensin uuden keskustelun avauksen "Kalusto"-osioon, jonne toin piirustuksen foorumikoodina. Aika kömpelöä. Mutta asiaan — tämä lienee juurikin se vaunu, johon Tapsa viittaa. Kuvalaattapiirustuksessa ei ole päiväystä. Alkuperäinen lienee vuosilta 1926-1928, eli "Mustan kirjan" alkuvuosilta. Muutoksen ajankohta A 4:stä A 40:ksi on arvoitus. Löytynee koneosaston määräyksistä. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12872.0 |
||||
|
|
26.02.2021 14:19 | Teppo Niemi | ||
| Vai onko raidereleet päästäneenä? Kuvatekstissähän lukee " Lamminmäen turvalaitos otettu käytöstä...". Eli uusi asetinlaite on tidennäköisesti käyttöönotossa. | ||||
|
|
26.02.2021 13:50 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tka7 198 liittyy mukavia muistoja, Tka 198 toimi aikoinaan Kemin rata-alueella. Pienenä poikana ollessani, isäni toimi tuon kuljettajana vuosia, kunnes muutettiin Rovaniemelle v 1990, jolloin auto vaihtui Tka7 197:aan. 198 kyydissä tuli oltua monesti, aurausreissuilla Tervolaa ja Ii:tä myöten ja sepeliajoilla Elijärveltä samoihin suuntiin. Myöhemmin myös 197:an kyydissä myöskin. Kyllä pohjoisen Tka:t tuolloin olivat kovalla käytöllä ja koetuksella talvien kanssa, lääniä, lunta ja aurattavaa oli aivan erinlailla kuin nykyään v 2021. | ||||
|
26.02.2021 13:45 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on jotain Yön Kostaja -henkeä! Ilman muuta hyvä poikkeava maalaus, tämä erottuu joukosta ja on persoonallinen! | ||||
|
|
26.02.2021 13:43 | Juha-Pekka Marttila | ||
| ..vaihtakaa takaisin keltaiseksi..ei hyvä. | ||||
|
26.02.2021 13:33 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin tietoja ja selventävää tekstiä keskustelupuolelle https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12871.0 | ||||
|
|
26.02.2021 13:24 | Hannu Peltola | ||
| Jäin pohtimaan telirakennetta. Kai tämä täytyy rakennusteknisesti tulkita Arch-Bar -teliksi, koska telirakenne on niitattu kasaan lattateräksestä teräsvalun sijaan. Monesti Arch-Bar -teleinä (ainakin rautatie-puhekielessä) tarkoitetaan Diamond Frame -tyyppisiä tavaravaunun telejä: https://en.wikipedia.org/wiki/Bogie#Archbar_bogies Mikä tämän vaunun telityyppi on ollut VR:n tunnisteilla? Teli on hyvin samankaltainen, kuin 1880- ja 1890-luvulla oli käytössä yhdysvaltalaisissa henkilövaunuissa. |
||||
|
26.02.2021 13:24 | Lari Åhman | ||
| Enpä ole minäkään tätä huomannut. Todella hieno kuva! | ||||
|
26.02.2021 13:19 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kyllä Tka7 hiioppeineen näyttää vielä työkoneelta, puhumattakaan aurojen kanssa! Nämä Tka8:it näyttää vähän sellaisilta ratapässeiltä.. Tka7:aan tosin tehoja soisi niissä olevan enemmän, lähinnä lumenauraukseen. | ||||
|
|
26.02.2021 13:18 | Tapio Keränen | ||
| Petrin mainitsema A 4 lienee ollut keisarillisen junan keittiövaunu, joka kuvassa https://vaunut.org/kuva/139406?tag0=21%7CA%7C4 on mukana sairasjunassa ehkä jo virkatarvevaunuksi muutettuna. | ||||
|
|
26.02.2021 13:14 | Hannu Peltola | ||
