Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.03. 08:49 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva. Ihminen, rautatieläinen, ja taustalla jotkut toiset elää omaa elämäänsä valaistujen ikkunoiden takana. Kyllä vaan hämärässäkin kannattaa kuvata! | ||||
|
08.03. 08:45 | Jarno Piltti | ||
| On upeaa jälkeä tämä kuvasarja, sekä tunnelmaltaan että teknisesti! Alivalotuksen välttäminen auttaa isoilla ISOilla paljon. | ||||
|
|
08.03. 07:15 | Pasi Seppälä | ||
| Tyylikäs "Pimeyden ytimessä"-sarja. Jatko-osat ovat tervetulleita. Isosta ISO:sta huolimatta kuvassa ei ole yhtään kohinaa ja kuva on erinomaisen skarppi (kuten muutkin). Joku hyvä kohinanpoisto-ohjelma varmaankin apuna? |
||||
|
08.03. 02:37 | John Lindroth | ||
| Minissä on nastalgiaa ja tyylikkyyttä,hieno se on! | ||||
|
08.03. 00:20 | Jussi Kortman | ||
| Kiitokisia Jouni. Kari. Maalauksessa ei olekaan haettu alkuperäisyyttä vaan pikemminkin tyylikkyyttä. |
||||
|
07.03. 23:57 | Lasse Holopainen | ||
| Tulipahan itsekkin bongattua toiseen suuntaan. Ajelin Hiacella maantietä ja kattelin että mitä sieltä oikein tulee, ja varsin piristävän näköinen juna oli. | ||||
|
|
07.03. 23:38 | Juho Rintala | ||
| Tuli sama juna minulta bongattua ainakin Hyvinkäällä! | ||||
|
07.03. 22:53 | Hannu Lehikoinen | ||
| Maisema on tosiaan pitkälti ennallaan, mutta milloinkahan raiteesta II on tullut läpikulkuraide (raide, jota pitkin mennään läpi suorien vaihteiden kautta)? Eljaksen 60-luvun liikennepaikkakortin kaavion (https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15895.0 ) piirtämisen aikaan raide I on ollut läpikulkuraide ja minun silmään tässäkin kuvassa on paljon sellaista, joka tukisi sen olevan edelleen läpikulkuraide. Erityisesti raiteen II puulaituri ilman varsinaista laituripolkua tukee tätä. Jossain vaiheessa raide II on muutettu läpikulkuraiteeksi ja välilaituriksi on rakennettu betonireunainen järeämpi laituri laituripolkuineen. Olisikohan muutos tehty samassa yhteydessä, kun VR76-asetinlaite on rakennettu Hankasalmelle? Samalla on varmasti tehty myös ratapihan pidennys. Paikkatietoikkunan historialliset ilmakuvat eivät anna ajoituksensa vuoksi lisätietoa tähän. Niistä ja näistä muutamista käytettävissä olevista kaavioista voi päätellä, että Lievestuoreen suunnan pääraiteen vieressä oleva raide sahan alueen reunaan on rakennettu 1950-luvulle tultaessa ja vielä 1960-luvun alussa Lievestuoreen pään tulovaihteena on ollut ”enkku”, jonka yksi haara on johtanut sahalle. Ratapihaa on saatu pidennettyä Lievestuoreen päässä nykyisellä vaihdejärjestelyllä, jossa sahan raiteisto on suoraan aseman edessä olevan nykyisen raiteen 302 jatkeena. Ratapihaa on jatkettu jossain vaiheessa reippaasti myös Venetmäen päästä. Näinkin myöhään on vielä molemmissa junissa vetovaunut moottoripäät eteenpäin. |
||||
|
07.03. 22:37 | Jorma Toivonen | ||
