Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.11.2020 20:46 | Erkki Nuutio | ||
| Kymenlaakson Sanomat 14.12.29 s.1 : Öljysatama [Kotkan] Katariinanniemeen. Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi tontin luovuttamisen Suomalainen Nafta Oy:lle Katariinanniemestä naftatuotteiden varastoimista varten. Annettiin oikeus tehdä mainitun tontin ja Harkko Oy:n Hovinsaaressa olevan tontin vaihdosta. Kymenlaason Sanomat 5.12.29 s.1 : Harkko-yhtiön öljyvarastoalue Katariinanniemeen. Näyttää siltä, että kuvassa on kyse Suomalainen Nafta Oy:n toiminnasta. Mutta onko kuvan alkeellinen toiminta ollut Haminassa, oletettavasti vuonna 1929, ja muuttanut sitten laajentumistarpeen vuoksi Kotkan Katariinanniemeen tai Hovinsaareen. Gulf osti Suomalainen Nafta Oy:n vuonna 1937. |
||||
|
08.11.2020 20:36 | Jussi Tepponen | ||
| Karhumäen negatiiveista löytyi TURKU N:o 545 Tuomiokirkosta, kuvauspäivä 1.8.1934. Voisiko kuva olla samalta lennolta? Samalta päivältä 1.8.1934 löytyy muitakin numeron 549 lähellä olevia kuvanumeroita Turusta samalla fontilla ja asettelulla, kuin tässäkin kuvassa. Kuvaa 549 en löytänyt. Linkki: http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/item.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23ilmakuva_p_19340545 |
||||
|
08.11.2020 20:31 | Simo Virtanen | ||
| Tai asentaa kunnon hormit. Ei ole sattumaa, että työkoneissakin on aina viistetty pakoputken pää jonnekin päin ja ennenmuinoin oli traktoreissa se pakokaasujen voimasta kääntyvä läppä. | ||||
|
08.11.2020 20:16 | Timo Salo | ||
| Onkohan nuo harjojen päällä olevat kepit ukkosenjohdattimia, vai koristeita??? | ||||
|
08.11.2020 20:12 | Jaakko Tuominen | ||
| Mitenkäs, olikos tää Arola myynnissä ja mikä tilanne on nykyään liikkumisen suhteen (yksityisalue)? | ||||
|
08.11.2020 20:09 | Sami Piipponen | ||
| Kosteasta maaperästä tulee mieleen ne Jääkäripataljoona 27:n kuvat kesän 1916 Missejoen taistelualueelta, joka oli niin vetelää suota, että asemat ja jopa majoituskorsut piti rakentaa maanpäälle. Alue on siis Riikan eteläpuolella nykyisessä Latviassa. Suomalaisia jääkäreitä tuskin ovat, kun heidän kuvansa ovat melko tunnettuja. Mutta jos ovat vaikka naapuriyksiköstä, jossa on ollut joku baijerilainen mukana... Ei tuollaisia rakennelmia noin märkään paikkaan tehdä ellei ole aivan pakko. |
||||
|
|
08.11.2020 20:03 | Ilkka Hovi | ||
| Oikealta toinen ja kolmas vaunut ovat venäläistä alkuperää. Kuvanottoaikaan ainakin jonkin yhtiön käytössä. (VR, öljy-yhtiö). Mielenkiintoinen on toinen vaunu oikealta, jossa jarrumiehelle oma koppi, säiliön sivulla. Tulipa tuossa nähtyä, tuotakin rakennesarjaa olevan vaunun olleet Suomessa käytössä. Tapana oli ottaa bensiini tai valopetrooli kuvun kautta. Imeminen onnistuu kun kevyt jae höyrystyy kun nesteen pinta alenee, tällöin nesteenhöyryn pitoisuus pysyy räjähdysrajan alapuolella. Nykyisinkin venäläiset vaunut täytetään ja puretaan yläkautta. Vaunut on numeroitu mutta säiliömerkinnät puuttuvat joten arvioisin kuvanottoajaksi noin 1920-luvun puoliväliä, perustuen siihen että jos olisivat Neuvostovenäjältä tulleita vaunuja olisi myös säiliössä merkintöjä. Kuvittelen vaunujen (oikealta 2. ja 3.) olevan Suomeen Tartonrauhassa jääneitä vaunuja. | ||||
|
|
08.11.2020 20:03 | Heikki Jalonen | ||
