Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.11.2020 16:20 | Petri Nummijoki | ||
| Ei kai sentään asemapäällikköä mutta kauko-ohjauskeskus Myyrmäessä oli sekä lipunmyynti myöskin mutta lipunmyyjät olivat käsittääkseni Helsingin lipputoimiston alaisia. Myyrmäen kauko-ohjaus hoiti Martinlaakson radan liikenteen (erikseen miehitettyä Huopalahtea lukuun ottamatta) radan ensimmäisen liikennöintivuoden ajan (1975-1976). Sen jälkeen kauko-ohjaus oli Helsingissä suurasetinlaitteella poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Periaatteessa suurasetinlaite hoiti liikenteen jo keväällä 1976 mutta aluksi kauko-ohjauksessa oli häiriöitä, minkä vuoksi vaihteet saattoivat kääntyä suurasetinlaitteelta ohjattuna väärin, joten ensimmäisien kuukausien ajan tarvittiin miehitys vielä Myyrmäkeenkin vuorokauden hiljaisimpia tunteja lukuun ottamatta. Myyrmäen taulusta näki todellisen tilanteen, joten Myyrmäen tehtävänä oli korjata kulkutiet, jos suurasetinlaite ei saanut niitä oikein tehtyä. Hiljaisimpina tunteina radalla oli vain yksi juna kerrallaan, joten silloin ei ollut kohtuutonta haittaa, vaikka vaihteet olisivat olleet väärässä asennossa ja junalle tullut ylimääräisiä puolenvaihtoja. | ||||
|
11.11.2020 16:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Huomauttaisin tähän väliin, että kuten tässä kuvassa näkyy, Vectronissa se digitaalinenkin mittari on ulkoasultaan analogisen mittarin näköinen. | ||||
|
11.11.2020 15:58 | Timo Salo | ||
| Sattumana Hannun parhaita!!! | ||||
|
|
11.11.2020 15:49 | Jussi Laukkanen | ||
| Digitaalinen-analoginen -kysymyksestä keskusteltiin aika paljon suunnittelijoiden keskuudessa 80-luvulla. Luin silloin asiaa käsittelevän artikkelin jostain ulkomaalaisesta lehdestä – saattoi olla amerikkalainen Machine Desing – jossa asiaa kerrottiin tutkitun turvallisuusnäkökulmasta. Artikkelin lopputulema oli se, että pelkkä lukuarvo ei kerro, missä kohtaa sallittua vaihteluväliä ollaan. | ||||
|
11.11.2020 15:31 | Markku Naskali | ||
| Milloin muuten kolmosluokka häipyi? Alle kouluikäisenä kuljin äidin kanssa kolmosessa. Isä oli vähän reteämpi ja mentiin kakkosessa. -57 aloin kulkea kouluun Tampereelle. Silloin kakkonen oli melko kirjava. Taisi olla ihan puupenkkejäkin, mutta yleensä jollain kernillä päällystettyjä,. Ehkä joku ohut huopa alla, Sitten oli ihan pehmustettujakin. Kaikki olivat kakkosluokkaa. |
||||
|
|
11.11.2020 15:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko tässä vielä kaasuvalot kuvan ottohetkellä? Millainen oli kakkosluokan puolen sisustus? Puupenkit vai pehmustetut? | ||||
|
11.11.2020 14:31 | Seppo Rahja | ||
| Junan keskikohta on 4 km:n päässä kuvaajasta. | ||||
|
|
11.11.2020 14:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän vaunu 2580:n kohtalona oli luovuttaa aluskehyksensä Oe 71'904:n rakentamiseksi vuonna 1968. Lienee tällöin saanut rullalaakeroidut pyöräkerrat. (Korj.kirotusvihre; nakkisormet tabletiöläälö!) | ||||
|
Kuvasarja: Kansiareena rakentuu ratapihan päälle Tampereella |
11.11.2020 14:04 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Uudesta kamerapaikasta näkee hyvin myös asemalle päin | ||||
|
11.11.2020 13:50 | Rasmus Viirre | ||
| Eikös Ukko-Pekka ollutkaan tyyppinimeltään Hr1..? | ||||
|
11.11.2020 12:50 | Hannu Peltola | ||
| Petri, sinulla taisi mennä kaksi suurta skotlantilaista siltaa pikkuisen väärinpäin! Tay-joen ylittävä silta Dundeen lähellä ( https://vaunut.org/kuva/134563?s=1 ) oli maailman pisin rautatiesilta ja sen ensimmäinen toteutus romahti 1870-luvulla. Tämä Forthin ylittävä silta oli sen sijaan siltajänteeltään pisin, nyt toiseksi pisin. | ||||
