Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.02.2021 08:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeassa reunassa näyttäisi pilkistävän Toyota Coronan nokkaa. | ||||
|
11.02.2021 20:55 | Reijo Salminen | ||
| Onko tämä kuva Niemestä vai leveäraiteisen rautatieaseman nurkilta? Palvelin kaatui ja jumitti ennen kaatumistaan niin tuli tämä kommentti kahteen kertaan. |
||||
|
|
11.02.2021 20:53 | Reijo Salminen | ||
| Onko tämä kuva Niemestä vai leveäraiteisen rautatieaseman nurkilta? | ||||
|
11.02.2021 20:22 | John Lindroth | ||
| Kiitos Reino tiedosta! Kaj Wikberg selvitteli asiaa ja totesi vaunun olevan LWR tavaravaunun alustalle tehty(Lähde Kapeat kiskot) Se on siis ollut telivaunu.Kuvan ja mittatietojen perusteella siitä on nyt mahdollista tehdä esim. HOe malli! |
||||
|
11.02.2021 20:08 | Pasi Seppälä | ||
| Nätti on. Komea talvikeli ja tavaravirrat kulkevat tiellä ja raiteilla pakkasesta välittämättä. | ||||
|
|
11.02.2021 20:04 | Reino Kalliomäki | ||
| Akseleita ei ollut, - (kai sen takia) olen kuvitellut sen olleen telivaunu. Kaksiakselisuus näkyisi helposti sivusta. Sijainti? Noin 100 metriä maantiestä harjun rinnettä alas. Kuvan aurinko iltapuolella. Hassua, miten muistikuva estää laittamasta karttalinkkiä. Se olisi harhaanjohtamista. | ||||
|
|
11.02.2021 19:32 | John Lindroth | ||
| Olisiko tuo kuvan toiseksi viimeinen vaunu se jossa 6 ikkunaa ja näkyy savuhormi se lyhyempi vaunu?Ps.kuvateksti jo antaa vastauksen tähän! | ||||
|
11.02.2021 17:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Ehkä kymmenen vuoden päästä. https://www.hs.fi/kaupunki/kerava/art-2000007716957.html | ||||
|
11.02.2021 16:10 | Julius Ylitalo | ||
| Alavojakkala, Kukkola, Korpikylä, Karunki, Niemenpää, Ylitornio, Aavasaksa, Kaulinranta, Juoksenki, Turtola, Pello, Naamijoki ja Sieppijärvi ainakin muistan | ||||
|
|
11.02.2021 16:07 | Julius Ylitalo | ||
| Nikkilään voisi rakentaa ratapihan | ||||
|
11.02.2021 15:52 | Ilkka Hovi | ||
| Muistin VR 1912-1937 historian osan II sivulla 213 olleen kuvan tällaisesta sora-aurasta töissä. Kopioin ja laitoin vorg:iin, mutta se olikin jo täällä ja ylläpito poisti sen kommenteineen. Minusta on kiinnostava ajatella vedettiinkö tätä laitetta vai työnnettiinkö sitä. Ajattelen tätä vedetyn, sillä rakenne ei näytä kestävän työntämistä. Amerikoissa pengerauroja työnnettiin veturilla, mutta silloin rakenne on tuhdimpi kuin tässä. VR:llä oli 5 kpl näitä vehkeitä. VR 1912-1927 kirjan kuvassa on veturi kuin se olisi työntämässä, sillä kuvassa näkyy höyryveturin savupesä. Veturin kuljettajan kannalta on sama mitenpäin veturi on koska voidaan käyttää sähkösoitto-opasteita auran ja veturin välille tilapäisesti asennetun sähköjohdon / soittokellon avulla. | ||||
|
11.02.2021 15:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Muut vaunut valmistuivat 1988–1989, Ex 26316 vuonna 1992. | ||||
|
11.02.2021 15:16 | Markku Naskali | ||
| "Tovereilla" oli myös kätevä tapa korjauttaa vaunuja. Suomeen tuli heikkokuntoisia romuja, mutta Vainikkalasta ei päässyt takaisin itään jos ei oltu korjattu. Firmassa jossa olin tuolloin töissä oli ihan tavallista korjata mm. vaunujen lahoja lattioita ym. | ||||
|
11.02.2021 14:27 | Oula Ahlholm | ||
| Huomasin vasta nyt: kuva on heilahtanut, pahoitteluni siitä. | ||||
|
11.02.2021 14:24 | Oula Ahlholm | ||
| Tämä on hieno kuva! Hienot värit ja rajaus! | ||||
|
|
