Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.11.2020 02:06 | Topi Lajunen | ||
| Ok, en tunne tuota paikkaa nykyäänkään, puhumattakaan ammoisista ajoista. Ei siis ihmekään, etten (edelleenkään) ymmärrä, mihin lisäkilpeä on aiemmin tarvittu. | ||||
|
|
10.11.2020 01:10 | Jorma Rauhala | ||
| Lisäkilpi on kuvassa peräisin jo ammoisilta ajoilta, jolloin sen merkitys oli eritärkeä. Pololle se oli hyvä muistutus olennaisesta tulevasta. | ||||
|
10.11.2020 00:27 | Mikko Herpman | ||
| Pysynee varmaan painavampikin kuljettaja ylhäällä noilla tehoilla .. heh heh.. | ||||
|
10.11.2020 00:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Timo, kyllä, kone oli tasalämpökopissa, huolto pelasi, huoltomiehenä minä. Säännöllinen kalibrointi kahden vuoden välein, Teräskonttorin heput huolehtivat siitä. Tulosten mukaan kone oli kunnossa, näytti oikein vaikka virhekäyrästö muistuttikin kovasti Tammerfors - Nikolaistad - rautatien pituusprofiilia. Talvisin mittaushuoneen lämpötila pysyi loistavasti säädetyssä 20 Celsiusasteessa (+/- 1 aste), ilmankosteuskin pysyi rajoissa, mutta hellepäivinä jäähdytyslaitteisto joutui koville, ilmeisen alitehoisena. Aina sai olla suihkuttamassa tenua umpeen jäätyneeseen jäähdyttimen kennostoon. Mittaustulosten toistettavuuteen ja tarkkuuteen oli osansa myös koneen yhteydessä olevalla aivan helvetin kivikautisella tietokoneella! Ei kovalevyä, pikkiriikkinen mustavalkonäyttö, siniset levykkeet joita ei enää loppuvaiheessa saanut mistään. Huolimatta jatkuvasta lobbauksestani ja propagandasta tietokonetta ei tehdas vaivautunut uusimaan, puhuivat heikosta käyttöasteesta (vaikkeivät ikinä tulleet katsomaan edes koko konetta!) ja kalliiista päivittämisestä. Itselläni on siis kymmenen vuoden kokemus F805:n käytöstä ja mittausohjelmien laatimisesta. Tuo tokaisuni työntömittatarkkuudesta on siis omiin kokemuksiini perustuva. Konetta käytin tuotannosta tulleiden työkappaleiden tarkastamiseen ja myöskin joidenkin mittalaitteiden kalibroimiseen. Koko pyydys taisi minun kuvioista poistumiseni jälkeen lähteä mittakoneiden taivaaseen romukasan kautta... Lisäksi, johteita ei saanut voidella öljyllä, piti käyttää puhdasta spriitä. Johteet ja koneen runko eivät olleet kosketuksissa toisiinsa, vaan välissä oli sairaalalaatuinen paineilmakerros. Muistan, kun kerran hakiessani puhdasta spriitä kaapelitehtaan laboratoriosta, jouduin jonkun pikkupomon kuulusteltavaksi, että mihin tarkoitukseen se sprii oikein menee...? |
||||
|
10.11.2020 00:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Palokalustovaunut on pykätty iänkaiken vanhoista tendereistä: BG 04090, ex C1 n:o 52 tenderi vuodelta 1869, ja BG 04091 entinen C2:n tenderi. Nämä olivat aikoinaan Haapamäen palojunassa, johon lisäksi kuuluivat vesisäiliövaunu BG 04138 (ent. Hv4 749:n tenderi Eljaksen mukaan) ja palokalustovaunu BF 03152 (vuodelta 1966, ex F 3612 vuodelta 1929). BF ja 04138 hylättiin 1985. |
||||
|
09.11.2020 23:55 | Juhani Pirttilahti | ||
| On kyllä, hyvin tunnelmallinen. | ||||
|
|
09.11.2020 23:41 | Topi Lajunen | ||
| Lisäkilpi lienee kuitenkin oikeasti tarpeeton, sillä merkki ei mene opastimen antaman rajoituksen edelle. Ehkä kuitenkin on haluttu muistuttaa varmuuden vuoksi, ettei kuljettajapolo unohda opastimen antamaa rajoitusta merkkiä ohittaessaan. | ||||
|
|
09.11.2020 22:25 | Hannu Peltola | ||
| Aivan mieletön kuva! | ||||
|
|
09.11.2020 22:08 | Jorma Rauhala | ||
