Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.11.2020 13:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Kellonaika ratkeaisi jotenkuten jos joku muistaa miktä junat Helsingitä Turkuun ajettiin kesällä 1977 teräsvaunuilla (vasemmanpuoleinen juna). Eivätkö aikaiset aamujunat ajettu usein porkkanoilla? | ||||
|
09.11.2020 13:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmalla näkyy aika pelkistetyn näköinen vaihteenasetin, sekä puolienglantilainen vaihde. Vasemmalla olevalla keppiherralla näyttää olevan miehistön (aliupseerin ?) asetakki, jonka napinläpeä koristaa toisen luokan Rautaristin nauha. Etualan herralla on kiikarin lisäksi värivalotaskulamppu viestittämistä varten. Samanlainen lamppu näkyy olevan myös koppalakkisoltun vasemmalla puolella olevalla Pickelhaube-soltulla. Koppalakkisellakin on rautaristin nauha napinlävessä ja mikä mielenkiintoista, lähellä hihansuuta nauha, jonka tekstistä ei saa selvää. Kyseinen nauha on joko taistelupaikan muistoksi myönnetty tai joukko-osaston nimi. Arvomerkit on vähän vaikeasti nähtävissä, sillä epoletit kertoivat arvon. Huomattavaa on, että ns. Litzeneitä ei näy kenenkään kauluksissa. |
||||
|
|
09.11.2020 12:51 | Teppo Niemi | ||
| Vaiko Joensuusta tuleva? Nuo kolme ensimmäistä vaunuahan olisivat silloin tulleet Savonlinnasta. Kenellä on Kaukojunien vaunujärjestys -julkaisuja noilta vuosilta. Pienoisrautatiekerho ry:n arkistossa saattaisi sellainen juurikin löytyäkin.... |
||||
|
09.11.2020 12:49 | Mikko Herpman | ||
| Missä oli tuo kartta mikä näyttäisi kolmioraiteen paikkaa? Ei itselle kyllä hahmotu mitenkään paikkaa missä voisi olla ollut kolmioraide tai edes sen paikkaa maastossa? Tämä raidehan jatkui aiemmin pitemmälle alas Juvantien yli ja siellä oli vaihde Graanille, Saksalaan ja Tuppuralaan. Olisiko kolmioraide tullut Saksalan nykyisten talojen/rautakaupan kohdalta tähän raiteeseen, täten olisi päästy vetämällä suoraan asemalle. | ||||
|
09.11.2020 12:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan niiltä ajoilta, kun olin mittalaitetarkastajana, kun koneistusosastolle hankittiin silloin uusia digitaalisia työntömittöja. Äkkinäisimmät koneistajat hurmaantuivat 0,01 mm-näytöista, että nyt on tarkkaa! Eikä auttanut vaikka kuinka koitin jannuille suu vaahdossa selittää että ne 0,01: t näyttävät vain, kumpaa 0,05:ttä mm ne ovat lähempänä! Ettei mikrometrit ja "heittokellot" nyt suinkaan jääneet historiaan! Työntömittojen keskimääräisenä tarkkuutenahan on 0,05 mm, poikkeuksena joidenkin mallien 0,03 mm, riippuen mittavälineiden valmistustarkkudesta. Parhaana todistuksena ilmiöstä on mittauksilla saatu mittaustulosten toistettavuus. Mitutoyo F-805-kolmikoorrdinaattimittakoneenkin tarkkuus ei oman kokemukseni mukaan toistettavuudeltaan ollut juuri hyvälaatuista työntömittaa kummempi...? |
||||
|
|
09.11.2020 12:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| 3044:n vetämässä junassa ensimmäinen puuvaunu zoomattaessa on EFi. Seuraavaksi kattokalujen perusteella näyttää olevan makuuvaunuja ja niiden perässä helmapellillisiä CEmt:ejä.CEmtien perässä sitten Fo? Siis kuvassa on yöpikajuna. Kelloa kun ei näy, niin on hankala sanoa junan numeroa.... Jos juna tuli Helsinkiin klo 7:00, niin silloin juna olisi P52? |
||||
|
09.11.2020 11:58 | Ilkka Hovi | ||
