Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.11.2020 15:57 | Vertti Kontinen | ||
| Onkos nuo milloin suuntaamassa etelään? | ||||
|
05.11.2020 14:59 | Lasse Reunanen | ||
| Ehkä tuo ajoaika- ja tehovertailu alkaa olla aiheellista 50-100 ajokerran jälkeen. Ensimmäisellä reissulla on varmasti monenlaisia muuttujia, jo kuljettajien rutiineista lähtien, vaikka koeajoja olisi kuinka huolella tehty. | ||||
|
05.11.2020 14:50 | Juha Kutvonen | ||
| Vertailukuva vuodelta 1999: https://vaunut.org/kuva/15162 | ||||
|
|
05.11.2020 13:36 | Petri Nummijoki | ||
| Jorma, siitä ei ole kysymys, että väittäisin osaavani ajaa junaa. Mutta oletan jonkun muunkin harrastajan olevan kiinnostunut vertailemaan ajoja toisiinsa ja varsinkin tämmöisessä tilanteessa, jossa on sama vuosi ja vuodenaika, samanlaiset vaunut ja samat nopeusrajoitukset, joten muuttuviksi tekijöiksi jäävät lähinnä vain vetokalusto ja kuljettajan ajotapa. Tämä avausvuoro ei nyt näyttänyt Dv12-vetoiseen junaan verrattuna nopeammalta edes aikataulua kiinni ajettaessa, vaikka tehovertailun perusteessa olisi voinut ajatella muuta. | ||||
|
|
05.11.2020 12:21 | Rainer Silfverberg | ||
| On muuten hieno pätkä youtuubessa, siinä oli sitä suuren maailman meininkiä! | ||||
|
05.11.2020 08:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Taisinpa joskus saada jotain matskua myös ihan toimistoväeltä sähköpostitse... | ||||
|
|
05.11.2020 05:21 | Miro Salo | ||
| Henkilökunta niitä vinkkasi harrastajille, jotka uskalsivat mennä niitä utelemaan. Skannerilla kuuli eri vaihtotyöporukoiden kanavat, ja tiesi aina mitä mikäkin pässi on tekemässä. | ||||
|
05.11.2020 05:05 | Miro Salo | ||
| Jotkut useamman rautatieyhtiön läpi kulkevat junavuorot käyttävät koko matkan samaa vetokalustoa, näin sujuvoitetaan liikennettä ja veturikiertoja kun ei tarvitse tehdä tarpeettomia veturinvaihtoja. Esim. konttijuna Long Beach, CA - Jersey City, NJ kulkee BNSF:n rataverkolla Chicagoon, ja siirtyy sitten NS:n verkolle. Tästä tietenkin syntyy "velkaa" joka mitataan hevosvoimatunneissa, näitä firmat sitten maksavat toisilleen antamalla joutilasta kalustoa toisen käyttöön. Ei se siirto rajan yli kai vaadi minkäänlaista byrokratiaa, tässäkin tapauksessa KCS on todennäköisesti maksellut tunteja ja antanut siihen käyttöön Meksikon-tytäryhtiönsä veturin. Kanadalaisten (Canadian Pacific, Canadian National..) veturien varustelutaso on työehtosopimusten mukaan hiukan amerikanserkkujaan parempi, pätee myöskin kanadan kalustoon joka liikkuu USA:n puoleisilla toiminnoilla. Toisaalta ilmastointi on kanadalaisissa harvemmin vakiovaruste, joka aiheuttaa melkoista päänvaivaa veturimiehistöille, CN Railin rataverkko ylettyy etelän suunnassa New Orleansiin saakka, jossa on varsinkin kesäaikaan todella kuuma ja kostea ilmasto. |
||||
|
|
05.11.2020 02:43 | Topi Lajunen | ||
| Näkisin, että Petrin kertomat periaatteet tavarajunan ajosta ovat varsin oikeansuuntaisia. Valitettavasti liikenne on nykyään sen verran hektistä, ettei "eco-drivingia" pääse välttämättä toteuttamaan samalla tavoin kuin ennen vanhaa, kun veturit oli rautaa ja kuljettajat Toivosia. Maltillisesti etuajassa kulkemalla saa pelivaraa ja pelimerkkejä liikenteenohjaukselle suunnitella liikenteenhoidon kokonaisuutta paremmin. |