| Monessako pätkässä juna tuodaan tehtaalle (puolet ja puolet)? Purkuhalliin ei taida mahtua määrätön määrä vaunuja kerrallaan? | ||||
|
|
07.03. 21:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja nykyään löytyy täältä: https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Tiedosto:Vt14_Tuunaansalmi_1968.jpg | ||||
|
07.03. 19:06 | Kimmo Huhta | ||
| Ja Puolaan. | ||||
|
|
07.03. 17:24 | Heikki Jalonen | ||
| Panulle kiitokset! Tuo muutos vesitornista purusiiloksi on minusta aina ollut aika erikoinen veto ja olen sitä pitempään ihmetellyt. Minulla itselläni ei ole mitään muistumia Pm-Jy-rataosasta ajalta ennen 1980-lukua, joten en osaa asiaa ajoittaa sen paremmin. Mutta, aika tarkkaan se taitaa siihen höyryvedon loppumiseen ajoittua. Ehkä (höyrykauden lopuilla) mahdollinen vielä liikkunut höyryvetoinen liikenne oli Hr1/Tr1-sarjojen harteilla, joilla Pm-Jy meni vesittämättä ja välivedet kävivät tarpeettomiksi? |
||||
|
|
07.03. 16:41 | Jan Jahkola | ||
| Tuo on kyllä hieno väri Sr1:een. Kuljettaa mielikuvat vähän 70/80-luvulle. | ||||
|
|
07.03. 16:38 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kari. Noihin puskinlyhtyihin kiinnitin kans heti huomion. Eikö tosiaan oo mistään saatavissa alkuperäisiä umpioita..?! Esim ens talvella lumi pakkaantuu kehyksien sisuksiin ym.. Värikokonaisuus on upea! En tiedä sitten, mikä on VR:n suunnitelma, koskien Tka7- sarjaa.. Tuleeko niihin vielä kunnostuksia- ja minkä asteisia.. En näe kyllä syytä, mikseivät toimisi vielä vuosia vuosia eteenpäin.. Moottori kuiten upeaa Scaniaa..kestää ns isältä pojalle.. Ja vuodesta toiseen, nämät Tka:t ovat esim pohjoisessa suomessa hoitamassa pitkiä aurausvälejä aina Kemistä Kolariin ja Kemistä Kemijärven pohjoispuolelle saakka.. Ovat toimineet moitteettomasti!! |
||||
|
|
07.03. 16:08 | Panu Breilin | ||
| Lokakuussa 1971 Hankasalmen vesitorni oli vielä VR:n käytössä ja silloin suunnitelmana oli, että 1973 se korvattaisiin uppopumpulla. Kesällä 1975 otetussa Rautatiemuseon kuvassa vesitornin muutostöiden jäljet ovat vielä aika tuoreen näköisiä: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166934912254900 Olisikohan 1973 tai 1974 muutettu vesitorni purusiiloksi? |
||||
|
|
07.03. 15:52 | Kari Roininen | ||
| Ei ihan alkuperäiset värit,mutta ei kai sillä väliä ole. Nuo kiskonpuhdistajat alunperin tuon alustan harmaat. Ja käsikaiteet keltaiset. Puskinlyhtyjä tuunattu,kun pienemmät umpiot,mutta alkuperäiset kromikehykset. | ||||
|
|
07.03. 10:52 | Jouni Hytönen | ||
| Periaatteessa maisema ei ole tässä isosti muuttunut. On toki sähköistys ja raskaampaa kiskoa, mutta muuten maisema on aika entisellään, ei ole mitään uusia rakennuksia tms. | ||||
|
|
07.03. 10:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kulmakarvalogon nimitysehdotus: "brezhnevit"...? "Leonidit"? | ||||
|
07.03. 10:20 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä kuva herätti intohimon mennä joku tulevan kesän päivä itsekin katselemaan ihan tätä lähiseudun liikennettä, vaikka joku sellainen päivä kuin Ristiinan-junakin kulkee. | ||||
