Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.11.2020 14:58 | Seppo Rahja | ||
| Onko tuo vuosiluku oikein? Kuljettaja vaikuttaa kaverin isältä, mutta hän oli tuossa Henschelissä kuskina 25 vuotta 50-70-luvuilla. | ||||
|
20.11.2020 14:15 | Rasmus Viirre | ||
| Dr16 numerot luultavasti 2809, 2818 ja 2816. Dv12-pari taas 2567 ja 2739. |
||||
|
20.11.2020 14:08 | Rasmus Viirre | ||
| Aika yksinkertaisen hieno pieni puuvaunu-letka Tve5:lla varikon vieressä. Jos kerta tuo oli parkissa niin aika jännästi jätetty vaihteeseen vika vaunu.. Kahvitauolla? Vai oliko tuo ihan liikkeellä? | ||||
|
20.11.2020 13:04 | Markku Naskali | ||
| Toki noin pitkään junaan konduktööri tarvitaan! Milloin muuten tavarajunista poistuivat konduktöörit? | ||||
|
|
20.11.2020 11:23 | Kari Haapakangas | ||
| Kisko-Kalle veturiksi ;) | ||||
|
|
20.11.2020 08:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomen lyhin sorajuna...? | ||||
|
20.11.2020 08:06 | Lauri Rantala | ||
| Onko yksi raide poissa ? | ||||
|
20.11.2020 06:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Tottahan valkeasta yläkulmakolmiosta piirustus on (ollut) olemassa. VR:llähän oli tarkka piirustus jokaikisestä merkinnästä. Ja parhaista sabluuna. Haasteena onkin ajoitus: Milloin valkean yläkulmakolmion piirustus on päivätty ja milloin ja millä määräyksellä valkeat yläkulmakolmiot määrättiin käyttöön? Ja nyt uusimpana haasteena on milloin ja millä määräyksellä valkeat yläkulmakolmiot määrättiin myös Gt-vaunuihin. Jos valkeiden yläkulmakolmioiden kateettien pituus oli 700 mm, niin kolmiot erosivat Gga-vaunujen sinisistä yläkulmakolmioista, joiden kylkien pituus oli 750 mm: Rh kiertokirje N:o 2/543, 15.2.1934 Tänään tapahtuneessa esittelyssä on rautatiehallitus päättänyt, että erinäisistä Gg-sarjan vaunuista on poistettava jäähdytyslaitteet, maalattava vaunukoppain yläkulmiin siniset suorakulmaiset kolmiot, joiden kyljet ovat 0,75 m pitkät sekä merkittävä vaunut kirjaimilla Gga. |
||||
|
20.11.2020 01:30 | Lauri Kivijärvi | ||
| Aamuposti kirjoitti tämän käytöstä poistetun tasoristeyksen edelleen toimivista valoista jutun 27.10.2020. Uutisen mukaan varoitusvaloista katkaistaan virta loka-marraskuun tienoilla. Tämä kuva saattaa siis jäädä viimeiseksi otokseksi, jossa varoituslaitteet vielä tuikkivat. Linkki uutiseen (koko juttu maksumuurin takana): https://www.aamuposti.fi/paikalliset/3144837 Tässä kohdassa oli vielä 1990-luvulla kaksi raidetta ylitettävänä Juhan karttahavainnon mukaisesti. Raiteiden välinen etäisyys toisistaan oli varsin suuri, minkä vuoksi tässä oli muistaakseni itse asiassa kaksi tasoristeystä: tämä puolipuomein varustettu yksiraiteinen tasoristeys ja sitten vielä vartioimaton viljasiilon raiteen tasoristeys. Harmillisesti en ole nähnyt yhtään valokuvaa tästä tasoristeyksestä 1990-luvun alkupuoliskolta, josta asian voisi tarkistaa. |
||||
|
20.11.2020 01:24 | Lari Åhman | ||
