1499-63528 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 02.02. 19:45 Antti Laajalahti  
  Hangon rautatietykeissä oli hienot mekaaniset suuntauslaitteet jotka ottivat eri etäisyyksille ammuttaessa huomioon maan pyörimisliikkeen. Äärietäisyyksille ammuttaessa 12 tuumaisen kranaatin lentoaika on viiden minuutin luokkaa. Laskekaa viisaammat paljonko se suunilleen tekee ennakossa jos ampumasuunta on etelään.
kuva 02.02. 19:38 Antti Laajalahti  
  Hangossa kai venäläisillä oli 12 tuumasia rautatietykkejä (305mm). Rikkoivat niitä lähtökiireessä, suomalaiset korjasivat ne ja luovuttiat sodan päätyttyä venäläisille.
kuva 02.02. 19:36 Jarno Piltti  
  Hyvä kysymys. Lyijykynä ja paperia ja logaritmitaulukkoja? Vorkin insinöörit hoi, sivistäkää meitä nykynuoria!
kuva 02.02. 19:11 Jimi Lappalainen  
  Miten tällainen valtava terässilta suunniteltiin ennen vanhaan? En tarkoita etteikö käytössä olisi ollut taitavia tekijöitä, mutta mistä on voitu ennakkoon tietää, mihin kohtaan tulee minkäkin kokoinen teräspala ja montako niittiä vielä tarvitaan? Tehtiinkö pienoismalleja?
kuva 02.02. 18:40 Jaakko Pehkonen  
  Veturinvaihto ei tosiaan edellytä junanumeron vaihtumista. Jos reitti on Kirkniemi-Riihimäki tavara-Vuosaari, niin mm:ssa Hyvinkää Paavolan ohi juna joutuisi kulkemaan kahteen kertaan samalla numerolla. Se ei ole kiellettyä, mutta ratakapasiteetin hakuohjeessa käsketään välttää sellaisia hakemuksia, joissa yksikkö kulkee samalla tunnuksella saman vuorokauden aikana toistuvasti saman rautatieliikennepaikan kautta. Toistuvasti on tulkinnanvarainen termi, mutta mielestäni on loogisempaa kun numero vaihtuu Riihimäellä.

Mietin myös että voisiko ympäriajon tehdä Hyvinkäällä. Raiteisto antaisi siihen useammankin eri vaihtoehdon. Mielestäni mikään niistä ei ole erityisen kätevä. Kun matkakin (Hyvinkää Riihimäki) on suhteellisen lyhyt, niin lienee todettu helpoimmaksi käydä Riihimäellä.
kuva 02.02. 18:27 Mikko J. Putkonen  
  Tämä sama otos näyttäisi olevan muun muassa kuvateoksessa "Suomi tahtoi elää" (Sanoma Oy, 1957, 3. painos). Kuvatekstinä: "Uudenvuodenpäivänä 1942 vihollinen teki erittäin voimakkaan hyökkäyksen Karjalan Maaselän rintamalla painopisteen ollessa Krivin rautatieaseman suunnalla. Taistelut kestivät 12 päivää taistelumaaston jäädessä suomalaisille. Rautatiepatteri Krivin torjuntataisteluissa."
kuva 02.02. 17:24 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, eikös rantapyssyissä olekin hiukan äleämpää kaliiberia? 305 mm?