11.02.2021 13:23 | Reijo Salminen | ||
| Missä tämä tarkalleen ottaen on ollut, jos ei ole jo hävitetty? Laittaisiko joku tietäjä karttalinkin. | ||||
|
|
11.02.2021 13:12 | |||
| Nuo vaunut ei vissiin kerenny kovin kauan olla liikenteessä? | ||||
|
|
11.02.2021 11:26 | Hannu Peltola | ||
| Ja kuten useamman kuvan yhteydessä olen kirjoittanut, Yhdysvalloissa Arch-Bar -telien käyttö yhdysliikenteessä kiellettiin jo 1940, koska ne nähtiin turvallisuusriskinä! | ||||
|
Kuvasarja: Lokomoottorit |
11.02.2021 10:51 | Petri Nummijoki | ||
| Vuoden 1957 Jt:n liite 16 tuntee käsitteen "liikkuva työkone", johon niputetaan omalla konevoimallaan kiskoilla liikkuvat laitteen, joiden liikkumiseen käytettävän moottorin teho on enintään 175 hv. Tähän kuuluivat esim. raiteentukemis- ja pölkynvaihtokoneet, lumilingot, nostokurjet, ratakuorma-autot, moottoriresiinat sekä raidetraktorit. Viimeksi mainituista esimerkkeinä mainitaan Kisko-Kalle ja Veto-Jussi. Olisiko liikkuva työkone siten virallinen suomalainen termi, vaikka ei liene arkikielessä yleistynyt? Toisaalta 175 hv:n moottoritehokaan ei ole yksikäsitteinen, koska ei kerrota, mistä teho tulee mitata. Perimmäinen tarkoitus lienee rajata Lättähattuja (180 hv) pienitehoisemmat laitteet ryhmään, jossa voidaan antaa vapauksia veturimiehistön määrän ja pätevyysvaatimuksien suhteen. |
||||
|
|
11.02.2021 10:40 | Jouni Hytönen | ||
| Jotain kehitystä on vuosien varrella kuitenkin tapahtunut, tällaisia sysisurkean oloisia vaunuja ei rajan yli ole kai tullut enää 90-luvun alun jälkeen. Keväällä 1993 muistan nähneeni Jyväskylässä vielä venäläisen liukulaakerivaunun, mutta sen tuoreempia havaintoja ei ole. | ||||
|
|
11.02.2021 10:02 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan Vok on kuvanottohetkellä varsin vanha, mutta pystyykö ikää arvioimaan tarkemmin? Vaunussa näkyy paikat puskimille, vaunu on ollut puuseinillä, siinä on niitattu rakenne ja Arch-Bar -telit. Voisiko vaunu olla jostain 1930- tai 1940-luvulta? Ensimmäisen maailmansodan aikana Yhdysvalloista ja Kanadasta toimitettiin tuhansia umpivaunuja Venäjälle, mutta oliko toimituksissa mukana myös Gondola-vaunuja? Todennäköisesti oli ja arvaan, että tämänkin vaunun malli on haettu Atlantin toiselta puolelta. | ||||
|
Kuvasarja: Lokomoottorit |
11.02.2021 08:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Lokomoottori on terminä kiintoisa; sukua lokomotiiville (lat. locus = paikka, ja movere = liikuttaa) ja lokomobiilille (lat. locus = paikka, ja mobilis = siirrettävä), (lat. locus = paikka, ja motor = liikuttaja, liikkeellepanija). http://runeberg.org/tieto/5/0596.html Termin merkitys lie muuntunut lokomoottorimallien kehittymisen myötä. Alunperin kyse on ollut pienistä moottoroiduista siirtotyökoneista, joilla korvattiin mm. ihmisvoimin tehdyt vaununsiirrot. Kun laitteet kasvoivat ja vähitellen pienvetureiksi, nimi säilyi ennallaan, koska käyttötarkoitus oli sama. Tosin siirrettävien vaunujen lukumäärä kasvoi kokonaisiksi juniksi ja käyttöalue kasvoi myös lyhyille linjoille. Yleensä ottaen lokomoottori on vaihto- ja siirtotyökone paikoille, joissa varsinaista veturia ei kannattanut tai voinut käyttää. Merkityksen laajenemista tukee esim. Väinö V. Airaksen kirjoitus 'Mooottorivetureista' Veturimiehen tammikuun 1932 numerossa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890483?page=6 Airas jakaa moottoriveturit pieniin moottorivetureihin (30-100 hv) ja