||||
|
05.11.2020 02:36 | Topi Lajunen | ||
| 27-sarjaa oli 60 kappaletta. Tässä Mikolle kuvia sarjan tuoreimmasta: https://vaunut.org/kuvat/?tag0=1%7CDv12%7C2760 |
||||
|
05.11.2020 01:54 | Lari Åhman | ||
| Tässä kuvassa keskustelua aiheesta: https://vaunut.org/kuva/137033 | ||||
|
|
05.11.2020 01:14 | Mikko Mäntymäki | ||
| Muistelet 25-sarjaa niitä oli 68 kpl. | ||||
|
|
05.11.2020 00:54 | Jari Kuusinen | ||
| Rainer:lle pätkää youuutuuubessa - https://youtu.be/KDAYTS2KbMA :) | ||||
|
|
04.11.2020 23:29 | Jorma Toivonen | ||
| T7306 oli Kirkniemessä käytännössä ajallaan (+1min), vastaantulleen (T53677) odotteluaika pitkittyi, koska ennakoitu Karjaan n.½-tunnin tauko siirtyi Kirkniemeen (oliko kuljettajan vaiko "kaukon" toive?). Hienoa, että sivustolla on myös asiantuntijoita neuvomassa, kuinka tavarajunilla olisi syytä ajella... |
||||
|
04.11.2020 21:55 | Aapo Niemelä | ||
| Kiitoksia vastauksesta Pietu :) Movejen huollotkin taidetaan suorittaa tehdasalueella, eipä niitä ole pahemmin linjalla näkynyt. Mukava tietää että niitä on useampikin vielä tositoimissa. | ||||
|
|
04.11.2020 21:35 | Rasmus Viirre | ||
| 2813:lla oli jotkin pienet harmaat palikat ylävalojen päällä ainakin viime vuonna. En ole varma onko edelleen ja mistä oli kyse. | ||||
|
04.11.2020 20:32 | Rasmus Viirre | ||
| Olisi viikonkuva ainesta todellakin.. Tässä mieleni lepää :) | ||||
|
|
04.11.2020 20:29 | Aapo Niemelä | ||
| Uteliaisuudesta kysyn että mistä tulee luku 58? Eikös Ruotsinlaivoja ole ollut 60 kappaletta? | ||||
|
|
04.11.2020 18:45 | Mikko Mäntymäki | ||
| Näyttää siltä et Dv12 27-sarja katoaa ensimmäisenä, minun tietokannan mukaan vain 25/58 on enään liikenteessä. | ||||
|
04.11.2020 18:36 | Pasi Utriainen | ||
| Luulisin, että puut menevät Stora Ensolle Varkauteen. | ||||
|
|
04.11.2020 18:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Asiasta toiseen, onko joku jo laittannut youtuubeen pätkää tästä vehkeestä? | ||||
|
|
04.11.2020 18:04 | Tuomas Pätäri | ||
| Tero: Ihmettelin asiaa lähinnä siksi että junan lähtöpaikka on ollut Kymi, mutta onhan Kymistä tosiaan yhteys myös Sunilan satamaan eikä pelkästään sellutehtaalle. Eli olisiko Markuksen veikkauksen mukaisesti tuontipuuta, kun ei ole Pasin havaintojen mukaan ensimmäinen kerta, joten tuskin mistään vahingosta onkaan kyse kuten aluksi ajattelin... Ta voisiko olla että Stora Enso jostain eriskummallisista syistä käyttää Sunilan puuvarastoaluetta myös lastaukseen muille tehtailleen, esim. akuutti pula havukuidusta jossain muualla? Nämä ovat ihan veikkauksia, kun ei ole juurikaan hajua mitä kaikkia hienouksia puun liikkumiseen liittyy. |
||||
|
04.11.2020 18:02 | Tero Korkeakoski | ||
| Kyllähän museoitavaksi tarvitaan kaikkien kolmen numerosarjan edustajat. Eri museoihin sitten vaikkapa. Aloittaa voisi kyllä jo vaikka seuraavasta hylkyyn menevästä. | ||||
|
04.11.2020 17:22 | Antti Grönroos | ||
