Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.11.2020 11:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyltissä lukee Ladugården eli navetta. Toisaalta Haagassa oli siihen aikaan raitiotien suuntaan poikittain päätepysäkille vievä Karja-Kartanontie/Ladugårdsvägen -niminen katu, nykyisin se tunnetaan Vesperitienä. Kääntösilmukkaaa ei 1918 vielä ollut, se tuli vasta 2. maailmansodan jälkeen, jos vanhoja kaupungin orto-ilmakuvia uskoo. | ||||
|
Kuvasarja: Lepo- ja retkeilyvaunu Eim |
19.11.2020 11:09 | Petri Nummijoki | ||
| Turistin mukaan näihin myytiin paikkoja nais-, mies- ja perheosastoihin. Toisaalta lepovaunut toimivat ainakin alkuaikoina osan matkaa päivävaunuina. Helsingistä Ouluun mentäessä vaunu saattoi olla päiväosastona esim. Helsinki-Riihimäki ja Ylivieska-Oulu sekä makuuosastona Riihimäki-Ylivieska. Olettaisin, että päiväosastona toimiessaan vaunuun sai mennä tavallisellakin lipulla. Kai lepovaunujen yksi ajatus olikin, että näin saataisiin yöjuniin lisää päiväpaikkoja toisaalta Helsinki-Riihimäki-osuudelle, jossa paikallisliikenteen matkustajia kulki pikajunissakin ennen sähköjunien aikaa sekä myös niille reitin viimeisille osuuksille, joissa jouduttiin keveiden kiskojen vuoksi ajamaan Hv-höyryvetureilla eikä vaunuja voinut sen vuoksi olla kovin paljon. | ||||
|
19.11.2020 10:41 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos kaima näistä tarkoista siirtotiedoista! Nämä ovat oikein mielenkiintoisia tietoja ja ne kuvaavat myös logistiikkaan liittyviä haasteita. | ||||
|
19.11.2020 10:03 | Jouko Tapani | ||
| Alkaa vetureita olla tarpeeksi liikenteessä että riittää jo idän suuntaankin. Muistaakseni ic5/12 suunniteltu ti,ke,to ja la. | ||||
|
|
19.11.2020 09:51 | Joonas Pio | ||
| IC 5/12 -kierrossa on ollut melko vakituiseen viime aikoina Sr3. Ovatkohan Sr2:t vähissä, vai onko tämä ihan suunniteltua? | ||||
|
19.11.2020 08:57 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuossa Jimille vielä hieman dokumentaatiota Alexin kertomasta muutoksesta: https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/1956%20VR%20vaunujen%20sarjamerkkimuutos.pdf | ||||
|
19.11.2020 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä, Onpahan eräskin tuntemani rautatieharrastaja matkustanut kouluretkellä 1970-luvulla Helsinki - Kajaani - Helsinki. Vieläköhän hänellä on kaitafilmi matkasta tallella? Samoin sotilaskuljetuksissa (upseerien vaunuina) näitä käytettiin. |
||||
|
|
18.11.2020 23:08 | Hannu Lehikoinen | ||
| Veturi ei kulkenut lavetilla metriäkään: Kaksoisraideleveyden halliin 1435 mm -päästä sisälle, nostopukeille, telien vaihto ja sen jälkeen 1520 mm -päästä ulos. Hallissa ja vähän matkaa sen ulkopuolella on siis leveä raideleveys, jossa ohjurit kiskojen välissä kapeamman raideleyden pyöräkertoja ohjaamassa - molempien raideleveyksien kalustolla voi ajaa samalla raiteella lyhyellä matkalla. Sama tilanne on esimerkiksi varikon vaakahallissa. Ukrainalaisveturi järjestettiin etummaiseksi molempiin suuntiin koeajolla ja siinä oli paikallinen kuljettaja. Dr18:aa käytti suomalaiskuljettaja. Veturi tuli aiempien vetureiden tapaan Ukrainan, Valko-Venäjän ja Venäjän kautta. Se ei käynyt EU:n alueella Slovakiasta lähdön ja Vainikkalaan tulon välillä. Byrokratia pääsi puraisemaan ennen kuljetusta ja se viivästytti lähtöä, mutta lopulta veturi tuli alle kahdessa viikossa Haniskasta Vainikkalaan. |
