|
|
29.03. 23:04 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoisen "pötkäleen" on Dr19 saanut koukkuunsa. | ||||
|
|
29.03. 22:58 | Jorma Toivonen | ||
| Koeajojunalla taidettiin testata matkustajalaitureita Karjaan ja Hyvinkään väliilä. Karjaan jälkeen seuraava valmis matkustajaliikenteelle soveltuva paikka löytyi vasta Rautatiemuseolta. | ||||
|
|
29.03. 21:56 | Simo Virtanen | ||
| Vauhdilla vielä menisikin, mutta kun ensin liki pysäytti niin eipä tuossa paljoa jää varaa kytkinjalan herpaantumiselle tai tekniselle vialle aikaa. | ||||
|
|
29.03. 20:41 | Rasmus Viirre | ||
| On, ja mielenkiintoinen itse kuvauskohde, eli tämä GRK:n kokokeltainen Tka7! | ||||
|
|
29.03. 20:07 | Ida Puolakanaho | ||
| Loistavaa taustakuvamateriaalia! | ||||
|
|
29.03. 18:02 | Tuomas Pätäri | ||
| En olisi olettanut että tuolta enää kiskoja löytyy, kun alue niin hyvin siivottiin silloin kun purettiin. Mielenkiintoinen kuvasarja vanhalta ratapihalta, jonka ohi tulee silloin tällöin ajettua, mutta ei ole tullut enää jalkauduttua. | ||||
|
|
29.03. 17:58 | Tuomas Pätäri | ||
| Että osaakin olla tyylikkään näköinen tällainen puujuna verrattuna ainaisiin raakapuujuniin. Ehkä se syy onkin juuri siinä; toisia näkee jatkuvasti, tällaisia ei juuri koskaan. | ||||
|
|
29.03. 15:48 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ymmärtääkseni Sm1 v. 1968 oli ensimmäinen sarja, jossa käytettiin tätä vaaleampaa siniharmaata alustan väriä, pienoismallipuolella Humbrol 125 on hyvin lähellä. Ja ehkä Petrin mainitsema 1971 oli alkuvuosi sillekin, että konepajalla käyneet koneet saivat vaaleamman alakerran. Onko tietoa, onko esim. Hr 12-13:issa ollut ennen vuotta 1971 eri alakerran sävyjä? Muistaakseni jotkin valokuvat viittaavat siihen, mutta veturit likaantuvat ja maalit haalistuvat joten kovin varma ei voi olla puoleen eikä toiseen. |
||||
|
|
29.03. 15:47 | Jukka Ahtiainen | ||
| Erinomainen kuva! Tulee mieleen O. Winston Link kuvat. | ||||
|
|
29.03. 14:32 | Antti Ojala | ||
| Voisiko tähän saada karttakoordinaatit? Se hyödyttäisi karttaharjoituksia. | ||||
|
|
29.03. 14:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiallinen, täällä vorgissakin aikoinaan käytetty ilmaisu, Haapamäki-sää. | ||||
|
|
29.03. 12:03 | Juhani Katajisto | ||
| Monet kiitokset Juhanalle. Nyt minulle selvisi, miksi tästä vähän Ilmalaan päin oli radan pohjoispuolella kallion vieressä tasainen kohta. Sehän on siis vanhaa ratalinjaa. Mulla on heikkolaatuinen kuva joulukuulta 1962, kun ajan siinä Hondalla. Täytyykin yrittää löytää se kuva. Täällähän on paljon maastokuvia entisistä ratalinjoista. |
||||
|
|
29.03. 10:04 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvassa näkyvä linjaus ei ole vanhin. Tätä edeltävä tosiaan koukkasi vielä pohjoisempaa. Siitäkin linjauksesta on maastossa jälkiä, mutta ei tässä näkyvässä kohdassa vaan tästä vähän matkaa Ilmalaan päin. Sen ratapohjan osia on edelleen kävelytien käytössä. Mitä tulee Juhanin kertomaan moottoripyörärataan, niin minäkin kävin samassa paikassa mopokursseilla 1970-luvun puolessa välissä. Se oli aktiivisena tuollaisessa käytössä vielä silloin. Maunulasta käsin fillaroitiin sinne kavereiden kanssa. |
||||
|
|