|
11.11.2020 12:15 | Antti Kukkonen | ||
| Muistan kun junien siivous vaihtui SOL:ista RTK:hon. Heti RTK-ajan alettua junat olivat selkeästi likaisempia mutta nyt on tilanne parantunut ainakin omien kokemuksieni mukaan ainakin täällä Savon radan junissa. | ||||
|
|
11.11.2020 12:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Analogi vs digitaali -keskusteluun: Vectronin suunnittelijoiden kanssa kerran juttelin, ja kertoivat että ranskalaiset oli ollut todella vaikea vakuuttaa siitä, että näytöllä näkyvä nopeusmittari on ihan yhtä toimiva asia kuin fyysisellä viisarilla tiedon näyttävä. Lopulta olivat kuitenkin saaneet läpi sen, että Ranskassakin riitti digitaalisella näytöllä näkyvä mittari. Tietysti, jos nopeusmittaus joka tapauksessa tapahtuu tietokoneella, nopeuden esittäminen muka-analogisella näytöllä olisikin vähän pelleilyä, kun taas jarrupaineet on todella vaivatonta näyttää suoraan putkesta viisarimittarilla, ja ne muutenkin mitataan enemmän sellaisella tavalla, jossa toiminta on joka tapauksessa jotakuinkin viisarimittarin mekaniikka. Silti hieman yllättävää, että nuo mittarit saatiin viisarillisina! Asiaan on voinut vaikuttaa se, että VR on kai tähänkin mennessä ainoa, joka on tilannut Vectroninsa ainakin melkein kaikilla mausteilla. Että mikroaaltouuni löytyy, sivuikkunat löytyvät, last mile löytyy, ja mitä muuta siinä nyt sitten olikaan. Vectron-heppu oli silminnähden tyytyväinen siitä, että oli saanut olla mukana Sr3-projektissa, koska oli päässyt siellä tekemään ihan tosissaan kunnianhimoisesti parasta mahdollista veturia, mikä ei muiden firmojen vectron-tilauksissa ollut samalla tavalla onnistunut. | ||||
|
11.11.2020 11:31 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Tero, mahdatko tarkoittaa tuon taemman voimalan juoksutusluukkujen alakanavan ylittävää siltaa? Siinä menee lohille reitti patojen ohi, eli kalaportaat. Karttalinkin merkki on siinä kohdassa jota itse tarkoitan: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7298845.383122127&e=387756.28386561474&title=Kalaportaat&desc=&zoom=11&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D | ||||
|
11.11.2020 10:37 | Erkki Nuutio | ||
| Merkitään että oheinen ja tämä kuva https://www.vaunut.org/kuva/138974?u=377 ovat samasta paikasta. Mainitussa kuvassa on kaivettu kuoppa, johon tämän kuvan säiliö aiotaan upottaa. |
||||
|
|
11.11.2020 09:35 | Mikko Herpman | ||
| Valitettavasti ainakin ennen tätä korona-aikaa kun tuli matkustettua työmatkoja, olivat nämä Joensuun-Helsingin junat todella likaisia. Nurkat savessa, lattioilla "polkuja". Kerta kaikkiaan ankeaa. Palautetta toki laitettiin useamman ihmisen voimin. Lieneekö tilanne nyt parantunut. | ||||
|
|
11.11.2020 09:09 | Petri Sallinen | ||
| Sitä paitsi silta suunniteltiin ja rakennettiin 1880-luvulla sen ajan tekniikalla. Taisi olla ensimmäinen suurikokoinen teräsrakennelma Brittein saarilla ja pitkään maailman pisin rautatiesilta. Samalle kohtaa yritettiin jo aikaisemmin rakentaa siltaa, joka romahti ja vei kymmenittäin miehiä mukanaan. | ||||
|
11.11.2020 07:24 | Timo Salminen | ||
| Enpä osaa sanoa, voisiko olla kaapelikanava. Ainakaan yhtäkkiä en muista, että muilla laitureilla olisi vastaavaa, mutta pitää katsoa vielä, onko sittenkin. | ||||
|
11.11.2020 07:00 | Pasi Seppälä | ||
| Dramaattisen komea valaistus. | ||||
|
|
11.11.2020 02:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai onko Ragna-rouvan työ ulkoistettu liian suurien palkkakustannusten vuoksi, ja tilalle nostettu halvimman tarjouksen tehnyt siivousfirma...? Jossa se "omistautuminen" on koko sanan negaatio? |
