|
|
17.11.2020 21:17 | Jimi Lappalainen | ||
| XPA-134 Mercedes-Benz Unimog | Ajoneuvoryhmä: Auton alustalle rakennettu työkone | Käyttöönottopäivä: 17.4.2020 | Tyyppinimi: NKS-L-UGE-453 | Käyttö: Vuokraus ilman kuljettajaa | Iskutilavuus: 5 132 cm3 |
||||
|
|
17.11.2020 21:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikös näitä lakritsoja ihan tarkoituksella kuvaajille jaettu :) | ||||
|
|
17.11.2020 21:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Voisiko olla, että siten saatiin nostovoima jaettua tasaisemmin eikä rasitettu irrotettavan päädyn rakennetta joka tällä tavoin kesti paremmin käyttöä? | ||||
|
|
17.11.2020 21:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Erikoista, että myöhemmin kolmiomerkintöjen paikka muuttui vaunun yläkulmiin. | ||||
|
|
17.11.2020 20:24 | Timo Salo | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=g01A22fy9JQ&list=RDCPtif_15xyo&index=30 | ||||
|
|
17.11.2020 19:54 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvän ja terveen näköinen koira. Hyvä kuva. | ||||
|
|
17.11.2020 19:33 | Aapo Niemelä | ||
| Miellyttävä pikkuveturi tuossa etualalla. Mahtaa olla aika vanha kampe, ainakin muotoilun perusteella? :) | ||||
|
|
17.11.2020 17:34 | Jouni Hytönen | ||
| Yksinäiset ylimääräiset moottorivaunut poikkeavat vielä päänumeroinnista siten, että numero on esimerkiksi 70100 tai 701-00. | ||||
|
|
17.11.2020 17:31 | Jouni Hytönen | ||
| 20xx-sarjan vaunut ovat lisävaunupareja, joita on rakennettu varsinaisten runkojen lisäksi vuosien varrella. Joskus vuonna 1972 on tehtaalta putkahtanut ulos vaunupari 2024-02 & 2024-03 eli moottorivaunun ja liitevaunun yhdistelmä. Ylimääräisiä ohjausvaunuja löytyy numeroavaruudesta 8xx ja 80xx. Ettei olisi liian helppoa, on rakennettu myös yksinäisiä ylimääräisiä moottorivaunuja 7xx-sarjaan. Numero on vuosien varrella kirjoitettu joko yhteen 202402 tai väliviivalla 2024-02. Joka tapauksessa se purkautuu osiin. Normaalissa kymmenvaunuisessa rungossa on ohjausvaunut 01 ja 09, moottorivaunut 02, 04, 06, 08 ja 10 sekä liitevaunut 03, 05 ja 07. Latviassa on muutettu välivaunuja 03, 05 ja 07 jälkikäteen ohjausvaunuiksi. | ||||
|
|
17.11.2020 17:07 | Marko Laine | ||
| No nyt on harvinainen kuva! Veturi on HKR 5 ja kuva joskus 1940-luvun puolivälin paikkeilla, koska molempien matkustajavaunujen lanterniinikatot on jo poistettu. | ||||
|
|
17.11.2020 16:55 | Jouni Hytönen | ||
| Tarkasti ottaen 2024-02, jossa 2024 on se varsinainen numero ja 02 kertoo kyseessä olevan moottorivaunu. | ||||
|
|
17.11.2020 15:59 | Ilkka Hovi | ||
| Miksei mutta tarvitaanko 4 lenkkiä ? | ||||
|
|
17.11.2020 14:23 | Mikko Herpman | ||