| Sn80 on Viinijärven suuntaan ja Sn35 on Nurmeksen suuntaan, ja sen suunnan nopeuden kuljettaja saa pääopastimesta, "keltaista+vihreää". Viinijärvelle on vaihde suorille ja tolpassa siis pelkkää vihreää, ja tuolla nopeusmerkillä saadaan muutoin rataosan perusnopeus Sn120 laitettua pienemmäksi kaarteen kohdille. Loogista. | ||||
|
Kuvasarja: Lokakuun 2020 loviisalaisia |
09.11.2020 21:46 | Lari Åhman | ||
| Hieno satsi kuvia taas Tuomakselta! Kelpaa katsella useamminkin. | ||||
|
Kuvasarja: Lokakuun 2020 loviisalaisia |
09.11.2020 21:30 | Rasmus Viirre | ||
| On kymmenen pisteen arvoista työtä todellakin! Itsekin kiinnostaisi käydä tuolla ja vaikka tavata kummia Lapinjärvestä samalla. On vain niin pitkä matka.. | ||||
|
09.11.2020 20:57 | Pasi Seppälä | ||
| Hyviä kuvia latailee Operailin junista yksi jos toinenkin. Tässä yksi hyvä esimerkki. | ||||
|
09.11.2020 20:55 | Rasmus Viirre | ||
| Aapo jo tietää, mutta ilmoitanpa niille muille harrastajille, jotka tämän kommentin lukevat, että ruotsinlaiva 2748 on päässyt takaisin vauhtiin Pieksämäeltä. Oli tänään pasutejunan T 54478 (YKSV-RSU) ykkösveturina pitkä nokka pohjoiseen. Apuvetureina 2524 & 2534. | ||||
|
Kuvasarja: Lokakuun 2020 loviisalaisia |
09.11.2020 20:53 | Pasi Seppälä | ||
| Loviisanradan konkari näyttää jälleen osaamistaan. Tutulla hyvällä pelisilmällä otettuja taideteoksia jälleen mukava kattaus. Hattu pois ja syvä kumarrus :) | ||||
|
Kuvasarja: Lokakuun 2020 loviisalaisia |
09.11.2020 20:53 | Simo Virtanen | ||
| Upeita kuvia, ja herättää halua tutustua paremmin tuohon niin vieraaseen rataan. | ||||
|
09.11.2020 20:42 | Erkki Nuutio | ||
| Suomalainen Nafta Oy:n tonttiasia Kotkassa on selvitetty selkeästi Eteenpäin -lehden kirjoituksessa 9.12.29 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1520564?page=2 Valitettavasti kirjoitus ei kuitenkaan mainitse, oliko tällä yhtiöllä jonkinlainen terminaali jo aiemmin esimerkiksi Haminassa. Sikäli RUK-paikkakunta Hamina ja ratalinjan varrella oleva terminaali sopisi kuvaan, että öljytuotteiden maahantuonnin ja jälleenmyynnin ohella yhtiön päätoiminta oli sotilasvakoilu ja puitteiden järjestäminen sitä harjoittaville. Neuvostola on saattanut luovuttaa kuvan kolme oletettavasti venäläisvalmisteista säiliövaunua Suomalainen Nafta Oy:n hallintaan/omistukseen. Tämä voi olla selitys miksi niissä ei näy neuvostotunnuksia ja -merkintöjä. |
||||
|
09.11.2020 20:11 | Timo Salo | ||
| Sattumakuvana tämmönen. Näyttäs vähän siltä, että vois tuon jotenkin yksinkertaisemminkin rakentaa... Kuva on kyllä hyvä! | ||||
|
09.11.2020 20:06 | Lasse Hinkkanen | ||
| Jos se on kaapelikanava, niin siellä on jonkun ajan kuluttua virtsaa paljon. | ||||
|
09.11.2020 19:41 | Timo Saha | ||
| Mitä tavaraa näissä umpivaunuissa kulkee Loviisaan? | ||||
|
09.11.2020 19:25 | Jorma Toivonen | ||
| Kun kuva on otettu Jokelan pohjoispuolella (siis välillä Jokela–Takoja), ei näin ollen vielä ole käyty jättämässä juhlavieraita Rautatiemuseolle, vaan ollaan vasta viemässä heitä sinne. Junan numero oli H 9175. Vastaan tullut juna oli P 42. Terv. SKS |
||||
|
Kuvasarja: Lokakuun 2020 loviisalaisia |
09.11.2020 19:05 | Aapo Niemelä | ||
| Mainio kuvasarja ja makoisat tekstit vielä päälle :) Malliksasta työtä sanon minä! | ||||
|
|
09.11.2020 18:40 | Timo Salo | ||
| Katselin googlen kuvahaulla tuota Esan mainitsemaa konetta. Tuntuu oudolta, jos laite on tasalämpökopissa asianmukaisesti huollettuna, että sillä ei pääsisi 0,001 mm:n tarkkuuteen! Stabiilit lasisauvat siinä kuitenkin on??? | ||||
|
09.11.2020 18:40 | Heikki Jalonen | ||
