Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.11.2020 08:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Helpoiten kuvia Om-vaunuista löytyy litterahaulla: https://vaunut.org/kuvat/?tt=11&i1=Om K13-telistä voi yrittää löytää kuvia kuvatekstihaulla: https://vaunut.org/kuvat/?t=K13 kommenttien tekstihaulla: https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&t=K13 |
||||
|
22.11.2020 06:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Sama paikka: https://tinyurl.com/y4feceef | ||||
|
22.11.2020 06:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Kai tuonkin laitoksen käy vielä kerran-pari vuodessa turvalaiteasentajat testaamassa. | ||||
|
21.11.2020 23:47 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Onko huru tarkoitus saada ajokuntoon? | ||||
|
21.11.2020 23:10 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Nytpä tuli päheää kuvaa tutusta maastosta. Kiitos tästä! | ||||
|
21.11.2020 23:09 | Tapio Keränen | ||
| Jos en aivan väärin muista, vaunut työnnettiin Tottolasta Saloon ja edelleen radanoikaisutyömaalle. | ||||
|
|
21.11.2020 22:51 | Henri Hovi | ||
| Sorat lienevät Tottolan kuopalta kun juna näyttäisi olevan tulossa lännestä? | ||||
|
|
21.11.2020 21:21 | Ossi Rosten | ||
| Luulisi tuon toimivan virtapiirillä, eli reilu 1,5m johdonpätkällä :) (nyt uskaltanee jo tunnustaa että pentuna, kauan sitten, tuli useampaankin kertaan puomit laskettua..) | ||||
|
21.11.2020 21:17 | Reijo Salminen | ||
| Täällä oli komentti valupyöristä jokin aika sitten. Ei ollut ihan niin helppoa sekään kuin Strömsössä, kelaa kommentteja taaksepäin niin jostain se löytyy. | ||||
|
|
21.11.2020 21:12 | Reijo Salminen | ||
| Mitenköhän tuosta saisi kuvan että puomit alhaalla ja punavaloja? | ||||
|
|
21.11.2020 20:54 | Juhani Pirttilahti | ||
| Loppuikos Hyvinkään tavaraliikenne 2012? Sen jälkeen lie ollut hyvin hiljaista. | ||||
|
|
21.11.2020 19:54 | Veeti Heino | ||
| Ihme, ettei tota edea sammuteta. Millonkahan tossa on viimeksi ajettu junalla? | ||||
|
|
21.11.2020 18:24 | Markku Naskali | ||
| Terminologia sikseen, mutta mitkä olivat hyödyt ja haitat? Veikkaan että paino ja valmistustekniikka vaikuttivat molempiin suuntiin? | ||||
|
|
21.11.2020 16:07 | Teppo Niemi | ||
| Kuvia Om vaunusta löytyy esim. https://vaunut.org/kuva/100015 , https://vaunut.org/kuva/39395 . K13 telistä löytyy kuva esim. https://vaunut.org/kuva/21810 |
||||
|
|
21.11.2020 15:46 | Jaakko Keränen | ||
| Om-vaunussa oli K13-teli, akseliväli 1800 mm. | ||||
|
21.11.2020 14:42 | Jari Kuusinen | ||
| Sama paikka syyskuussa 2011 Googlen kuvausauton dokumentoimana: http://dy.fi/igw | ||||
|
21.11.2020 13:44 | Reijo Salminen | ||
| Joo katsoin tuota pilttuuta 44, siellähän taitaa olla toinen Dr20. | ||||
|
|
21.11.2020 13:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Pilttuussa 45 ei ole mitään veturia. | ||||
|
|
21.11.2020 13:11 | Reijo Salminen | ||
| Mikäs tuolla Dr20 oikeanpuoleisessa pilttuussa on? Dr18? | ||||
|
21.11.2020 12:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuon Kl 5/55. 3:n tietoineen mainitsin jo tuolla edellä 19.11.2020 klo 14.51. Metsastän siis tietoa, milloin ja millä käskykirjeellä tms. valkeat yläkulmakolmiot määrättiin noihin Gdt-vaunuihin ja milloin ja millä käskykirjeellä tms. Gt-vaunuihin. |