| Paikka varmaan löytyy ratapihakaavioiden kautta. Kun katsellaan kuvaa tarkemmin, minusta taka vasemmalla on makasiini ja mahdollisesti asematalo. Kaikki puhelinjohdot näyttävät kulkevan aseman ohi edelleen. Taaempana olevissa vaunuissa on paljon kuormaamattomia koska avovaunut ovat ilman kuormaa ja useiden katettujen vaunujen ovet ovat auki. Vasemmalla raiteiden välissä oleva talo voisi tarkentaa paikan. Näytttää siltä, että tynnyrien täyttöpaikka on rakenteilla, vasemmalla on uusi säiliö ja oikealla henkilö nojaa pystysuoraan tuuletusputkeen. Kolmannen vaalean VR:n säiliövaunun päällä näkyy kaksi henkilöä juuri puhelinjohtotolpan vasemmalla puolella. Toisella on kuin pieni ämpäri kädessä, arvioisin näytteen ottamista varten vaunusta. Haalarihemmolla on firman lippalakki ja oikean rintataskun kohdalla firman nimi. (Tuohon aikaan tuskin nykyisin yleisiä henkilönnimiä laitettiin näkyville.) Minun on kuitenkin vaikea myöntää, että paikkakuntana olisi Hamina. | ||||
|
09.11.2020 11:50 | Heikki Jalonen | ||
| Suomalaisittain ajatellen lipputankojen määrä olisikin ollut vähän liioitteleva. Mutta venäläisittäin ei. Jos vaikkapa H.M. Keisari sattuisi (ja silloin tällöin sattuikin) paikan ohi matkustamaan - puhumattakaan jos olisi siellä pysähtynyt - tarvittiin vähintään kaksi tankoa: trikolorille ja regaalilipulle. Ja pari lisätankoakin saattoi olla tarpeen, seurueen kokoonpanosta riippuen. Lähimmän tangon lippunyörikin näkyy kuvassa, tulee alas sadekatoksen tälle puolelle. Liput siis saattoi nostaa ihan maajalkaisesta. Nuohoaminen oli tosiaan halkolämmitteisessä rakennuksessa usien toistuva tarpeellinen työ. Entisen ajan nuohoojat olivat varmaan vähemmän turvallisuuskranttuja. Ja kyllähän siellä myös yhdet lapetikkaat näkyvät, niiden pää näkyy oikeanpuoleisen ristiharjan vieressä, tikkaat kaupungin puolen lappeella. Niiden kohdalla tietysti ovat myös nousutikkaat. |
||||
|
|
09.11.2020 11:34 | Ossi Rosten | ||
| Vanhat kartat pelvelu kertoo että -69 ja -87 välillä olisi tuossa mahdollisesti voinut olla kolmioraide, mutta ainakaan kansalaisen karttapaikan rinevarjostuksesta ei moisesta ole jälkeäkään. Vuoden 87 kartassa näkyvä ratalinjaus sen sijaan on mielikuvitusta käyttäen vielä näkyvissä. Olisin taipuvainen uskomaan että tuossa -69 ja -87 karttojen välissä tapahtuneen raiteistomuutoksen yhteydessä olisi jätetty varaus kolmiolle, mutta koskaan ei moista olisi rakennettu. | ||||
|
09.11.2020 11:32 | Heikki Jalonen | ||
| Totta, arvaukseni on hyvin epävarma. Yritin suurentaa kuvaa, jotta nimestä saisi edes kirjainten määrän laskettua, huonosti onnistuu. Silti vaikuttaa, että tuon laivan nimi saattaisi olla vähän pidempi, ehkä 12 merkkiä. S/S Runsala oli roviltaan musta, Tiutinen oli (onnettomuushetkellä) valkoinen, jotain telakointia ja muutoksia ehkä oli tehty. Onnettomuuden sattuessa laivassa oli matkustajia noin 65 henkeä. Hyvin paljon niinkin pieneen paattiin. Tuossa kuvan laivassa näyttäisi vallitsevan samanlainen tungos. |
||||
|
09.11.2020 11:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| V-932 näkyy tuossa kuvassa: https://vaunut.org/kuva/122889 | ||||
|
|
09.11.2020 10:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nämä ovat näitä paikallisia purkkavirityksiä. Turussa harrastajan huomio saattaa kiinnittyä käsin käännettäviin vaihteisiin V-932 ja V-934. Niiden vaihdelevyjen yläpuolella törröttävät vielä toisetkin pellinpalaset bonuslisukkeina. Vaihteiden ollessa pedattuina poikkeaville ovat pellinpalat raiteen suuntaisesti eli näkymättömissä raiteiden suuntiin. Vaihteiden sitä vastoin ollessa asetettuina suorille näkyvät pellinpalat vastavaihteen suuntaan merkkeinä »Ajojohdin päättyy». | ||||