29.03. 09:42 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^O.t. "Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä - universumi ja ihmisten typeryys, enkä ole ensimmäisestä aivan varma." (Albert Einstein) | ||||
|
|
29.03. 09:04 | Ilkka Hovi | ||
| Ilman tarkastelua kartoista olen luullut rantaradan ensimmäisen linjauksen olleen hyvin mutkainen kuvan näyttämän kohdan ja Pitäjänmäen aseman välillä . Olisiko kuvassa oleva rataleikkaus tehty kun rantarataa muutettiin kaksiraiteiseksi. Kuvassa lenntätinlinjat ovat ilmeisesti ensimmäisen linjauksen mukaisesti. Taustalla näkyvän maalaistalon paikalla on nykyisin hotelli ja ravintolaopisto. Kuvasta puuttuu Esson huoltamo joka muistaakseni oli myös näillä kohdin. Haagan kohdalla radassa oli kallistus, kun paikallisjuna pysähtyi Haagan seisakkeella, penkillä istuva matkustaja liukui sivullepäin joko vaunun seinää päin tai oli pudota penkiltä keskikäytävälle. | ||||
|
|
29.03. 02:15 | John Lindroth | ||
| Näyttää hyvin siistiltä ja hyvin järjestetyltä! | ||||
|
|
28.03. 22:41 | Juhani Katajisto | ||
| Hassua tuona samana vuonna 1963 näihin maisemiin liittyy paljon muistoja. Tuossa vasemmalla rantaradan penkan vierellä meillä oli kilparata, joka kiersin siinä olleen pellon. Meitä oli aikamoinen porukka, kun ajettiin siinä kilpaa moottoripyörillä, tosin yksitellen ajoaikoja mitaten. Ihan kärkeen en Hondallani päässyt, itsesuojeluvaistoa varmaan, mutta hyvää moottoripyörän käsittelya siinä sai, kun ei tarvinnut yleisellä tiellä (kokoaikaa) hurjastella. Siinä pellon laidalla oli myös rakennus, jossa oli Helsingin kaupungin nuorille tarkoitettua moottoripyörän ajo-opetusta ja annettiin muuta hyödyllistä tietoa moottoripyöristä. - Syksyiltojen pimennyttä 1963 meillä oli ajopelimme vähän matkaa tästä eteenpäin tuossa Ampumaradantiellä metsän siimeksessä kytiksessä ja kävelimme pienen metsäkaistaleen yli ja valvoimme hämärässä, kun ihmisiä kävi noilta pelloilta vohkimassa toisten suurella vaivalla kasvattamia vihanneksia ym. Tuon homman koimme hyödylliseksi. Ainakin muutaman kerran ilmestymisemme sai varkaat livohkaan. | ||||
|
|
28.03. 22:32 | Miitre Timonen | ||
| Ei ollut tavallinen torstai, koska korona oli juuri alkanut. | ||||
|
|
28.03. 21:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sanotaan nyt vaikkapa näin, herra Erkki: - ennenvanhaan tuottoja haettiin tavaroita tuottamalla. Nykyinen kovin muodikas trendi on tehdä rahaa rahalla, eli niitä tuottoja nimenomaan hätäilyllä ja kärsimättöminä. Velkarahalla keinottelu on vieläkin hirvittävän riskaapelia pelailua. Siten saa omat ja varastetutkin rahat hukattua alta aikayksikön. Holkerin hallituksen huseeraaminen pääomien vapauttamisesta onnistui viemään vapauden tavallisilta talliaisilta. Nämä vielä jymäytettiin luulemaan olevansa voittajan puolella, kun heidät houkuteltiin äänestelemään "kyky"- eikun ökypuoluetta. Ennen muinoin ahneus luettiin kuolemansynniksi. Miksi se nytkin on niin pinnalla "tavoiteltavana tahtotilana"...? Herra Hannu, lausumasi "vahva käsitys omasta ainutlaatuisuudestaan" on yhdessä taitamattoman johdon ja megalomaanisen tyhmyyden kanssa takuuvarma pääsylippu kurssi- eikun - anteeksi, konkurssikavereiden alati laajenevaan porukkaan! |
||||
|
|
28.03. 18:31 | Juhana Nordlund | ||