| Tätä(kään) kuvaa en ole aikaisemmin huomannut. Upea kuva ja hieno kevätaamun tunnelma! Antti: Mihin aikaan aamusta tämä on otettu? | ||||
|
|
26.02.2021 12:31 | Rasmus Viirre | ||
| Aikainen lintu madon nappaa.. Erinomaista! | ||||
|
|
26.02.2021 12:22 | Juhani Pirttilahti | ||
| Yritän arvata, että ne kuuluvat samaan raideosuuteen. Vaihteiden V1 ja V3 välissä ei siis ole omaa raide-eristystä ja taulun ilmaisussa ei ole vaihteiden asennoista riippuvaa tulkintaa. | ||||
|
|
26.02.2021 12:21 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1899 tilastoinnissa B 40 -vaunu oli vielä kolmiakselinen, mutta vuoden 1906 tilastossa se on jo neliakselinen. Vuoden 1911 "Kuvia liikkuvasta kalustosta" -kirjassa on vaunusta kuvalaattapiirustus. Milloin vaunu romutettiin ja milloin litteramuutos A 40:ksi mahdettiin tehdä? Mustan kirjan kuvalaattapiirustuksessa on nimittäin vaunu A 4, johon on käsin kirjoitettu uusi merkintä A 40. Kyseessä on kuitenkin aivan eri vaunu kuin tämä. Merkinnän ajankohdasta ei ole mitään hajua. |
||||
|
|
26.02.2021 12:12 | Pekka Siiskonen | ||
| Kuvassa tulovaihteet V1 ja V2 on suorille ja silti valojuova näkyy "siemmissä" vaihteissa V3 ja V4. Miksi? | ||||
|
|
26.02.2021 11:39 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa niin, tankkiveturi eli vesitankit halkesivat, ei tenderi. | ||||
|
|
26.02.2021 11:38 | Jouni Hytönen | ||
| Vaikka ei pitäisi nauraa, hymyilyttää silti, kun kuvittelee mielessään pioneerihenkisen teknisen kokeilutiimin, joka toteaa, että järjestelmä toimi liiankin hyvin, tenderi halkesi. :) Palataan suunnittelupöydän ääreen. | ||||
|
|
26.02.2021 09:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä. | ||||
|
26.02.2021 09:45 | Eemil Liukkonen | ||
| Kaunis | ||||
|
|
26.02.2021 09:42 | Kari Haapakangas | ||
| Luulisi järjestelmään kuuluvan jonkinlaisen ylivuotosysteeminkin, ellei lämmittäjä sitten ole todella tarkkana vedenpintatason mittarin kanssa. | ||||
|
|
26.02.2021 09:39 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Onkohan tämä vaunu ollut elinkaarensa loppuvaiheessa numerolla A 40? | ||||
|
|
26.02.2021 09:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei telimalli olisikin Arch-Bar? Erittäin mielenkiintoinen kuva! | ||||
|
|
26.02.2021 09:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Elokuvan "La bête Humaine" (Ihmispeto) vuodelta 1938, mukaan myös Ranskassa oli näitä vesikouruja. Elokuvan alussa on kohtaus, joka esittää veturimiesten toimintaa. Kuljettajaa, eli ihmispetoa itseään esitti Jean Gabin. | ||||
|
|
26.02.2021 08:33 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa näkyy hyvin "dome" jolla saatiin vesi rauhoittumaan sillä vesi tuli nopeasti tenderiin. Myös ilmanpoisto putki on tärkeä. Ilmanpoistoputken tärkeys huomattiin kun tankkiveturiin otettiin vettä vauhdissa ja vesisäiliöt halkesivat. Junan nopeutta piti myös vähentää vettä otettaessa. NYC pystyi ottamaan vettä 80 mailia/h eli noin 130 km/h nopeudessa. Suuret 2'4T tenderit oli varustettu usealla tenderin sivulla olevalla putkella joilla veden voimaa voitiin tasata. |
