Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.12.2020 20:29 | Jaakko Tuominen | ||
| Jaa siel on semmonen. Kiitos |
||||
|
06.12.2020 20:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllähän puutavarakuormat ovat huomattavasti siistiytyneet kymmenen vuoden takaisesta. Ja onneksi Tapio ei sentään menettänyt tapaturmassa työkykyään, hengestä puhumattakaan. Rautatielogistiikka sai marraskuussa täyteen kokonaisen vuoden ilman sairauspoissaoloa vaatineita tapaturmia: https://vaunut.org/kuva/143948 | ||||
|
06.12.2020 20:13 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Asemalle minä merkkaisin. Ollaan liikennepaikan rajojen sisällä. | ||||
|
06.12.2020 19:57 | Jukka Suortanen | ||
| Mukava sattuma, olet Pasi kuvannut saman junan Kulopalonvuoren tienoilla. | ||||
|
|
06.12.2020 19:53 | Pasi Seppälä | ||
| Nyt on komeat värit. Tällä hetkellä tarjolla on mustaa ja harmaata. | ||||
|
06.12.2020 19:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Karjaalle kai ajettiin vain puulämmitettyjä vaunuja? Eikä varmaan ollut väliksi vaikka olivat kylmiä aamuisin koska paikallisjunien matkustajilla tavallisesti päällysvaatteet päällä. | ||||
|
06.12.2020 19:14 | Eljas Pölhö | ||
| The F.C. Hibberd Works List, kirj. John de Havilland & Brian Gent; julk. Mainline & Maritime 2008; ISBN 9780954919948; kustantajan hinta GBP 14,95 (+postikulut). Kirjassa on 124 sivua ja veturiluettelon lisäksi siinä on luettelo moottoreista sekä sivuja esitteistä ja aikalaislehdistä. Kustantaja on käsittääkseni luotettava ja julkaisee tämän hethen parasta veturihistoriaan keskittynyttä lehteä "Locomotives International". On edelleen kustantajan junakirjakaupan sivulla 5. https://mainline-maritime.myshopify.com/collections/railways?page=5. |
||||
|
|
06.12.2020 18:30 | Heikki Itävuo | ||
| Onko se lista Eljas Pölhön laatima lista Hibberd Planet –vetureista Suomessa? Siinä on neljä 3,5 tonnin Hibberdiä. Niistä kaksi (3151/1946 ja 3330/1948) on toimitettu Seikun sahalle. Kaksi muuta (3106 ja 3107 vuodelta 1946) ovat 750 mm:n raiteelle. Kesällä 1946 valmistui Kajaani Oy:lle kaksi 750 mm:n raideleveyksistä 3,5 tonnin dieselmoottorista Hibberdiä. Luultavasti ne ovat nuo listan veturit, mutta se ei ole varmaa. Ne hankittiin Katerman voimalaitostöihin. Käyttö siellä jäi alle vuoden mittaiseksi. Varmaan niitä käytettiin sitten yhtiön tiilitehtaalla, jonka viimeinen toimintavuosi oli 1951 (1453060 tiiltä). Kuluntalahden siirtoradan rakennustöissä (1949-1952) on käytetty ainakin yhtä Hibberdiä (kuva Kantapuu-arkistossa). Vuositilastoissa 1947-1952 on merkitty käytetyn rahaa tiilitehtaan veturin korjaukseen, 1951 200000 mk ja 1952 1150 mk. Sen jälkeen yhtiön Hibberdeistä ei ole varmaa tietoa. Kuulopuheiden mukaan ne olisi myyty Etelä-Suomeen. Jos joku tietäisi mihin ne olevat voineet mennä, kuulisin mielelläni. Ehkä nekin Seikun sahalle, ehkä muualle? Ja, onko varmaa, että kuvan veturi on edellä mainituista juuri 3330/1948? Ja vielä, jos Hibberdeistä on olemassa jokin muu luettelo, kuulisin mielelläni, mitä niissä on Kajaani Oy:n vetureista, ym. |
||||
|
06.12.2020 18:26 | Lari Åhman | ||
| Tänään tuli Kemistä paluujuna T 55950 Dv12 2548 + 20 Vop. | ||||
|
|
06.12.2020 17:50 | Teppo Niemi | ||
| Ilmalassa oli höyrylämmitysmahdollisuus 'viuhkassa aina 1980-luvun alkuvuosiin saakka ja Riihimäen asetteluraiteille tuli 1970-luvulla 15å0 V sähköliitäntä, joka rakennettiin myöskin Ilmalaan lähiliikennerunkojen seisontaraiteelle. Mutta entä esim. Karjaa? Ainäkin vuodenvaihteen 1986-1987 tienoilta itselleni on syntynyt mielikuva, että lisävaunut olivat kylmillään. |