| Tämä tasoristeys oli Laajakoski Laajakoskentie. Tässä lähellä on ollut kuulemma ratavartijan mökki. | ||||
|
04.11.2020 17:13 | Antti Grönroos | ||
| Kerron myöh. | ||||
|
|
04.11.2020 17:02 | Markus Räsänen | ||
| Kiitos tiedosta Tommi ja Tuomas. Vaihtoehdot omissa ajatuksissa oli Södra Wood:a tai MCM Timber Oy. Näköjään lyhyt aikaisia nämä liikkujat. Seuraava T55832 liikkuu La 7.11.20 ja silloin sen reitti kulkee Juotsenosta Pieksämäkeen. Viimeinen juna Juliassa on merkitty kulkevaksi 21.11.20, tosin toiseksi viimeinen juna kulkee Joensuun Sulkulahti-Juotseno. Voisiko Pasin kuvan puut olla mahdollista tuontipuuta laivalla? |
||||
|
|
04.11.2020 16:41 | Jari Kuusinen | ||
| Vertaillaan niitä kierrosaikoja sitten vähän myöhemmin... :) Sen sijaan voidaan avata ja katsella nopeuskäyriä hieman tarkemmin: Esimerkiksi Hyvinkäällä moottoritien päällä VR 38 km/h vs. OR 50 km/h maksiminopeuksien ollessa sitä ennen 76 ja 73 km/h. Karjaalla vastaavanlainen tilanne vaihteesta suoraan ylämäkeen, lukemat ohikulkutien päällä 34 ja ehkä noin 23 km/h. Mitä tämä sitten kertoo vai kertooko mitään, ja onko sillä mitään väliä? Hiilijunilla on Hankopaanalla kuitenkin omat rajoituksensa ja RUS-vaunuilla muutoinkin vaihteisiin (käsittääkseni) max. kahtakymppiä, joten ei siellä Skogyn suoralla paineta sata lasissa paperijunien tyyliin :) Ps. OR:n vetureiden ohjaamot olivat ainakin jossain vaiheessa kaikki miehitettyjä, joten ehkä myös matkustusmukavuuden takia kaksi veturia - ja samallahan tuli testattua tuplavetoa ja varmistettua ensimmäisen junan ylipäätään perillepääsy mahdollisen veturivian iskiessä! | ||||
|
04.11.2020 16:23 | Mikko Mäntymäki | ||
| "Kone on Dv12 2532, vai onko tuuletinkoppi vaihdettu? | ||||
|
04.11.2020 15:48 | Lari Åhman | ||
| Tuli ahaa-elämys tästä kuvasta, lähinnä vaunun numerosta - tuntui jotenkin tutulta. Tämä noin 15 vuotta sitten Savon radalla tuttu vaunu mätänee siis tuolla. https://vaunut.org/kuva/20104 | ||||
|
|
04.11.2020 14:59 | Petri Nummijoki | ||
| Vertailun vuoksi niin T3678 lähti 30.10.2020 Riihimäeltä etuajassa ja junassa 2*Dv12 sekä 21 vaunua. Toteutunut ajoaika esim. Hyvinkää-Karjaa oli 1 h 32 min. T7306 lähti 3.11.2020 Riihimäeltä hieman myöhässä ja junassa 2*Dr20 sekä 30 vaunua eli tehon ja painon suhde teoriassa noin kaksinkertainen mainittuun T3678:een verrattuna. Toteutunut ajoaika Hyvinkää-Karjaa oli 1 h 40 min eli 8 min hitaammin. | ||||
|
|
04.11.2020 14:45 | Hannu Peltola | ||
| Veturikierrotkin toimivat Yhdysvalloissa varsin joustavasti, mutta ennen kaikkea kaluston vuokraus-/liisaustoiminta on erittäin tiivistä. Tämä KCS de Mexicon kone on todennäköisesti vuokrattu tai liisattu ruuhkahuippuja tasoittamaan BNSF:lle. Sitä en osaa sanoa, poikkeaako Meksikon koneiden varustelu merkittävästi yhdysvaltalaisista ja millaisen byrokratian siirto rajan yli vaatii. KCS kuitenkin toimii kummallakin puolella rajaa ja heillä on ilmeisesti siirtomekanismit kunnossa. | ||||
|
04.11.2020 14:01 | Markku Naskali | ||
| Tuo veturihan suorastaan kasvaa metsää. Tosiaan varsinkin juhannuskoivut olivat vetureissa yleisiä ainakin vielä 50-60-luvuilla. Meillä oli radan varressa soistunut pelto jonne kehtiin kokko. Ohikulkevien junien veturimiehet heiluttivat ja juhlavaa oli. |