| Ettei olis kuitenkin rautalangoilla tms vedetty nippuun? Ensimmäisen vaunun liinojen välissä näkyy ohut tumma juova, kun tarkkaan katsoo kuvaa. Ja jos vielä tarkemmin katsoo, liinoilla näyttäisi olevan ympäröity useampia nippuja päällekkäin - kenties nostoliinat valmiina purkua helpottamaan. | ||||
|
19.11.2020 23:44 | Jussi Tepponen | ||
| Ja tänään tuo 21915 seisoo Minkiöllä majoitusvaununa. | ||||
|
19.11.2020 23:36 | Jussi Kortman | ||
| https://vaunut.org/kuva/66578?u=729 | ||||
|
|
19.11.2020 23:33 | Jussi Kortman | ||
| https://vaunut.org/kuva/66578?u=729 | ||||
|
|
19.11.2020 22:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuostapa: https://flic.kr/s/aHsmSfNStC ( Kuvat eivät ole häävin laatuisia, mutta dokumentteja silti. ) | ||||
|
|
19.11.2020 22:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuota Juhan mainitsemaa raidetta kävin kuvaamassa 11.9.2011, voin laittaa kuvia näytille tässä illan aikana. | ||||
|
|
19.11.2020 21:49 | Heikki Jalonen | ||
| Hieno kuva! Muistaako kukaan tarkemmin, milloin tämä Pullo-Pässi jäi pois käytöstä? Oma muistikuvani on, että se oli täydessä työssä vielä ainakin loppukesällä 1980, silloin jo keltaiseksi maalattuna. Kävin juuri tuona kesänä tavallista useammin Nuottasaaren tehtaan alueella, hakemassa kuumaa vettä painepesuauton säiliöön. Joten, todennäköisin bongi ajoittuisi juuri tuolle kesälle. Valitettavasti mitään asiaa tukevaa muistiinpanoa ei ole, valokuvasta puhumattakaan. Jotenkin tähän asiaan liittyy myös vuosi 1984 - olisiko esimerkiksi Kaleva uutisoinut jotain tähän liittyvää niihin aikoihin? Osaisiko joku tarkentaa? |
||||
|
19.11.2020 21:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Oikea epäonnen junavuoro? | ||||
|
|
19.11.2020 21:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Mukavan näköinen tuo vanha vahtitupa tms. rautatierakennus. | ||||
|
19.11.2020 21:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Takana näkyvä tien penger on vanhaa ratalinjaa ( 1897–1926 ) | ||||
|
|
19.11.2020 21:13 | Simo Virtanen | ||
| Eikö nämä ole matkalla satamaan? Kaenuuhun ei varmasti Höljäkästä pylväitä ajeta junalla. Höljäkän pylväskuormissa olen ennenkin ihmetellyt kuormausta eli sitä, että VR hyväksyy tuollaisen kukkukuorman, joka on vain liinojen varassa. Raakapuutakaan ei kuormata pankkojen yli. Tuollaisten kuorittujen tasamittaisten pylväiden luulisi olevan vielä liukkaampaa tavaraa kuin rapukuorman. |
||||
|
19.11.2020 20:17 | Rasmus Viirre | ||
| Olikohan tuossa kuinka hyvin ajateltu raketeista lähtevien jämäroskien mahdollista laskeutumisrataa..? Voisivatko ehkä huonolla tuurilla jumittaa vaihdetta tai jäädä sähkölinjaan roikkumaan? | ||||
|
|
19.11.2020 20:12 | Mikko Ketolainen | ||