||||
|
06.12.2020 17:44 | Teppo Niemi | ||
| Kirkkonummella ei ollut kääntömahdollisuutta. Eli nuo vuorot ajettiin aina toiseen suuntaan konepäästä. | ||||
|
|
06.12.2020 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ajaa näköjään moottoripää edellä. | ||||
|
|
06.12.2020 16:20 | Heikki Jalonen | ||
| Ahaa, kiitos Olli lisätiedosta. Olen aina ollut luulossa (eikä ole mistä varmistaa), että sähkölämpö näissä vaunuissa oli toteutettu nestekiertoon, mutta olikin siis täydentävä konvektiolämmitys. Tietyt eduthan siinä ovatkin, ennen kaikkea nopea ylöslämmitys. Siitä oli varmasti hyötyä, kun erilaisia junakokoonpanoja melko kiireelläkin kasattiin ulkona yöpyneistä vaunuista. Siltikin pakkasen vaara tuotti ylimääräisiä töitä. Mitään 1500V- tai höyryposteja seisontapaikoilla ei varmaan ollut eikä yölämmitäjää. Siten, vaunujen vedet piti yöksi tyhjennellä ja uudet täydentää ennen liikenteeseen laittamista. Oma hommansa, vaikka näissähän oli vain pienet käsivesisäiliöt. Eipä ollut mukavaa pakkastyhjennys-nappulaa... Lämmityskierrossa sentään oli nesteet. |
||||
|
06.12.2020 15:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nam, lisätään kuvan tietoihin. | ||||
|
|
06.12.2020 15:21 | Kari Roininen | ||
| Kuvassa näyttäisi olevan Tnk-4 990. RC-200 nostureita taitaa olla vain 3 kpl, 982,983,990. Tämä 990 varustettu irroitettavalla vastapainolla,noissa kahdessa muussa sellaista ei ole. | ||||
|
06.12.2020 13:04 | Pasi Utriainen | ||
| Aromikas kuva. | ||||
|
06.12.2020 12:26 | Erkki Nuutio | ||
| Heikin Terhejä koskeneisiin kokemuksiin liittyen todettakoon Juhani Linnoisen kiinnostava muistelmateos Katto pois - 40 vuotta suomalaisessa ajoneuvoteollisuudessa (Turun Sanomat, 2000, 226 s., toimittaja Anssi Siukosaari). Linnoinen oli siis nuorena DI:nä 1959-1962 Terhi-perämoottorien pääsuunnittelijana. Hän kertoo tästä vaiheesta 6 sivun verran, paljon juuri käynnistysongelman varsin määrätietoisesta ja tuloksellisesta korjaamisesta. Terhin markkinaosuus Suomessa oli 60-luvun alussa jopa 60%, mutta vienti olematonta - yrityksetkin viedä olivat vähiä, mikä silloisessa Suomessa oli normaalia. Kun kilpailijoilla tuotanto oli luokkaa satakertaista, loppui homma kannattamattomana. |
||||
|
06.12.2020 11:55 | Teemu Saukkonen | ||
| Paikallaan vetisellä pellolla seisten. | ||||
|
|
06.12.2020 11:25 | Aapo Niemelä | ||
| Mainio vauhtikuva! Mahtaako olla ihan paikaltaan vai liikkuvasta autosta otettu? Tällaista olen itsekin suunnitellut, mutta ei ole vielä tullut toteutettua. Näitä näkisi mielellään enemmänkin :-) | ||||
|
|
06.12.2020 11:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtionrautatiet 1962―1987 -kirjan s. 270: »Lokomo valmisti v. 1967 hydrauliikkakäyttöisen nosturin R 380N, jonka suurin nostokyky on 25 tonnia. Kun kyseinen nosturi osoittautui nopeaksi ja käteväksi normaaleissa ratatöissä, hankittiin vuosina 1977-82 kuusi nosturia lisää, nyt sarjaa R 351N. Valmistajana oli Rauma-Repolan Parkanon tehdas. Vuonna 1987 ostettiin vielä kaksi nosturia, sarjaa R 381N. Kahden viimeksi mainitun sarjan suurin nostokyky on 36 tonnia, ja viimeisissä on enemmän elektroniikkaa ja pieniä parannuksia, mutta muuten ovat em. nostureiden toiminnat lähellä toisiaan.» Ja vaihde V-083 tuossa oli työmaana, mikä on nyt oiottu kuvatekstiin... |
||||
|
|
06.12.2020 09:43 | Erkki Nuutio | ||