||||
|
26.02.2021 08:21 | Kari Haapakangas | ||
| Ei kyllä ihan ensi vilkaisulla uskoisi, että ollaan suomalaisittain ihan merkittävän kokoisen kaupungin ydinkeskustassa. | ||||
|
26.02.2021 06:58 | Lauri Rantala | ||
| Helpompi olisi Fenniarailin kuljettaa raitiovaunut suoraan Transtechin pihasta Tampereelle (tai miksei Hesaankin), mutta kummassakin kaupungissa olisi ongelmana pääsy raitiotieverkolle. Tampereen ratikka ei tule lähelle rautatietä Lielahdessa. |
||||
|
25.02.2021 23:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| 5 000 Imp. gallonaa vettä on yhtäkuin 22,75 kuutiometriä. Aika vähän pitkänmatkan veturin tarpeiksi. Selvästikin tarvittiin täydennystä ja sitähän sai kiskojenvälisestä pitkästä sadevesikourusta ottokauhan avulla vauhdissa. | ||||
|
25.02.2021 23:45 | John Lindroth | ||
| Muistan rakentaneeni Pienoisrautatiekerhon Savonlinna kolmannen vaihteen vasemmalta 14.5.68 ja kirjoittaneenin radan viereen ylpeänä nimimerkin vaihde valmistunut! J.L. Päivämäärä täysin arvioitu. Seuraavalla kerralla tullessani kerholle vaihdetta ei enää ollut ja kohdassa luki.Vaihde purettu (Pekkola) Sen minkä voi oppia ettei kukaan ole seppä syntyessään! Se oli tuohon aikaan niin että HO tarvikkeet vaihteet mukaanlukien olivat niin kalliita että ne rakennettiin itse! Sittemmin 2-kiskorata projekti rautatieaseman kellarissa oli valmistuttuaan valtavan onnistunut projekti. Kerhoiltoina oli pyrkimys ajaa pääasiallisesti suomalaisella kalustolla. Ajo- iltoina ja näytösajoissa oli usein läsnä arvovaltainen joukko alan harrastelijoita,asiasta kiinnostuneita ja jopa VR johdon edustajia! Mutta niinkuin aina käy hyvä loppuu aikanaan ja nyt tästä radasta on jäljellä vain muistot! Radan pääasiallinen suunnittelija oli Tapio Keränen. |
||||
|
|
25.02.2021 23:24 | John Lindroth | ||
| Milwaukee Road USA Atlantic ja F7 Hudson pikajunahöyryissä taisi myös olla corridor tenderit. Nämä olivat rakennettu nopeudelle 100mph.Asia selvisi noiden HO messinkimalleja maalaillessa. | ||||
|
25.02.2021 23:23 | Perttu Karttunen | ||
| Se on juurikin akselinlaskija. Keltainen rauta keskellä kiskoja on auraussuoja. | ||||
|
|
25.02.2021 22:13 | Juhani Pirttilahti | ||
| Corridor tender tosiaan kehitettiin nopeita junayhteyksiä ajatellen, ja niillä mahdollistettiin Edinburgh - Lontoo reitin pikajunien ajo pysähtymättä kertaakaan matkalla. Käytävän kautta veturin miehistö voitiin vaihtaa puolivälissä matkaa. Tuohon aikaan matka-aika oli vajaat kahdeksan tuntia. Tänä päivänä LNER:n nopein junayhteys on edelleen nimeltään Flying Scotsman eli kello 5:40 lähtevä 1E01 Edinburgh - Lontoo (Kings Cross), jonka matka-aika on Azuma-junalla täsmälleen neljä tuntia. Matkalla on nykyään yksi pysähdys Newcastlessa. Korona-ajan supistetun liikenteen takia tätä nopeaa vuoroa ei ole kuitenkaan ihan vähään aikaan ajettu. | ||||