Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.09.2025 22:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Arto, noudattaako VR myös siellä "dynaamista" matkalippujen hinnoittelua? | ||||
|
09.09.2025 22:20 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kiitos Daniel! :) | ||||
|
09.09.2025 22:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Salpietaria", herra Pasi? | ||||
|
|
09.09.2025 22:18 | Daniel Senishch | ||
| Aivan mainio kuva | ||||
|
|
09.09.2025 22:15 | Arto Papunen | ||
| Eiköhän VR:n kannattaisi hankkia Ruotsistakin joku tila Fleetcarelle etenkin, jos sielläkin VR:n oma markkinaehtoinen liikenne kasvaisi niistä kuudesta junayksiköstä. | ||||
|
09.09.2025 21:49 | Tuomas Pätäri | ||
| Norjan Kartverketin kartasta hahmottuu hyvin (kaiken muun lisäksi) alueen mökistö: https://www.norgeskart.no/#!?project=norgeskart&layers=1001&zoom=13&lat=7594556.97&lon=624781.05&markerLat=7594409.074972502&markerLon=624708.7671544078&p=searchOptionsPanel | ||||
|
|
09.09.2025 21:45 | Tuomas Pätäri | ||
| Se mitä olen nähnyt, noista kävely on yleisintä, sitten pyöräily, ja mönkijä on harvinaisempi. Jos läheisimmältä ajotieltä on mitään mahdollisuuksia, autojakin on saatu sellaisten kallioiden ylitse, että normaalimaavaraisen vajaavetoisen omistajan näkökulmasta moiset suoritukset vaikuttavat täysin utopistisilta. Maastokartastakin näkee mainiosti, miten monet mökit ovat ajoteistä kuitenkin hyvinkin kaukana, esimerkiksi jos mennään Bjørnfjellistä Katterat-vuorelle päin Grusgropvattnetin suuntaan, tai Søsterbekkin asemalta länteen Nedre Bruvatnetin ympäristöön. Lähinnä autolla ajettavat pätkät menevät E10-tieltä vain Bjørnfjelliin ja Hauggfjellin entiselle asemalle. Tuolla on useita sellaisia P-aluieita, joissa on lisäkilpenä, että ovat varattu vain mökkiläisille. Hyvin monen mökin logistiikka näyttäisi hoituvan kottikärryin, sellaisia on monessa pihassa ja olen niitä nähnyt käytössä P-alueiden ja mökkien välillä. Vuoden 2023 reissulla todistin sellaistakin, että rakennustarvikkeita saa vietyä myös junalla: Haugfjellin seisakkeella mies jäi pois junasta melkoisen, varmaankin Narvikista ostetun puutavaralastin kanssa, ja junan pysähdysaika ylittikin tästä johtuen melko reilusti aikatauluun merkityn! Muutaman kakkosnelosen hän otti kantoon, ja ison pinon jätti jemmaan asemarakennuksen taakse. |
||||
|
09.09.2025 21:12 | Reijo Salminen | ||
| Seuraavana Tikkurila, nästa Dickursby, next Gotham City... | ||||
|
09.09.2025 21:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Varmaan olleet Sysmäjärven talkkilietekuljetuksessa nämä "alkupään" Za:t. | ||||
|
09.09.2025 21:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitokset Muijalan kuvista, Juha ja Tapio. | ||||
|
09.09.2025 20:54 | Juho Rintala | ||
| Tässäkö tää oli :( harmi että Dr16 lähti nyt ainakin pois. | ||||
|
|
09.09.2025 20:41 | Marko Laine | ||
| Jari ei ehkä ole kuullut, että Suomessa palkkakustannukset ovat korkeammat kuin Keski-, Itä- ja Etelä-Euroopassa. Tämän vuoksi tänne tuskin tulee yhtään vaunua huoltoon tai maalaukseen sieltä suunnalta. Yleensä työt teetetään siellä, missä ne saadaan edullisemmin hoidettua. Samasta syystä esimerkiksi suomalaisia laivoja käy telakoilla Puolassa, koska se vaan on halvempaa. Tuo mahdollinen eurooppalainen raideleveys ei tätä tilannetta muuta miksikään. | ||||