| Neles Oy Lokomo Nosturitehtaan aikaisen (5.1984) Lokomo-nosturiesitteen mukaan rautatienostureita oli kahta mallia. R 351 N nosti 36 tn 22 m korkeuteen, työpaino 61 tn ja R 333 E nosti 25 tn 13 m korkeuteen, työpaino 62 tn. R 351 N :n puomissa oli teleskooppisia jatkeita oheisen kuvan mukaisesti, joten siitä on kyse. Esitteen sivukuvapiirroksessa on vain vähäisiä eroja oheiseen kuvaan verrattuna. En tiedä mikä on kahden mallin työpainojen oudon keskinäisen suhteen selitys. Itsenäisenä ei Lokomo kaiketi ehtinyt valmistaa rautatienostureita, vaan vasta Rauma-Repola / Neleksen aikana. Alustavaunu ja loppukoonpano kaiketi tapahtui Rauma-Repolan Parkanon konepajalla. |
||||
|
|
06.12.2020 09:32 | Pasi Seppälä | ||
| Komea kuvauspaikka. Tuossa näyttäisi 70-luvun sekatavarajuna hienolta. Mutta kyllähän tähän Lättähattukin sopii mainiosti. | ||||
|
06.12.2020 08:16 | Lauri Rantala | ||
| Atomipolku | ||||
|
06.12.2020 08:14 | Lauri Rantala | ||
| Hallilan pysäkki | ||||
|
06.12.2020 08:09 | Lauri Rantala | ||
| Tästä sitten jatketaan vuonna 2025 kohti koilliskeskusta. | ||||
|
06.12.2020 08:02 | Tapio Keränen | ||
| Eis-vaunun kuormausovet olivat leveämmät ja ikkunoiden yläosat olivat avattavat, ns. terveysikkunat. | ||||
|
06.12.2020 07:46 | Lauri Rantala | ||
| "Jännä kun tähän ei tehty vaihdeyhteyttä Hervannan ja Taysin välille. Ajellaanko tuon Taysin linjan ekat vuorot aina linja-autoasemalta päin vai olisiko tuossa vaihdetta pian keskustaan päin?" Varikolta TAYSille tuleva ekat vuorot voivat vaihtaa puolta Itsenäisyydenkadun vaihteessa. |
||||
|
06.12.2020 04:09 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, kello on vasta 4. Ilmeisesti eilinen päiväuni on mennyt harmaan loskasään takia vähän pitkälle ja nyt jaksaa jo ltaihminenkin herätä aikaisin :) | ||||
|
|
06.12.2020 04:02 | Uwe Geuder | ||
| Samat värit olivat käytössä Saksassa. En muista enää Italian, Sveitsin, Itävallan tai Ranskan rautateiden mallia, vaikka niitäkin olen nähnyt 80-luvulla välillä jopa päivittäin. Eikä niin arkisista asioista koskaan tullut otettu kuvaa. | ||||
|
|
06.12.2020 00:43 | Juhani Pirttilahti | ||
| Samat tekstit samoin värein oli maalattu myös teräskoriseen kalustoon, Porkkanoihin ja Lättähattuihin. | ||||
|
06.12.2020 00:37 | Jorma Rauhala | ||
| Satomäki on samanlainen rakentajan tavaramerkki kuin Merihaka. | ||||
|
|
06.12.2020 00:22 | Petri Sallinen | ||
| Punaisessa kyltissä on teksti "tupakoiville" ja valkoisessa "tupakoimattomille" — ja samat ruotsiksi. | ||||
|
06.12.2020 00:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Tältä uudelta radalta ei ole vuoteen tullut mitään päivityskuvia vorkiin? | ||||
|
06.12.2020 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmiselvästi neuvostovalmiste tuo etualan sininen polkupyörä/jalgratas...? Takalyhdystä päättelin. | ||||
|
|
06.12.2020 00:12 | Miika Mutkala | ||
| Mitähän noissa ikkunoiden väleissä olevissa kylteissä on mahtanut lukea? | ||||
|
06.12.2020 00:10 | Tapio Keränen | ||
| Melko järjellinen linja: Kauklahti - Vihti - Karkkila - Forssa - Huittinen - Kokemäki. Pitäisikö toteuttaa lähivuosina? | ||||
|
|
06.12.2020 00:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis nuo vasemmanpuoleisen EFi:n ovet oli erilaisia kuin sairasosastovaunujen kuormausovet. | ||||
|
06.12.2020 00:04 | Tapio Keränen | ||
| Hyvä, pojat! Historian siipien havinaa. Onneksi meillä on nyt metrijärjestelmä. | ||||
|
|
06.12.2020 00:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tähän vaunuun oli laitettu loisteputkivalaistus. Toisessa osastossa putket oli pitkittäin asennettuja ja toisessa istumaosastossa poikittain. | ||||