| Ei taida päästä tänään T3344 määränpäähänsä Saarijärvi 19.11.2020 19:22:47 raideliikenneonnettomuus: suuri Tavarajuna törmäsi kiskoille kaatuneeseen puuhun lähellä Saarijärveä, kuski pystyi hälyttämään itse apua Tavarajuna on törmännyt radalle kaatuneeseen puuhun torstai-illalla jonkin verran kello 19 jälkeen. Yksi veturin telistä tippui raiteelta törmäyksen takia. Onnettomuus tapahtui hieman ennen Saarijärveä Pajulahdentien kohdalla. Keski-Suomen pelastuslaitoksen maakunnan päällikköpäivystäjän mukaan junan kuljettaja ei ole loukkaantunut törmäyksessä ainakaan vakavasti, sillä hän pääsi itse veturista pois ja pystyi hälyttämään paikalle apua. Kyseisellä Jyväskylä–Haapajärvi-radalla ei liiku henkilöliikennettä. Maakunnan päällikköpäivystäjä arvioi, että rata on poissa käytöstä todennäköisesti huomiseen asti, sillä VR:n omalla raivauskalustolla kestää useampia tunteja saapua paikalle. |
||||
|
|
19.11.2020 19:52 | Erkki Nuutio | ||
| Puiset jarrutönkät olivat yleisiä vaunuissa ja jopa vetureissa ainakin 1870 -luvulla ja, kuten kuva osoittaa, kelpasivat helppoon käyttöön vielä 1900-luvun alkuvuosina. Monissa vanhoissa valokuvissa näkyy juuri oheisen kuvan tyylisiä massivisia puutönkkiä. Höyryveturit Valtionrautateillä -kirjan sivun 85 tehdaskuvassa vuodelta 1868 näkyy B1:ssä sellainen. SVR 1862/1912 II s. 486 toteaa tönkkien olleen alkuvuosina puuta, mutta ei valitettavasti mainitse puulajia. Tönkkänä puu on hellä pyöränrenkaalle - ei kuluta sitä abrasiivisesti eikä synnytä kipinöitä, mitä valurauta tekee. Renkaan ulkokehän pitää olla sorvattu varsin sileäksi ja muodoltaan oikeaksi. Muuten renkaan kehä hioo tönkkää voimakkaasti. Voimakasta jarrutusta suurehkosta nopeudesta ei puutönkkä kestä, ja saattaa jopa tällöin syttyä palamaan. Jos hankaus ei ole rajua (hankausnopeus ja -paine), hiilettyy tönkän hankauspinta. Hiilettyneenä se ei kulu liian nopeasti ja on kitkakertoimeltaankin varsin sopiva (0.3...0.4:n luokkaa). Ajoneuvoissa ja levyjarrullisessa rautatiekalustossa pääasiallisesti käytettävät, fenolihartsista, lujitekuiduista ja erilaisista apuaineista puristuksen alaisena paistetut kitkapalat ovat yhtälailla melko helliä vastassa olevaa, useimmiten harmaavalurautaista jarrulevyä kohtaan. Ne yhtälailla hiilettyvät pinnaltaan, mutta kestävät jopa 4000 asteen lämpöpiikkejä (mikrosekuntien ajan vaihtelevissa kohdissa) ja lyhytaikaisesti kauttaaltaan jopa 800 asteen lämpötiloja. Ne eivät syty eivätkä sula, mutta ylikuumentunut jarrulevy voi hyvinkin sytyttää tai muuten tuhota ympäristönsä, kun jäähdyttävä viima poistuu pysähtymisen seurauksena. |
||||
|
19.11.2020 19:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin hyvä kuva tutusta asemasta. Inehmoisia vain toki saisi olla enemmänkin, mutta kauppakamarinulikoiden mielestä he vain toisivat hiekkaa vaunujen lattialle... | ||||
|
19.11.2020 19:14 | Miika Mutkala | ||
| Ilmeisesti iroitettuna aluskehyksestä, kun liinat vedettynä ympäri? | ||||
|
19.11.2020 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa päädyssä olevien emalinumeroiden sijoitus päätyikkunoiden yläpuolelle. Vinot eteiset mahdollistivat ainoastaan (enintään) nelinumeroisten päätynumeroiden sijoittamisen ovisyvennykseen. Eikä tapaa harrastettu ihan kaikissa puukorisissa virkavaunuissa. |
||||
|
|