||||
|
|
04.11.2020 11:13 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä ilmiö varmaankin sotki nopeasti myös Dr13-vetureiden hopeanharmaat katot. | ||||
|
|
04.11.2020 11:08 | Jouni Hytönen | ||
| Museoitavaksi yksilöksi tämä ei olisi kovinkaan paljon sarjansa tyypillinen edustaja, vaan moneen eri kertaan ja varsin paljon alkuperäisestä muutettu yksilö. Tietysti jos taltioidaan vain joku käytönaikaisessa kunnossa, se voi olla mikä tahansa. Ja kaikki 25-sarjan veturit on saneerattu, joten niiden palauttaminen alkuperäiseen tilaan vaatisi isoja ja kalliita muutostöitä. | ||||
|
|
04.11.2020 10:43 | Petri Nummijoki | ||
| Käytännössä juna on kulkenut Kirkniemeen asti koko ajan vähän taka-ajassa ja vastaantulijakin odotteli yli puoli tuntia. Voi asian noinkin nähdä, että energian säästön vuoksi myöstymistä ei kannata ajaa kiinni, ennen kuin loppumatkasta mutta toisaalta niinkin voi käydä, että junalle tulee ennalta suunnittelematon hidastus. Jos silloin oltiin jo valmiiksi myöhässä, aikataulu voi pettää sen verran pahoin, että haittaa muitakin junia. Siinä mielessä ajattelisin, että köröttely sopii aikataulussa tai etuajassa olevalle junalle mutta huonommin myöhässä kulkevalle. | ||||
|
|
04.11.2020 09:44 | Jaakko Pehkonen | ||
| Katon sotkeutumiseen liityvään keskusteluun tulee yksi huomion arvoinen seikka mieleen. Nimittäin avoimeen pakoputkeet sataa vettä veurin seisoessa, kun kone ei ole käynnissä. Kun kone käynnistetään musta nokinen vesi lentää pihalle ja sotkee ympärystää. Tätä ilmiötä on tullut havaittua traktoreissa. | ||||
|
|
04.11.2020 07:26 | Timo Salo | ||
| Sanokoon EU, tai mikä instanssi mitä tahansa! Perusongelma on mittausten luotettavuus ja se, että kuinka hyvin moottori käytössä pitää "ominaisuutensa". Tehtaalla pukissa ajettu moottori antaa varmasti paremmat tulokset, kuin linjalla pari vuotta ajaneen veturin moottori. Kyllä nämäkin himmelit pitäisi katsastaa aika-ajoin, jotta moottorin toiminta saataisiin LUOTETTAVASTI todennettua! Jokainen moottori on myös yksilö ja mittaustulokset on erilaisia riippuen valmistuksen tasalaatuisuudesta. Myös alihankintana ostettujen osien laatu vaihtelee... (turbot, pumput jne) Todennäköisesti aina halvimman tarjouksen mukaan sisäänostetut osat EI VÄLTTÄMÄTTÄ ole niitä laadukkaimpia. Karmeaa oli aikanaan huomata, että jopa perättäisillä sarjanumeroilla varustetut saman tyypin "koneet" sisälsivät täysin eri komponentteja! Epäilen myös, että amerikkalaisella lisenssillä valmistetut moottorit ei todennäköisesti juurikaan käytä lisenssin alkuperämaan komponentteja. Kannattaa verrata tähän Hannun hienoon otokseen, paljonko mahtaa olla DR18:sta mittarissa? On kuin pakasta vedetty, kaunista! https://vaunut.org/kuva/140390?tag0=1%7CDr18%7C Tuo noki ei kuitenkaan lupaa hyvää jatkoa ajatellen... Moottorin ohjaustekniikassa saattaa olla ongelmia ja kukaan ei ole niistä kiinnostunut, kunhan vaan papereissa on leima ja allekirjoitus! |
||||
|
|
04.11.2020 05:32 | Jussi Laukkanen | ||