Asiasana: "Mäkkäri" (eli McElliot eli Mäkiluoto eli Makilo.)
kuva 02.02. 17:13 Daniel Nironen  
  Veturinvaihto/ympäriajo ei vedä pois mahdollisuutta saman aikataulun luomisesta Noah, joten tämä olisi toiminut jo ennenkin Hankopaanan sähköistämistä. VR vaan suunnitellut aikataulut näin, eipä tässäkään järjestelyssä mitään valittamista. Säännöllisessä liikenteessä on junia joilla on pitkiä pysähdyksiä, ja varmoja veturinvaihtoja kesken aikataulua. Heinolan ja Kotkan väliset junat ovat hyvä esimerkki junasta, jossa veturit vaihdetaan kesken matkan, myöskin jossa tehdään ympäriajo kesken matkan.
kuva 02.02. 17:01 Noah Nieminen  
  Periaatteessa junan voisi ajaa suoraan Vuosaareen samalla aikataululla, mutta Riihimäellä veturi pitäisi ajaa toiseen päähän junaa. Nythän se olisi jo mahdollista, kun Hangon rata on sähköistetty, joten Dv:n tilalle ei tarvitse vaihtaa sähköveturia. Tosin ennekin se olisi saattanut toimia, jos Dv:t olisivat vetäneet sen ensin Riihimäki T:n raiteelle ja Sr3 tai Sr2 tulisi toisesta suunnasta nappaamaan junan suoraan Vuosaareen. Riihimäellä pitäisi varata vain tarpeeksi aikaa veturin ympäriajolle/vaihdolle.
kuva 02.02. 17:01 Erkki Nuutio  
  Otsaprojektion rinnalle sivuprojektio: https://vaunut.org/kuva/158802?paik=Syv%C3%A4ri
kuva 02.02. 16:53 Erkki Nuutio  
  Kaliiberi näyttäisi olevan kolme luutnantin natsaa a' 80 mm (eli luokkaa 240 mm.). Ei osu rautatietykkeihin.
Kenties rannikkolinnakkeelta.
kuva 02.02. 16:06 Aarni Lilja  
  Hieno kuva Niklas.
kuva 02.02. 15:57 Esa J. Rintamäki  
  - " Bridge over the Troubled Water"...

Kamera lienee ollut halpa matolaatikko. (Kodak Brownie?) Ihan kipeän luokan piirtokyky?
kuva 02.02. 15:50 Esa J. Rintamäki  
  Päätyikkunavaunu vaikuttaa "mulatilta".

Mitta mikä ihme sen perässä on? A 80 tulee mieleen, mutta sen eteistä kavennettiin knp-korjauksessa vasta vuonna yhdeksäntoistasataa ja neljäkymmentä seitsemän (1947).
kuva 02.02. 15:28 Jarmo Pyytövaara  
  Liikennettä on ollut, Hankkijan raiteilla 27.6.1985, RAILSHIP vaunu oli paikalla.
kuva 02.02. 14:58 Eljas Pölhö  
  Eiköhän kuva ole Karjaalta. Turkuun on lähdössä juna postijuna 33, Helsinkiin postijuna 36 ja Hankoon postijuna 191 (ei näy kuvassa). Junien numerot sen mukaan kuin miltä lähtöajat viisarien lisälapuissa lukee (minun mielestäni)
kuva 02.02. 10:13 Ari-Pekka Lanne  
  Tässä on taas sama juttu kuin taannoin Pösön vipujen kanssa. Määkin muistin tuon kuvan olemassaolon, mutten nytkään ollut tullut avanneeksi sitä. Veturinkuljettaja Kimmo T. Lumirakeen lauantain 8/9-2012 klo 12:39 kommentista selviää, että erotusjaksoon kuuluu myös pätkä maadoitettua ajolankaa, minkä johdosta oletettavasti tulosuunnan jännite putoaisi alas ennen kuin yhtä puuta oleva virroitinkombo ehtisi oikosulkea eri vaiheet. Olin siinä väärässä tiedossa, että erkassa olisi vain eristeosuus eri vaiheiden välillä. Harvemmin tulee tutkittua erkkoja sen tarkemmin. Sehän selittää senkin, miksi vanhat tekijät kertovat juuri tulosuunnan jännitteen tahtovan pudota alas vedettäessä tehot päällä erkkaan.
kuva 02.02. 09:09 Reijo Salminen  
  Pienetkin yksityiskohdat on Tapsan kuvissa kohdallaan...
kuva 02.02. 08:27 Jari Välimaa  
  Ei Suomalaisten keskinäinen työnteko työtä rautateille tuo lisää. Kiinteät yhteydet länteen lisäävät työpaikkoja.
kuva 02.02. 07:36 Jimi Lappalainen  
  Lisää keskustelua aiheesta: https://vaunut.org/kuva/77273
kuva 02.02. 01:25 Esa J. Rintamäki  
  Sunnuntaiaamun P 94:n runko todennäköisesti ollut lauantai-illan P 93? Mennyt siis yhden rungon junana.