| Lapikkaita on tosiaan niin monella miehellä, että varmasti kyseessä ovat suomalaiset. Eikös M/27 talvimallin hattu ollut juurikin tuollainen? Samoin tosi-leveäkauluksinen kenttäpusero m/27? Suojeluskunta epäilyttää, yhtään S-hihamerkkiä ei näy - se oli kai pakollinen? Maassa on rippeitä menneen talven lumesta. Lienee siis kevätpuolta. Sen perusteella kyse ei ole YH-kaudesta. Miesten ja varusteiden siisteys myös puhuu sitä vastaan, että menossa olisi kevään 1940 vetäytymisaika. Siten, luultavasti 1930-luvun rauhan aikaa, Perkjärvi mahdollinen mutta ei varma. Eikös Perkjärvellä junia purettu ja kuormattu jossain syrjäisessä paikassa eikä noin asutun näköisessä asemamiljöössä? |
||||
|
|
09.11.2020 18:32 | Timo Salo | ||
| Huomasiko Kaima rakennusvaiheen aikana, jospa siellä on alla kaapelikanava? Saattaa olla jopa miehen mentävä, sillä tuollaisessa laiturimiljöössä kulkee eräitä piuhoja ja putkia... | ||||
|
09.11.2020 18:26 | Mikko Herpman | ||
| Näköjään on 4 kpl valssipatoluukkuja. https://vaunut.org/kuva/49029 | ||||
|
09.11.2020 18:26 | Jukka Suortanen | ||
| Komea sekarunko upeassa maisemassa. | ||||
|
09.11.2020 18:20 | Heikki Jalonen | ||
| Kiinnostava kuva, tosiaan. Missähän kaikkialla se lieneekään kierrellyt ennen tälle sivustolle päätymistään? Ja mitä kohtaloita sen taakse kätkeytyy. Kuka kuvasi, mikä joukko-osasto oli kyseessä? Ilmeisesti kyseessä on kuitenkin jo sotaa kokenut osasto, kuvattuna jossain vallatulla Ranskan alueella. Tai Belgiassa, siellä kai opastinsysteemi oli ranskalaisen kaltainen? Ehkäpä suunta on lepovuorolta takaisin rintamalle? Voisi arvailla, että koppalakkia käyttävä (aliupseeri) on vanhempaa vakihenkilöstöä, jo ennen sotaa toimeensa asetettu; ehkäpä toimisto-, talous- tai majoitusaliupseeri tai komppanian vääpeli, taskussaan jokin virallinen dokumentti. Yllään ennen sotaa käyttöön tullut 1907 tai 1910 kenttäharmaa asepuku, ehkä jopa oma itselleen mittoihin teetetty. Sen virallisemmassa versiossa (paraati) oli noita joukko-osastojen tunnuksia hihoissa. Myös koppalakki kypärän asemesta viittaisi enemmän töpinän suuntaan. Kaulus on pyörökaulus, siihen kai Litzenit eivät koskaan kuuluneet. Rivisotilaat käyttänevät sodan aikana käyttöön tulleita (1914-15 ym.) yksinkertaistettuja asepukumalleja, ilman koristeita ja koukeroita. Sattuuko lukusalle Suuren Sodan militarian tuntijoita, voisi tulkintani olla oikea? |
||||
|
|
09.11.2020 18:04 | Jukka Martio | ||
| Kun kartasta katsoo, ihmettelee, miten paljon näet vaivaa kuvauspaikan hakemisessa. Tulokset ovat sen mukaisia. | ||||
|
09.11.2020 18:03 | Vertti Kontinen | ||
| Kuuluisat viimeiset sanat... eipä viime jouluna tämän vuoden tapahtumista osattu edes kuvitella :O | ||||
|
09.11.2020 16:42 | Juhana Nordlund | ||
| Linjasto oli tuolloin sellainen, ettei ollut tarvetta päästä Yliopistonkatua suoraan. Linja 1 kääntyi oikealta alhaalta eli Pohjolasta vasemmalle alas Aurakadulle (mistä edelleen Linnankadulle) ja linja 2 taas kääntyi Yliopistonkadun vastakkaiselta suunnalta Aurakadulle, ja jatkoi edelleen Auransillalle. Molempia liikennöitiin tietenkin kumpaankiin suuntaan (Jyrki kuvasi yhteyksiä päinvastaisessa suunnassa). Linjoja oli tuolloinkin vain 3 eikä sen ajan kolmonen edes mennyt kuvan kohdasta (vaan torin toiselta laidalta). | ||||
|
|
09.11.2020 15:52 | Eemil Liukkonen | ||
| Hieno. | ||||
|
09.11.2020 14:59 | Oula Ahlholm | ||
| Jukka, tuo säiliövaunu. | ||||
|
|
09.11.2020 14:45 | Tero Korkeakoski | ||
| Mikä tuo sulkuporttisysteemi tuossa junan 2-3 vaunun kohdalla erikseen on? | ||||
|
|
09.11.2020 14:43 | Tero Korkeakoski | ||
| Eihän tää ole Oritkari vaan Kemira. | ||||