|
06.12.2020 00:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paperitehtaalle kyllä kelpasi suurteholannoitettu puu raaka-aineeksi. Petri, olen kuitenkin samaa mieltä kanssasi tehokasvatetun puun "sopivuudesta" nikkarointiin, puutyöt on minullekin tuttuja. Minulla oli siirtolapuutarhamökki 1989 - 1997, ja alueen mökit oli selvästi kulissimaakarien tekosia. Moni mökkinaapuri kiroilikin puun ja työn laatua. | ||||
|
05.12.2020 23:59 | Tapio Keränen | ||
| Tässäkin kuvassa näkyy kaksi Ek-vaunua, joissa oli sekä avattavia että kokolasi-ikkunoita. Noita kiinteitä ikkunoita oli aika monessa Ek-vaunussa. Olen yrittänyt selvittää, missä vaunuissa käytäntöä on sovellettu ja ovatko kiinteät ikkunat aina olleet samoilla sijoilla. | ||||
|
05.12.2020 23:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Mihin TK-P on kadonnut? | ||||
|
|
05.12.2020 23:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikös tuo nyt ole läheisen Järvenpää-talon kellotorni. | ||||
|
05.12.2020 23:48 | Tapio Keränen | ||
| Upeita kuvia, Jyrki! | ||||
|
05.12.2020 23:34 | Tapio Keränen | ||
| Takimmainen vaunu näyttää olevan Sfc 15'565 lipeänkuljetusvaunu. Säiliö näyttää paikallisen nikkarin tekemältä, mutta Pasilan konepaja on ilmoittanut vaunun valmistuneen 1947. Aluskehyksen pituus oli 8,000 metriä, puskintenpäitse 9,180 metriä. Kokonaisakseliväli oli 5,290 metriä ja säiliön tilavuus 16 m³. Vaunussa oli vipu- ja ilmararru sekä läpi menevä höyrylämmitysjohto. Lähempi vaunu Sfc 15'575 valmistui liikenteeseen vuonna 1955 Pasilan konepajalta. Säiliön oli valmistanut Lappeenrannan konepaja. Aluskehyksen pituus oli 9,000 metriä, pituus puskintenpäitse 10,180 metriä, kokonaispyörästönpituus 5,290 metriä. Säiliön tilavuus oli 16 m³. Vaunun aikaisempi numero oli 15'619. |
||||
|
|
05.12.2020 23:14 | Olli Aalto | ||
| Näissä EFi-vaunuissa 22371 - 22381 on/oli ikään kuin kaksi erillistä lämmitysjärjestelmää, 1500/220 V vaunumuuntajan kautta syötettävät suoran sähkölämmityksen konvektorit ja samassa kotelossa myös nestepatterit, jotka saivat lämpönsä kattilahuoneessa joko puukattilasta tai vastavirtakojeen läpi pihisevän höyryn kautta. Jälkimmäisen lauhde valutettiin hukkaan radalle. Eli sähkövedon tapauksessa päällä oli sähköpatterit, nestepatterit taas Sr12/Hr12- tai höyryvedossa vastavirtakojeen lämmittämänä ja muissa tapauksissa itse puukattilan lämmittämänä. Poikkeuksiakin toki mahtuu joukkoon: ei ollut tavatonta, että sähköveturin ja tällaisen vaunun välissä oli vaunuja, joista puuttui läpimenevä 1500 V johto, tällöin sähköpattereita ei voitu käyttää. Ja olihan niitä höyrylämmitysvaunuja, siis vaunuja, joissa höyrykattila syötti lämmityshöyryn junan höyryjohtoon (muistaakseni Fol, Gå). | ||||
|
|
05.12.2020 22:54 | Jaakko Tuominen | ||
| Mikä torni tossa takana on? | ||||
|
05.12.2020 22:31 | Visa Pöntinen | ||
| Kiitos kiitos :) | ||||
|
|
05.12.2020 22:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaunut ovat sarjaa Etv-sr, ei BCem. | ||||
|
05.12.2020 22:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahaa, selvä juttu. | ||||
|
05.12.2020 21:56 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva ajalta, jolloin Kyrönsalmen sillalla oli sallittu vain kuormaulottuma II. Siltaa turvaavan siipiopastimen siipikin on osunut kuvaan. Kyrönniemen rautatietunneliakaan ei vielä tuolloin ollut (valmistui 1969). Rata kiersi jyrkässä kaarteessa koko kallion, jonka päällä sijaitsi Kyrönniemen leirintäalue. SKS |
||||