Kuvan ottohetkellä kello lienee juuri tuloillaan keskipäivää kohti.
kuva 01.02. 23:15 Jani Tuominen  
  28. tammikuuta on ollut sunnuntaipäivä vuonna 1979, joten ei sinänsä ihme jos ei ole ehditty viikonlopun aikana putsata raidetta jos lunta on tullut enemmälti. Eipä tosin varmaan viikonloppuisin ole ollut asiaa tuonne, vaikka en ylipäänsä tiedä miten aktiivista käyttöä tuolla raiteella on noina aikoina ollut.
kuva 01.02. 22:03 Simo Virtanen  
  Vastaavasti vie työtä vastaavalta määrältä VR:läisiä? Ei sillä, kaikki kunnia FR:lle, mutta jotain aivan uutta työtä tänne kaivattaisiin.

Toki olemassa olevan työn vaaliminen on tärkeää ja kilpailu rautateillä luultavasti tukee sen muun työn pysymistä Suomessa kun monopolifirma ei pääse liikaa sanelemaan palvelujen laajuutta ja hintaa.
Kuvasarja:
Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen
 
 01.02. 21:59 Simo Virtanen  
  Kiitos upeasta kuvasarjasta ja hienosta dokumentoinnista. Hienoa, että tälläkin radalla tonnit kulkevat koko matkalla.
kuva 01.02. 21:34 Noah Nieminen  
  Jep. 2746 on hylätty jo pitkän aikaa sitten. Itse olin tekemässä Dv12- kirjanpitoa, ja huomasin, että Juliassa joku oli kirjannut havainnon 30.10.2020, jossa Onttolan päivystäjä olisi ollut 2746. Tämäkään ei varmasti ole mahdollista, sillä tässä https://vaunut.org/kuva/104954?tag0=1%7CDv12%7C2746 ja tässä https://vaunut.org/kuva/110679?tag0=1%7CDv12%7C2746 kuvassa se on jo hylätty.
kuva 01.02. 21:31 Aarni Lilja  
  Erittäin upea kuva Daniel.
kuva 01.02. 21:16 Ari-Pekka Lanne  
  Onhan tässä viime päivinä ollut rätiseviä virroitinkelejä. Kolmosen erikoisominaisuuksiin kuuluvasta kuuranpoistosta tässäkin on kyse. Etuvirroitin pyyhkii ajolangasta pahimpia härmeitä, jolloin veturia virroittavan takavirroittimen hiilet eivät kulu niin voimakkaasti kuuravalokaaren räiskeessä. Tällöin toki etuvirroitin on kylmänä, erotettuna pois veturin virtapiiristä. Muuten ― jos molemmat virroittimet olisivat vian kautta ylhäällä ja yhteydessä toisiinsa ― erotusjaksossa kävisi »pieni räpsy», kun erotusjakson toisistaan erottamien ajolankaosuuksien eri vaiheessa olevat jännitteet pääsisivät sekaantumaan toisiinsa.
kuva 01.02. 21:01 Veikko Hattunen  
  Upea kuva!
kuva 01.02. 20:49 Ari-Pekka Lanne  
  On hieno bongaus. Harvoin jos koskaan näin sekalaisia hinuumuodostelmia näkee liikkeellä. Jos kohta nipun kasaaminen on kysynyt lähtöpäässä työtä, on tällaisessa saaliissa sulattelemista vastapelurillakin. Vielä tänään sunnuntaina 1/2 puolenpäivän jälkeen letkan hännän laitokset ― Sr3 3363 ja Dr14 1872 ― näkyivät lojuvan rääppeinä Ilmalan ratapihalla toisissaan kiinni samassa paikkaa, mihin veturijunan junanjäljet Juliassa loppuvat; Kolmosessa virroittimet alhaalla ja Seeprassa perä käynnissä.
kuva 01.02. 18:41 Daniel Nironen  
  Tietystihän myös puun kumipyörille siirtäminen ei ole mahdoton idea. Immolassa ainakin onnistuisi helposti. Tietystihän tämä Fenniarailin ja UPM:n pitkä ja kestävä suhde pitää puun viennin idean Stora Ensolle kauempana, muttei tietenkään mahdottomuutena. Onhan Imatralla tosiaan myös mahdollisuus puun lastaamiseen Saimaallekin. Imatralle puuta matkaa kuitenkin säännöllisesti joka lauantai, kuitenkin todella vähän yhdelle maailman suurimmista nestepakkauskartonkitehtaista, joka syö paljon puuta. Saattaahan tämä myös olla jonkinlainen kokeilu Fenniarailin ja Storan välillä, kun määrät näin vähäisiä, tai sitten yksinkertaisesti kaluston puute syynä vuorojen vähäisyyteen.
kuva 01.02. 17:38 Arto Papunen  
  Voisi näinkin olla. Toisaalta erikoisen kuvion tekisi kun eikö tehtaat Imatralla ole vallan Stora Enson ja muuten kaikki vaunut kulkee UPM:n tehtaille tuota lukuunottamatta. Ja taitaako vaunut olla UPM:lle vuokralla? (Ja onhan joskus välivarastointia varten ajettu junia Kullasvaaraan, Mustolan satamaan ja Immolaan). Mutta ei kait siinä mitään, jos nyt vain jonnekkin menee.
kuva 01.02. 17:09 Esa J. Rintamäki  
  Jo on matala siipiopastin, vieläpä yhteen kytketyillä siivillä.