|
|
07.03. 10:00 | Jouni Hytönen | ||
| Ja tosiaan, tämä on varmaan näyttänyt näin hyvältä edellisen konepajakäynnin jälkeen, ellei tarvitse mennä peräti valmistumispäivään saakka. | ||||
|
|
07.03. 09:59 | Jouni Hytönen | ||
| Muhkeat kulmakarvat PMR:n katseessa. :) | ||||
|
07.03. 09:53 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan jossain päin maata edelleen toimivia vesiviskureita? Vielä 90-luvun alussa Haapamäen kuonakuopalla ainakin oli, ehkä se toimii edelleen? | ||||
|
07.03. 09:40 | Oliver Laaksonen | ||
| Kyllä, eilen tylsyyttäni leikin muutamilla kuvilla, ja varsinkin mainitsemillasi toiminoilla, ja olen kamerasta yrittänyt repiä tuota HDR toimintoa mutten ole onnistunut löytämään, pitäisi varmaan kaivautua ohjekirjaan käsiksi. | ||||
|
|
07.03. 02:14 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs nostalginen kuva!Ja Lätän aura on mallia"Norrlandsplog". | ||||
|
07.03. 01:59 | Mikko Mäntymäki | ||
| 3xDdv12 saan liikkeelle ei tarvitse edes irti ottoja, 6000 tonnia lähtee kuin tyhjää. | ||||
|
07.03. 01:41 | John Lindroth | ||
| Upea VR1 Kuva !Uskon että Kanoilla ei ollut juuri minkäänlaisia vaikeuksia sen aikaisten vaunuroikkien järjestelyssä! | ||||
|
07.03. 01:16 | John Lindroth | ||
| Tietenkin VSOP/XOn lisäksi paksu Havannalainen sikari!Kyllähän Diilien tekeminen sen jälkeen on rennonpaa! | ||||
|
07.03. 01:02 | Timo Humalisto | ||
| Topografinen kartta 1:100 000, ruudut 2 km * 2 km. https://www.karjalankartat.fi/ |
||||
|
|
07.03. 00:28 | Jussi Kortman | ||
| Kiitokset Joonas ja Jorma. | ||||
|
|
06.03. 23:09 | Hannu Peltola | ||
| Ei VSOP/XO ole huono sekään, mutta kyllä näin juhlava sisustus ansaitsee Glencairn-lasillisen täydellistä Islayn saaren tuotetta! | ||||
|
|
06.03. 22:32 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän tuolla kehtaisi töitä tehdä. Komea on! | ||||
|
Kuvasarja: Varkauden Dr19-invaasio |
06.03. 22:01 | Oliver Laaksonen | ||
| joo-o, mulla on jonkin verran levyllä mutta monia niistä en ole varma edes, että kehtaisiko niitä tänne laittaa. Muutamien kuukausien sisään uusia kuvia kyllä pääsen ottamaan. | ||||
|
06.03. 21:03 | Eljas Pölhö | ||
| Uzinele Malaxa-23 August-Faur, Caietul 2: Locomotive cu abur (s.183-194) kertoo jotain historiasta romaniaksi: 151 001 valmistui 1939, esiteltiin Milanon kansainvälisillä messuilla huhtikuussa 1940 151 002 valmistui 1942 Vetovoima kaaviosta tulkittuna vähän alle 16000kg (epuizare 20 min) (max 24340 kg kertoimella 0,8) Veturin pituus 14420 mm ilman tenderiä Suurin nopeus 85 km/h Suurin junapaino 3100 t (tasamaalla??) Bernd Seiler-Jürgen U. Ebel: Die Baureihe 45 vertailee BR45 ja CFR 151 s. 141-143. Siinä täydet tekniset tiedot, mm työpaine 15 atü, arina 4,72 m2, sylinterit (2 kpl) 650x720 mm, vetopyörät 1500 mm, akselipaino 18 t, vetovoima 24340 kg, työpaino 120 