||||
|
|
21.11.2020 12:34 | Oula Ahlholm | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
21.11.2020 12:09 | Antti Grönroos | ||
| https://vaunut.org/kuva/142109?liikp1=2772&liikp2=1451 | ||||
|
|
21.11.2020 12:00 | Ilkka Hovi | ||
| OK korjattu. Alkuperäisessä diassa näkyy talonnumero olevan 8. | ||||
|
21.11.2020 11:32 | Simo Virtanen | ||
| Tuo on varmaan rahalliselta arvoltaan arvokkaimpia ellei peräti arvokkain Suomessa liikkuva juna. | ||||
|
|
21.11.2020 11:07 | Petri Sallinen | ||
| Käskylehti nro 5/1955 käsitteli kalkin kuljettamista. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12690.0 Kalkkia kuljettiin myös kalkkivaunuiksi nimetyissä Gl-sarjan vaunuissa, jotka olivat muunnosvaunuja korkealaitaisista Ha-sarjan avovaunuista. Vaunuun rakennettiin sivulle kääntyvä kate. |
||||
|
|
21.11.2020 10:52 | Jorma Toivonen | ||
| Paikka on kyllä nousu Kyrönsalmen sillalle, mutta ei keskustasta päin. Tie nousee tässä Pääskylahden suunnasta. SKS |
||||
|
21.11.2020 10:39 | Jouko Vieri | ||
| Minäkin olen jouko tapani | ||||
|
21.11.2020 09:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Soodakatti 5 kuulostaa kissarobotilta :) | ||||
|
20.11.2020 23:50 | Tapio Keränen | ||
| Valmistusvuosi lienee ollut aikaisemmin. Todennäköisesti vaunu on siirretty Suomen liikenteeseen 1938 ja muutettu leveäraiteiseksi. | ||||
|
20.11.2020 21:48 | Martti Vuorikoski | ||
| Ihailatavaa historiaa. Kiitos. | ||||
|
20.11.2020 20:48 | Antti Grönroos | ||
| Joensuussa näköjään on lähijunia | ||||
|
20.11.2020 20:47 | Heikki Jalonen | ||
| Hups. Suunnistusvirhe ja suoraan jäävuoreen. Poks. Korjaan: kameran objektiivi siis katsoo noin suuntaan "Luode" eli kompassisuunta 315. Rata tuossa kohdassa kulki (ja kulkee edelleenkin) noin lounas-koillinen-suuntaisesti. Kuvan varjot kertovat siten, että kuva on otettu noin puolen päivän tietämillä. | ||||
|
|
20.11.2020 20:40 | Antti Grönroos | ||
| On tämä Punkaharjuntie | ||||
|
|
20.11.2020 20:33 | Lasse Hinkkanen | ||
| Liittyykö aavekippari jotenkin tuohon aavejuna-asiaan? | ||||
|
|
20.11.2020 20:18 | Tapio Keränen | ||
| Pinnapyörät ovat edellenkin yleisiä polkupyörissä. Rautatievaunuiisa käytettiin puolapyöriä sekä vanhempia tähtipuolapyörä https://vaunut.org/kuva/14341?t=t%25C3%25A4htipuola sekaisin eri vaunutyypeissä, varsinkin vanhemmissa tavaravaunusarjoissa. Puukorisissa matkustajavaunuissakin näki silloin tällöin puolapyöriä jossakin pyöräkerrassa. Puolapyörien esiintyminen väheni uusien vaunujen myötä. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä ne taisivat kadota kaupallisesta liikenteestä. Viimeiset puolapyörävaunut taisivat olla 12-akseliset suurkuormavaunut, joissa kaikki pyöräkerrat olivat sellaisia. | ||||
|
|
20.11.2020 19:44 | Erkki Nuutio | ||
| Ratainsinööri (sittemmin Helngin ratajakson päällikkö) Väinö Rankan patentoitu keksintö noin sadan vuoden takaa. Keksinnön syntyhistoriaa ja patentoinnin herättämää vastahankaa on kuvattu Rankan muistelmakirjassa Kisko kävelee (WSOY, 1949, 152 s.). | ||||
|
|
20.11.2020 19:02 | Teemu Saukkonen | ||