| Joo, populäärikulttuuri ja lukuisat leffat yms. ovat hehkuttaneet näitä junakeuloja. Ainoa joka oli henk. koht. vähänkään kiinnostavampi, oli jossan Cannonball rallissa ollut junakeula 911 Porchen moottorilla ;). Aivan varmasti katkaisee vähintään jalat tuommonen jos mihinkään törmää... Toki juu eipä ollut muutkaan -90 luvulle takaveto-pakut (toyota, datsun/nissan,Suzuki, ford) paljon parempia. Ehkäpä Mersut 50x, LauriTyyne Volkkari, Ducatot ja Jenkit joissa edes vähän nokkaa jalkojen edessä.. Kun ekan kerran tuli ajettua etuveto Transportterilla noiden jälkeen huomasi että oli maailma muuttunut ja samaa sitten seurasivat kutakuinkin kaikki valmistajat.. |
||||
|
|
17.11.2020 14:17 | Pasi Seljas | ||
| Eipä ollut 70-luvun ykköskoppasessa Hiacessakaan kyllä muuta kuin pelti ja vähän muovia suojana, ettei kinttujaan kastellut. | ||||
|
|
17.11.2020 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junakeulabussi oli Kalifornian hippien suurin suosikki kulkuneuvoksi aikoinaan 1960-luvulla. Siinä oli sama kone kuin kuplassa. Eräs työkaveri kertoi aikanaan kolaroineensa junakeulalla ja särkeneensä itseään siksi pahasti, että sen jälkeen kiersi kaikki pakut kaukaa. Pakujen korithan tunnetusti vielä 1990-luvulla olivat pelkkiä sääsuojia, vaikkakin jenkkipakut olivat vain "hiukan" tukevampia. Itselläni on ollut Lite-Ace m/1990 ja olen ajanut myös Transitilla, Mersun 508:lla ja Hiacella sekä työpaikan LT-volkkarilla. |
||||
|
|
17.11.2020 13:36 | Kari Haapakangas | ||
| Aika metka viritelmä tuon vasemmanpuoleisen rakennuksen oikeanpuoleisella parvekkeella. Jonkinlainen teltta. | ||||
|
|
17.11.2020 12:53 | Mikko Herpman | ||
| Ehkä olen liian nuori ymmärtämään nostalgiaa näissä takamoottorivolkkareissa.. Näistä vanhimmista ei ole kokemusta mutta ihan viimeisinkin turbo takamoottori transportteri oli kyllä aivan järkyttävä peli. Voimaton, kylmä, epäkäytännöllinen... Vasta kun tuli nämä etuveto transportterit nousivat muiden pakujen tasolle ja ohikin tuolloin. | ||||
|
|
17.11.2020 12:21 | Heikki Jalonen | ||
| Maukas kuvaherkku! Tässäpä tutkimista, kiitos. Oikeanpuoleisten vaunujen väli: tarkoitatko löysänä riippuvaa ruuvikytkintä vai varokytkintä, koukkupäistä ketjua? Tämä letka on melko varmaan vielä vaihtotyön suhteen "vaiheeessa", ei siis lopullinen kulkuun valmisteltu junarunko, siksi kaikenlaista löysää ja roikkuvaa. Vasemmanpuoleisessa vaunussa on varmasti pienen "siirrettävän" höyrykoneen osia/osat. Kattila on pystymallinen, melko varmasti Rapid-tyyppinen, laatikkomainen nokikaappi kattilan kyljessä näkyy selvästi. Sen oikealla puolella kattilan jalkarengas/pohjalaatta. SVR-merkin kohdalla pystyasennossa korkeahko, ylösalaisin olevaa Y-kirjainta muistuttava koneen runko, sen yläpäässä sylinteri ja luistikaappi paikallaan. Kampiakseli ja epäkeskot, samoin kuin kiertokanki ja luistitangot ovat varmasti paikallaan rungon sisäpuolella. Vauhtipyörä sen sijaan on irrallaan: se yltäisi vaunun lattian alapuolelle jos olisi kiinni koneessa. Lopullisessa asennuspaikassaan sille on tehty syvennys konehuoneen lattiaan. Puulaatikossa koneen muita, irrallisia osia ja varustimia. Kaiken päällä näkyy pitkänpuoleinen, kulmaan tehty putki. Juuri