||||
|
18.11.2020 23:01 | Jorma Toivonen | ||
| Kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota oikealla olevan vaunun varsin muhkeisiin jarrulosseihin (puiset?). | ||||
|
|
18.11.2020 22:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kyllähän Ukrainasta yhäkin tavarajunia Venäjälle kulkee. | ||||
|
|
18.11.2020 22:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Millaista retkeilyä näillä käytännössä harrastettiin? Pystyikö näihin vaunuihin sijoittamaan esimerkiksi tilausmatkojen ryhmiä? | ||||
|
18.11.2020 22:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Sattuu sitä muuallakin. https://www.railpictures.net/photo/411168/ | https://www.railpictures.net/photo/504679/ | ||||
|
|
18.11.2020 21:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Selvä juttu. Olivat vaan niin samankaltaisia :) | ||||
|
|
18.11.2020 21:08 | Alex Chudoba | ||
| Alunperin Ci-vaunut olivat 2200-sarjassa ja vuoden 1956 luokkamuutosten jälkeen jälkeen aiemmin Di-vaunuille varatussa 2300-sarjassa, joten ihan järkeviltä nuo mainitut numerot kuulostavat. | ||||
|
|
18.11.2020 21:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Esa, puhut sekä numerosta 2322 että 2233, onko se tarkoituksella vai kirjoitusvirhe? | ||||
|
18.11.2020 20:25 | Markku Naskali | ||
| Murheellinen kuvasarja, mutta onko torni jossain käytössä kun näyttää varsin hyväkuntoiselta? | ||||
|
18.11.2020 20:10 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä työkone muuttuu raidekulkuneuvoksi (lähinnä veturiksi) sillä hetkellä kun se on laskenut teräspyöränsä raitio- tai rautatiekiskoille. Sama koskee vastaavasti varusteluja kaivinkoneita ja muita himmeleitä. Vastaavasti tämänkin raidekulkuneuvon on noudatettava tällöin kyseisen raitiotien/rautatien liikennesääntöjä raideliikenteen etuoikeuksien (kuten väistämissäännöt) puitteissa. Jollei siis nimenomaisesti toisin määrätä rautateitä/raitioteitä koskevissa laeissa tai asetuksissa. |
||||
|
|
18.11.2020 19:59 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä kuva on mukana Helsingin valtausta koskevassa historiapläjäyksessä Latokartanoksi väitettynä seisakkeena: https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_valtaus | ||||
|
|
18.11.2020 18:12 | Reijo Salminen | ||
| Olisikohan tämä kuva jossain täällä jo ennastaan? En oikein osannut hakea oikeilla parametreillä mutta täällä oli näitä saksalaissolttujen kuvia 1918 useampia ja ettei tämäkin ollut keskustelun alaisena. Kuvahan on lavastettu, sekin oli jossain mainittuna. | ||||
|
Kuvasarja: Lepo- ja retkeilyvaunu Eim |
18.11.2020 18:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, tein yhden havainnon Vilppulassa 1977, jolloin sunnuntaijunassa P98 oli istumavaunujen jatkeeksi liitetty yksi Eim. Taisi olla tilausvaununa. P98 kulki Pieksämäeltä Haapamäen kautta Helsinkiin, kunnes Jämsän oikoradan valmistuttua kulku muutettiin sille. P98:ssa ei ollut 1. luokkaa, ainoastaan 2. luokan vaunuja. Sittemmin Tampereella näin pari Eim:ää seisomassa lähellä Oe-vaunujen lastauslaituria. Toinen muistaakseni oli 21917. Laituri sijaitsi asematalon eteläpuolella. |
||||
|
|
18.11.2020 17:49 | Arto Papunen | ||