t+tenderi 69,8 t, pituus puskimineen 22968 mm. Tenderin vesitila 32 m3. Veturi oli siis jonkin verran pienempi kuin BR45. CFR lainasi DR:ltä joulukuussa 1941 45 026 ja 45 027 vertailevia koeajoja varten (suurin akselipaino säädettynä 18 tonniksi). Ainoana sarjansa veturina 151 002 ei ollut kovin suuressa käytössä ja kulki 1942-1970 vain 834'040 km. Koeajoilla suurin mitattu teho oli 2600 hv käyttäen vertailuvakio tulipinnankuormitusta (Heizflächenbelastung) 57 kg/m2h. 5 promillen nousussa veti 1850 tonnin junaa tasanopeudella 25 km/h. (BR45 veti 6 promillen nousussa 2270 tonnin junaa) |
||||
|
|
06.03. 20:15 | Pasi Seppälä | ||
| Jounikin jo paikan laittoi, mutta paikkatiedot on nyt lisätty kuvan tietoihin. | ||||
|
|
06.03. 19:56 | Pasi Utriainen | ||
| Merkittävä osa liukastumisista tapahtunee kotipihalla, kun viedään roskia tai käydään postilaatikolla crocsit tai jotkut lipokkaat jalassa. Nykyään on saatavina hyviä nasta- tai kitkapohjakenkiä niin liukastumisia voisi välttää ilman joka paikan mustaksi sepelöintiä. | ||||
|
|
06.03. 19:24 | Juha Toivonen | ||
| Tuon CFR 151 kattila- ja vetotehoista minulla ei ole mitään käsitystä, mutta ilmeisesti ne ylittävät kirkkaasti BR42, BR52 ja ehkä jopa BR44 tehot? | ||||
|
06.03. 19:16 | Juha Toivonen | ||
| Mikäli Romanialaisten 060-DA historia yhtään kiinnostaa, niin pari linkkiä oheksi: https://www.youtube.com/watch?v=ZbmgxuFiwl0 https://www.youtube.com/watch?v=GrFb26MfGuQ https://www.youtube.com/watch?v=qZ1Wh2hkkRs ...ja lisää vastaavia löytyy, kun vain viitsii hakea. |
||||
|
|
06.03. 19:02 | Jouni Hytönen | ||
| Täytyy itsekin poiketa tuolla joskus, en muista liikkuneeni juuri tuonne tunnelin päälle johtavalla tiellä. Muistelisin ajaneeni polkupyörällä kauan sitten tunnelin kiertävän vanhan linjan läpi. | ||||
|
|
06.03. 19:00 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tuolla jossain kalliolla? https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6783092&e=488982&title=Kuvauspaikka%3F&zoom=10 | ||||
|
|
06.03. 18:26 | Daniel Nironen | ||
| Saisko kordinaatit tästä paikasta? | ||||
|
|
06.03. 18:23 | Matti Melamies | ||
| Pyöräjärjestys veturin osalta on sama kuin saksalaisten BR45:ssa, joita toki valmistettiin enemmän kuin kaksi, mutta sodan vuoksi aiottua vähemmän. | ||||
|
|
06.03. 18:10 | Juha Toivonen | ||
| Tuossa on tyyliä kerta kaikkiaan! Muhkeat "jakkarat", tukeva täyspuinen pöytä, ja muukin sisustus erittäin kohdallaan. Vain VSOP/XO-luokan ranskalaiset tarjottavat laseineen ja lisukkeineen puuttuvat pöydältä. | ||||
|
|
06.03. 18:04 | Juha Toivonen | ||
| 3018 on erinomainen esimerkki siitä, kuinka kokovihreästäkin saa miellyttävän/myyvän näköisen, kunhan vain laajentaa mielikuvitusta. Miksi VR:n nykyinen "normaali" väripolitiikka on tolkuttoman ummehtunut ja despoottisen yksipuolinen? | ||||
|
06.03. 18:00 | Noah Nieminen | ||