| Radan vieressä näkyy tietä nimeltä Ampumaradantie. Tie teki kuvan oikean laidan paikkeilla noin 90 asteen mutkan eli linjaus kääntyi kohti pohjoista (ja jatkui Maunulaan saakka). Sen tien osia on edelleen kevyen liikenteen käytössä, mutta nimellä Keskuspuistontaival. Rantaradan suuntainen kohta on poistunut ja vastaava kävely- ja pyörätie menee pohjoisempana ja paljon kapeampana ja mäkisempänä. | ||||
|
|
28.03. 15:25 | John Lindroth | ||
| Komea nostalginen kuva! | ||||
|
|
28.03. 15:00 | Linus Mansner | ||
| Voi olla mahdollista että jotain happovaunuja on jätetty, mutta en usko että kaikki happovaunut jäivät Siilinjärvellä pois | ||||
|
|
28.03. 14:46 | Hannu Peltola | ||
| Onhan nyt jo noussut betonibrutalismin jälkeen neljäs suuntaus: 4) Mauton Lasinarsismi, suuret lasipintaiset toimitalot yrityksille, joilla on vahva käsitys omasta ainutlaatuisuudestaan! |
||||
|
|
28.03. 14:34 | Erkki Nuutio | ||
| Funktionalismista Suomessa on runsaasti hyviä esimerkkejä, useat mielestäni vähintään Alvarin tuotosten tasoisia. Suosittelen lisäksi Dessaun matkan yhteydessä tutustumaan myös Weimarin hyvin tyylikkääseen kaupunkiin. Teollisesta rationalismista tuon esille Toijalasta Tampereelle muuttaneen ja sittemmin paljon laajentuneen, teknikko Ake Mattisen ja rakennusmestari Artturi Niemelän nuorina tyhjätaskuina, mutta osaajina vuonna 1950 perustaman Rakennustst Mattinen & Niemelän, sittemmin MNK - Rakennus oy:n. Se teki noin puolet Tampereen kerrostaloista 30 vuoden aikana 50-luvun loppupuolelta lähtien. "Tehdään halvalla JA hyvää". Johtajapari toimi (halusi ja osasi toimia) tunnuslauseensa mukaisesti ja pakotti silloiset muut rakennusyhtiöt sekä keinottelijat korjaamaan tapojaan. Suojana tarvittaessa oli kaupunginjohtaja Erkki "Napoleon" Lindfors. Mattinen & Niemelä oli sivistyneen ja osaavan elementtirakentamisen pioneeri Suomessa 50-lopulta lähtien. Eräs merkkipaaluista oli AsOy Kunnankontu (Väinämöisenkatu 15), jossa asuin vuosikaudet. Yhtiön tarinan kertoo osaavasti Pekka Mäkelän Läpi harmaan kiven - Kertomus MNK - Rakennus oy:n toiminnasta 1950-1985 (MNK 1985, 132 s.). Suosittelen voimakkaasti. Häpeän Tampereen arkkitehtuurin nykysurkeutta. Se on tulos keinottelijoiden vapaasta mellastamisesta - pormestarien suojelemina. Betonibrutalismin huomattavia ja masentavia esimerkkejä löytyy Tampereeltakin runsain mitoin 60-luvun puolivälistä eteenpäin. |
||||
|
|
28.03. 12:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielenkiintoisaa on tässä se että miten maalaismainen Etelä-Haaga oli vielä tuolloin. Asuin itse siihen aikaan Pohjois-Haagassa joka oli jo jonkun verran urbaanimpi (taustalla näkyvät korkeat talot mm). | ||||
|
|
28.03. 12:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tätä lättäjunaa ajetaan näemmä moottoripäästä. Vetovaunun päätyportti on vielä ilman kaidetta. | ||||
|
|
28.03. 10:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tuomo, suomalaisen arkkitehtuurin viimeisin kehityskulku: 1) Funktionalismi, lanseerannut Gropius Bauhausinsa kanssa Dessaussa (Saksassa) Weimarin tasavallan aikana. Natsit likvidoivat koko Bauhausin, vaikka Braunaun-Aatu Albert Speerin kynänjälkiin hurmaantuikin. 2) Teollinen rationalismi, kun betonielementtirakentaminen otettiin käyttöön, ja vieläpä paikalla valettuna! 3) Betonibrutalismi. Esim. Myyrmäen sun muiden Kivi- eikun Koivukylien "lumoavat maisemat". |