|
09.09.2025 20:28 | Joonas Viita | ||
| Mahtaakohan tulevaisuudessa Pieksämäki lajittelukin siirtyä kauko-ohjauksen piiriin. | ||||
|
09.09.2025 20:15 | Rasmus Viirre | ||
| Mitä kuuluu William? | ||||
|
|
09.09.2025 19:53 | Pasi Utriainen | ||
| Niin se maailma muuttuu. Vielä 1970-80 -lukujen vaihteessa isäntä on tullut hakemaan traktorilla maataloustavaraa Järvenpään asemalta. | ||||
|
09.09.2025 14:57 | Juha Kutvonen | ||
| Asemarakennuksen pohjoispäässä oli vielä matkatavarapalvelu laituriautoineen. Vanha pääraiteet alittava henkilötunneli oli valmistunut joulukuussa 1969 ja sähköistys kesäkuussa 1971. | ||||
|
09.09.2025 14:56 | Kari Roininen | ||
| Tuossa keskellä olevan suojakiskon pitäisi estää esim. lumiauraa rikkomasta eristystä. Valmet-auraa tuo ei nosta,kiinnityspultit katkeaa, jos terä alhaalla tuohon ajaa. | ||||
|
09.09.2025 14:50 | Kari Roininen | ||
| Tuossa oikealla olevassa harmaassa 2 ovisessa hallissa oli aikoinaan peräosassa Vr:n autokorjaamo. Ja vasemman puolen pilttuussa telinvaihtopaikka. 90-luvulla tuohon siirtyi Aumatiellä sijainnut ratatyökoneiden korjaamo. Vasemmalla Dv:n takana näkyy vaununpesuhalli jossa piti Ome-vaunuja käsitellä. | ||||
|
09.09.2025 14:27 | Juha Kutvonen | ||
| Vain pari vuotta myöhemmin, 1980, valmistui uusi (tavara-)asemarakennus naperoineen tuon vanhan makasiinin tilalle: https://vaunut.org/kuva/123866 | ||||
|
|
09.09.2025 12:39 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitähän noilla Za -vaunuilla tehdään kun niissä ei ole mitään VAK -merkintöjä. | ||||
|
09.09.2025 12:24 | Panu Breilin | ||
| Muoto ja mitat näissä ovat lähes puupölkkyjä vastaavia. En osaa sanoa onko eroavaisuuksia muitakin. | ||||
|
09.09.2025 12:15 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä kuva onkin näemmä Kiskotien tasoristeyksestä: https://vaunut.org/kuva/83517 | ||||
|
|
09.09.2025 12:08 | Teemu Halttunen | ||
| Poistumassa selvästi on, kun raide-eristykseen liittyvät piuhat on jo katkaistu. Uusi espanjanlainen tasoristeyslaitos on tännekkin saatu näemmä käyttöön. | ||||
|
09.09.2025 12:08 | Jouni Hytönen | ||
| Yllättävän paljon lättävaunuja jonossa Oulussa. Eikö kuitenkin Kemissä ollut yksi veto-liite-veto jatkuvasti Tornio/Haaparannan liikenteessä, yksi varavetovaunu Kemin tallissa ja 1-2 vetovaunua Rovaniemellä Kemijärven junaa varten. Onkohan osa tuosta jonosta jo liikenteestä poistuneita hylkyvaunuja? | ||||
|
|
09.09.2025 12:01 | Jouni Hytönen | ||
| Löytyisi Kiskotien tasoristeys km 750+612, joka olisi poistettu 1.1.1997. 80-luvun lopun ja 90-luvun kartoissa kulku tasoristeykseen on näemmä käännetty nykyisen Poratien kautta. Ehkä on haluttu rauhoittaa asuntokatu nimeltä Kiskotie raskaalta veturivarikon läpikulkuliikenteeltä. Kiskotien seisake näkyy vuoden 1981 kartassa tuossa tasoristeyksessä ja silloin tasoristeykseen on tultu vielä Kiskotietä pitkin. Vuoden 1989 kartassa kulku on jo Poratien kautta. | ||||
|
09.09.2025 11:57 | Roope Prusila | ||
| Olisko ne miettineet VR:llä että Dr19 käyttö Kolarin junissa jää niin lyhyeksi, että turha ottaa 1500V syöttöä kun aggregaattivaunutkin on olemassa. Dr16 veti ylipäätään matkustajajunia paljon pidemmän aikaa ja pakettikatkojunien jäätyä pois nämä kolarin junat on olleet ainoita dieselillä vedettäviä matkustajajunia. | ||||
|
|
09.09.2025 11:18 | Petri Soronen | ||
