Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.12.2025 12:15 | Erkki Nuutio | ||
| Ylläkuvatun lastauslaiturin kohdalla ollut pistoraide oli se Lasitehtaan raide. Nykyisin Suomen Lasimuseona oleva rakennus oli Riihimäen Lasi Oy:n Ala-tehdas. Sen pitkähkön raiteen penkere kulki nykyisen kadun reuna-alueella . RLR:stä on paljonkin hyvää aineistoa, kuten edesmenneen Mry-jäsenemme Martti Virtasen Lännen pikajuna RLR 1907-1954 (RM, 1997, 144 s.). Myös Bergström, Einola, Kilpiön Kapeat kiskot on antoisa. |
||||
|
29.12.2025 12:04 | Joonas Jokinen | ||
| Viitaten Jorman kommenttiin RLR:n museojunan sijainnin muuttumisesta tontilla. Onko tosiaan niin, että katoksen ja aitauksen teko on siirrättänyt junan sijaintia? Mielestäni juna on pysynyt samalla paikalla ja katos ja aitaus on vain tehty päälle ja ympärille. |
||||
|
|
29.12.2025 11:49 | Jorma Rauhala | ||
| Erkin peräänkuuluttama sisätila on totta Karkkilassa: https://vaunut.org/kuva/133469 | ||||
|
|
29.12.2025 11:01 | Esa Lehtinen | ||
| Vuoden 1951 ilmakuvasta voi kuitenkin päätellä, että Lasitehtaan pistoraide olisi mennyt nykyisen Suomen lasimuseon alueelle. | ||||
|
29.12.2025 10:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Christian: Yliraumo on ruotsinnos (vaikkakin hieman kömpelö) Yliraumasta. Vrt. Rauma / Raumo etelämpänä, länsirannikolla. Herra Rainer, mainitsemasi uskonnollinen ääriliike on tunnettu nimellä lestadiolaisuus. Se ei jostain ihmeellisestä arvovaltataistelusta johtuen kyennyt pitämään yhtenäisyydestään kiinni, kun kerran korpelalaisuus, kososlaisuus, rauhansanalaisuus ja lukuisa määrä muitakin "- laisuuksia" kuuluu sen historiaan, oleellisena osana. Näin meidän kesken: Inarin ja Iranin välillä EI OLE pienintäkään mentaliteettieroa - ! Hih ja huh!!! |
||||
|
29.12.2025 10:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tyypillisessä nykysähköautossa on autoa kiloina punnittuna kahden tai kolmen kasaripeltipurkin verran. Pelkkä maametalliakku painaa sen minkä vanha kauppakassi. Sähköauto saa olla pitkään tehokkaassa ajossa, että sen edullisemmat ajovaikutukset kuittaavat jäätävät valmistusvaikutukset. Pahimmassa tapauksessa ajosähkökin on tehty ydinvoimalla. Oikeasti ekologista autoa sanotaan kinneriksi. | ||||
|
Kuvasarja: Skagit River Railway – ainutlaatuinen rautatieyhtiö jylhän vuoriston keskellä |
29.12.2025 10:01 | Erkki Nuutio | ||
| Kiinnostava, kuten myös esimerkiksi Pikes Peak -video ! Kai noille vuoristoisille seuduillekin on sittemmin tieverkosto tehty, jota pitkin tämä metsien ja vuorien väki nykyään kulkee asioillaan. | ||||
|
|
29.12.2025 09:45 | Erkki Nuutio | ||
| Katos onneksi on, muuten täystuho olisi toteutunut jo vuosia sitten. Masentavampaa ja enemmän luotaan työntävää ei voi kuvitella kuin ruosteinen ja maalaukseltaan virttynyt veturi ja maaleiltaan virttynyt lahonnut junanvaunu. Töhryt ja lasien rikkomiset vielä kruunaisivat paikkakunnan "kulttuuriväen" (itseään sellaisena pitävät sekä palkkahenkilöt) aikaansaannoksen - joka häpäisee paikkakuntannan oleellista historiaa. RLR:n juna on niin pieni ja sievä, että se vaikeuksitta sopisi arvoiselleen paikalle julkisen sisätilan kruunuksi - tietysti vähintään ulkonaisesti asiantuntevasti kunnostettuna. Siellä se olisi paikkakunnan kiinnostavimpia nähtävyyksia ja myöskin koululapsille oiva havainnollistus alueellisista juurista. Riihimäen kaupunki ja sen valtuusto : Korjatkaa häpeäpilkku ja sijoittakaa sen arvokkaan julkisen sisätilan kruunuksi ! |
||||
|
29.12.2025 09:15 | [Tunnus poistettu] | ||
| Komea kuva, itse en koskaan ole nähnyt tuollaista | ||||
|
|