| On tosiaan melko alkuperäistä mallia tämä nestemäisten polttoaineiden "terminaali"... Kas kummaa, kun kukaan ei edes tupakoi vaikka siinä on sentään neljä miestä koossa - nuo ajat olivat savuisia. Tai ehkäpä miesten työhönoton vaatimus oli tupakoimattomuus, jostain syystä? Tynnyrin päällä oleva sinkkiämpäri on epäilemättä tärkeä logistiikan komponentti, samoin kuin aitatolpassa roikkuva käsipumppu. Huomatkaapa pienten portaiden vieressä maassa lojuva autonrengas. Silläkin on logistiikassa hyvin tärkeä osansa. Täsmälleen tuossa kohdassa... Raskaasta öljystä tuskin on kyse, se oli noina aikoina vain isomman teollisuuden polttoaine ja siellä oli kuormien purkuun vakituisemmat paikat ja systeemit. Tuskin raskasta kulki tuommoisten tynnyriterminaalien kautta, pienkäyttäjiä ei tuolloin juuri ollut. Öljy myös vesittyy, jos sitä lämmitetään suorahöyryllä. Sama pätee bitumeihin, sitä kyllä sai tynnyritavarana mutta tynnyröinti oli teollista toimintaa. Joten jäljelle jäävät bensiini ja petroolit. Silloin tuo putki saattaisi olla ihan simppeli lappo, jolla kuormaa voi melko helposti purkaa hallitun hitaasti, halvalla improvisoitua tekniikkaa. Lapossa tietysti pohjaventtiili, jolloin lappo käynnistyy muutamalla vetäisyllä. Varsinaisia oikeita purkuvarsiahan tuolla ei näy. Vaunut saattavat tosiaan olla venäläisiä. Silloin juuri yläpurkulaite on tarpeen. Venäjällä kun [huomaamattomasti] alaventtiilistä tyhjennettävät säiliöt tuppaavat kuljetuksen kestäessä omia aikojaan salaperäisesti tyhjenemään... Siksi alaventtiiliä ei ole. |
||||
|
|
08.11.2020 19:57 | Markku Naskali | ||
| Veturin väritys on ihan mukava poikkeus, mutta katto kai kannattaisi maalata mustalla? | ||||
|
08.11.2020 19:48 | Ilkka Hovi | ||
| Opastimesta päätellen kuva on Ranskasta. | ||||
|
08.11.2020 19:41 | Rasmus Viirre | ||
| En tiedä tuosta onnettomuudesta mitään, mutta kuvassa on kiva luminen päivä-tunnelma, sekä kuvakulma ja paikka. | ||||
|
08.11.2020 19:38 | Lasse Hinkkanen | ||
| Saksalaisia sotilaita, kenttälakista ja kengistä päätellen. Olisikohan vuoristojääkäreitä. | ||||
|
08.11.2020 19:31 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvausajankohta saattaisi olla kesää 1918...20. Näyttäisi siltä, että aseman venäjänkielinen nimi on poistettu melko hiljakkoin. Kuvassa etualalla oleva vormuhenkilö vaikuttaa suomalaiselta, mutta ennen M/22 asepuvun aikaa, päähine ei ole suikka. | ||||
|
|
08.11.2020 19:30 | Erkki Nuutio | ||
| Toinen arvoituksellinen kuva Haminan "terminaalista. Etummaisen säiliövaunun yläluukku on avoinna ja siitä on johdettu ohuehko putki sisään. Sillä tuskin voi imeä öljyä yläkautta. Voitaisiinko sillä lämmittää jähmettynyttä raskasöljyä - siis jos putkeen puhallettaisiin höyryä? Ovatko mustat vaunut venäläisiä? Keskuspuskinta ei ole ainakaan etummaisen vaunun päässä. Vasemmalla näkyy maasta esiin kaivettu säiliö, mutta työskentelytasolla olevat kannet ehkä johtavat maanalaisiin varastosäiliöihin. Ilmeisesti tyhjennetään säiliövaunujen sisältö varastosäiliöihin ja täytetään näistä öljy- ja polttoainetynnyreitä myyntiin. Voisiko kyse olla vuonna 1929 perustetun Suomalainen Nafta Oy:n toiminnasta neuvostoöljyn maahantuojana ja vähittäismyyjänä. Vuonna 1934 perustettu virolaisen liuskebensiinin tuoja Oy Trustivapaa Bensiini on sensijaan liian myöhäinen valokuvan kannalta. Päätoimijat Suomen Masut (Shell) ja Nobel-Standard eivät varmaankaan myöskään ole osallisina kuvan mukaisessa alkeellissa "terminaalissa". Kuva vaikuttaisi olevan vuosien 1929-1932 vaiheilta. Löytävätkö Kotkan tuntijat Suomalainen Nafta Oy:tä esimerkiksi ajankohdan puhelinluetteloista? |