| Vetureiden moottoreiden päästöasiassa pitää huomioida, että niiden päästöjä ei säädellä samalla direktiivillä kuin autojen moottoreiden päästöjä (autoissa on niin sanotut EURO-päästötasot). Liikkuvien työkoneiden moottoreiden päästöistä säädetään Stage (vaihe) -päästörajoilla ja veturit luetaan liikkuviin työkoneisiin. Tällä hetkellä on EU:ssa tullut voimaan Stage V (V=roomalainen numero, niitä käytetään, jotta Stage-päästörajat eivät sekaantuisi EURO-päästörajoihin). Stage-päästörajat ovat erilaisia riippuen moottorin teholuokasta ja ne ovat tähän saakka astuneet voimaan porrastetusti ja niissä on käytetty melko pitkiä kahden-kolmen vuoden siirtymäaikoja. Stage V tuli voimaan viime vuonna ja alkuperäisen aikataulun mukaan siirtymävaiheiden piti päättyä tänä vuonna. Koronan takia niihin taisi tulla jotain pidennyksiä. Stage V muutti työkoneiden päästömääräyksiä kaikkein eniten siinä suhteessa, että sen myötä alettiin rajoittaa sekä pienien (alle 19 kW) ja suurien (yli 560 kW) moottoreiden päästöjä, joihin ei EU:n piirissä oltu aikaisemmin puututtu. Näissä kyseisissä Dr20-vetureissa näyttää kilven https://vaunut.org/kuva/143229 perusteella olevan Stage III A -säädösten puitteissa hyväksytty moottori. Kilven mukaan moottori täyttää direktiivin 97/68/EY siihen kuuluvan joustojärjestelmän mukaisesti. Lisäksi tässä tapauksessa noudatetaan direktiiviä 2004/26, joka liittää tämän moottorin teholuokastaan huolimatta päästörajoitusten piiriin, koska moottori on asennettu veturiin. Ymmärrän asian niin, että valmistusajankohdan perusteella moottorin muuten kuuluisi olla Stage III B -tasolla, mutta tässä on voitu joustojärjestelmän puitteissa mennä vanhemmalla III A -tasolla. Voin olla tässä väärässäkin, sillä en jaksanut kaivaa esiin tietoja näiden veturien valmistumisajankohdista, mikä olisi antanut paremman pohjan arvioida, minkä direktiivin mukaan tässä on menty. Kuka haluaa lukea asiasta enemmän, niin tämän linkin https://www.transportpolicy.net/standard/eu-locomotives-emissions-2/ kautta pääsee ainakin alkuun. |
||||
|
|
04.11.2020 01:54 | Pietu Tuovinen | ||
| Hämeenlinnan tehtaalla, josta tämä veturi on, vaihtotyöt hoitaa nykyisin VR. SSAB Raahen tehtaalla Movet hoitavat tehtaan sisäiset siirrot yms. vaihtotyöt ja VR vastaa tulevien/lähtevien vaunujen vaihtotöistä. Korjatkaa joku jos meni vikaan :) | ||||
|
04.11.2020 01:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuusojan tasoristeyksissä ei ole varoituslaitosta kummassakaan. Junan takana näkyvät "ylhäällä olevat puomit" ovat oikeasti tasoristeysportaalit. | ||||
|
|
04.11.2020 01:36 | Lari Åhman | ||
| ”Jatkuvaan” oli toki kärjistetty ilmaisu, mutta ajotehtävästä ja moottorista riippuen ongelmia esiintyy. Lyhyttempoinen, kuormittamaton ajo, jossa pakokaasujen lämpötila ei nouse riittävästi (erityisesti talvellla) aiheuttaa tiheämpää regenerointitarvetta (=suurempi polttoaineenkulutus) ja lopulta suodattimen vaihdon. Kilometrien mukana tuoma öljynkulutus tuskin vähentää sitä tarvetta. Nykyään hiukkassuodattimia voi pestäkin, mutta sen tehokkuudesta en tiedä sanoa. | ||||