29.12.2025 09:10 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä on Suomen ensimmäinen ulos sijoitettu museoitu veturi (ja vaunu), 1958. Tampereen Sorsapuiston höyryveturi voisi olla maamme vanhin, kun se pantiin esille jo 1955, mutta se veturihan oli kuitenkin myös lasten toimintapuistoon kuulunut leikkikalu, eikä siis vielä varsinaisesti museoesine. Tämä RLR:n museojunan sijainti on tässä tontilla vuosien mittaan vaihdellut. Alunperin juna seisoi eri paikassa ja se siirrettiin tähän koska tähän pystyttiin rakentamaan tilaa vievä aitaus ja katos. |
||||
|
|
29.12.2025 09:06 | Jari Välimaa | ||
| Nykyaikainen sähköauto toimii 400-500 km mutta pikalataus verkoston kasvaminen on muuttanyt tilanteen 70 lukuun verrattuna | ||||
|
29.12.2025 08:30 | Jorma Rauhala | ||
| Tästä(kin) kortista voidaan lukea kuinka Launonen sanana taipuu. Siis esim. Launosten... | ||||
|
29.12.2025 08:27 | Jorma Rauhala | ||
| Kuormaussilta on hävitetty. Asematalon rautatiemuistokilpikin on näemmä raksittu pois. Se sijaitsi tällä ratapihan pitkällä sivulla, tuolla kauempana, viimeisen ikkunan ja rännin välivaiheilla. https://vaunut.org/kuva/50719 Muistokilpi näyttääkin olevan nykyään lähempänä ulko-ovea eli ikkunoiden välissä uuden pihamännyn takana. Hyvä! |
||||
|
|
29.12.2025 08:23 | Petri Nummijoki | ||
| Mikä 1980-luvun lopun sähköauton toimintasäde olikaan? Elcat:in toimintamatkaksi annetaan 70 km vielä 1990-luvun puolivälin mallillakin https://fi.wikipedia.org/wiki/Elcat. Kuluttajahan ei ole 1980-luvun lopulla voinut tehdä valintaa 2020-luvun mallistoista vaan niistä autoista, joita on valmistettu 1980-luvun loppuun mennessä. | ||||
|
29.12.2025 07:43 | Timo Salminen | ||
| Siis vuodesta 1958, ks. korjauskommenttini seuraavassa kuvassa. | ||||
|
|
29.12.2025 07:33 | Jari Välimaa | ||
| 6 l/100 km tarkoittaa 60 kWh/100 km kulutusta vastaavasti sähköauto kuluttaa 20-30 kWh /100 km. | ||||
|
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025 |
29.12.2025 00:26 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kapsu kuvasarja! | ||||
|
|
29.12.2025 00:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Autoilu on. Nyt kun asia alkoi debatin myötä itseäkin hieman kiinnostamaan, kaivoin autotallista sen kamalan polttoainekuittikasan, joka on kerääntynyt vailla järjellistä ― ennen tätä pohdintaa ― syytä. Olen saanut kuvan ysisatkun polttamaan hieman epäpuhtaassa ― mukana jopa joitain pätkiä pöllikuormaisen peräkärryn vetoa nurkissa ― maantieajossa hieman alle 8 l/100 km. Puhtaassa valtatieajossa saattaisi 7,5 l/100 km hyvinkin olla mahdollinen. | ||||
|
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025 |
28.12.2025 23:39 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa! Pitääkin ensi kerralla ottaa kenttälapio mukaan! | ||||
|
28.12.2025 23:39 | Juha Toivonen | ||
| Julian mukaan Riipassa poistettiin Sr1 veturit, ja 262:n veto Kokkolaan tapahtui vain yhdellä Deeverillä. Jos näin oli, niin miksi Sudet jäivät Riippaan? | ||||
|
28.12.2025 23:23 | Uwe Geuder | ||
| Dolní ja nádraží ovat sanoja, jotka tulevat Tšekin rautateillä vastaan aina välillä ja minä unohdan aina mitä ne tarkoittavat. Kun etsin vähän verkosta, nádraži lienee rautatieasema, esiintyy myös lyhenteessä hl. n. = päärautatieasema. Dolní kai ala-, alempi. Dolní nádraží siis alempi rautatieasema tai ala-asema. Näkee, ettei Suomessa ole rautateitä vuoristossa, vastaavia ratkaisuja ei ole. Tuo rata näyttää varsin mielenkiintoiselta: https://en.wikipedia.org/wiki/Karlovy_Vary%E2%80%93Johanngeorgenstadt_railway Niin paljon kohteita, jossa voisi käydä ja niin vähän aikaa... |