| Jotain kapean liinan näköistä niissä on, liekö jokin rautapanta tms? Joka vaunussa muutama. | ||||
|
20.11.2020 18:53 | Tero Korkeakoski | ||
| Kokkolassa on muuten aika pieni ratapiha siihen nähden miten paljon siellä on liikennettä. Tosin taitaa Ykspihlajan liikenne olla paljolti vain läpikulkua nykyään. | ||||
|
|
20.11.2020 18:26 | Markku Naskali | ||
| "Pinnapyörät". Olivatko yleisiä noihin aikoihin? | ||||
|
|
20.11.2020 18:11 | Heikki Jalonen | ||
| Muutama kuva ja muu asia tarkasteltu, lisätietoja löydetty. Täsmennetään paikkaa ja kuvan ottosuuntaa: takana vanhan kokoomakoneen (sellunkuivauskone 1) halli, mutta kuvaussuunta on noin koillista kohti. Tuo matalampi sivulaiva oli etelän-kaakon suunnalla eikä salmen puolella. Veturin höyrynlatauspaikka (ainakin vuoden 1960 laajennusten jälkeen, kuten tilanne on kuvassa 23984) sijaitsee tästä katsottuna ehkä noin 150 metriä veturin takapään (hytti) suuntaan. Kuvausajankohta: kuvan valoisuudesta/varjojen puutteesta päätellen, tuo kuva lienee otettu ennen uuden valkaisun valmistumista (1960) eli selvästi 1950-luvun puolella. Uudet rakennukset, säiliöt ja putkisillat muuttivat tuon kuvauspaikan jokseenkin kuilumaiseksi tunneliksi. Aurinko ei tuohon kohtaan enää pahemmin paistanut. Lähteenä: Nuottasaaresta Wall Streetille / Oulun Metsäteollisuus kauppahuoneista Stora Ensoon / Sakari Virtanen / Stora Enso / 2003 |
||||
|
|
20.11.2020 17:46 | Heikki Jalonen | ||
| Hieman viipeellä (9 vuotta ja rapiat vain): veturin takana näkyy ison tiilipiipun (noin 130 m) alaosaa, pyöreä tiilimuuraus. Taaempana soodakatti 5:n rakennuksen seinää. Lisätään tämä tieto tänne, koska kuvalla tuore linkitys. |
||||
|
|
20.11.2020 17:27 | Markku Naskali | ||
| Aavejuna on tosi tuttu nimitys noin 50 luvulta. Kotikylässäni asui useita rautatieläisiä ja niistä aavejunista puhuttiin. Ajattelin silloin, että ne olivat joitain aikataujen tuntemattomia kulkijoita. Useden onnettomuuksien yhteydessä termi tosiaan tuli esille. | ||||
|
20.11.2020 16:45 | Ilkka Hovi | ||
| Huomasin kuvassa vaihdonkielto-opastimen vasemmalla puolella on Hyvinkään VR vesitorni. Kuvassa ei ole varjoja ja takana oleva pyöreä puu on vaalea, tulee mieleen pihan vaahtera jonka keltaiset lehdet aiheuttavat toimintaa syksyaikaan. Olisiko kuitenkin syksy ? | ||||
|
Kuvasarja: Lepo- ja retkeilyvaunu Eim |
20.11.2020 16:41 | Pave Saarinen | ||
| Lepovaunuja käytettiin muistini mukaan Lapin hiihtosesongin aikaan pohjoisen junissa, ehkä myös syksyllä. Ne sopivat rymyporukalle. Muun muassa rautatieläisten muksut kävivät hiihtämässä Pyhätunturilla. | ||||
|
20.11.2020 16:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21915 vuodelta 1959 oli entinen Ci 2326 vuosimallia 1956. Sitä ennen se oli Ci 2241 vuodelta 1922. Eim hylättiin 1980. Ci-vaununa 2326 ollessaan siinä ilmoitettiin olevan Pintsch - höyrylämmitys, sähkövalaistus ja 42 istumapaikkaa. |
||||
|
|
20.11.2020 16:29 | Petri Sallinen | ||
| Samasta koneesta näyttäisi täälläkin olevan kuvia. Suomen teollisuusradat -sivustolla "naamassa" on myös hieno kuvasarja. Taisi olla jossain vanhassa Resiina-lehdessäkin juttua veturista. https://vaunut.org/kuva/98737?t=Henschel https://vaunut.org/kuva/98730?t=Henschel https://vaunut.org/kuva/23984?t=Henschel https://vaunut.org/kuva/87396?t=Henschel |