isoihin moottorivetureihin. Pieniin moottorivetureihin Airas lukee mukaan lokomoottorit omana pienten vaihtovetureiden alaryhmänään: Taustaa: "Erikoisesti ovat Saksan valtion rautatiet kiinnittäneet huomiota sopivan vaihtoveturin kehittämiseen väliasemia varten. V. 1930 tilasivat ne 15 tällaista veturia, joissa oli 40—60 hv:n kone ja joissa oli pantu paljon painoa sille, että yksi mies voisi mukavasti hoidella niillä vaihtotöitä. M.m. on niihin laitettu sellainen koneellinen kytkinlaite, jolla kuljettaja voi hytistä käsin laskea kytkinsilmukan vaunun vetokoukkuun." "Tähän ryhmään kuuluvat myös n.s. lokomoottorit, joita useampia on hankittu meidänkin radoille varastoihin, konepajoihin ja satamiin. Kun niissä on vain noin 10—20 hv:nen moottori, ovat ne niin keveitä, ettei niiden oma paino riitä synnyttämään vaunujen vetämiseen tarvittavaa hankauspainoa. Sentähden ne on tehty niin matalia, että ne menevät osaksi vaunun puskinparrun alle, ja ruuvilla kiristetään siten puskinparrua vastaan niin, että osa vaunun painosta tulee lepäämään lokomoottorin varassa. Täten saadaan tarpeellinen hankauspaino vetopyörille. Niiden kulkunopeus on vain 8—20 km :ä tunnissa." Rajanveto lokomoottorin ja pienveturin välillä lie horjuva ja mahdollisesti erilainen eri maissa. Jaottelutekijänä näyttää tosiaan oleva käyttötarkoituksen ohella teho. Tuo VR:n raidetraktori-nimitys ei ole oikeastaan lainkaan outo. 1920-luvulla traktoreista käytettiin mm. nimiä moottorivetäjä ja peltoveturi. Raiteilla kulkeva moottorivetäjä (esim. Kisko-Kalle) on siis raidetraktori. |
||||
|
11.02.2021 07:11 | Juhana Nordlund | ||
| On Kyttälän kohdalla junaliikennettä edelleenkin, junien kohtaamispaikka on vaan siirretty Ahvenukseen radan perusparannuksen yhteydessä. Kyttälän liikennepaikka sijaitsi kahden jyrkän mutkan välissä. Ahvenuksen sijainti on senkin puolesta edullisempi, että se sijaitsee paremmin Äetsän ja Kokemäen puolessa välissä. | ||||
|
|
11.02.2021 06:47 | Julius Ylitalo | ||
| Kyttälässä on varmaan ollut junaliikennettä | ||||
|
10.02.2021 23:14 | Jorma Toivonen | ||
| Ledit puskinlyhdyissä, mutta valonheittäjässä vielä "vanha" valaistus? | ||||
|
10.02.2021 23:12 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno tuo "kynttilä" valonheittimessä. | ||||
|
10.02.2021 23:11 | Jorma Toivonen | ||
| Onkohan muisteluissani taaskin unohdus (kuten yleensä), mutta vuokrasiko Go Rail jossain vaiheessa vetovoimaa hetkeksi ulkomailta saadakseen liikenteen sujumaan? | ||||
|
|
10.02.2021 21:49 | John Lindroth | ||
| Oliko kuvan vaunu 2akselinen?Kiitos Reinolle että tämä on dokumentoitu! | ||||
|
|
10.02.2021 21:11 | Jussi Pajunen | ||
| Kiitos, onpa komea kuva :) | ||||
|
10.02.2021 20:25 | Mauri Monto | ||
| Tero on oikeassa. Happivalkaisu alkoi vasta 1994 HS:n uutisen mukaan Kemijärvellä. Vaunu oli siis sittenkin kloorivaunu. | ||||
|
|
10.02.2021 20:17 | Jarno Piltti | ||
| Expt 26402 Ex 26310 Ex 26205 Ex 26214 Ex 26215 Ex 26316 Ex 26208 Ex 26303 (viimeinen vaunu) |
||||
|
10.02.2021 19:49 | Eljas Pölhö | ||
| Hyvä huomio Kurt! Päivitin nyt tunnisteet ja kuvausvuoden. | ||||
|
Kuvasarja: Talvipäivä Imatralla |
10.02.2021 18:56 | Aapo Niemelä | ||
| Kiitoksia paljon näistä tiedoista. Minulla menikin hetki, että löysin ainoatakaan kuvaa tästä 1994:stä, kun etsin Dv15 litteran alta. Veturi ei toisaan ole viihtynyt kameran edessä samaan malliin kuin työtoverinsa. Viimeisin löytämäni havainto oli vuodelta 2016. | ||||