||||
|
|
08.11.2020 19:26 | Sami Piipponen | ||
| Näyttäisi sotilailla olevan m/27 univormut, jolloin kuva voisi olla 1920 - luvun lopulta jonnekin 1930-luvun loppupuolelle. Kuvauspaikkaa en tunne, mutta hyvä arvaus on Perkjärvi Karjalan Kannaksella, jossa oli tykistön silloinen harjoitusalue. | ||||
|
08.11.2020 18:56 | Pietu Tuovinen | ||
| Ja nyt on kaikki AEM7 ja ALP44:set poistuneet ajosta. Jälkimmäiset tosin ovat varastoituna. Lempinimi ''Mighty Mouse'' juontaa koeveturiin X995. Suurikokoisiin raskaisiin vetureihin tottuneet amerikkalaiset kuljettajat pitivät X995:ttä pienenä hiirenä, jolla ei paljon saisi aikaiseksi. Koeajoilla veturin ominaisuudet saivat kuljettajien mielen muuttumaani täysin ja he alkoivat kutsua veturia ''mahtavaksi hiireksi''. Kuva X995:stä: https://www.railpictures.net/images/d2/7/9/8/9798.1562289831.jpg Muitakin nimityksiä tälle veturisarjalle on, yleisin taitaa olla juurikin tuo''Toaster'' (leivänpaahdin), joka viittaa veturin ulkonäköön. ''Our little Volvo'' sekä ''Meatball'' viittaavat taas veturin alkuperämaahan. |
||||
|
|
08.11.2020 18:42 | Erkki Nuutio | ||
| Lyhyet linja-autojen korit lienevät vuosilta 1926-1929, joten kuvausvuodeksi voi arvioida 1928 (+-1). | ||||
|
08.11.2020 18:41 | Timo Salminen | ||
| Automaatin alustaksi se olisi omituisen keskellä kulkureittiä, mutta mistäpä tuota tietää. Aiemmin automaatit ovat olleet laiturin keskilinjalla pylväiden välissä. Seurataan tilannetta, mitä tapahtuu. | ||||
|
08.11.2020 18:39 | Jan Jahkola | ||
| Vaihtotyö? | ||||
|
|
08.11.2020 18:36 | Jan Jahkola | ||
| Joko se taikka lippu- tai limuautomaatin alusta? | ||||
|
08.11.2020 18:33 | Erkki Nuutio | ||
| Kuljetaan Torkkelinpuiston viertä Torkkelinkatua ja edempänä näkyy Kauppatori ja sen Kauppahalli. Puiston puut peittävät Pyöreän tornin Kauppatorin vasemmalla reunalla pois näkyvistä. Rautatieasema on noin 600 m päässä tasan oikealle. Kuvausajankohta on luultavasti 30-luvun alkupuoli. Kaikki ennen Molotov-Ribbentrob -sopimuksen salaista lisäpöytäkirjaa, jolla Stalin vaati ja sai liittolaiseltaan Hitleriltä Suomen vaikutuspiiriinsä, siis valloitusyrityksensä kohteeksi. |
||||
|
08.11.2020 18:28 | Miika Mutkala | ||
| Katto hauskasti tummunut juuri ikkunoitten kohdilta. | ||||
|
|
08.11.2020 18:20 | Jussi Tepponen | ||
| Erehdyttävästä näyttä nollakakkoselta (76 K 02), jolla tuli ammuttua paljon. Tuo oli aikoinaan Suomen kenttätykistön eniten käyttämä tykki. | ||||
|
|
08.11.2020 18:01 | Mika Hakala | ||
| Kreuztor on yksi seitsemästä portista keskiaikaisessa muurissa, joka ympäröi Ingolstadt nimistä kaupunkia Baijerissa. Ingolstadtissa on ollut 1. mailmansodan aikana sotavankien leiri, jonka vangeista tunnetuin lienee ranskan tuleva presidentti Charles De Gaulle. Voihan Kreuztor olla toki joku paikallinen läppäkin moisen aitauksen rakennuttajalta. Silti havaittavissa nuolen alapuolella olevan henkilön asusteesta ja tuuheista viiksistä 1. maailmansodan tunnelma. |