||||
|
|
20.11.2020 16:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni VR:n historiikissa 1937 - 1962 kerrotaan konduktöörittömien tavarajunien käytöstä jo toisen maailmansodan aikana. Käytäntöä jatkettiin edelleen 1950-luvullakin ja tällaisista junista käytettiin nimitystä "aavejuna". Jokunen onnettomuus aiheutti kiivastakin keskustelua lehdistössä, koskien juuri aavejunia. Asiaa selvittää omalta kannaltaan konduktööri Johannes Mälkönen kirjassaan "Viimeisellä rajalla". Mälkönen muuten oli Kuurilan onnettomuuden toisen osapuolen, Tornion pikajunan P64 johtava konduktööri. Suosittelen kirjaa! Katsastakaapa sivustoa "Antikvaari.fi" edes pilan päiten. |
||||
|
|
20.11.2020 15:43 | Heikki Jalonen | ||
| Hyvä kysymys Sepolta! Veturi näyttää kuvassa erittäin siistiltä ja hoidetulta, suorastaan poikkeuksellisen hyvin hoidetulta ollakseen teollisuusveturi. Mutta, muutama kolhukin jo löytyy: etukaavelin pintapellissä ja sylinterin vuoripellissä. Ehkä se ei siis sittenkään ole aivan uusi tuossa kuvassa. Näin tämän masinan ensimmäistä kertaa joskus vuonna 1975, ennen keltamaalausta. Silloin se oli jo melko kuluneen ja likaisen näköinen, näytti silmissä hyvin tutun näköiseltä kun sitä vertasi VR:n viimeisten höyryaikojen vetureihin. Hyvä hoito saattoi ehkä riippua jonkun yksittäisen henkilön (esim. se vanhan koulun kunnossapitoinsinööri) panoksesta ja hoito huononi kun eläke alkoi. Toisekseen: taustalla oleva rakennus (olisin tunnistavinani sen kokoomakoneen halliksi) on varmasti alkuperäisiä tehtaan 1-vaiheen rakennuksia, vaiheen jonka harjannostajaiset pidettiin kesäkuussa 1937. Ylemmän katon reunalla näkyy jo melkoista tiilen rapautumaa. Tuskin tuollaista jälkeä olisi vastaanottovaiheessa muurareilta hyväksytty - kyllä siinä tehtaan raikkaat sulfaattihöyryt ja Oulun leppeä merisää ovat jo jonkin aikaa ehtineet tiilenpäätä pureskella... Jos tunnistukseni rakennuksen suhteen on oikea, kuvaaja seisoo Rommakonväylän rannan tuntumassa, kameran linssin katsellessa noin kaakon suuntaan. Nykyään tuota näkymää ei enää ole, uudet rakennukset peittävät ja tuo osa tehdasta on jo purettu jokunen vuoso sitten, samoihin aikoihin kuin vanha piippukin purettiin. Arvauksena voisi pistää, että kuvaaja on Uuno Laukka. Hän kuvasi paljon Nuottasaaressa vuosien 1945...63 välisinä aikoina, myöhemminkin kyllä. Tätä kuvaa ei kuitenkaan löydy Pohjois-Pohjanmaan Museon Laukka-kokoelmasta. |
||||
|
|
20.11.2020 15:15 | Juha Metsäpelto | ||
| Kiitos Jimi kuvista. V.1970 ilmakuvassa näkyy iso rakennus tuon "betonilaatan" kohdalla, kuvan https://www.vaunut.org/kuva/70247 mukaan halli/rakennus olisi palanut 85-86 tienoilla. Toisaalta viljasiilot ei vielä v. 1970 kuvassa näy. | ||||
|
20.11.2020 14:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| On joo. Raide 503 sille johtaneine vaihteineen on poistettu toukokuun aikana. | ||||
|
|
20.11.2020 14:58 | Seppo Rahja | ||
| Onko tuo vuosiluku oikein? Kuljettaja vaikuttaa kaverin isältä, mutta hän oli tuossa Henschelissä kuskina 25 vuotta 50-70-luvuilla. | ||||