siitä voisi tehdä johtopäätöksen, mihin käyttöön tuo kone on ehkä tarkoitettu. Putki on varmasti päähöyryputki kattilasta koneeseen. Kattila voidaan siten sijoittaa eri huonetilaan kuin varsinainen kone. Järjestely oli hyvin tyypillinen pienissä meijereissä, likainen lämmityspuoli saatiin sillä tavalla (melko pienellä kustannuksella) erotettua puhtaammasta puolesta, pieneen tiiliseen sivurakennukseensa. Savupiippuakaan ei tarvittu, vain peltinen putki katon läpi ulos. Varsinainen kone oli hihnavetojen ja hoidon puolesta mukavammalla paikalla itse meijerisalin nurkassa. Keskimmäisesä vaunussa näkyy lisää laitteita: ainakin hihnapyörä. Ja jokin pyöreä päätykappale, joka saattaisi kuulua kirnun rumpuun. Luultavasti se kuuluu samaan lähetykseen kuin höyrykonekin. Matkalla jonnekin sisemmälle Suomeen, jossa noina vuosisadan vaihteen aikoina rakennettiin lähes uskomattoman monta pientä ja vielä pienempää osuusmeijeriä. Koneisto voisi olla lähtöisin Ruotsista, toimittajana de Laval, melko yleinen valinta meikäläisiin pieniin meijereihin. |
||||
|
|
17.11.2020 12:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmalla Volkkarin junakeulabussi! Hkda...? |
||||
|
|
17.11.2020 11:20 | Petri Sallinen | ||
| Lenkit tarvitaan, jotta päädyn voisi nostaa irti. | ||||
|
|
17.11.2020 11:05 | Jorma Toivonen | ||
| Korjattu Dv:n numero oikeaksi. | ||||
|
|
17.11.2020 11:05 | Ilkka Hovi | ||
| Hk vaunu näyttää vieläkin modernilta, varsinkin kun "kaikki" lapsuuden avovaunut olivat Hdk mallia. Huomasin nuo lenksut vaunun päädyssä, olisiko pressujen kiinnittämistä varten ? | ||||
|
|
17.11.2020 10:58 | Mikko Herpman | ||
| Huomio kiinnittyy kahden vasemmanpuoleisen vaunun kuormiin, lieneekö siellä pienehkö kattila ja höyrykone. Mahtaako olla tulossa vai lähdössä maasta/maahan? Vaunujen takana näyttäisi olevan puomeja ja jotain muitakin rakenteita.. |
||||
|
|
17.11.2020 10:47 | Mikko Herpman | ||
| Hetkellinen tupsaus, isot ahtimet reagoi vähän hitaasti. Ehkä on rattia käännetty hieman nopeammin, jopa ehkä vähän tarkoituksella... ;) "Pieni moottori, pieni pöläys, iso moottori iso pöläys" | ||||
|
|
17.11.2020 10:44 | Mikko Herpman | ||
| Mielenkiintoinen kuva, jos ymmärsin oikein, 1520mm leveäraide päättyy Haniskaan. Vaihdettiinko telit Haniskassa, eli ei tarvinut pitkiä matkoja kuljetella lavetilla? Miten liikennöinti tuolla onnistuu, kujettajana/luotsina paikalinen veturinkuljettaja? Suhteellisen nopeastihan on 106 kulkeutunut läpi pitkän matkan, reilu kuukausi tämän kuvan otosta Vainikkalassa. |
||||
|
|
17.11.2020 10:34 | Timo Salo | ||
| Vai tulee Hurustakin tuollaiset kömyt... (pieni pöläys vielä ymmärrettävissä, mutta tuo!) | ||||
|
|
17.11.2020 10:20 | Tapio Keränen | ||
| Vaunujen välissä vai vaunujen takana? | ||||
|
|
17.11.2020 10:16 | Erkki Nuutio | ||