||||
|
08.11.2020 17:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Juhannusliikenteen lisäjunia ja vaunuja? | ||||
|
|
08.11.2020 16:55 | Anton Carlsson | ||
| Viereisessä junassa puuvaunut näyttävät olevan enemmistönä. Onkohan niitä 1977 vielä käytetty laajassakin mittakaavassa? Tosin sinisten vaunujen valmistus loppui vasta 1986 joten ehkä puuvaunuja on käytetty täydennyskalustona. | ||||
|
|
08.11.2020 16:28 | Jyrki Längman | ||
| Korjattu lähemmäksi oikeaa päivämää | ||||
|
|
08.11.2020 16:18 | Juhana Nordlund | ||
| Tätä kirjoitettaessa kuvausvuotena näkyy 1974. Ei ollut tuon värisiä Susia vielä silloin, voisiko joku 1977 täsmätä paremmin? Puukoristen vaunujen runsaus toki kannustaa päättelemään melko varhaista ajankohtaa, mutta 1974 ei ole mahdollinen. Sr1 3044 on toimitettu 1977. | ||||
|
|
08.11.2020 15:19 | Jyrki Längman | ||
| Jäi edellesestä kuvasta | ||||
|
|
08.11.2020 15:16 | Timo Salo | ||
| Hiukan arveluttaa tuo kuvausaika noista autoista päätellen... | ||||
|
08.11.2020 15:04 | Olavi Huotari | ||
| Tämä on testijuna millä juuri testataan 27 vaunun pituista junaa ja sen purkamisen onnistumista tehtaalla. Ja ehkä myös Sr3:n soveltuvuutta tähän. | ||||
|
|
08.11.2020 15:02 | Juhani Pirttilahti | ||
| Raakapuujunien pituutta ollaan ilmeisesti pitkin maata kasvattamassa 27 vaunuun. | ||||
|
08.11.2020 14:47 | Oula Ahlholm | ||
| kuinka kauan nuo säiliöt on ollut tuolla? | ||||
|
Kuvasarja: Osg muuntajakuljetus Kolariin. |
08.11.2020 12:02 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitoksia, Tuukka! | ||||
|
08.11.2020 11:54 | Timo Salo | ||
| Itsekkin tykkään jopa analogiakellosta enemmän, vilkaisu riittää sanomaan paljonko se on. Esalle sen verran, että kyllä digimittarinkin saa huomiotaherättäväksi. Esim. koko näyttö voidaan laittaa vilkkumaan, tai vaihtamaan väriä poikkeaman mukaan. Silti olen samaa mieltä tuosta helppoudesta ja luotettavuus on omaa luokkaansa. Ihmisillä on myös sellainen harhakäsitys, että digimittari on tarkempi, kun siinä on paljon desimaaleja! Sehän taas EI pidä ollenkaan paikkaansa... |
||||
|
|
08.11.2020 11:48 | Mikko Herpman | ||
| Ihan kuin olisin jostain lukenut että osassa paikoissa maailmaa analogiset jarrupainemittarit ovat lakisääteisiä, varmaan ehkä olisi syytä olla Suomessakin. Juuri kuin Esa tuossa toteaa, erittäin selkeälukuiset ja lähes "idioottivarmat" toimimaan. Nämä varmasti näyttävät paineen oikein, riippumatta sähköstä taikka antureista ja ainahan voi käydä toisen pään mittarista varmistamassa mikäli mittarin arvo epäilyttää. | ||||
|
08.11.2020 11:47 | Pasi Seppälä | ||
| Jukan linkittämää paikkaa mäkin veikkaan. Muistan tuon radantakaisen talon, kun itse kävin tässä samoilla jalanjäljillä. Tie päättyy tämän ilmeisesti asumattoman talon pihaan. Hyviä kuvia tutuista paikoista näiltä nurkilta. Mukavaa, että muuta saalista on kertynyt, vaikka uusi operaattori niissä ei vielä suuresti ehtinyt esiintymäänkään. |
||||
|
|
08.11.2020 11:29 | Jukka Martio | ||
| Hannun merkitsemästä kuvauspaikasta ei löydy ainakaan kilometrin säteellä kuvassa olevaa paikkaa, joten ehdotan paikaksi seuraavaa vähän Mankalasta länteen olevaa paikkaa: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6753748.50824739&e=455067.4553390889&title=Kuvauspaikka&desc=&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D Mankalan nousu on tässä kuitenkin jo noin kilometrin verran takanapäin. |