|
Kuvasarja: Lokomoottorit |
10.02.2021 17:00 | Eljas Pölhö | ||
| Ettei kaikki olisi helppoa ja yksiselitteista, niin lisätään vähän lisää käsitteitä ja niiden tulkintoja. VR käytti Kisko-Kallesta määritelmää 'raidetraktori'. Myös Tanskassa on pienistä vetureista käytetty määritelmää 'traktor'. Myös englanninkielissä kirjallisuudessa esiintyy termi 'shunting tractor'. Ruotsissa pienvetureista on käytetty määritelmää 'lokomotor' ja se oli myös tarkasti määritelty: teho on alle 300 hkr (hästkraft eli hv). Vuoteen 1942 asti SJ:n lokomoottorit luokiteltiin niiden tehon mukaan eri alasarjoihin. En muista törmänneeni määritelmään, jossa nimenomaisesti liikuteltavan vaunun painoa hyödyntävät veturit olisivat lokomoottoreita. Itse olen sisäistänyt ruotsalaisen määritelmän, koska se on ollut yksiselitteinen, moottorin teho ratkaisi onko lokomoottori vai veturi. Nykyisin tosin ainakin rautatieharrastajat käyttävät sanaa 'lokomotor' kaikista 2-akselisista vaihtovetureista. |
||||
|
|
10.02.2021 15:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan tunnisteet lienevät jääneet päivittämättä kun kuvateksti vaihdettiin. Mt 102 / Tve-Ko 2 / Vk11 102 on Lokomon nro 8. Ja tämä on nro 2. Nopeasti näkyviä eroja ovat mm. päätyseinien ikkunoiden asettelu ja lyhtyjen lukumäärä: https://vaunut.org/kuva/145406 Tosin Pirkkalan Uutiset 23.01.1936 väittää, että Mt 102 olisi "järjestyksessä 9:s Lokomon rakentama pikku veturi", mutta se lie erehtynyt. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1893117?page=2 |
||||
|
Kuvasarja: Lokomoottorit |
10.02.2021 14:55 | Erkki Nuutio | ||
| Koska DIN ei liene näitä termejä standardoinut, ei ole muukaan taho sitä tehnyt. Kuitenkin saksan kielessä näytetään käyttävän Kleinlokomotiv -termiä tarkoittamaan Kö-veturia ja muita pieniä ja pienehköjä vetureita. Käyttäisin siksi edelleen lokomoottori -termiä sellaisille liikuttimille, jotka hyödyntävät osaa liikuteltavan vaunun painosta kitkapainonaan. Breuer, Kisko-Kalle ja vastaavat olisivat siten edelleen lokomoottoreita. Käytän termiä paino painovoiman lyhenteenä, En siis harhautuneesti käytä termiä massa. Massa on massavoiman lyhennelmä. Siis minkä tahansa muunkin kiihtyvyyden, ei välttämättä maan vetovoiman kiihtyvyyden vaikutus kappaleeseen. Massa luonnollisesti tarkoittaa monia muitakin asioita, esimerkiksi paperi- tai muuta massaa. |
||||
|
10.02.2021 14:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Sumea tyyppi matkalla Kokisahteelle. https://vaunut.org/kuva/46428 | ||||
|
10.02.2021 14:11 | Tommi K Hakala | ||
| Jep, kyseiset varoventtiilit lähtivät koneista heti metsään tulessa, eivät mahdollistaneet riittävän nopeaa laskunopeutta - etenkin pakkasilla täysin kamala käyttää nosturia, kun kesken taakan laskua pinoon nosturi toppas kuin seinään. | ||||
|
10.02.2021 13:45 | Eljas Pölhö | ||
| Ykspihlaja, voimassa olleet raidesopimukset 1985: - 552/2482, 6.6.1916, Oy Wilh. Schauman Ab - 2235/5631, 24.8.1966, Oy Shell Ab [näin on päiväys luettelon mukaan, onko muutettu vanhaa sopimusta?] - 2800/5655, 7.8.1930, Veljekset Friis Oy --> nyk. Posti- ja lennätinhallitus [nyk. = 1985 tilanne] - 2800/8454, 11.12.1930, Kokkolan kaupunki (kaupungin raiteet) - 939/6330, 31.5.1945, Ke-Ti Oy Rahtisopimuksen tehneiden raidesopimukset [ilmeisesti rahtisopimuksessa oleva nimi, ei alkuperäisessä raidesopimuksessa]: - 1389/2721, 11.5.1939, Oy Partek Ab - 788/1532, 27.2.1941, Kemira Oy - 2399/7087, 8.11.1950, Oy Trustivapaa Bens. - 767/2071, 8.3.1961, Outokumpu Oy - 2376/38/68, 28.8.1968, Outokumpu Oy (sinkkitehdas) |