||||
|
|
28.03. 10:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Osku, vastaus kysymykseesi: vaunu 1076 hylättiin vuonna 1968. (Sen kummemmitta.) Ek:n korejahan levisi laajalle: esimerkiksi 1035: korin puolikas oli 1975 Keurusselän rantamilla ns. "Pöllilahdessa" (tukkipinoja), Mäntän - Keuruun välissä, Keurusselän itäpuolella. Se oli laitettu jykevätekoisen peräkärryntapaisen päälle. Sisustusta siinä ei enää ollut, sisällä seinällä omistajan käsin kirjoittama paperilappu, jossa tämä uhkasi nitistää tunkeutujat mitä hirveimmillä tavoilla. 1035:n aluskehys kokii muuttumisleikin autovaunuksi sarjaan Hac ja edelleen konduktöörivaunuksi Fh. 1034:n kori oli varastona Kotkassa, Hovinsaaressa. Ek 936 ja 991 (hylätty 1965) korit olivat Pasilassa, eteläisen veturitallin vieressä. Niiden kummankin aluskehykset elivät "normaalin elämänkulun": ensin autovaunuksi ja sitten Fh:ksi. |
||||
|
|
28.03. 09:44 | Erkki Nuutio | ||
| Uskaltavat kai soittaa kun jo hautuumaalla ovat Skånen malmölaiset, joita korpesi Ab Scanian kähveltäminen Malmösta Södertelgeen huonossa hapessa olleen Vabis Ab:n vahvistamiseksi. Nimi Scania on karkea väärennös kun sitä käytetään Söderrmanlandin tuotteelle, ja kun nimiluvan saamiseksi täytyi hoitaa Scandia Diesel hautaan. |
||||
|
|
28.03. 08:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jukra sentäs, on siinä aapee tarjoillut iltalukemista. Mutta ei siis ollut ihan tavallinen torstai, vaikka ratapihoja nähneen muinaisdeeveristön kanssa oli muutenkin solkenaan pientä renkkaamista ― erityisesti Raumankin kaltaisissa raskaissa vaihtotöissä. | ||||
|
|
28.03. 01:51 | John Lindroth | ||
| Olen samaa mieltä Juhanin kanssa!Olen itse muutamia kertoja 60.luvulla matkustanut tuolla junalla välin Hki-Vaasa silloin en ainakaan tehnyt havaintoja paljeylimensuojuksista! | ||||
|
|
28.03. 01:49 | John Lindroth | ||
| Tämä on kuva kotiradalta myötämielisen auringon paistaessa! | ||||
|
|
27.03. 23:17 | Juhani Pirttilahti | ||
| Hmm... vanhakoulu potkii lujaa. Tarkennus, aukko ja suljinaika säädetään käsin ennakkoon ja sitten vain seurataan tilanteen kehittymistä. Sopivalla hetkellä viime hetken korjaukset säätöihin ja rasautetaan suljinta, naks. | ||||
|
|
27.03. 23:12 | Juhani Pirttilahti | ||
| Paino ei-työkunnossa lienee ilman nesteitä, kuten jäähdytysvesi ja polttoaine. Kenties noin tuhat kiloa vähemmän siis. | ||||
|
|
27.03. 22:35 | Mikko Ketolainen | ||
| Paino työkunnossa 48300 kg, paljonko paino oli sitten kun ei ollut työkunnossa? | ||||
|
|
27.03. 20:43 | Pasi Seppälä | ||
| Näin eilen 26.3 ensimmäistä kertaa tämän T4775:n. Kokoonpanona oli veturin jälkeen viisi kahdella kontilla lastattua Occ?-vaunua ja perässä noin kymmenkunta Sim-sukuista vaunua. Hyvänä päivänä siis hyvinkin kuvauksellinen juna. Ja muutoinkin hyvä lisä raakapuujunien joukkoon. | ||||
|
|
27.03. 20:40 | Simo Virtanen | ||
| Sitä se soittaa. | ||||
|
|