||||
|
Kuvasarja: Skagit River Railway – ainutlaatuinen rautatieyhtiö jylhän vuoriston keskellä |
28.12.2025 23:21 | Hannu Peltola | ||
| Youtubesta löytyi todella mielenkiintoinen video Skagit River Railwaystä: https://www.youtube.com/watch?v=sb89vRx6yTw | ||||
|
28.12.2025 23:15 | Rasmus Viirre | ||
| On 2816 sentään yhä yhtenä kappaleena Oulussa.. | ||||
|
28.12.2025 23:03 | Uwe Geuder | ||
| Ihmettelin, mitä ranskalaisveturi tekee Sveitsissä. Ei kai kasaininvälinen museoliikenne ole kovin yleistä. Mutta internet tiesi vastauksen: https://locomotive.fandom.com/wiki/SNCF_No._1-241.A.65 Poistettu SNCF:n liikenteestä 1965, 1968 siirretty Sveitsiin museokäyttöön. | ||||
|
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025 |
28.12.2025 22:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoinen kuvasarja, Hannu-serkku! Mietin tässä vaan, että mahtaisiko kenttälapion terän parin lapionpiston syvyydeltä löytyvä tyypillinen "sorakuoppahiekka" kertoa ratapenkaksi epäilyn osuvan kuinka oikeaan? |
||||
|
|
28.12.2025 22:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taidokkaasti nikkaroitu portti. | ||||
|
28.12.2025 22:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämä tie jollain tavoin tiehoitokunnan "omaisuutta"? Jos on, niin en ihmettele liikennemerkin visuaalisuuden säilyneisyysasteen tasoa... | ||||
|
|
28.12.2025 22:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmoitettiinpa Hesarissa tänään myös Brigitte "BB" Bardotin kuolleen... | ||||
|
28.12.2025 22:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Pasi, talvipäivän seisauksesta on kulunut viisi päivää, kun kuvasit Hillosensalmen kohtaajan. Hyvä kuva muuten! Huomennakin päivä on siinä parisen minuuttia pitempi. Kyllä se siitä taas lähtee suttaantumaan.. |
||||
|
28.12.2025 21:37 | Ida Nevalainen | ||
| Kyllä silmä leppää tässä kuvassa. | ||||
|
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025 |
28.12.2025 21:01 | Hannu Peltola | ||
| Tänään 28.12.2025 rautatiearkeologia jatkui Las Palmasin vanhan 6 km raitiolinjan läpikävelyllä. Siitä ei tosin saa kuvasarjaa Vorgiin, jäljellä ei ole lähes mitään raitiotiehen viittaavaa. | ||||
|
|
28.12.2025 21:00 | Petri Nummijoki | ||
| Kun meillä päin todettiin Saab 900 laiskaksi ohituskiihtyvyydeltään noin 35 vuotta sitten niin vertailukohtana oli 1980-luvun lopun Carina II 1,6 l moottorilla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Toyota_Carina#Carina_II_(AT171_/_ST171_/_CT170)_(1988%E2%80%931992) Asia tuli mieleen, kun edellä mainittiin, että Saab 900:lla kulutus olisi lähes 10 l/100 km. Carina vie sekalaisessa ajossa noin 7 l/100 km ja puhtaassa matka-ajossa 6 l/100 km lienee mahdollinen. |
||||
|
|
28.12.2025 20:22 | Christian Pakisjärvi | ||
| Ylirauma on nykyään Yliraumo. Missähän kohtaa on muuttunut nimi? | ||||
|
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025 |
28.12.2025 20:18 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Timo! | ||||
|
28.12.2025 20:03 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia tiedosta, päivitän myös kuvatekstin. | ||||
|
|
28.12.2025 20:01 | Timo Salminen | ||
| Tämä rakennus on vuodelta 1894. Viite: Jorma Kallenautio, Lopen historia I, 1976, s. 240. | ||||
|
|
28.12.2025 20:00 | Hannu Peltola | ||
| Voi kyllä hyvin olla, olen tämän paikkakunnan osalta täysin Googlen varassa. | ||||
|
|
28.12.2025 19:55 | Rasmus Viirre | ||
| Sr3:t vaihdettiin keulille Kokkolassa. Oulusta Riippaan juna kulki kahdella Sr1:llä ja Riipasta Kokkolaan yhdellä Dv12:lla. | ||||
|
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025 |