| Joo, silta päättyi päärataan ja pääradan yli oli tasoristeys, tosin sitten se tasoristeys poistettiin ja silta suljettiin. Silta taisi olla suljettuna mutta epävirallisessa käytössä useita vuosia ennen sillan jatkoa. | ||||
|
|
09.09.2025 10:55 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko se ollut siellä tarkoituksellisesti säilössä museokalustoksi varattuna, oliko samassa rakennuksessa myös Dm2 13 vielä jonnekin 1980-luvun loppuun saakka hyvässä säilössä? Purettiinko tuo rakennus kokonaan vai purettiinko vain raiteisto ja sen vuoksi Dm2 päätyi taivasalle? Tänä päivänähän tässä ei ole kuin linjaraide satamaan. | ||||
|
|
09.09.2025 10:49 | Jouni Hytönen | ||
| Väritys on ainakin toistaiseksi varma keino erottaa kuvasta Trafikverketin ja SJ:n kalusto. Trafikverketin kalusto on valko-harmaa-punaista ja SJ:n kalusto mustaa. SJ:llä on kyllä myös sinisiä vaunuja (esim. WL1). | ||||
|
|
09.09.2025 10:37 | Kari Haapakangas | ||
| Kuinkas tämä poikkeaa sepelitukikerroksella varustetuilla raiteilla käytettävistä? | ||||
|
09.09.2025 10:15 | Markku Naskali | ||
| Tuttu paikka 60-70 luvuilta Isoisän luona vierailuilta. Saunakallio oli lähempänä, mutta se oli silloin vain surkea seisake jolla vain harva juna pysähtyi. Niin muuttuu maailma. | ||||
|
09.09.2025 01:19 | John Lindroth | ||
| Tämä upea kuva kertoo meille tosiasian kuinka kauan me höyryharrastajat tulemme tykkäämään näistä fantastisen upeista vetureista! Vastaus siihen on selkeä ja tulee kauniista laulusta! "Thats How Long" The Chi-Lites 1974 Brunswick Records säv. Powell/Boyd. |
||||
|
09.09.2025 00:49 | John Lindroth | ||
| Upea talvinen kuva! | ||||
|
08.09.2025 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olet oikeassa, herra Juha. | ||||
|
|
08.09.2025 22:55 | Juho Rintala | ||
| Hyvin sommiteltu kuva! | ||||
|
08.09.2025 22:55 | Juho Rintala | ||
| Hieno kuvauspaikka. Pitää joskus käydä Imatralla kuvaamassa Move90 veturia. | ||||
|
|
08.09.2025 22:06 | Rainer Silfverberg | ||
| SJ, SJ Gamle vän..." | ||||
|
08.09.2025 21:36 | Sami Puranen | ||
| Et ole ainut kuka on asiaa ihmetellyt. | ||||
|
|
08.09.2025 21:06 | Tor Lillqvist | ||
| Onkohan SJ laittanut junaan omankin vaunun Trafikverketin vaunujen lisäksi, kun yksi vaunu on SJ:n mustassa värityksessä? Perjantaina matkustin yöjunalla Bjørnfjell–Tukholma, mutta en saanut paikkaa Narvikista tulevaan makuuvaunuun, piti istua päivävaunussa Bodeniin asti ja siellä vaihtaa Luulajasta tulleeseen makuuvaunuun. Lisäksi junassa ei ollut mitään tarjoilua (vaikka piti olla bistro) ja minulla oli nälkä... Vasta Bodenissa sitten pääsin ravintolavaunuun, joka sekin tulee Luulajasta. SJ:n ravintolavaunut menee kiinni jo klo 23, mikä on aika hassua, varsinkin jos vertaa VR:n yöunien ravintolavaunuihin. Mutta ymmärtäähän sen kun siellä oli vain yksi ja sama henkilö töissä, pitää hänen saada nukuttuakin välillä. |
||||
|
|
08.09.2025 20:52 | Vertti Kontinen | ||
| Talvisin mökkeihin mennään usein moottorikelkalla. Talvella siellä käydessäni muutaman mökin pihassa oli sellaiset ja kelkan jälkiä oli maastossa vaikka kuinka | ||||
|
|
08.09.2025 20:30 | Tor Lillqvist | ||
| Näitkö yhtään miten ihmiset kulkevat noihin mökkeihinsä? Kävelemällä tai maastopyörillä, vaiko mönkijöillä? (Mutten kyllä nähnyt monenkaan mökin kohdalla mitään paikkaa mihin mönkijän olisi saanut pysäköityä, jos edes käännettyä.) | ||||