Asiantuntijat: mikä on tuon vaihteen opastinlevyn halkaisijamitta?
kuva 01.02. 17:06 Aarni Lilja  
  Hieno kuva Niklas.
Kuvasarja:
Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen
 
 01.02. 17:05 Aarni Lilja  
  Erittäin upeita kuvia Teemu.
kuva 01.02. 16:57 Daniel Nironen  
  Ainakaan varmaa faktaa ei ole. Mahdollista se kuitenkin on, sillä esimerkiksi tämän kuvassa näkyvän T7196:n jälkeen seuraava juna Imatralta Fenniarailin toimesta lähti Tuupovaaraan. T7196 saapui raiteelle 610, ja Tuupovaaran T7185 lähti raiteelta 611. Viime juna raiteella 611 on ollut osittain peruttu, Imatralta lähtevä LRS-KIT juna. Raideosuuksien historiaa katsellen on hyvin todennäköistä, että raiteella 610 hiukan T7196:n saapumisen jälkeen tapahtunut liike olisi rungon siirto tehtaille. Sieltä juna oltaisiin ajettu Kaukopään raakapuuterminaalilta raiteelle 611, sen osuuden historiaa tarkastellen saapuminen tälle raiteelle olisi tapahtunut klo 11:35. Seuraavan kerran liikettä raiteella oli ollut n. 1,5h ennen lähtöä Tuupovaaraan, klo 14:56.
Näitä tarkastellen on todennäköistä, että puut ajettaisiin tehtaille. Muita järkeviä vaihtoehtoja en oikein keksi. Imatralta lähtevien Fenniarailin vuorojen valossa tämä on todennäköisintä, sillä Imatralta ei kertakaikkiaan lähde junia paikkoihin, jossa puuta tarvittaisiin, vain paikkoihin, jossa puuta lastataan.
kuva 01.02. 14:46 Arto Papunen  
  Onkohan tuosta varmaa faktaa, että menisi Imatralla tehtaille? Ettei esimerkiksi välivarastointia puille Imatralla, jotka lopulta päätyisi muualle.
kuva 01.02. 09:53 Mikko Mäntymäki  
  Eikö noin pitkillä kuljetus väleillä kannattaisi niputtaa kaksi junaa yhdeksi, tosin jos menee Rauman satamaan niin miehistön vaihdon aikana juna ei mahtuisi Tampereen asemalle kun raiteiden pituus on 500m. Jos Vuosaareen niin perkiön pisimmälle TPET 841 817 metriselle raiteelle mahtuisi. 841 tielle mahtuisi 2Sr3+42 selluvaunua pituus olisi 812 metriä ja paino 3540 tonnia. Laskemani peruste on että sen pitää mahtua Perkiön pisimmälle miehistön vaihtoraiteelle.
kuva 31.01. 22:12 Ari-Pekka Lanne  
  On kyl hieno kuva! Saapunut kuljettaja saattaa tarinoida junavarkaisiin tulleelle vaikkapa: »Siin sul ny o ajamist! Kakkoskeli ja antaa hyvät kyydit. Veivi on tual toises pääs, enkä käyny nyv vääntämäs sitä, jollei sit ol ollu Kouvvolast ast.»
kuva 31.01. 21:47 Erkki Nuutio  
  Kommenttini 2. Rautatiepatterin 152 mm:n rautatietykeistä pitää paikkansa Täktomiin varastointiin ja miehistön kotiuttamiseen asti.
Nämä tykit eivät kiinnostaneet Neuvostoliittoa ja ne jäivät Suomeen.
Kiinnostus ja myynti kohdistui 3. Rautatiepatterin 180 mm:n ja 305 mm:n rautatietykkeihin ja niiden erikoisvaunuihin.
Nämä myytiin ja siirrettiin rautateitse Vainikkalan kautta Neuvostliittoon.