||||
|
|
08.11.2020 11:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Sp / Sps -vaunustoissa on yleensä 24 vaunua, mutta tässä on Snps- ja Snpss-vaunuja. | ||||
|
|
08.11.2020 11:15 | Jouni Ijäs | ||
| 27 Snps? eikö näissä rapujunissa ole maksimissaan 24 vaunua? | ||||
|
08.11.2020 11:13 | Jukka Martio | ||
| Laitoin kuvauspaikan kohdalleen: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6753675.792679083&e=456657.94609004486&title=Kuvauspaikka&desc=&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D | ||||
|
|
08.11.2020 10:48 | Topi Lajunen | ||
| Paineilmamittaristo on Vectronin lisävaruste, joka haluttiin Sr3:een. Sen myötä ajopöytään tuli molemmille puolille nuo korokkeet, kun ilmeisesti ei ollut mahdollista saada ajopöytää, jossa on koroke vain oikealla. Joko molemmille puolille, tai sitten ei kummallekaan. Vasen koroke käytettiin sitten autoradion sijoituspaikkana. | ||||
|
08.11.2020 10:41 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Jep. Tulee kehystämään autojen parkkiluolan sisäänmenoaukkoa. | ||||
|
08.11.2020 10:33 | Petri Nummijoki | ||
| Oulun vakituinen Dr14 (1866) poistui siinä vaiheessa, kun sähköistys valmistui Sköldvikin radalle (1990) ja jalostamon vaihtotöihin ei voitu käyttää enää linjavetureita. En tiedä onko Oulussa ollut hetkellisesti Dr14 vaihtotöissä vielä tämän jälkeen mutta ainakin useimmat Dr14-vetureiden myöhemmät Oulussa vierailut liittynevät pyörien sorvaamiseen. | ||||
|
08.11.2020 10:32 | Tapio Juomukkaharju | ||
| Vaunun oikealla puolella näkyy että loppuopastimelle tehty "korva" on taaempana kun vaunun pääty, siksi vasemmanpuoleiseen "korvaan" joka on ilmeisen vääntynyt on saanut loppuopastelyhdyn laitettua. Tuli töissä nähtyä paljon vääntyneitä " korvia". | ||||
|
|
08.11.2020 10:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Then he turned around and said to his black greasy fireman: - Hey, shovel on a little more coal...." (Wreck of the old ninety-seven.) Aika merkillinen mielleyhtymä, vai kuinka...? Kun tätä kuvaa katsoo... Timo, siinä mielessä on paikallaan painemittareissa, että ovat viisarimallisia: pikasilmäykselläkin viisareiden asennosta näkee, jos jotain on menossa pieleen. Tällaista on hiukan hankalaa toteuttaa digitaalisilla numeronäytöillä. Toisekseen, mittareiden rakenne mahdollistaa suoran yhteyden jarrupainehärjestelmään puhumattakaan siitä, että mittarit on aika yksinkertaisia ja "idioottvarmoja" rakenteeltaan. |
||||
|
|
08.11.2020 09:41 | Timo Salo | ||
| Nämäkin veturit (SR3) on ilmeisesti nyt saatu toimimaan kaikilta osin??? Hieno juttu, vaikka hieman kesti...! | ||||
|
08.11.2020 09:37 | Mikko J. Putkonen | ||
| Hauska viritelmä. Tuleeko piipusta myös savua aika ajoin? ;-) | ||||
|
|
08.11.2020 09:37 | Timo Salo | ||
| Onko nuo oikealla olevat painemittarit (?) oikeasti aitoja analogiamittareita??? Miksi, eikö se digitekniikka kuitenkaan.... Kiitos muuten hienosta kuvasta! |
||||
|
08.11.2020 08:09 | Raimo Harju | ||
| Tuos parvella voitais me seniorit istua, ja kattella nykyajan ohikiitoa. | ||||
|
|
08.11.2020 05:36 | Kari Haapakangas | ||
| Onhan se kivikukko siellä jälleen, hiukan uuden toimenkuvan saaneena | ||||