|
08.09.2025 20:27 | Tor Lillqvist | ||
| SJ käyttää nykyään kahta veturia näissä lyhyissäkin päiväjunissa (Narvik–Luleå) ilmeisesti jotta suunnanvaihto Kiirunassa sujuisi nopeammin. Kai heillä on niitä riittävästi. | ||||
|
Kuvasarja: Malmiradan reissu 2025 |
08.09.2025 20:23 | Tor Lillqvist | ||
| Olin viime viikolla itsekin noilla seuduilla! Radalle tistai-iltana tippunut iso kivenlohkare esti junaliikenteen, ja minun piti mennä Narvik–Riksgränsen junaa korvaavalla bussila. Ja se vyörymä mikä sen kiven oli radalle viskannut sulki myös Rallarveien-reitin Søsterbekkin ja Katteratin välillä. Mutta mahtavat maisemat oli muutenkin vaikkei koko matkaa Katteratiin päässytkään kävelemään. https://www.nrk.no/nordland/steinblokk-raste-ut-_-ofotbanen-stengt-inntil-videre-1.17553100 Nopeasti saivat kuitenkin radan kuntoon, torstai-iltana alkoi junat taas kulkemaan. Minulla oli teltta just radan vieressä;) |
||||
|
|
08.09.2025 19:12 | Petri Nummijoki | ||
| Eli kysymyksessä varmaankin museoliikenteen aikainen säilytys eikä sellainen, että Loviisassa olisi höyryvetureiden aktiivikäytön aikana pidetty varalla leveäraiteista höyryveturia? Ainakin oma käsitykseni on, että Loviisan radan liikenne oli lähes kokonaan moottorikalustolla (Dm7, Vv15, Vv13) hoidettua jo leveäraiteisen liikenteen alkuajoista lähtien. | ||||
|
|
08.09.2025 18:08 | Ilkka Hovi | ||
| Sieltä tieto tupsahtikin. Kiitos. | ||||
|
|
08.09.2025 17:36 | Harri Junttila | ||
| https://vaunut.org/kuva/60444?s=1 Tuossa kuvassa näkyy nopeusrajoitus kyltit mitä oli Kontiomäen suunnasta tullessa. |
||||
|
08.09.2025 16:59 | Juho Rintala | ||
| Erittäin komea kuva! Hyvin on sommiteltu veturi ja raiteet kuvaan. | ||||
|
|
08.09.2025 16:11 | Teppo Niemi | ||
| TPL kertoo, että numero on 1150. | ||||
|
|
08.09.2025 16:08 | Kari Roininen | ||
| Eiköhän tämä ole ihan normaali eristysjatkos. Riittää kun se on toisessa kiskossa. Jos tätä ollaan poistamassa,niin silloin Panu voi olla oikeassa. | ||||
|
|
08.09.2025 14:38 | Kevin Glynn | ||
| Kiitos! | ||||
|
08.09.2025 14:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ilkka, mikäli muistosi ovat 1950-luvun ajalta, tai pian sen jälkeen, niin Someron Linjalla oli 1949 alkaen otettu käyttöön Leyland Comet-alustoille rakennettuja linjureita. Kun Someron Linjan johtajalla oli jonkinlaista omistussidettä turkulaiseen Autokori Oy:hyn, niin linjurialustat koritettiin siellä. Laskin "Pula-ajan bussit 1945 - 1956"-kirjasta "Leukku" Comet-alustoja olleen siinä 14 - 15 kpl. Nämä (keskimäärin 34 - paikkaiset) poistettiin juuri 1960-luvun alussa. Likimain samanlaisia "neliruutuisia" rakennettiin yhtiölle lisää vuoden 1954 tienoilla, nyt alustana oli Leyland LOPSU:t eli "Tiger Cub"-merkkiset. Näitä oli neljä. Rek.: EC-955, EC-956, EO-575 ja EO-580. Istumapaikkoja näissä oli 35 tai 37. Ne poistettiin 1960-luvun alkupuoliskon aikana. Tiedot: Bussidata, kuvasivut ja kalustoluettelot, sekä kirja Pula-ajan bussit 1945 - 1956 plus vielä korimallikuvasto (1992), joka ei tällaista varhaista mallia tuntenut. Nokkamallisiakin Leyland Cometeja oli Autokori Oy korittanut. Bulldog-Cometeja oli myös sellaisia, joissa oli vaan kaksiruutuiset tuulilasit. Ota nyt näistä selvää. Sekoitin ajatuksiani vielä "Autokuvastolla" vuodelta 1950. |
||||