Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.02.2021 14:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kummankin BG:n liukuovissa salvan kohdalla näkyvät läpyskät ovat ilmeisesti estämässä sadeveden pääsyä lukkoihin. Ihan fiksua! | ||||
|
Kuvasarja: Lättävuoro Joensuusta Niiralaan ja takaisin |
22.02.2021 14:15 | Simo Virtanen | ||
| Ei varmaankaan. Niirala oli silloin tiukasti suljettu raja-asema. | ||||
|
22.02.2021 10:02 | Simo Toikkanen | ||
| Vaikuttaa siltä, että raidesopimustekstejä ei pääsääntöisesti ole päivitetty pelkästään liittyjän nimenvaihdoksen perusteella. Yleisimmät muutoskirjeet ovat koskeneet lähinnä yksityisraiteiston laajennuksia ym., ja niissä on sovittu raidemateriaalin hankinnasta ja kunnossapitovastuista. Yksittäinen sopimusehtojen muutosta koskeva lisäkirje on tullut vastaan – tämä on lisätty useampaan raidesopimukseen samoihin aikoihin. Yleensä kuitenkin alkuperäinen sopimus on ollut melko lailla sellaisenaan voimassa. | ||||
|
22.02.2021 09:47 | Simo Toikkanen | ||
| Hauska kuva yksipuolisesta risteysvaihteesta! Myös nyky-Haminan ratapihalla löytyy vielä vastaavantyyppinen vaihde, joka lienee viimeisiä valtion rataverkolla – ellei peräti viimeinen. | ||||
|
21.02.2021 22:59 | Jaakko Tuominen | ||
| Kiitos Heikki, eli mahdollisimman kaukana kunnon kustomista. | ||||
|
|
21.02.2021 20:09 | Antti Kukkonen | ||
| 601:hän oli moottoria lukuunottamatta kohtuullisen moderni. Itsekantava kori, erillisjousitus, nelilovinen synkronoitu laatikko. Kehitys vaan jäi siihen ja näin 601(S) kantaa mm. titteliä "maailman viimeinen massatuotettu henkilöauto kuusivolttisilla sähköillä". Vasta lokakuussa 1983 saatiin 12 voltin sähköjärjestelmä | ||||
|
|
21.02.2021 18:58 | Erkki Nuutio | ||
| Kaksi tosiasiaa: 1/ Tämä kuva on hyvä kuva. 2/ Trabant P50/P60 oli 50-luvun lopun parhaita pikkuautoja. Sitä pitää verrata saman ajan valtaosin vanhanaikaisiin länsieurooppalaisiin autoihin. Vielä P601 vuodelta 1963 oli nykyaikaisempi kuin monet pienet länsiautot, mutta 2-tahtimoottori alkoi tulla suureksi rasitteeksi. Se Suuri ja mahtava rasite oli tietysti SNTL sekä DDR:n suunnitelmatalous, joka esti tarvittavat muutokset. Saksan jaossa ei itäpuolelle osunut yhtään terästehdasta, joten kori oli pakko tehdä räteillä lujitetuista fenolihartsiosista. Tämä oli kalliinpuoleista ja suoranainen suurtuotanto oli hankala toteuttaa. Suosittelen sydämellisesti ja määrään sydämettömästi käymään ensi tilassa Horch Museumissa Zwickaussa. Se on yksi maailman hienoimmista automuseoista, ja Horch-, Audi-, Wanderer-autojen ja Trabantinkin syntysija: https://www.horch-museum.de/museum.php Hyllyssäni on seuraavia Trabantia käsitteleviä kirjoja: W. Lang Wir Horch-Arbeiter bauen wieder Fahrzeuge - Geschichte des Horch-Werkes Zwickau 1945 bis 1958. J.Schiebert : Duroplast in Pastel Colours - The Trabant M.Röcke: Trabant Alle Modelle . PS: Ducato Bresler -asuntoautoni valmistaja (Bresler) sijaitsee prin kilometrin päässä Zwickaun rajasta. |
||||
|
|
21.02.2021 18:18 | John Lindroth | ||
| Milloin Trabant saavuttaa huippunopeutensa? Vastaus: Kun se on hinauksessa1 |
||||
|
|
21.02.2021 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä, John! Mitä tarkoittaa Trabantin tyyppimerkintä 601? Vast.: - Koottu 601:llä pahvinaulalla. Toinen: Miksi Trabantin suurin ajonopeus määrättiin 95 km:ksi tunnissa? Vast.: on todettu, että käpytikan (Dendrocopos major) lentonopeus on enintään 90 km tunnissa. |
||||
|
|
21.02.2021 17:14 | John Lindroth | ||
| Mitä tarkoittaa Trabantin merkintä 601? Vastaus;600 on auton tilannut ja 1 on sen saanut! |