| Voiko liittyä myös siihen että kuinka tavarajunien reitit menevät.. | ||||
|
18.11.2020 17:45 | Antti Grönroos | ||
| Tämän tasoristeyksen nimi oli Mechelininkatu | ||||
|
18.11.2020 17:28 | Antti Grönroos | ||
| Julius, Merisatama | ||||
|
18.11.2020 17:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21913, m/1959, ex 42-paikkainen Ci 2324 vuodelta 1956, oltuaan sitä ennen Ci 2238 mallia 1922. Alkuperäinen 2324 (Di-sarjaa), jossa oli ollut 56 paikkaa, lanterniinikatto ja pituus 18 680 mm, luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. Huomatkaa tuuletusikkunoiden ylänurkkien muoto: ovat alkuperäistä mallia, tiämmä. |
||||
|
18.11.2020 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kuva, kiitos Tapsa! Huomatkaa akustokotelojärjestelmä, päätyikkunat ja erilaiset käsijohteet oven vieressä. Tuo ylimenosuojussysteemi tuli puuvaunuihin siiloin kun ensimmäiset teräsvaunut (Tku knp-kielellä "Esslinkerit") tulivat käyttöön 1961. Saksalaiset kutsuvat systeemiä nimellä Gummiwülst-Übergang. |
||||
|
18.11.2020 16:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21916 vuodelta 1959, ex Ci 2332 vuodelta 1956, oltuaan sitä ennen Ci 2227 vuodelta 1915. Hylätty 1978. Vaunu oli jossain vaiheessa alennettu Di-sarjaan II luokan vaunuksi, jolloin numeroksi oli muutettu 2332, siis jo ennen vuotta 1956. Mitä siihen korimallivaihteluun tulee, niin ensimmäinen sarja, Ci n:ot 2226 - 2231, valmistunut vuonna 1915 oli paikkaluvulla 12/24. Seuraava sarja, samoin litteralla Ci valmistettiin vuonna 1922 (n:ot 2232 - 2241), oli paikkaluvultaan 8/30. Viimeinen Ci-hyttivaunusarja, n:ot 2242 - 2251 taasen oli paikkaluvultaan 8/33. Nämä paikat oli siis I / II luokan päiväosastoja. Toistan, tässä mainitut vaunut olivat hyttivaunuja. Lämmitys oli kahdessa ensimmäisessä sarjassa Laycock-höyrylämmitys ja valaistuksena Pintsch-painekaasuvalo. Viimeisessä sarjassa lämmityslaitoksena vesilämmitys höyryvastavirtajärjestelmällä. Vaunuissa 2242 - 2247 oli ollut keskusjunasähkövalaistus. Lopuissa (2248 - 2251) oli sähkövalaistus yksittäisjärjestelmällä. Mainittakoon, että vaunu 2229 hylättiin 1920, vaunu 2232 poistui 1952, samoin vaunu 2235. 2234 poistettiin sodan aikana 1942. 1949 hylkäyksen koki 2237. Ja sitten vaunua 2240 käytettiin vaunun DEi 2635 rakentamiseen vuonna 1942. |
||||
|
Kuvasarja: Lepo- ja retkeilyvaunu Eim |
18.11.2020 16:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaikea sanoa, nämä jäivät kuriositeetiksi VR:n vaunukalustosta. Ehkä VR kuvitteli 1950-luvulla että tilausliikenne ja halvemman kategorian yöjunakyyti oikein imaisisi matkustajia, mutta toisin ehkä kävi. Ehkä matkustajat kokivat ne liian askeetisiksi? Käytettiinkö näitä muuten päiväjunissa ollenkaan? Oliko VR:n lepovaunuissa mies-/nais hyttejä vai sekahytit kuten keski-Euroopan lepovaunuissa ja Neuvostoliiton 4 hengen makuuhyteissä? |
||||
|
18.11.2020 16:18 | Topi Lajunen | ||
| Ilmeisestin vain kunnan keskustaajama on Matarenki. Itse kunta on Ylitornion kunta. | ||||
|
|
18.11.2020 16:16 | Topi Lajunen | ||
| Seuraa spekulaatiota. Lait ja asetukset taitavat puhua erityisesti raitiovaunusta väistämissääntöjen yhteydessä. Työkonetta ei saane juridiseksi raitiovaunuksi asentamalla siihen kiskopyörät. | ||||
|