19.11.2020 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aapo, tuona päivänä ajettiin junapari V10806/V10807, jolloin Dv12 2564 nouti Porvoosta EFi 22378:n Hyvinkäälle remonttiin Waltteri-junaa varten. Kuvat on näpännyt Jorma Toivonen 16.11.2010. Valitettavasti en hallitse keinoa löytää nimenomaisen kuvan järjestysnumeroa. |
||||
|
|
19.11.2020 18:54 | Mikko Ketolainen | ||
| Onkohan puita kaatunut raiteille Saarijärveltä hiukan pohjoiseen päin kunT3344 seisoi Julian mukaan ensin kohdassa josta rata lähtee "nousemaan" 13 tien varresta kohti pohjoista, hetki sitten kun katsoin karttaa juna oli lähtenyt liikkeelle ja nyt se on taas pysähdyksissä hiukan ennen tuloa 13 tien varteen. Saarijärven kohdalla lukee T302 Rata (ratarakenne): Ratarikko / este radalla, vika ratarakenteessa. Nyt se onkin päässyt jatkamaan matkaansa. Tosin eipä päässyt pitkälle, näkyy seisovan kartan mukaan Saarijärven eteläpuolella hiukan ennen tasoristeystä nimeltä Kuhno. Ratakilometri on kartan mukaan 449. | ||||
|
|
19.11.2020 18:50 | Juha Autio | ||
| Millaisia lippuja myytiin lepo- tai retkeilyvaunuihin? Olivatko vaunut makuu- vai istumavaunuja? Millä rataosilla ne olivat käytössä? En koskaan matkustanut näissä vaunuissa, eikä muistissa ole yhtään näköhavaintoa. | ||||
|
|
19.11.2020 18:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen nähnyt Turun konepajalla piirustuksen uudemmista kalkkivaunukolmioista, että kyllä piirustus oli olemassa (lieneekö enää?). Sen mukaan kolmion kateettien pituus oli 700 mm. Olen tämän maininnut jo jossain aiemmassa kommentissani. |
||||
|
|
19.11.2020 18:02 | Aapo Niemelä | ||
| Ihana tunnelma tässä otoksessa, moni asia on just kohdillaan. Mikä mahtaa olla syy tälle epätavalliselle vierailulle? | ||||
|
19.11.2020 17:46 | Tommi K Hakala | ||
| Itsenäisyydenkadun ja Tammelan puistokadun risteyksessä on kyllä mielenkiintoinen ja varmasti rytinöitä aiheuttava systeemi, kun ratikan kiskot menevät viistoon kadun reunasta keskelle. Saapas nähdä, miten homma toimii. | ||||
|
|
19.11.2020 17:46 | Juha Metsäpelto | ||
| Tuosta lähes heti kuvan vasemmalta puolen on ainakin 1989 kartan mukaan mennyt toinen tasoristeys viljavarastolle. Koskas tämä on purettu / mikä taho oli radan viimeinen käyttäjä? Aika paljon tehdasraiteita tuolla alueella. | ||||
|
19.11.2020 17:43 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuva.Olen myös nähnyt filminpätkän jossa vastaavanlainen veturi jonka toomi on taaempana ja siinä myös soittokello ja hiilipiippu 4:n ? Olisikö piippu voitu vaihtaa eri yksilöiden välillä tai sitten niitä on ollut vähintään kahdessa.Edellämainittu filmi loytyy osoitteesta Elävä Arkisto (Karkkila-kauppala rautatehtaan varjossa) kohta 12,31 min.Sieltä löytyy nyös tätä edeltävänä muita kapsuja tehtaan raiteistolla. | ||||
|
|
19.11.2020 17:16 | Petri Soronen | ||
| Minnepäin tuo pylväs kuorma lienee menossa. Täällä Kainuussa on kuluvana vuonna nostettu pystyyn varmaan toistatuhatta pylvästä. | ||||
|
|