||||
|
Kuvasarja: Lättävuoro Joensuusta Niiralaan ja takaisin |
21.02.2021 14:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Saiko siihen aikaan ylittää valtakunnanrajan Niiralassa turistiviisumilla? | ||||
|
|
21.02.2021 12:53 | Reijo Salminen | ||
| Lyhin Mantavitsi - Manta parkissa yliopiston edessä. | ||||
|
21.02.2021 12:08 | Oula Ahlholm | ||
| NOK (Nokela,,Oulu) asemalla oli tuo Ei 22655, näkyi katto Hoppereiden takaa, käyn vilkaisemassa perjantaina, ei varmaan ole vielä lähtenyt NOK | ||||
|
|
21.02.2021 11:15 | Kari Haapakangas | ||
| Ettei vielä pienempi osa löytyisi puolivälistä kohden maata? | ||||
|
|
21.02.2021 11:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomennanpa yhden Manta - vitsin: - mikä on Mantan pienin osa? - Kuljettajan aivot! | ||||
|
|
21.02.2021 08:50 | Reijo Salminen | ||
| Mantafahrer on käsite: https://www.deinemutterwitze.com/manta-witze/ | ||||
|
|
20.02.2021 23:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| DTM = Don't Tell Mama? Eli vasenkätisten veljesten keskinäinen iskupaikka? | ||||
|
|
20.02.2021 22:53 | John Lindroth | ||
| Olikohan aikoinaan Rosberg Teamin DTM Opelit Irmscher viritettyjä? | ||||
|
20.02.2021 22:29 | Tauno Hermola | ||
| Olisin kyllä rajannut nuo takana olevat tyypit pois :) | ||||
|
|
20.02.2021 22:25 | Heikki Jalonen | ||
| Irmscheröinti: Suomi-tuningin alkuaskeleita ajalta, jolloin bensiinissä oli vielä lyijyä ja presidentit olivat Kekkosia. Koskeva ainoastaan OPEL-merkkiä. Perusohjeisto: 1) takalyhtyjen väliin kiinnitetään haalistunut muovinen koristepaneli, jossa kursivoituna sana "irmscher". Kiinnitys aidoilla wronic-ruuveilla. 2) asennetaan muoviset helmasarjat maaefektin ja korin maakosketusten tehostamiseksi. Kiinnitys ehdottomasti pop-niiteillä. 3) auton alkuperäinen maski ruhjotaan ja korvataan muovisella 4-valopohjat sisältävällä nopeusosalla. Muovin heikko laatu välttämätön. 4) taaempi äänenvaimennin korvataan pätkällä huonekaluputkea. Laadultaan paras putki saadaan aidosta Heteka-huonekalusta. 5) kiinnitetään nopeutta tavattomasti lisäävä tarrasarja. Pieni vinous ja ilmakuplat kiinnityksessä eivät alenna suoritusta. 6) vanteiksi valitaan Kadett Caravanin 12-tuumaiset ja renkaiksi 215/75-12, mielellään pinnoitettu. Näin saadaan riittävän väärä offset. 7) suurinta nopeusvaikutelmaa tavoittelevat kiinnittävät muoviset lokasuojalevikkeet. Pop-niiteillä suoraan varjeltavan ruosteen päälle. 8) asennetaan Roadstar-stereo-kasettisoitin ja kaiuttimet hattuhyllylle. Hankitaan hattuhyllylle esitemateriaalia Blaupunkt-soittimista. 9) koska auton aihio on halvin mahdollinen 1,3L pitää keskittyä sen vahvuuksiin. Kierrosherkkyyteen, lähes 5000 u/min helposti. 10) lisävalot ovat tarpeen, niihin kannattaa sijoittaa. Se sijoitus tuottaa aina, ainakin laturiremontteja. 11) välillä pitää muistaa tarkastaa, että takapään "irmscher" paneli on pysynyt paikallaan. Rautalanka auttaa jos wronic ei pidä. 12) jotkut ripustelivat tietysti Wunderbaumeja peilinvarteen. Sitä ei paljoa arvostettu, se ei lisännyt voimaa eikä vääntöä. 13) ja ei muuta kuin kauheeta yritystä, kyllä se nopeus sieltä löytyy! Tai mutkan jälkeinen rapaoja. Sitten oli tietysti kuuluisa saksalainen virityspaja "Irmscher". Siellä Opelit oppivat kulkemaan aikuisten oikeasti todella lujaa. Mutta, se oli vähän toisenlaista toimintaa. Pop-niitit, muovilärpäkkeet ja spray-maalit eivät niihin saavutuksiin riittäneet. Eikä karvahattu-Mantan 1300-kuutioinen moottori jota ei millään keinolla voinut laillisesti suurentaa... |
||||
|