|
09.11.2020 10:23 | Joonas Jokinen | ||
| Jeps, eteläinen ylikäytävä on toki historiaa, mutta siitä voinee päätellä mihin laiturit eteläpäässä loppuivat. | ||||
|
09.11.2020 10:18 | Kari Haapakangas | ||
| Polkupyöräilijöitä näkyy kaksin kappalein. Olisiko etummainen jopa ihan velosipedi? Varjosta päätellen näin voisi ollakin. | ||||
|
|
09.11.2020 10:07 | Jouni Hytönen | ||
| Se on nyt remontin myötä historiaa. Uudet huoltotieyhteydet välilaitureille tulevat oikealta ratapihan itäpuolelta. | ||||
|
09.11.2020 10:03 | Topi Lajunen | ||
| Kuten rautateillä (akselipaino), pyssyosastollakaan keveys ja raskaus eivät viittaa kokonaismassaan, vaan putken halkaisijaan. :) (Sergeitä tuki myös tuupittua, esimerkiksi umpihangessa.) |
||||
|
|
09.11.2020 09:23 | Joonas Jokinen | ||
| Ellen ihan väärin muista, niin kakkos- ja kolmoslaituri loppuivat heti siihen ylikäytävään. | ||||
|
|
09.11.2020 08:15 | Kari Haapakangas | ||
| "Kevyt" on tässä hyvin suhteellinen käsite. Oma kokemus rajoittuu 950 kilon "sergeihin", mutta senkin liikuttelu irrotti hikeä ja ärräpäitä | ||||
|
|
09.11.2020 08:11 | Ossi Rosten | ||
| Vaikka onkin kevyt kenttähaupitsi! :D | ||||
|
|
09.11.2020 08:09 | Ossi Rosten | ||
| Nurmeksen suuntaan on tuossa ainakin poikkeava vaihde heti kohta | ||||
|
09.11.2020 07:19 | Lauri Rantala | ||
| Parin vuoden jälkeen esteellinen kalusto poistuu käytöstä, mitähän VR aikoo tehdä ? | ||||
|
|
09.11.2020 07:14 | Timo Salminen | ||
| Suoraan sanottuna en muista ulkoa, mutta ainakin se on pidempi kuin kolmas. Täytyypä verrata remonttia edeltäviin kuviin. Ykköslaituria pidennettiin joka tapauksessa selvästi. | ||||
|
|
09.11.2020 07:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikan sivusto ( http://mikanhuone.com/riihimaki-parikkala.html ) kertoo, että tämä lähempi rakennus on yhtä vanha kuin taaempikin, molemmat vuodelta 1889. Tämä on toiminut yömajarakennuksena, todennäköisesti Kuopioon menevien junien yötaukoasemana vuodesta 1889 siihen saakka kun Savon rataa jatkettiin eli vuoteen 1902. Ehkä myös siitäkin eteenpäin. Tämä talo tuhoutui sodassa 1940. Kaikista vanhin asema vuodelta 1875 ( http://mikanhuone.com/kouvolavanhinn.jpg ) purettiinkin samana vuonna kuin vanhakin asema, 1960. Mahtaakohan siitä löytyä kuvia? Jossain varmaan on kun kuvakin siitä on piirretty, mutta itse en ainakaan ole vielä nähnyt kuvaa siitä. | ||||
|
|
09.11.2020 06:27 | Timo Salo | ||
| Kaikilla edessä olevilla upseereilla (?) vyö kovin tiukalla, keskivartalolihavuus jo tuolloin ongelma? Tuolla kropalla ei pitkälle juosta... :-) Miehistöllä panosvyöt "arvomerkkinä"! | ||||
|
|
09.11.2020 06:18 | Timo Salo | ||
| Toisaalta eipä näy hevosvetoisiakaan kulkuneuvoja... | ||||
|
|
09.11.2020 05:44 | Timo Salo | ||
| Olisko joka harjalla oma lipputanko, tuntuu oudolta jopa tuohon maailmanaikaan... Kuitenkin lähes joka (isommassa) talossa oli ukkosenjohdatin. (toisaalta katoksen vasemmalla puolella näkyy jotain naruja) Jos nuo kuitenkin ovat lipputankoja, niin miten lie lippu saatu sinne lippua "häpäisemättä"? Noitten savuhormien nuohous myös arveluttaa, katto on kuitenkin aika jyrkkä ja minkäänlaisia "hoitotasoja" ei näy... (kai tuohon aikaankin piiput kuitenkin nuohottiin, vai senkö takia että ei, niin tulipaloja oli useammin kuin näinä päivinä.) Tuo R-kioskin ulkonäkö on lähes yhtä viehättävä, kuin itse asemarakennus ja ravintola (?) Tuo kioskin sähkönsyöttö on aika villin näköinen... Näissä kuvissa menee aina aikaa, kun katselee yksityiskohtia. Nyt löytyi kuva, joka todistaa niitten tosiaankin olevan lipputankoja:https://vaunut.org/kuva/142363?tag0=17%7CRautatieinfra%7CAsemarakennus |