27.03. 20:34 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos mukavasta palautteesta. Tämä vähäisessä valossa kuvaaminen on ollut itselle sitä mieluisinta kuvauspuuhaa. Pimeässä kun on päiväkuvaukseen verrattuna haastetta paljon enemmän, niin tarkennuksen kun valotuksen onnistumisen suhteen. Pimeyteen ilmestyvät junan tai auton valot muuttavat valaistusolosuhteet hetkessä täysin toisenlaisiksi. Automaattitarkennuksella ei tee mitään ja valotuksenkin olen melkein aina säätänyt käsin. Koevedoksia ei ehdi tekemään ja tilanne on äkkiä ohi. Kuvauskaluston kyvyt on hyvä tuntea. Ne tuntemalla käsisäädöillä pääsee yleensä aika hyvään lopputulokseen. Paljon on ajan saatossa mennyt enemmän tai vähemmän pieleen, mutta niistä yleensä oppii ja välillä tulee myös onnistumisia. Onnistunut kuva palkitsee hyvällä mielellä jokaisen kuvaajan, oli kuva sitten otettu päivällä tai yöllä. Ja tällä foorumilla on runsaasti taitavia kuvaajia, joiden onnistuneita kuvia on myös erinomaisen mukava katsella. |
||||
|
|
27.03. 20:22 | Reijo Salminen | ||
| Soittaako tuo Scania Södertäljen kansallislaulua? | ||||
|
|
27.03. 19:24 | Rasmus Viirre | ||
| Luojan lykky että ei puhjennut happosäiliö.. Mutta enimmäkseen kontaktiin itse säiliön kanssa onkin osunut vain ohut kuitukoivu. | ||||
|
|
27.03. 19:12 | Rasmus Viirre | ||
| Jo on ollut kalustolla huutava pula varikolle. Taattua AaPeen mielenkiintoista tarinointia asioista, jotka muuten jäisivät todennäköisesti tietämättömiin näin ulkopuolisille. | ||||
|
|
27.03. 19:05 | Rasmus Viirre | ||
| Niin, tietysti löytyyhän tästä maasta paljon enemmän kuin voi laskea yhtälailla rähjääntyneitä ja kasaan painuvia latoja, vanhoja navettoja ynnä muita traktorihalleja. Kuva on kuitenkin oikein hyvä tilannepäivitys! Edellinen kuva tästä näkyy olevan vain reippaat neljä kk nuorempi kuin minä itse… |
||||
|
|
27.03. 18:55 | Osku Reinikka | ||
| Onko Ek 1063 vaunusta tietoa? Tuli Instagramissa vastaan jonkun autiopaikkojen etsijän sivulla kuva sen vaunun(korin) raadosta jossakinpäin metsää. | ||||
|
|
27.03. 16:14 | Panu Breilin | ||
| Junan etupäässä on ammoniakkivaunut Talvivaaraan. Peräpäässä olevien happovaunujen voisi olettaa pudotetun kyydistä Siilinjärvelle, koska ainakin Saakosken kohdalla ne ovat olleet vielä mukana ja Siilinjärvellä juna on tehnyt noin vartin mittaisen pysähdyksen. | ||||
|
|
27.03. 15:53 | Jari Välimaa | ||
| Eikös tämän väritys pitänyt muuttua joskus ? | ||||
|
|
27.03. 15:50 | John Lindroth | ||
| Höyrynostalgiaa Oulusta! | ||||
|
|
27.03. 15:45 | Veeti Pietilä | ||
| Tervetuloa vaunut.orgiin! | ||||
|
|
27.03. 15:41 | Jari Välimaa | ||
| no niin tuleekin, sori kirjoitusvihreestä. | ||||
|
|
27.03. 14:31 | Rasmus Viirre | ||
| Vihertävä sarjansa ensimmäinen katsoo vihreään tulevaisuuteensa! Kuvasta taitaa löytyä myös ainakin kaksi tähtijoukkoa. M45 ”Seulaset” suoraan veturin ”edessä” ja ylävasemmalta M44, ”Praesepe” tod.näk. |
||||
|
|
27.03. 12:02 | Juhana Nordlund | ||
| Helsinkiläisvaunuista viimeinen Volvon tuoma oli KLOY 626. Rissasen kertoman mukaan ensimmäinen Scanian vetämä Jokeri-Artic oli KLOY 627. Itse näin tämän Scanian ensimmäisen kerran omin silmin silloin, kun vaunu 628 tuotiin Roihupeltoon. | ||||
|
|
27.03. 11:35 | Simo Virtanen | ||
| Kuljetus Rissasen uusi Scaniakin päässyt tositoimiin. Pitkään se viirusilmä-FH palvelikin raskaissa tehtävissä. | ||||