|
09.11.2020 14:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Vuoden 1977 kesäturistin mukaan vasemmanpuoleinen olisi P123 Turkuun klo 9:10. Muut ajettiin porkkanalla paitsi lähdöt 16:00 ja 18:00. Ehdokkaita keskimmäiselle olisi P72 Kontiomäeltä ja oikeanpuoleinen P66 Rovaniemeltä joka kulki vain pyhinä. Puuvaunujen suuren määrän voi selittää juhannuksen tai helluntain paluuliikenne. |
||||
|
09.11.2020 14:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Keväällä 2013 on Oulussa ollut Dr14 päivystäjänä, ilmeisesti koulutuskäytössä: https://vaunut.org/kuva/97853 | https://vaunut.org/kuva/82216 | https://vaunut.org/kuva/97855 | https://vaunut.org/kuva/82399 | ||||
|
Kuvasarja: Sm-7 Kemissä 28.2.2020 |
09.11.2020 13:59 | Erno Pintinen | ||
| Näinpä ja sanoinkin, että jos mahdollista. | ||||
|
09.11.2020 13:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Tästä tuli kolmekymmentä vuotta reilu kuukausi sitten. | ||||
|
09.11.2020 13:56 | Jouni Hytönen | ||
| Vuonna 1970 2338 rypistyi sen verran pahasti, että sen osalta nostettiin kädet pystyyn ja veturi meni hylkyyn. Ohjaamot säästyivät lupaavammille aihioille. | ||||
|
Kuvasarja: Sm-7 Kemissä 28.2.2020 |
09.11.2020 13:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Enpä osaa sanoa. Voi olla monta muuttujaa vaikuttamassa asiaan. | ||||
|
|
09.11.2020 13:55 | Mikko Herpman | ||
| Hauska kuva, oliko nämä vartavasten tehdyt varaohjaamot? | ||||
|
Kuvasarja: Sm-7 Kemissä 28.2.2020 |
09.11.2020 13:54 | Erno Pintinen | ||
| Jimi, osaatko sanoa sitten, miksei minulle tule, vaikka kuvailen puhelimella ja puhdistan näin? | ||||
|
|
09.11.2020 13:54 | Mikko Herpman | ||
| Ei ihmisiä lainkaan kuvassa, keskipäivän hiljainen hetki? Lieneekö juna jo tyhjentynyt ja lähdössä kohta Ilmalaan huoltoon, virroitinhan olisi jo merkkinä suunnasta... | ||||
|
Kuvasarja: Sm-7 Kemissä 28.2.2020 |
09.11.2020 13:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Kännykkäkameralla niitä tulee vaikka olisi puhdas linssi. Kokemusta on. | ||||
|
Kuvasarja: Sm-7 Kemissä 28.2.2020 |
09.11.2020 13:48 | Erno Pintinen | ||
| Oula. Jos mahdollista niin kokeile puhdistaa kameran linssi ennen käyttöä. Ei tule valoista näitä "ristejä". Hyviä kuvia muuten :) | ||||
|
|
09.11.2020 13:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikähän lienee ollut seuraava rypistyjä? | ||||
|
09.11.2020 13:39 | Petri Sallinen | ||
| Vaunu saattaa olla venäläisperäinen Hd-litteran vuonna 1920 saanut vaunu, mikäli kyseessä on 1920-luku. Vaunussa on yhä pyöräkertojen ripustukset yhdistävä pitkittäinen tanko. Sivulaita on tolppien ulkopuolella. | ||||
|
|
09.11.2020 13:20 | Timo Salo | ||
| Kokardi vaikuttaa ainakin kovin tutun malliselta ja pyöränvääntäjän nahkapieksut on varmasti kotimaista tuotantoa... Myös hatut on sattumalta samanlaisia kun talvisodassa! | ||||
|
|
09.11.2020 13:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi tuossa risteyksessä ei ole mahdollisuutta ajaa raitiovaunulla suoraan? | ||||
|
|
09.11.2020 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lasse, minun mielestäni nämä näyttävät olevan suojeluskuntalaisia. Saksalaisilla, ainakin natsiaikana, olisi kotka lakissa ja rintapielessä. Vaunu ainakin vaikuttaa suomalaiselta. | ||||
|
|
09.11.2020 13:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Kellonaika ratkeaisi jotenkuten jos joku muistaa miktä junat Helsingitä Turkuun ajettiin kesällä 1977 teräsvaunuilla (vasemmanpuoleinen juna). Eivätkö aikaiset aamujunat ajettu usein porkkanoilla? | ||||