||||
|
|
10.11.2020 23:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Monimutkaiseen rakenteeseen on vaikuttanut se, että alituskorkeus haluttiin todella suureksi. Sillan ali piti mahtua isollakin purjelaivalla. | ||||
|
10.11.2020 23:23 | Jorma Kattelus | ||
| Traktoreissahan noita käytetään. No ei mene huti. Mikähän mahtaa olla istuimen tyyppi niin voisi selvittää ominaisuudet? | ||||
|
|
10.11.2020 22:46 | Jaakko Pehkonen | ||
| Tien ja radan välissä on normaali ajoradan kaide. Mielestäni se on aika matala. https://vaunut.org/kuva/83726?liikp1=552&liikp2=894 Ravintolavaunun kahdalla taas kaiteen virkaa toimittaa sillan sivuseinämä.https://vaunut.org/kuva/132709?liikp1=552&liikp2=894 Lisäksi paikalla on googlen katunäkymästäkin erottuva varoituslaioksen kello joka hälyttää junan ylittäessä siltaa: https://www.google.fi/maps/@65.7923943,24.5462827,3a,75y,60.94h,68.19t/data=!3m6!1e1!3m4!1syPfheqaOhnKjXrJX11J75Q!2e0!7i13312!8i6656 ja https://www.youtube.com/watch?v=Pypm0JHf7jw | ||||
|
|
10.11.2020 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| Tämä hieno Larin kuva tupsahti "sattumakuvaksi". Tätä työtä matkustava yleisö tuskin näkee koskaan, kun tyytyväisenä istahtaa aamuisin puhtoiseen vaunuun. Myös nykyään? | ||||
|
|
10.11.2020 22:34 | Lari Åhman | ||
| Nätti kaarrekuva, hyvin istuu koko juna kuvaan. | ||||
|
|
10.11.2020 22:03 | Eemil Liukkonen | ||
| Hieno kuva. Nätti maisema puutavarajunalle. | ||||
|
|
10.11.2020 21:23 | Jorma Toivonen | ||
| Eiköhän se normaali ajoradan kaide riitä aidan sijaan. Varsinkin, kun kevyt liikenne käyttää sillan alajuoksun puolta. SKS |
||||
|
10.11.2020 20:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Ilmiön nimi on "demoefekti"; https://urbaanisanakirja.com/word/demoefekti/ | ||||
|
10.11.2020 20:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Vielä joutuu kerran vaihtamaan suuntaa, pian ei sitäkään. | ||||
|
10.11.2020 20:02 | Mikko Mäntymäki | ||
| Uad-vaunuja. | ||||
|
|
10.11.2020 16:51 | Tero Korkeakoski | ||
| Mikko, en tarkoittanut niitä vaan tuota erillistä sulkuporttia mikä on vanhan voimalan ja tuon uudemman välissä. Mutta on varmaan joku uuden voimalan toimintaan liittyvä patoluukku? Näyttää vaan erikoiselta. | ||||
|
10.11.2020 16:47 | Tero Korkeakoski | ||
| Viljavaunujahan nämä taitavat olla? | ||||
|
|
10.11.2020 16:46 | Onni Tikkala | ||
| Tästä on tullut matkustettua autolla ohi lukuisia kertoja. | ||||
|
Kuvasarja: Kansiareena rakentuu ratapihan päälle Tampereella |
10.11.2020 16:16 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Työmaakamera uudessa paikassa (10.11.20): https://flycam.roundshot.com/kansijaareena | ||||
|
|
10.11.2020 15:57 | Jan Jahkola | ||
| Maantieteellisesti mielenkiintoinen reitti jos Oulun kautta ajaa. Mutta eipä taida olla vaihtoehtoja. | ||||
|
|
10.11.2020 15:06 | Kari Haapakangas | ||
| Piukat paikat, moottoriliikennekin ohjataan yhdelle kaistalle. Mutta tarkasti katsottuna rautatien ja ajoradan välissä ON kaide. | ||||
|
10.11.2020 14:21 | Oula Ahlholm | ||
| Hieno otos! | ||||
|
|
10.11.2020 14:11 | Oula Ahlholm | ||
| Kesällä 2020 kun mentiin Helsinkiin IC36 niin oli ihmettelemistä mitä nuo keltaiset vaunut ovat? | ||||
|
10.11.2020 14:11 | Hannu Peltola | ||
| Googlen kuvahaku ei löytänyt tätä kuvaa. Mistä Jyrki olet saanut tämän kuvan ja mitä tiedät sen historiasta? Onko se peräti jostain yksityisarkistosta? | ||||
|
|
10.11.2020 14:10 | Oula Ahlholm | ||
| Miksikä ajorata on niin lähellä junarataa? Ja ei aitaa välissä? :-( | ||||
|