19.11.2020 17:12 | Tuomas Pätäri | ||
| Nämä ovat komeita maisemia, mutta enempi tavaraliikennettä seuraavalle turhan vähäliikenteisiä... | ||||
|
19.11.2020 17:10 | Tuomas Pätäri | ||
| Hieno kuva - runko voisi olla kuin Vainikkalan ja Kouvolan väliltä, mutta suomalaisia komeammat veturit tässä on! Ulkomaan matkailu on ollut tänä vuonna hieman vaikeaa, mutta Latviahan oli yksi "sallituimmista" paikoista (itse tyydyin yhteen Tallinnan käyntiin). | ||||
|
19.11.2020 17:05 | Tuomas Pätäri | ||
| Tämä joo menee vähän hankalaan aikaan normaalisti, hyvä bongaus kun olet päässyt valossa kuvaamaan. | ||||
|
|
19.11.2020 15:41 | Jouni Hytönen | ||
| Tällä kiskoja pitkin ajelu on varmastikin yhtä hauskaa kuin raitiovaunua korvaavan bussin ajaminen. Bussi ei laske kiskopyöriä raiteelle, joten se ei varmasti muutu raitiovaunuksi, jota on muun liikenteen väistettävä. :) Paikka paikoin Helsinginkin raitiotieverkolla on kohtia, joissa raitiotie siirtyy omalta kaistalta muun liikenteen sekaan ja on syytä olla tarkkana. | ||||
|
19.11.2020 15:34 | Tapio Keränen | ||
| Kas-sarjan vaunuhan se on. | ||||
|
|
19.11.2020 15:22 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko Saksassa tehty Kn vaunusta muutettu Kas? | ||||
|
|
19.11.2020 14:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Kl n:o 5/55. 3 kertoo valkeista yläkulmista aikomuksena: "...muutetaan vanhat Gd-vaunut, jotka kuuluvat sarjaan 44 241--47 565, kalkinkuljetusvaunuiksi. Näiden vaunujen sarjamerkiksi tulee Gdt ja vaunujen yläkulmat maalataan valkoisiksi.". Varsinaista käskyä ja piirustuksia en ole vielä(kään) löytänyt. Ilmeisesti myös Gt-kalkkivaunuissa oli loppuaikoina valkeita yläkulmakolmiota (ks. https://vaunut.org/kuva/22480 ). Tulivatko ne vasta Gdt-vaunujen kolmioiden myötä? Vuoden 1949 merkintätavassa Gt-kalkkivaunujen merki oli vielä tässäkin kuvassa näkyvät seinien pienet valkeat kolmiot. |
||||
|
|
19.11.2020 14:16 | Jorma Rauhala | ||
| Työkoneet eivät välttämättä ole "raitiovaunuja". Esimerkiksi kun vuonna 1973 Helsinkiin tuli ensimmäiset Valmetin nivelraitiovaunut, niissä oli uutuutena kaksilamppuiset valot edessä ja takana. Voimassaollut asetus määräsi ja salli kuitenkin raitiovaunulle vain yhden valon vaunun keskiviivalle. HKL joutui lisäämään keskimmäisen valon koeajoliikenteeseen erään tehdyn kyselyn jälkeen, ja asetus muutettiinkin kiiruulla ennen vaunutyypin joulukuista liikenteenaloitusta. Samaan aikaan Oikeuskanslerille tehdyn kyselyn vastauksessa ilmeni (jotta liikennöitsijä ei olisi toiminut takautuvasti väärin), että HKL:lle jo 1950-luvun alussa hankitut kaksilamppuiset Schörlingin hiomaraitiovaunut eivät olleetkaan oikeita raitiovaunuja vaan vain "työkoneita" ja työkoneisiin ei sovelleta raitiovaunujen valomääräyksiä. Toisaalta asetuksen muututtua 1973, niitä pystyi kutsumaan edelleen myös raitiovaunuiksi, joita ne eivät takautuvasti olleetkaan olleet edeltäneinä 20 vuotena. Vaikka olivatkin... Eli kaikki mitkä liikkuvat raitiotiellä, eivät välttämättä ole raitiovaunuja, voi olla työkoneitakin. Tuo Unimog kulkiessaan valtion radoilla, silloin se saattaa olla liikkeissään etuoikeutettu maantien tasoristeyksessä kohtaamansa toisen Unimogin kanssa rautateistä määrättyjen asetuksien ja lakien perusteella, mutta raitiotiellä kulkiessaan ne asetukset eivät ole voimassa ja sen on syytä varautua väistämään, koskapa se ei ole raitiovaunu. |