28.12.2025 19:54 | Timo Salminen | ||
| Mainio katsaus RLR:n nykytilaan tämä. | ||||
|
|
28.12.2025 19:52 | Timo Salminen | ||
| Taas ulkomuistista: kuvassa näkyvä päärakennus on uudempi. Santamäessähän on kolme päärakennusta, ja tämä on niistä iältään keskimmäinen, muistaakseni 1800-luvun loppupuolelta. | ||||
|
|
28.12.2025 19:48 | Timo Salminen | ||
| Muistomerkki on paljastettu 11.9.1958. Vuodella muistin väärin. Paljastustilaisuudesta on kuva Martti Virtasen kirjassa Lännen pikajuna s. 87. | ||||
|
28.12.2025 19:46 | Timo Salminen | ||
| Tuttu ulkoilureitti, viimeksi pari viikkoa sitten tuosta kävelin, mutta enpä ole tullut ajatelleeksi mahdollista RLR-taustaa. Voi hyvin ollakin. | ||||
|
|
28.12.2025 19:41 | Timo Salminen | ||
| Ulkomuistista: muistomerkki on paljastettu muistaakseni vuonna 1957. Tarkennan myöhemmin, jos muistan väärin. Joka tapauksessa jo reilusti ennen 1970-lukua. | ||||
|
|
28.12.2025 19:38 | Timo Salminen | ||
| Aikanaan kun muistomerkki on paljastettu, tuossa vaunun kyljessä on ollut RLR:n alapuolella numero 1, mutta kukaan ei oikein tunnu tietävän, milloin se on maalattu peittoon. Jossakin vaunun uusintamaalauksessa kuitenkin. | ||||
|
|
28.12.2025 19:04 | Teemu Saukkonen | ||
| Juuri tänään on erityisen masentava muistella: Tästä kotiin mentyä sain tietää että Lemmy von Motörhead on kuollut (28.12.2015), ja tuo kuvatekstin kaverikin on nyt samassa paikassa kuin äskettäin edesmennyt työkaverinsa Pate M. Olivat Lokomolla hetken aikaa yhdessä vajaat 50 vuotta sitten. Eikä tätä Niiralan liikennettäkään enää ole, kuten ei käytännössä maatakaan josta tuo liikenne tuli, ja jossa käytiin shoppailemassa. Eikä taida olla 2816:kaan? | ||||
|
|
28.12.2025 18:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä silti, köykäinen teho oli ollut pitkin koko normiautomaailmaa. Vuoden 1982 mallinen Honda Civic 1,3 kolmiovisena hatchbackina ja viisivaihteisena pysyi kyllä muun liikenteen tahdissa. Kiihtyvyys ei nyt niin päätähuimaavan rakettimainen moisella ompelukoneenmoottorilla ollut. Ne oli ne jenkkien hirvittävät "norsumoottorit" omansa laisen asiakaskunnan vaatimuksille "omistettuja". 99 Turbon päätarkoituksena muistaakseni oli nimenomaan ohituskiihtyvyyden tehostamisessa. Nykyautoissa on jotain omasta mielestä mennyt jotenkin metsään se, kuinka turbotetuilla kolmisylinterisillä ja YHDEN litran "moottoreilla" yritellään tarjoilla "riittävää" tehoa kilttien perheenisien keskinäisiin liikennevalokiihdytyskisoihin. |
||||
|
|
28.12.2025 18:14 | Antti Grönroos | ||
| Kyyhkyläiset saapuvat samaan aikaan Huopalahteen | ||||
|
|
28.12.2025 18:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei hullumpi. Silloin kun meillä vielä oli kaksi kissaa, ne pakkasivat usein juoksemaan juuri tuohon tyyliin kylki kyljessä ruokakipolle, kun tuli sapuska-aika. | ||||
|
28.12.2025 18:06 | Tero Korkeakoski | ||
| Sveitsin kokoisessa minimaassa posti kulkee raiteilla mutta Suomessa mielummin rekkakyydillä. | ||||
|
|
28.12.2025 17:57 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Siisti kuva Hugo! | ||||
|
|
28.12.2025 17:54 | Antti Ojala | ||
| Suorituskyky on suhteellinen ilmiö. 80-luvun lopussa tälläkin Saappaalla pysyi oikein hyvin liikenteen rytmissä ja ohikin pääsi, kunhan autoa komensi määrätietoisesti. 90-luvun lopulle tultaessa ensiajokkini, laina-auto MB 200D oli jäänyt niin paljon ajastaan, että sillä oppi korkeintaan sonnivauhdin merkityksen. Nyt missä tahansa uudessa sähköneppiksessä on yli 200 kW ajomoottorit ja kiihtyvyys on aivan eri luokkaa, akkujen lisäpainosta huolimatta. | ||||