|
04.11.2020 01:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Outoa, että vaunut.orgin liikennepaikkahaun mukaan Leppäsilta-niminen liikennepaikka ( https://vaunut.org/liikennepaikka/922 ) on ollut rataosalla Jänisjärvi–Uuksu, kun taas tuon linkittämäni vuoden 1965 kartan mukaan se oli tästä Vehkosillasta seuraava seisake Kouvolan suuntaan aivan kilometritolpalla 181. Vaunut.orgin haun mukaan siinä kohdassa taas ei olisi ollut mitään seisaketta tms.; vain moderni Saunamäen raiteenvaihtopaikka joka ei taas tähän 196O-lukuun liity mitenkään. | ||||
|
04.11.2020 01:24 | Lasse Reunanen | ||
| Ei ole autonvalmistajan kanssa mitään tekemistä. Plymouth Locomotive Works toimi Plymouthissa, Ohiossa ja auton valmistaja Plymouth kuului Chrysler-yhtymään kotipaikkanaan Michigan. Ainoa yhtymäkohta taitaa olla moottorit. Joissain vetureissa käytettiin Chryslerin teollisuusmoottoria. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Plymouth_Locomotive_Works https://en.m.wikipedia.org/wiki/Plymouth_(automobile) |
||||
|
|
04.11.2020 01:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahaa, tuollaisestapa en ollut kuullutkaan :) | ||||
|
|
04.11.2020 00:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo mittumaarikoivunoksat lienevät olleet varmistuksena perille pääsystä, jos tenderin klapikuorma olisikin päässyt lopahtamaan...? | ||||
|
|
04.11.2020 00:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Wenn diese Eise'bah brauchbar sind, dann heiße Ich Meyer...! Pieni mukaelma toisen maailmansodan alusta lausutusta lausahduksesta, jolloin Hermann Göring tokaisi: - Jos yksikään brittikone pääsee Ruhrin yläpuolelle, on minun nimeni Meier! Tämä lause sittemmin koristi englanninkielisenä yhden englantilaisen nelimoottorisen Avro Lancaster - pommikoneen keulaa, miehistön Göringille antamana kuittauksena. Tässä merkityksessä Meier olisi yhtäkuin uuno, tomppeli, tai muuta vastaavaa. Minun mielestäni kansallisomaisuuden ulkoistamisessa ja ulkomaisomistukseen myymisessä "kunnostautuneet" oikeistopoliitikot ansaitsevat täydellä syyllä nimen Meier! |
||||
|
|
04.11.2020 00:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko kyseessä sama Plymouth kuin joka valmisti autojakin? https://tinyurl.com/y6ptrtkx | ||||
|
|
04.11.2020 00:24 | Jorma Toivonen | ||
| vaunut.org/kuva/143225 ei nojaile enää kuljettaja ulos ikkunastaan. Melkoisen pienet "räppänät" on kuljettajalle suotu sivusuuntaan. | ||||
|
|
04.11.2020 00:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksei? | ||||
|
04.11.2020 00:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Erittäin komea! | ||||
|
|
04.11.2020 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Aika lailla suunnitelluilla ajoajoilla tuo näyttää liikkuneen. Riihimäen myöhästyminen on ajettu myös maltillisesti kiinni ja sen jälkeen taas aikataulussa. Ymmärtääkseni olisi vain polttoaineen tuhlausta kiihdyttää tai ajaa nopeammin kuin on tarve, jos aikataulu on kuitenkin lukittu tiettyihin kohtauspisteisiin. SKS Tuo Riihimäelle tulon myöhästyminen johtui ratapihan muusta risteävästä liikenteestä. jtt |
||||