||||
|
19.11.2020 13:54 | Lari Åhman | ||
| Jimi: Kyllä se on vesitorni. Pitkään etsin sitä satelliittikuvista ja aivan väärältä puolen rataa :D Niitä on kaksi tuossa kolmioraiteen väliin jäävän hautausmaan reunalla. | ||||
|
19.11.2020 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21919 vuodelta 1959 oli entinen Ci 2335 vuodelta 1956, oltuaan sitä ennen Ci 2231 vuodelta 1915. Ci 2231 oli jossain vaiheessa alennettu II luokan vaunuksi litteralle Di, jolloin numeromuutos 2335:ksikin tehtiin. Valitettavasti en ollut löytänyt tietoa siitä, milloin "luokanalennus" tehtiin. Kuitenkin, II luokan vaunut sitten taas ylenivät 1. luokan vaunuiksi suuressa "luokkataistelussa" kesäkuussa 1956. |
||||
|
|
19.11.2020 13:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio, seuraavat Eim-vaunujen aluskenykset muutettiin Oe-vaunuiksi: (muutostyöt tehty siinä vuoden 1970 tienoilla) Oe 71'916 ex Eim 21907 m/1955, ex Ci 2243 m/1932, Oe 71'928 vuodelta 1970 ex Eim 21902 m/1955 ex Ci 2246 m/1932, Oe 71'966 vuodelta 1970 ex Eim 21904 m/1955 ex Ci 2250 m/1932 ja Oe 71'968 vuodelta 1970 ex Eim 21901 m/1955 ex Ci 2245 m/1932. Sekä Gfot-autojenkuljetusvaunujen kuormausvaunut: (muutostyöt tehty noin vuonna 1975) XOe 070003 ex Eim 21910, XOe 070004 ex Eim 21905, XOe 070005 ex Eim 21906 ja XOe 070007 ex Eim 21909. Minkiön majoitusvaunukorit on 21915 ja 21917. |
||||
|
|
19.11.2020 12:55 | Teppo Niemi | ||
| Jos olen aikaisemmin kirjoittanut erääseen toiseen kuvaan numeron oikein, niin tuo ei ole menossa Humppilaan. ja noista Museorautatien vaunuista löytyy kuviakin, joista numerot selviää: https://vaunut.org/kuva/126073 ja https://vaunut.org/kuva/126070 |
||||
|
19.11.2020 12:46 | Teppo Niemi | ||
| Vaihde numero 6 syntymässä Vaasan kaupungin lahjoittamista raidetarpeista. Pääosa näistä oli peräisin Vaasalandian alueella sijainneesta kaupungin raidetarvikevarastosta. Vaihteen tärkeimmät osat taitavat olla peräisin Vaasan radan rakentamisen ajoilta. | ||||
|
19.11.2020 11:35 | Rasmus Viirre | ||
| No on kyllä! | ||||
|
|
19.11.2020 11:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko matkan määränpää kenties Humppila? | ||||
|
19.11.2020 11:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyltissä lukee Ladugården eli navetta. Toisaalta Haagassa oli siihen aikaan raitiotien suuntaan poikittain päätepysäkille vievä Karja-Kartanontie/Ladugårdsvägen -niminen katu, nykyisin se tunnetaan Vesperitienä. Kääntösilmukkaaa ei 1918 vielä ollut, se tuli vasta 2. maailmansodan jälkeen, jos vanhoja kaupungin orto-ilmakuvia uskoo. | ||||