| Pohjoisesta tulevat yöjunat ja niiden vetokaluston voi katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=s2ZNpFPJKr8 | ||||
|
|
06.03. 17:43 | Juha Toivonen | ||
| Näitä vetureita tehtiin vain kaksi kappaletta: 151 001 ja 151 002. Toinen katosi (yllätyksettömästi) joskus toisen maailmansodan lopussa "neuvostovapauttajien" pakotetusti suorittamaan siirtoon neukkulaan. Lue - päätyi puna-armeijan pöllimäksi. Nolla-nolla-ykkösestä ei sen koommin ole kuultu mitään. Kuvan nolla-nolla-kakkonen lienee siis ainoa jäljelle jäänyt yksilö, yhdestä raskaimmista Euroopan alueella valmistetusta tavaraliikenne-höyryvetureista. Nyt jotkut eli lähes kaikki CFR:n höyryveturit ovat jonkinmoisesti löyhän vasaran alla ja vain kilohintaan. Kyseisen rautatieyhtiön talous lienee todella, todella surkea, ja siksi kaikki realisoitava on listattu valmiiksi, mahdollista pesän selvitystä silmällä pitäen. | ||||
|
|
06.03. 16:52 | Joonas Kauppinen | ||
| Hienoa työtä! | ||||
|
Kuvasarja: Varkauden Dr19-invaasio |
06.03. 15:10 | Rasmus Viirre | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja alkamassa! Odotan mielelläni lisää kuvia, vaikka aihe tietääkin vanhojen Dv12 konkareiden väistymistä. | ||||
|
06.03. 13:34 | Onni Tikkala | ||
| Itse asiassa 6091 on jälkeenpäin saanut harmaiden tilalle vihreät penkit, siis samanlaiset kuin Sm4-junissa vuosien 2013–16 kattavan huoltokierroksen jälkeen. Vaikuttaa siltä, että Sm2- ja Sm4-junien penkkikankaita vaihdetaan päittäin – sitä en ymmärrä, miksi näin toimitaan. Itselläni ei ole ajantasaista listaa, mutta ainakin myös Sm2-yksiköihin 6060, 6071 ja 6078 on vaihdettu vihreät. Sm4:n osalta tietämykseni on tätäkin heikompi, mutta ainakin yksiköistä 6310 ja 6316 pitäisi löytyä harmaat penkit. | ||||
|
|
06.03. 11:16 | Jussi Kortman | ||
| Kiitoksia John ja Juha-Pekka. | ||||
|
|
06.03. 11:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Liukastumisesta puheen ollen: - täällä Helsingissä joskus takavuosina remontteerattiin Aleksanterinkatua. Sen jalkakäytäville kätkettiin päällysteen alle kaukolämmön paluuvettä hyödyntävä jään ja lumensulatusjärjestelmä. Okei. Kalliossa, Aadolfinkatua EI KERTAAKAAN vaivauduttu kovana lumentulon talvena auraamasn lumia pois, edes silmänlumeeksikaan! Ei vaikka päivittäin mainittua kadunpätkää liikennöi raskas jäteautoliikenne (kadunvarren taloyhtiöillä oli sopimuksianeri roskankuskausfirmojen kanssa). Okei Mutta kun talvisena yönä, leijailee pari epäröivää lumihiutaletta Tehtaankadulla tai Töölöössä, niin silloin kyllä lähtee koko vitun aurauskalusto vitun isoine kuormureineen ja kauhakuormaajineen (jyrinän täyttäessä maiseman) - lumitöihin... Tasa-arvoisessa tasavallassamme moinen on ikuinen muistutus siitä, kuinka jotkut (postinumerosta riippuen tietenkin!)ovat tasa-arvoisempia kuin muut. |
||||
|
06.03. 10:57 | Petteri Kumpulainen | ||
| Kari: Jep, eikä vaihdetta mahdeta enään käännellä, kun toinen raide on suljettu. https://vaunut.org/kuva/169350 | ||||