20.02.2021 21:57 | John Lindroth | ||
| Tapsalta nostalginen Helsinki dioraama! | ||||
|
|
20.02.2021 21:51 | John Lindroth | ||
| Irmscher GMBH on saksalainen virityspaja joka on erikoistunut Opel merkkisten autojen tuunaukseen. | ||||
|
|
20.02.2021 21:49 | Jorma Kattelus | ||
| Voisin veikata että tuo taempi veturi ei ole "vemppu". 27 sarja deeverille näyttää. | ||||
|
|
20.02.2021 21:21 | Jaakko Tuominen | ||
| Heikki: En tunne kyseistä saksalaista termiä, saisko suomennoksen? | ||||
|
20.02.2021 20:42 | Heikki Jalonen | ||
| Petri, kiitos tiedosta & linkistä. Asiaa voitaneen pitää ratkaistuna. | ||||
|
20.02.2021 20:34 | Johannes Erra | ||
| Vaunussa A 17 on ilmiselvästi metrokaluston siirtoajoissa käytetty automaattikytkin peräpäässä. Voisikohan olla, että Tka8 on VR:llä vuokralla? | ||||
|
|
20.02.2021 19:45 | Petri Sallinen | ||
| Näyttäisi olleen MOK ja Sokoskin siellä on ollut. https://mantyharjunverkkomuseo.com/kylakuva/rakennusperinto/#jp-carousel-2379 |
||||
|
|
20.02.2021 18:56 | Heikki Jalonen | ||
| Kiusallinen arvoitus. "Mäntyharjun Osuuskauppa" lyhentyi varmaankin muotoon MOK. Kirjainparia "OS" ei siten olisi. Mutta, saattoiko olla, että Mäntyharjun päämyymälän yhteydessä toimi SOKOS-tavaratalo? Silloin tuossa olisi logiikkaa: kyljen teksti olisi siis "SOKOS"? Kovasti on tuo fonttikin sen näköistä kuin edelleen on käytössä. Nykyisin tosin SOKOS-tavaratalon konsepti on kyllä isomman laadun tavaratalo, isompiin kaupunkeihin kuuluvaa. |
||||
|
20.02.2021 18:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoinen kuva. | ||||
|
|
20.02.2021 18:22 | Henri Hovi | ||
| Ei kuulunut Mäntyharju Osk Suur-Savoon vasta kuin vuodesta 1982. Kuvanottohetkellä osuustoimintaa Mäntyharjulla hoiteli Mäntyharjun Osuuskauppa. Eikä tuolloin ollut KSOta naapurissa Kymenlaakson puolella, vaan Osuuskauppa Ympäristö. Kymen Seudun Osuuskauppa muodostui vasta kaukana tulevaisuudessa v. 2012. | ||||
|
20.02.2021 17:31 | Miko Ojala | ||
| Valmistenumero on vieläpä väärä. | ||||
|
|
20.02.2021 16:56 | Heikki Jalonen | ||
| Tapio: kyllä, veturitallilla ollutta tornia tarkoitan. Ilmeisesti torni ja talli purettiin samaan aikaan? Ville: hyvä tunnistus, kyllä se vaikuttaa olevan Opel Manta B-malli (1975...88). Talvirenkaat ovat joillain muilla vanteilla kuin mallin tyypillisillä 4-puolapeltivanteilla. Auto on kuvassa muuten alkuperäiskunnossa. Yleensähän ne Irmscheröitiin viimeistään 2-omistajan tarttuessa rälläkkään... |
||||
|
20.02.2021 16:11 | Onni Tikkala | ||
| Korsossahan tuo tosiaan sijaitsee. Asunto Oy Vantaan Astrum -tornitalo valmistui heinäkuussa 2018, ja kyseessä on koko Korson korkein rakennus. Nykyinen Hanalan liikennepaikka sijaitsee noin 800 metriä pohjoiseen Rekolan asemalta, ja Korsosta päin matka on noin 1,3 kilometriä. Entisen Hanalan seisakkeen paikka puolestaan on tästä kohdasta vielä noin 200 metriä pohjoiseen, eli kuvassa juna on pian lähestymässä sitä. | ||||
|
20.02.2021 15:15 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen kevättalven otos! | ||||
|
20.02.2021 14:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Pari kertaa tullut harrastettua Lappeenranta-Helsinki väliä ns tenttikaljoja nauttien, mutta ei missään nimessä joka matkalla. | ||||
|
|
20.02.2021 14:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin tuo pilvenpiirtäjä on ilmestynyt Korsoon? Vai onko se Koivukylässä? Mulle ei oikein aukea missä se Hanala uusi on. | ||||
|
20.02.2021 14:32 | John Lindroth | ||