||||
|
|
09.11.2020 05:35 | Kari Haapakangas | ||
| Oliskos kyseessä asemaravintola? | ||||
|
09.11.2020 01:37 | Jimi Lappalainen | ||
| 99995 ( https://bussitutka.fi/vehicle?number=99995&operator=90&type=train ) on ollut lähijunissa, myös I-junassa, joten voisi olettaa sen olevan Sm5. Osaakohan Sirkiä kertoa asiasta? | ||||
|
|
09.11.2020 01:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Ah, kiitos. Outoa, että 25207 on merkitty olleen K-junassa varhain aamulla 6.12.2019. | ||||
|
|
09.11.2020 01:24 | Onni Tikkala | ||
| 5206 ja 5207 ovat Eilf-vaunut 25206 ja 25207, vaikkakin ainoastaan 25206 on ollut liikenteessä Eil-junien paluun jälkeen. Tuo 99995 onkin sitten kai vain jotain testausta, eli se ei ole mikään oikea kalustoyksikkö. Sitä en osaa sanoa, miksi juuri tuollainen numero näkyy avoimessa datassa. | ||||
|
|
09.11.2020 00:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitähän tuo Vnj-lisäkilpi osoitti? Oliko nopeusrajoitus 80 voimassa vain Viinijärven suuntaan? | ||||
|
09.11.2020 00:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo onkin mielenkiintoinen tieto. | ||||
|
|
09.11.2020 00:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä ovat 5206, 5207 ja 99995 ? | ||||
|
09.11.2020 00:33 | Jimi Lappalainen | ||
| VEV on PAI:n veturiton versio. | ||||
|
|
09.11.2020 00:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Mieltäni on askarruttanut kysymys; olivatko nuo MOLEMMAT asemarakennuksia, vaiko vain toinen? Miksi niitä olisi ollut kaksi? Tuo taaempi purettiin v. 1960 ( https://vaunut.org/kuva/81928 ) mutta se ei tietääkseni ollut alkuperäinen vuoden 1870 asemarakennus. Oliko tämä lähempi? | ||||
|
09.11.2020 00:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja siinä vielä upea Phoenix paikoillaan. | ||||
|
|
09.11.2020 00:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaikuttaa painavalta. | ||||
|
|
08.11.2020 23:47 | Teemu Sirkiä | ||
| HSL:n avoimen datan mukaan neljä olisi pois ajosta: https://bussitutka.fi/operator?id=90 | ||||
|
|
08.11.2020 23:37 | Lasse Reunanen | ||
| Höyryvenhe on melko epätodennälöisesti Tiutinen II, kuvaa en nyt löytänyt laivasta Tiutinen II -nimellä, mutta vanhemmissa kuvissa Turkusteamers -sivustolla Runsala -nimellä laiva on hyvin erinäköinen. http://www.turkusteamers.com/saaristoliikenne/runsala_3/laiva.html Kuvat on toki liki parikymmentä vuotta vanhempia, eli kansirakennusta olisi voitu muuttaa, mutta rungon ketka ja keulan muoto mielestäni poikkeaa kuvan laivasta. Joko muutaman vuoden takaisessa Suomen Höyrypursiseuran Korsteeni-lehdessä tai Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen Laiva-lehdessä oli juttua onnettomuudesta. Siinä taisi olla joku kuva Tiutinen II:sta. Muistaakseni Tiutinen II romutettiin. Runkohan katkesi räjähdyksen voimasta. Vain ylempää partaista levynriekaleet oli pitänyt puoliskoja yhdessä. Nuo lehdet on muuton jäljiltä vielä epämääräisessä järjestyksessä varastolaatikoissa, niin en niihin nyt pääse käsiksi. | ||||
|
|
08.11.2020 23:34 | Jonne Seppänen | ||
| Onkohan Sm4:sia jostain syystä enemmän pois pelistä. Itsekin kiinnitin huomiota samaan ja julian mukaan tänään su ajettu peräti 3 R-junaparia Sm2:lla. Jo aiemmin vkolla nelosvuoroja korvattu kakkosilla | ||||