18.11.2020 16:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21912 vuodelta 1959 oli entinen Ci 2323 vuosimallia 1956. Alunperin vaunu valmistui Ci-vaunuksi n:o 2236 vuonna 1922. Se muutettiin virkatarveasuntovaunuksi BT 01373 vuonna 1980. Tapio, kuvausvuosi 1979 on siten aivan täysin mahdollinen. Sittemmin vaunulle kunnon laskettua annettiin uusi littera ja numero XT 01701. |
||||
|
|
18.11.2020 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21911 vuodelta 1959 oli entinen Ci 2322 vuodelta 1956. Vaunu vallmistui sarjan Ci numerolla 2233 vuonna 1922. Muutettiin virkatarvevaunuksi BT 01368 vuonna 1979. Vaunu sai vuonna 1988 uuden litteran XT, säilyttäen kuitenkin numeronsa. Numero 2322 oli tässä toisen kerran käytössä. Alkuperäinen 2322 oli ollut 56-paikkainen lanterniinivaunu, lyhyempää mallia (18 680 mm). |
||||
|
Kuvasarja: Lepo- ja retkeilyvaunu Eim |
18.11.2020 15:31 | Petri Nummijoki | ||
| Miten laajaa lepovaunujen käyttö oli? Aikataulussa näitä oli yleensä merkitty vain yhteen Oulun suunnan yöjunapariin eli periaatteessa normaali päivittäinen tarve oli 2 vaunua mutta esiintyikö lisävaunuja kesällä tai viikonloppuisin miten paljon, kun näitä kuitenkin rakennettiin parikymmentä? Tiedän, että näitä käytettiin tilausliikenteessä tai juhlapyhien lisäjunissa mutta tuntuu vähän erikoiselta, jos noinkin monta vaunua rakennettaisiin vain sitä varten, että käyttöä olisi tyyliin kymmenkunta kertaa vuodessa. | ||||
|
|
18.11.2020 14:39 | Juha Kutvonen | ||
| Ruotsin Övertorneå tunnetaan meillä myös nimellä Matarenki. | ||||
|
18.11.2020 14:05 | Aapo Niemelä | ||
| Mielenkiinnolla odotellaan mitä projektista tulee. :) | ||||
|
|
18.11.2020 14:03 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Likaava tavara' käsitteenä näkyy esim. v. 1957 painetussa kirjasessa 'Rautatieaapinen', tosin muodossa 'Likainen tavara (kalkki ym.)', Gdt-vaunun kuljetustarkoituksena. Vuoden 1957 vaunuluettelossa Gdt-vaunun laatu on 'Kalkki- ym. likaisen tavaran vaunuja'. Gt-vaunujen laatu samassa luettelossa on 'kalkkivaunuja'. Kirjasen 'Valtion rautateiden kuljetuskalusto, 1. Tavaravaunut' toisessa painoksessa vuodelta 1963 Gdt:n vaunulaji on 'kalkki- ym. likaavan tavaran vaunuja'. Käsite 'likaava tavara' lie siis syntynyt 1950-luvulla - ensin muodossa 'likainen tavara', sitten muodossa 'likaava tavara'. Olisiko termi syntynyt, kun Gd-vaunuja siirrettiin likaavan tavaran kuljetukseen ja niille annettiin littera Gdt? Mutta sehän ei vielä kerro milloin likaavan tavaran ylänurkkakolmiot tulivat käyttöön. |
||||
|
18.11.2020 13:25 | Tero Korkeakoski | ||
| Oho, jossain vielä uusitaan järjestelyratapihoja. | ||||
|
18.11.2020 13:17 | Heikki Jalonen | ||
| Ahaa. Ei se taida olla osa kuormaa. Arvaanpa, että jos voisimme mitata noiden maata vasten olevien klossien etäisyyden toisistaan, saisimme mitaksi noin 60 tuumaa... Kyseessä lienee pysäytyskenkäpari, kuvassa joutilaana radan vieressä. Kotimaista kirvesmiestaitoa, ehkä ihan paikallisesti improvisoitu. | ||||
|
|
18.11.2020 13:14 | Miko Ojala | ||
| 1096 pitäisi olla ajokunnossa 2021 keväällä, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. | ||||
|
|
18.11.2020 13:00 | Timo Salo | ||
| Yritin hakea: Puuvaunut + Eim + vaunun sisätila, muttei löytynyt mitään. Teinkö taas jonkun hakuvirheen, vai eikö ko. vaunusta ole sisäkuvaa? | ||||