| Tuo ylävalonheitin näyttää siltä että siihen olisi helppo asentaa ns. Mars valo!Valonheitin jonka focus siirtyy n 90astetta suuntaansa.Muistaakseni kyseinen firma patentoi sen USAssa jo 30 luvulla ja sitä käytettiin jo höyryissäkin.Se herättää huomiota ja lisää turvallisuutta! | ||||
|
|
20.02.2021 14:22 | Ville Mäki-Tuuri | ||
| Laiturilla pysäköitynä Datsun Cherry, mutta mikäs tuossa asemarakennuksen päädyssä on? Opel Manta? | ||||
|
|
20.02.2021 13:40 | Eljas Pölhö | ||
| Mäntyharjulla oli 1970 Tka 278. Kouvolan piirissä ei tahtunut muutoksia 1970-71, eli saattaa hyvin olla sama. (Kv:n piirissä olivat Tka 255, 264, 270, 278, 289 ja 299) | ||||
|
20.02.2021 13:33 | Eljas Pölhö | ||
| Mäntyharjulla oli 1985 voimassa yksi raidesopimus: - 1220/5447, 8.6.1944, Kiepin Saha Oy (nyk. Olavi Räsänen Oy) ["nyk." on siis 1985] |
||||
|
|
20.02.2021 13:25 | Tapio Keränen | ||
| Heikki, tarkoitatko veturitallin tiilimuurattua vesitornia? Viitekuvassa ratapihan kaakkoispäässä oli tiilijalustainen vesitorni, jonka yläosa oli puuta. | ||||
|
|
20.02.2021 11:07 | Heikki Jalonen | ||
| Hrrrr.... Viime päivien säät huomioiden, tutun Huurteisen oloista oli tuolloinkin. Kysymys vanhemman Varkauden tuntijoille: Rajakadun sillan takaa näkyy tiilinen savupiippu ja hieman jonkin teollisuusrakennuksen kattoa. Tontilla, jolla nykyisin on Citymarket. Mitä teollisuutta siinä oikein oli? Oliko se OK Työnvoiman teurastamo + makkaratehdas vai jotakin muuta? Muistaako joku tarkemmin? Varkaudessa oli vielä jäljellä myös vesitorni ratapihan kupeessa, tuolloisen Postitalon kohdalla. Milloinkahan se purettiin? |
||||
|
20.02.2021 11:05 | Teemu Saukkonen | ||
| Aamulla oli kaikki raiteet täynnä. | ||||
|
|
20.02.2021 10:39 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko raiteella 1 Tve4 ja raiteella 5 Tka7? | ||||
|
20.02.2021 10:15 | Pauli Ruonala | ||
| Kuvan betonitorni on sepelimyllyn perustus, korkeus tasan 10 m. Pasilan ratapihaa laajennettiin louhimalla viereisiä kallioita ja samalla hankittiin uusi sepelimylly, mallia Svedala N:o 5. Kuten kuvasta näkyy perustuksen yläpäässä on suorakaiteen muotoinen aukko, jonka päällä mylly seisoi. Kivenlohkareet kaadettiin vaunusta suoraan myllyyn. Alapuolella oli kaksi puista ränniä, joilla valmis raidesepeli ohjattiin joko suoraan alla tai viereisellä raiteella seisovaan sepelivaunuun. Sepeliä levitettiin radalle vain kesäisin mutta sepelimylly toimi ympäri vuoden, sepelinvalmistus työllisti Pasilassa 100 henkeä. Valmiin sepelin varasto oli yläradan ja alemman radan välissä myllyn eteläpuolella. Näin kertoo Wäinö Rankka artikkelissaan "Raidesepeliä rautatien kallionleikkauksista", Teknillinen aikakauslehti 1/1934. | ||||
|
20.02.2021 08:26 | Pasi Seppälä | ||
| Kyllä nämä vähemmän valon kuvat aina miellyttävät tunnelmallaan. Tässä vielä jännästi etualan jykevät kuuset lisäävät dramaattisuutta. Täydet pisteet täältä. | ||||
|
20.02.2021 01:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Voisikohan tämä olla vuodelta 1955? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=660289 | ||||
|
20.02.2021 01:00 | John Lindroth | ||
| Kaikki tuo edellä kuuluu sarjaan "kosketin unelmaa,i touched a dream".( the Dells) | ||||
|
|
20.02.2021 00:50 | John Lindroth | ||
| Oliskohan muutama huurteinen paikallaan? Jotkut kaverit ovat tietojen mukaan aina matkoillaan kuulemma matkustaneet koko matkan ravintolavaunussa! Tarkempaa tietoa asiasta alan miehiltä! | ||||
|
|
20.02.2021 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Piristävä poikkeus verrattuna tavalliseen punaiseen ärkooteehen. | ||||
|
20.02.2021 00:25 | John Lindroth | ||
| Hieno onnistunut höyryjunan tilannekuva! | ||||