Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.11.2024 09:32 | Kari Haapakangas | ||
| Kilpihän on miltei minttikunnossa, tolppa vain on nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta. | ||||
|
18.11.2024 09:23 | Lari Åhman | ||
| En kyllä ymmärrä, miksi Joensuun uusi tulo-opastin piti siirtää Käpykankaantien taakse. Aiemmalla sijainnilla ongelmana oli samannimisen tasoristeyksen tukkeutuminen junan pysähtyessä opastimelle. Nyt ongelma on tämä kuvassa näkyvä laitos, joka alkaa hälyttää uudelleen samassa tilanteessa. Juna joutuu siis kuitenkin jäämääm Lehmon mäen päälle, jos on tiedossa pidempi pysähdys. Nykyisen tulovaihteen ja Käpykankaantien väliin jää kilometrin verran tilaa, joten olisi molempien suuntien tolpat voineet olla siellä vierekkäin, kuten raideopastimetkin: https://vaunut.org/kuva/171277 | ||||
|
18.11.2024 08:47 | Jari Välimaa | ||
| Näköjään tiedotetaan oikein hyvin muutoksesta "Vahvistettujen tilastojen mukaan vuosi 2023 merkitsi käännettä sähkön ja lämmöntuotannon suhteessa. Sähkön tuottaminen lämmöntuotannon yhteydessä (CHP) väheni viidenneksellä. Samalla polttoon perustumaton lämmöntuotanto, jossa hyödynnetään sähköä joko osittain tai kokonaan, kasvoi yli kolmanneksella. Polttoon perustumattoman tuotannon osuus on nyt yhdeksäntoista prosenttia kaukolämmön kokonaistuotannosta." Miksiköhän energia-ala ei hallitse puhdasta polttamista CHP laitoksissa ? https://energia.fi/tiedotteet/lopulliset-energialuvut-vuodelta-2023-merkittava-kaanne-energiajarjestelmassa/ |
||||
|
18.11.2024 01:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pakko vitsailla, koskahan joku naiskuljettaja suihkii kilikalimaalilla MAN:in nokkalogon WOMAN:iksi? | ||||
|
18.11.2024 01:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Reijo, oman vähäisen teknisen sivistykseni myötä uskon MD:n petilaakerikiekkojen olleen kaikki saman mittaisia. Siten esim. Maybachin moottoriosatuotannossa tällöin jäi virheellisen tuotteen mahdollisuus pienemmäksi. Olisikohan "kartiokkuudella" tai oikeamminkin "portaittaisena" ollut vaikutusta iskunpituuteen? Kultaisena periaatteena oman kokemukseni mukaan onkin: paras työvaihe on se pois jäänyt työvaihe. Ajattelemallasi "kartiomallilla" asennus on tosiaankin helpompaa, vaikka joka paikassa vaaditaankin huolellisuutta: ei tehdä turhia kolhuja asennettaessa. Siis peruskauraa. Mitä valmistustoleransseihin tulee, niin isolla nimellismitalla toleranssialueet suurenevat vastaavasti. Perinteisesti toleranssien tarve oli AINA osien valmistuksessa (esim. koneistustyössä); liian tarkoilla vaatimuksilla tuhraantui aikaa jokseenkin tarpeettomasti. Esimerkkinä vaikkapa 1980-luvulla konepajoissa käytössä ollut yleistoleranssi SFS 3768-keski oli mitta-alueella 0 - 25 mm antanut pelivaraksi +/- 0,1 mm. Isommilla nimellismitoilla tämä tietenkin on liian pieni. Tämä siis koneistustyössä. Esim. ohutlevyyn tehtävien reikien asemointimitoissa ja halkaisijamitoilla. Vaikka asia olisikin ennestään tuttua sinulle, herra Reijo, vorgissa kommentteja lukevat monet muutkin, "amatöörigynekologeista" aina nokikolareihin, puusuutareihin, komppaniaupseereihin ja väestöliiton kassanhoitajiin asti. Siksi aika tavalla syväluotaavia kommenttejani tässä suureksi huvikseni heittelen. Niin, kiitos kiitoksista, jees. |
||||
|
18.11.2024 00:23 | Tor Lillqvist | ||
| Asiasta mitään tietämättömänä tämä on tosiaan aika yllättävä kuva. Luulisi että puskimet on mitoitettu välittämään voimia pituussuunnassa, ei niinkään kestämään tuollaista pystysuuntaista painoa ja vääntöä. Mutta kai ne sitten on juuri tuollaista nostoa varten myös mitoitettu. Ainakin tuossa veturimallissa. Kuinka uudemmissa? | ||||
|
|
17.11.2024 22:27 | Lasse Holopainen | ||
| Pakko sanoa: Mersun tyylekkyys, toki myös MANnin kätevyys. | ||||