|
|
18.11.2020 09:07 | Simo Virtanen | ||
| Tuo ei vastaa siihen, että onko tälle annettava esteetön kulku vaiko ei. Riippuuko teräspyörien asennosta? | ||||
|
|
18.11.2020 08:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Oikeanpuoleisten vaunujen väli: Tarkoitan vinoa ja vaakasuoraa tankoa, tms. jotka näyttävät olevan vaunujen välissä. Tarkemmin katsoen vaakasuoran tangon alla näyttää olevan kaksi tiiliskiveä, parrunpätkää tms. mahdollisesti pitämässä tankoa irti maasta. Niinpä tangot lienevätkin vaunujen takana, niinkuin Tapio jo olettikin. Olisiko osa lastista vielä lastaamatta... |
||||
|
|
18.11.2020 08:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Nuo kalkkivaunujen pienet valkeat kolmiot olivat mukana vielä vuoden 1949 määräyksessä Ktt 339, 'Katettujen tavaravaunujen merkintätavan muuttaminen', 22.3.1949. Tosin enää vain yhtenä kolmiona per sivu. Mutta milloin ne korvattiin likaavan tavaran suurilla ylänurkkakolmioilla? Resiinan litteraluettelosta näkyykin puuttuvan t-litteran alkuperäinen ja vuosikymmeniä käytössä ollut merkitys 'kalkkivaunu'. http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/65 Nämä samat vaunut näkyvät myös toisessa Maconin ottamassa kuvassa: https://vaunut.org/kuva/129932 |
||||
|
18.11.2020 07:56 | Kari Haapakangas | ||
| Nuo puukaiteet nyt ovat niin naurettavan helpot, että varmasti. | ||||
|
|
18.11.2020 07:41 | Raimo Harju | ||
| Kunhan ei vaan (pikkuvipeltäjille) tulis mieleen kiipeillä kaiteelle. | ||||
|
18.11.2020 01:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Onnistuin istuttamaan näkyvän nimikyltin myös tähän kokokuvaan asemasta, itse asiassa niinkin hyvin että päätin vaihtaa kuvan! Eroa ei uskoisi jos ei tietäisi! | ||||
|
|
18.11.2020 00:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Tein iltapuhteena GIMPillä rekonstruktion tuosta haalenneesta nimikyltistä! https://flic.kr/p/2k7FSkL | ||||
|
|
18.11.2020 00:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuossa vaiheessa veturi on vielä CZ Lokon omaisuutta, eli kuljettaja lienee CZ Lokon. Veturit tuodaan hinaamalla tavarajuniin liitettyinä Ukrainan, Valko-Venäjän, Latvian ja Venäjän kautta. Reitin varrella esim. L'vivin ja Riian keskusasemat Ukrainassa ja Latviassa, sekä pieni palanen kaakkoista Viroa. Kiinnostaisi tietää, miksi on haluttu minimoida Venäjän kautta kuljettava matka. | ||||
|
17.11.2020 23:48 | Miitre Timonen | ||
| Maanantaina 23.11. on kulussa MV 11993 Turusta Lahteen. Vaikuttaisi viimeisten sinisten matkalta romutukseen. | ||||
|
17.11.2020 21:54 | Juhani Pirttilahti | ||
| Noista vuosista on tuota MANnin ruiskutuksen säätöä vähän tarkennettu. :) | ||||
|
17.11.2020 21:23 | Reino Kalliomäki | ||
| Makoisa kuva! Vain viitosessa on pieni nokikaapin ovi. Nelosessa toomikin on yhtä rengasta taaempana. Kukkaloisto ja auringon korkeus aamupäiväksi vihjaavat kesästä. Koivun ylälehdet näyttävät harvoilta vastavalossa, erityisesti, jos olisi tuultakin. | ||||
|
|
17.11.2020 21:17 | Jimi Lappalainen | ||
| XPA-134 Mercedes-Benz Unimog | Ajoneuvoryhmä: Auton alustalle rakennettu työkone | Käyttöönottopäivä: 17.4.2020 | Tyyppinimi: NKS-L-UGE-453 | Käyttö: Vuokraus ilman kuljettajaa | Iskutilavuus: 5 132 cm3 |
||||