|
|
08.11.2020 23:17 | Heikki Jalonen | ||
| Tämähän on postikortti, leimattukin. Milloin kulkenut? Huomatkaapa: ei ainuttakaan autoa kuvassa. Kortin kuva saattaa siten olla paljonkin vanhempi kuin postitusaika. |
||||
|
|
08.11.2020 23:12 | Heikki Jalonen | ||
| Lipputankojako tarkoitat? Huomatkaapa aseman nimikyltti: sen alapuolella voi edelleen nähdä vähän poikkeavaa pintaa kohdassa, jossa venäjänkielinen kyltti oli aikanaan. Ilmeisesti asemarakennusta ei ole ylimaalattu vuoden 1917 jälkeen, vain paikkailtu "tarpellisin osin". Etualan rakuuna on sonnustautunut M/22 asepukuun, kannuksia myöten. Kulkupelinä saattaa siis ollakin hevonen eikä junakyytiä tarvita. |
||||
|
|
08.11.2020 22:49 | Heikki Jalonen | ||
| Saattaisiko olla mahdollista, että kuvassa näkyvä pieni höyrysluuppi olisi huono-onninen S/S Tiutinen II (ex. Runsala)??? Jos näin olisi, niin se ajoittaisi kuvan täsmälleen kesään 1924. Tiutisen maito-osuuskunta osti laivan ja asetti sen liikenteeseen maaliskuussa 1924. Mutta jo samana vuonna, 14.11.1924, aluksen kattila räjähti ja tuhosi aluksen pahoin. Onnettomuudessa kuoli 24 ihmistä. En tähän hätään löydä tietoa, korjattiinko laivaa enää onnettomuuden jäljiltä. Ylös se kyllä nostettiin, hylyn kuvassa näkyy miten suuri tuho alusta kohtasi, koko runko on revennyt. Onnettomuuden sattuessa laiva oli joka tapauksessa jo 34 vuotta vanha, joten paha vaurio lienee koitunut sen lopulliseksi kohtaloksi. |
||||
|
08.11.2020 22:26 | Mikko Ketolainen | ||
| Hirvaskankaan Shellillä oli Torstaina kaksi rekkaa joidenka kyydissä oli tämmöinen soravaunu. Molemmissa vaunuissa oli venäläistä tekstiä kyljissään. Yritys, jonka autojen kyydissä vaunut olivat, oli nimeltään VPM-Kuljetus Oy Pieksämäeltä. | ||||
|
08.11.2020 22:19 | Kari Kuusela | ||
| Mikähän mahtaa olla maksimi junapaino yhdelle Dr20 veturille rataosalla Vainikkala - Lappohja? | ||||
|
|
08.11.2020 21:55 | Erkki Nuutio | ||
| 20-luvun loppupuolen linja-autoja varmaankin saattoi olla käytössä vielä viitisen vuotta myöhemmin, eli 1934. Koko autokalusto kuvassa on toki 20-luvun loppupuolelta. Sävyiltään kuva sopii olla vuodelta 1934 mieluummin kuin 20-luvun lopulta. |
||||
|
|
08.11.2020 21:47 | Heikki Jalonen | ||
| Pickelhaube kertoo, että sotilaat ovat Saksan Keisarillisen Armeijan edustajia. Viikset samoin. | ||||
|
|
08.11.2020 21:20 | Joonas Jokinen | ||
| Hetkonen, onkos tätä laituria pidennetty? | ||||
|
08.11.2020 21:12 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitos näistä tiedoista :) | ||||
|
08.11.2020 21:05 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Mitä säiliöitä tarkoitat? | ||||
|
|
08.11.2020 20:46 | Erkki Nuutio | ||
| Kymenlaakson Sanomat 14.12.29 s.1 : Öljysatama [Kotkan] Katariinanniemeen. Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi tontin luovuttamisen Suomalainen Nafta Oy:lle Katariinanniemestä naftatuotteiden varastoimista varten. Annettiin oikeus tehdä mainitun tontin ja Harkko Oy:n Hovinsaaressa olevan tontin vaihdosta. Kymenlaason Sanomat 5.12.29 s.1 : Harkko-yhtiön öljyvarastoalue Katariinanniemeen. Näyttää siltä, että kuvassa on kyse Suomalainen Nafta Oy:n toiminnasta. Mutta onko kuvan alkeellinen toiminta ollut Haminassa, oletettavasti vuonna 1929, ja muuttanut sitten laajentumistarpeen vuoksi Kotkan Katariinanniemeen tai Hovinsaareen. Gulf osti Suomalainen Nafta Oy:n vuonna 1937. |
||||