||||
|
Kuvasarja: Lokomoottorit |
10.02.2021 13:19 | Reijo Salminen | ||
| Kun en asiasta mitään tiedä, niin voin sitten kommentoida vaikka seuraavaa: Loko tulee latinan sanasta locus eli paikka, ja lokomoottori on siis paikkojen väliseen siirtelyyn tehty laite, moottori olkoon sama kuin kone jolloin voitaisiin sanoa vaikka paikanvaihtokone. Se että jotkin laitteet omaavat nerokkaan järjestelyn jolla kitkaa saadaan lisättyä ei minusta ole käsitteellisesti olennainen ero, eli molemmat ovat lokomoottoreita. | ||||
|
10.02.2021 12:32 | Hannu Peltola | ||
| Nykyrahassa veturin hinta olisi 115 000 €, varmaan aika linjassa veturin ominaisuuksiin. | ||||
|
10.02.2021 12:27 | Jussi Tepponen | ||
| Ja tällä hetkellä väli Saint-André-les-Alpes - Digne-les-Bains on suljettu ja liikenne hoidetaan busseilla. Tuolla osuudella oli perusparannus- ja kunnostustyö menossa, mutta vuonna 2019 Moriezin 2 km pitkässä tunnelissa tapahtui sortuma, joka surmasi yhden työntekijän. Tämän jälkeen kaikki tuon välin tunnelit yms rakenteet käytiin läpi ja onneksi mitään isompaa ongelmaa ei löytynyt. Työt pääsevät jälleen kunnolla vauhtiin tänä vuonna ja rataosan pitäisi olla auki liikenteelle vuoteen 2022 mennessä. Tuosta tunnelionnettomuudesta löytyy enemmän tietoa täälltä: http://www.hauteprovenceinfo.com/article-24385-effondrement-d-un-tunnel-ferroviaire-a-moriez-retour-sur-cet-accident-qui-a-coute-la-vie-a-un-ouvrier.html |
||||
|
10.02.2021 11:10 | Petri Sallinen | ||
| Mikä mahtaa olla aluskehyksen väri? Aika vaalealta näyttää ja tekstitkin on ilmeisesti maalattu mustalla. | ||||
|
10.02.2021 10:46 | Peter Verschelden | ||
| Thanks for the quick reply and specially for kuva 145409 | ||||
|
Kuvasarja: Talvipäivä Imatralla |
10.02.2021 10:10 | Jouni Hytönen | ||
| Tuosta 1994:stä on muistettava, että se on tehtaalla koko elämänsä viettänyt Vv15, joka ei ole ollut VR:llä veturi 1994. Joku on jollakin logiikalla antanut sille tuon valitettavan hämäävän numeron. | ||||
|
Kuvasarja: Lokomoottorit |
10.02.2021 10:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Käsiteongelma: Mikä on lokomoottori? Joissakin lähteissä myös pieniä moottorivetureita kutsutaan lokomoottoreiksi. Joissakin on tiukempi kanta. Niiden mukaan lokomoottoreita ovat ne laitteet, jotka käyttävät siirrettävän vaunun painoa lisäämään omaa kitkapainoaan. |
||||
|
10.02.2021 09:49 | Juha Kutvonen | ||
| Tässä lepäävät Tve 405(?), Ttk-Rto 7 ja Trr 367. | ||||
|
|
10.02.2021 09:37 | Marko Anttila | ||
| Lisäys omista muistiinpanoistani: Henkilöliikenne lakkautettu 1.6.1948 [Käskylehti 15/48]. |
||||
|
|
10.02.2021 09:36 | Juha Kutvonen | ||
| Those units are Ttk-Rto 7 and Trr 367. | ||||
|
|
10.02.2021 09:14 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä kyseinen nosturi oli kyseessä. Epäedullinen puominlaskulinjan varoventtiili nopeutti tapahtumia. Onneksi olimme vähän aikaisemmin hankkineet nopeat mittausinstrumentit ja osasimme niitä käyttää. Itse mittaus oli yksinkertaista linjaan lisätyn mittauspaineanturin avulla. |
||||
|
|
10.02.2021 09:12 | Petri Sallinen | ||
| Veturimies-lehden kuva on parempi. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890527?term=moottoriveturi&term=moottoriveturilla&page=7 |
||||