10.11.2020 12:51 | Mikko J. Putkonen | ||
| Kasvillisuutta on tuolla paikoin runsaasti ja toisin paikoin taas huomattavasti vähemmän. Pari raidetta on pihalle jätetty, mutta varsinaiseen rataan ne eivät taida enää olla yhteydessä. | ||||
|
|
10.11.2020 12:45 | Kari Haapakangas | ||
| Näppärä kompastuseste kätketty oivallisesti kasvillisuuden joukkoon. | ||||
|
|
10.11.2020 10:42 | Ilkka Hovi | ||
| Keski Euroopassa: Ensimäisen maailmansodan aikaisia rautatiekuvia on runsaasti. Silloin oli suvaittua jopa kannustettiin ottamaan kuvia rautatieaiheista. Toisen maailmansodan aikana rintamakuvaus oli pääsääntöisesti kiellettyä. | ||||
|
|
10.11.2020 10:24 | Antti Kukkonen | ||
| Kaikessa pätee se että kun menee kehumaan että x asia toimii hyvin se rupeaa menemään päinvastaiseen suuntaan | ||||
|
10.11.2020 10:19 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tämä on kyllä komea. | ||||
|
|
10.11.2020 09:13 | Kari Suominen | ||
| Nämä Twilight Zone -kuvat taitavatkin olla oikein Tuomaksen bravuurrinumeroita. Komppaan edellisiä, hienoa työtä jälleen kerran. | ||||
|
|
10.11.2020 08:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Truhposen sähkötuoli. :op | ||||
|
|
10.11.2020 07:34 | |||
| Näyttää tehokkaalta, oikein voimavirtatuoli. Tuolin roikka mahtaa rajoittaa jonkin verran veturin käyttöaluetta ellei ole agrigaattivaunu mukana. | ||||
|
|
10.11.2020 03:29 | Timo Salo | ||
| Taustakuva-ainesta... | ||||
|
|
10.11.2020 03:08 | Timo Salo | ||
| Esa, tämä menee nyt aika kauas tuosta SR3:n ohjaamosta mutta... Kuullostaa kovin surulliselta tarinalta. Itselläni on kokemusta hiukan isommasta 80-luvun Zeiss-merkkisestä koneesta, jota minä silloin/tällöin korjailin/huolsin Zeissin ukkojen tahdon vastaisesti... (ei kuulemma ollut riittävää koulutusta) Kuitenkin ko. laite oli senaikaisen mittaustekniikan huippu ja toistotulokset olivat ällistyttävän hyviä. Tulee mieleen tuosta Sinun työnantajan tapauksesta pari asiaa joista jompikumpi todennäköisesti selittää suuren hajonnan mittaustuloksissa. 1.) Mittasauvat olivat kenties "susia" jo syntyessään. (poikkeamavirhettä molemminpuolin nollaviivaa ja sitä kenties yritetty korjata ns. nousuvirhekompensoinnilla. Se taas on tarkoitettu "lineaarisen" nousuvirheen kompensointiin, eikä mittasauvan virheiden korjaukseen.) Tätä tapahtui jatkuvasti 80-luvulla. Mittajärjestelmä sekosi lopullisesti toivottomien mittakorjauspyyntöjen takia. 2.) Sen aikaisten servojen nollapistesäätö oli myös haastavaa. Servon/säätäjän lämpötila vaihteli käytön mukaan ja samalla siirteli offset-arvoa sinne/sun tänne. Säätöpiirien "keikkuminen" aiheuttaa heti mittatulosten vääristymistä... Myös ns. "Gain"-arvo saattoi olla liian pieni, pelätty servon alkavan väristä. Silloin servo ei "jaksa" korjata pieniä poikkeamia ja kun paikoitusikkunaparametri on liian iso, niin... Epäilys siitä mittasauvasta on vahvin. Eikös Mitutoyo käyttänyt Sonyn tapaan magneettilukupäätä/sauvaa? Lasi on mielestäni ainoa oikea materiaali sauvan "sieluksi". Optisessa mittauksessa on omat ongelmansa, mutta puhtaassa tilassa se menestyy yleensä hyvin. (vallankin, jos sauva paineistettiin tuolla sairaalapaineilmalla) Nuo magneettiperustaiset sauvat taas sopivat "ryönäisiin" olosuhteisiin vallan mainiosti, kun mittajärjestelmältä ei vaadita liikaa tarkuutta... Those Were The Days... (ja onneksi eivät palaa, eläkkeellä on mukavampaa :-) ) |
||||
|
10.11.2020 02:06 | Topi Lajunen | ||
| Ok, en tunne tuota paikkaa nykyäänkään, puhumattakaan ammoisista ajoista. Ei siis ihmekään, etten (edelleenkään) ymmärrä, mihin lisäkilpeä on aiemmin tarvittu. | ||||