152 mm:n rautatietykkien putkia yritettiin korjata Tampellan toimesta vuodesta 1947 lähtien ja vuonna 1949 niistä tehtiin sisäputkellisina 152/46 tykkejä. Mutta tavoitteet elivät ja tykit päätyivät Raippaluotoon. Yksi näistä tykeistä on Hangon rintamamuseossa Lappohjassa.
Ove Enqvist kertoo asiat kirjassaan täsmällisesti (ja ilman virheitä).
Pahoittelen 152 mm:n ja 180 mm:n sekoittamista samaan soppaan. Pätevyyteni ulottuu vain 100 mm:n taisteluvaunun kanuunaan asti.

Ei ole syytä epäillä tietoa kahdesta 40 mm:n ilmatorjuntavaunuista.
kuva 31.01. 20:25 Julius Thurman  
  tämä on komea!
kuva 31.01. 19:53 Petri Nummijoki  
  Vai Boforsin? https://fi.wikipedia.org/wiki/Boforsin_40_millimetrin_ilmatorjuntakanuuna

Mutta Erkin kommenttiakin pitäisi ehkä tarkentaa, kun tykit ovat välillä 152 mm ja välillä 180 mm.
kuva 31.01. 18:59 Esa J. Rintamäki  
  40 mm ilmatorjuntatykit, etteivät olisikin Madseneja?
kuva 31.01. 18:19 Pasi Seppälä  
  Erinomainen kuvauspaikka johon juna on taidokkaasti mahdutettu. Hieno lopputulos.
kuva 31.01. 18:01 Vertti Kontinen  
  Ovat uusien numerosalpalaitosten aurinkopaneeleja. Haapajärven radalla on Saarijärvellä, Kannonkoskella, Keitelepohjassa ja Pihtiputaalla siirrytty näiden (koe?)käyttöön.
kuva 31.01. 16:47 Jarno Piltti  
  Erittäin herkullinen kuva ja kuvaus teollisuusraiteen vaihtotöistä tässä.
kuva 31.01. 16:45 Jarno Piltti  
  Aurinkopaneeli? On kyllä erittäin opastimen näköinen. Raiteensulun numero entisaikojen tyyliin roomalainen I.
kuva 31.01. 16:41 Daniel Nironen  
  Koska Fenniarail hyvä esimerkki suomalaisesta yrityksestä joka työllistää monia ihmisiä tässä työttömyyskriisissä?
kuva 31.01. 16:14 Teemu Saukkonen  
  Toimiko tässä GPS?
kuva 31.01. 16:12 Teemu Saukkonen  
  Mikä on tuo oikean laidan opastinta muistuttava tolppa?
kuva 31.01. 15:47 Vertti Kontinen  
  Kiitos kehuista! Vaihtotyökuvio meni juurikin arvaamallasi tavalla.
kuva 31.01. 15:21 Jaakko Pehkonen  
  Hyviä kuvia Vertiltä!

Sivuraiteen molemmissa päissä näkyy raiteensulut olevan käänettynä kiskoille. Veturit ovat kuitenkin tulleet kuvaaja suunnasta joilloin kuvan etualalla oleva raiteensulku 1 on täytynyt olla auki. Tästä voisi päätellä että runko siirrettiin Keitelepohjan pään kautta lähtöraiteelle. Meiniköhän päättely oikein? En äkksieltään löydä muusta liikenteestäkään syytä sivuraiteelle sulkeutumiselle.
<<   >>