| Mainiosta kirjasta 75 vuotta Shellistä (1986, 143 s.) voi lukea mm. jatkovaiheista, kuten Laajasalon varastosta: Alue ostettiin Sörnäisten varaston ulkosatamaksi. Öljy alkoi tulla säiliölaivoilla, jotka uivat 27-30 jalkaa syvässä, mutta Sörnäisten satamassa oli vettä vain 19 jalkaa. Laajasalon ulkosataman rakentaminen paljaille kallioille aloitettiin 1926. Rakentaminen oli hidasta. Kaikki niitattiin käsin. 1927 valmistui kaksi säiliötä ja kolmas 1928. Se vietiin 1940/41 Petsamoon, ja jäi sinne. 1940-luvun puoliväliin asti Laajasaloon ei ollut ajokelpoista tietä. Avoveden aikana vietiin sieltä laivoilla tavara rannikkoja pitkin ympäri maan ja Saimaan kanavan kautta sisämaahan. Joulun aikoihin kävi viimeinen avomerilaiva, ja silloin täytettiin säiliöt reunojaan myöten. Jään alkaessa kantaa avattiin autoliikenne jäätä pitkin Kulosaaren kärkeen sekä Katajanokalle. Sörnäisten ainoasta bensiinisäiliöstä oli myyty tavaraa koko kelirikkojan, ja oli jo kiire saada täydennystä. Kun jää oli heikointa laiturin vieressä, vedettiin putket 50-60 metrin päähän jäälle. Eräänäkin tavena kuljettiin näin 2200 tonnia. Säiliöautoihin mahtui keskimäärin 1900 litraa. |
||||
|
|
17.11.2020 10:11 | Simo Virtanen | ||
| Samanlainen Unimog on tulossa Tampereelle, mutta tuo alusta vaatii suuret muutostyöt autotehtaan linjalta tulleeseen autoon. Moggi on rakenteilla ja tulee pian asiakkaalleen. | ||||
|
|
17.11.2020 09:38 | Simo Virtanen | ||
| Onkohan tuo auto vaiko raideajoneuvo väistämisvelvollisuuksien kannalta? Kuitenkin on normaalin auton rekisterikilvet. | ||||
|
|
17.11.2020 09:25 | Miko Ojala | ||
| Eipä taida tuo Dv16 olla 2036... | ||||
|
|
17.11.2020 07:34 | Lauri Rantala | ||
| väliaikainen huoltokulkuneuvo | ||||
|
|
17.11.2020 03:06 | Pietu Tuovinen | ||
| Niin tarkoitin nimenomaan vaihtotöiden aikana aggregaatti pukataan tuohon hetkeksi ja sen jälkeen se liitetään jälleen muuhun runkoon seisontaa varten. | ||||
|
|
16.11.2020 23:55 | Jorma Toivonen | ||
| Erittäin posetiivisen kuvan antaa eräs operaattori uskaltauessaan antamaan (salaista?) tietoaan meille tavallisille harrastajille toiminnastaan (vetureistaan). | ||||
|
|
16.11.2020 23:17 | Arto Papunen | ||
| Onkohan tarkotuksella tuo sivun 106 numero ja logo vähän erilailla kuin muissa.. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäreissu Riikaan |
16.11.2020 23:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Ville; nimesi kun tarkoittaa Vehmaan kaupunkia niin nyt kun harvinaisesti olet aktiivinen, niin pakko mainita että nimesi nähdessäni muistuu mieleen tämän kuvan kommentit: https://vaunut.org/kuva/23613 :) | ||||
|
|
16.11.2020 23:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuleeko sama poikkeava häkkyrä myös muihin viiteen Dr18:aan? :) | ||||
|
|
16.11.2020 23:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Tähän tulivat opastimet P 171 sekä E 172. Paikalla on myös akselinlaskentapiste AL061/171//172/151. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäreissu Riikaan |
16.11.2020 22:58 | Ville Vehmaa | ||
| Pilkun n-kirjaimen alle saa painamalla AltGR ja ´ ja n. Tuo hipsu on siis askelpalauttimen vasemmalla puolella oleva näppäin siellä ylimmällä rivillä. Viivan a-kirjaimen päälle saa painamalla AltGR ja vaihtonäppäin ja ^ ja a. Näin toimii ainakin Linuxilla. Ja olen itsekin kirjoittanut latvialaisia nimiä miten sattuu, kun ei alkuun meinannut oikeita nappeja löytyä. | ||||
|
|
16.11.2020 22:34 | Lari Åhman | ||
| Juu, näppäilyvirhehän sinne on iskenyt, korjataan. | ||||
|
|
16.11.2020 22:32 | Hannu Lehikoinen | ||
| Veturit lähtivät tuosta muutamaa tuntia myöhemmin Kotkaan junana 17292. Kuten Seppo mainitsi, ylävalot olivat peitettynä ja puskinlyhdyt irrotettuna. Vaatimuksena oli ollut peittää tai irrottaa valot kuljetuksen ajaksi liittyen kaiketi jotenkin siihen, että veturi kuljetettiin "vaununa". Katsottiin pieneimmän riesan tieksi irrottaa puskinvalot ja vähän muutakin tavaraa. Kuuden veturin kuljetuksen kokemuksella voi todeta, että tähän mennessä kuljetusten aikana muuta ei ole hävinnyt kuin muutama kuutio polttoainetta yhdestä veturista. Katolla näkyy muista Dr18-vetureista poikkeava häkkyrä, joka on radioteknisesti entistä parempi sijoituspaikka VIRVE-antennille. |
||||
|
|
16.11.2020 22:08 | Jorma Toivonen | ||
| Itse asiassa vaunun numerohan näkyy tuossa päädyssä; ER2-moottorivaunu 202402. SKS |
||||
|
|
16.11.2020 21:58 | Turo Takanen | ||
| Kettunen hyvinkin, kun näytti pienenä ketulta. | ||||
|
|
16.11.2020 21:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Kettunen? :) | ||||
|
|
16.11.2020 21:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Tapanin nykytuotantoon kannattaa ehdottomasti tutustua seuraavilla kanavilla: https://www.youtube.com/c/Elämäntapakävelijä | https://www.youtube.com/c/Tapsankalakanava | ||||
|
|
16.11.2020 21:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Hyviä, asiantuntevia ammatilaisten vastauksia. Kiitokset :) | ||||
|
|
16.11.2020 21:12 | Mikko Herpman | ||
| Uusia laitteita, tuskin on isoa vikaa.. Ja takuuthan toki hoitaa kuntoon! | ||||
|
|
16.11.2020 21:06 | Ossi Rosten | ||
| No, tulipa tuo hinauskin testattua | ||||
|
|
16.11.2020 21:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Noin sen on täytynyt mennä. Ei se muuten niin tarkkaa ole, kunhan ei vaan kaksi yksikköä liikennöi samaan aikaan samalla tunnuksella. | ||||
|
|
16.11.2020 20:56 | Ari Virtanen | ||
| Jos liikenteenohjaukselle asialla ei ole merkitystä, niin ei kai vaihtotyötunnuksen kanssa niin tarkkaa ole. Yleensä kippari ilmoittaa kuljettajalle ja liikenteenohjaukselle tunnuksen ja sillä sitten mennään. Todennäköisesti kipparilla oli Virvessä valmiina 6138 kirjautuminen aamuisen rapu-vuoron jäljiltä, eikä sitä sitten muisteta/jakseta vaihtaa Saunakalliota varten. -Se rapu kun ei ole tuohon aikaan touhuumassa kuin poikkeustilanteessa. | ||||
|
|
16.11.2020 20:39 | Jimi Lappalainen | ||
| No, ainakin kiinni toisissaan. | ||||