|
|
17.11.2024 21:12 | Reijo Salminen | ||
| Kiitos Herra Esa, laitoin tilauksen noista ehdottamistasi kirjoista vetämään. Vielä jatkokysymys, jos otetaan esimerkiksi tuollainen 7 rulla-petilaakerimoottorin kampiakseli, niin onko siinä kaikki ilmeisen isokehäiset rullalaakerit sisämitaltaan saman kokoiset vai pieneneekö se "matkalla". Irtihän akselin saa varmaan prässillä mutta laitettiinko se sitten paikalleen lämpöä (eli kylmää) hyväksikäyttäen, ja entäs laivoissa, siellä oletan että toleranssit oli sen verran rouvit ettei jäähdyttelyitä sun muita tarvittu. | ||||
|
17.11.2024 21:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva! :) | ||||
|
|
17.11.2024 21:03 | Teppo Niemi | ||
| Puskimista.veturia nostettiin aina.kun 1980-luvulla osallistuin kesäapulaisena raivaustoimintaan. Valmistelut alkoivat aina puskimien kiinnitysruuvien kireys. | ||||
|
|
17.11.2024 20:53 | Tauno Hermola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja. Noinhan se nousee ylös, mutta noista kuvista ei nyt (ainakaan minulle) selviä, millä voimalla teli liikkuu sivusuunnassa takaisin kiskoille. | ||||
|
17.11.2024 19:48 | Teppo Niemi | ||
| Kun katsoo vaunun kytkintä, niin kytkin näyttää Hyvinkään Karkkilan rautatiellä käytössä olleelta kytkimestä. Vaunusta tulee kuitenkin mieleen Loviisan rautateiden K -sarjan vaunu. Ja niitä käsittääkseni hankittiin niin Hyvinkään Karkkilan rautatielle kuin Jokioisten rautatiellekin. | ||||
|
|
17.11.2024 19:25 | Eljas Pölhö | ||
| Harmaan kiitojunan tarina-kirjassa Hr11-osuus on mielestäni aivan liian suppea mitään tarkkaa arviointia varten. Otetaan nyt esimerkiksi 1950 varhaiset vaiheet: Veturi asennettiin teleille 17.2.1955 ja se lähti ensimmäisille koeajoille 25.3.1955. Paikallisajojen jälkeen suoritettiin koeajo Toijalaan 29.3.1955 ja Hämeenlinnaan 3.4.1955. Kuorma-ajo suoritettiin 5.4.1955 ja se oli tarkoitus ajaa Riihimäelle saakka, mutta ennen Kuurilaa katkesi etupään moottorin syl. 4:n sylinteriputki ja mäntä leikkautui. .... Tai 1951: Veturi asennettiin teleille 16.3.1955 ja lähti paikallisajoihin 19.4.1955. Paikallisajoissa 20.4.1955 esiintyi etupään moottorin venttiilikoneistoissa häiriöitä, jonka vuoksi syl. 3:n imuventtiilit hiottiin uudelleen. 23.4.1955 sama häiriö uusiintui. 25.4.1955 muutettiin syl. 3:een toinen sylinterikansi, mutta alkuperäisessä ei havaittu vikaa. 27.4.1955 venttiilien ohjausvipu vaihdettiin, jonka jälkeen häiriö ei uusiutunut. Tyhjäajo Hämeenlinnaan suoritettiin 29.4.1955 ja kuorma-ajo Riihimäelle suoritettiin 3.5.1955. Tällä ajolla todettiin toisen pään moottorin öljynpaineen olevan liian alhaisen. Mekydro-vaihteiden kytkennät 1-2 sekä 3 ja 4 vaihteiden välillä eivät pysyneet päällä ja Mekydron voimansisääntuloakselin juuressa olevassa labyrinttitiivisteessä esiintyi runsas öljyvuoto. .... Tällaisia selostuksia on vaikka kuinka paljon, mutta Vv12 ohjaamokuva ei taida olla oikea paikka näiden käsittelyyn. |
||||
|
|
17.11.2024 19:19 | John Lindroth | ||
| Lähin vetureista näyttää vahvasti Karkkilan radan veturilta! Taain veturi voi olla vaikka Vr1? | ||||
|
|
17.11.2024 18:52 | Petri Nummijoki | ||
| Harmaan kiitojunan tarina-kirjassa sivulla 28 kerrotaan, että Maybach sai itse valita vaihteiston ohjauksen sähköisen ja paineilmatoimisen väliltä ja päätyi jälkimmäiseen, vaikka tästä aiheutui vetureihin muutoksia. Seuraavalla sivulla kerrotaan moottoreiden kärsineen alhaisesta öljynpaineesta ja tästä johtuva lämpeneminen oli johtanut (ilmeisesti jo koeajovaiheessa) veturin 1950 molempien moottoreiden kiinnileikkaamiseen. | ||||
|
|
17.11.2024 18:40 | Eljas Pölhö | ||
| Risteävä kapearaiteinen näyttää vielä kapeammalta kuin "päärata". Hyvinkäällä oli tallainen paikka kaartessa (katse olisi kohti Hyvinkään Karkkilan radan ratapihaa ja asemaa). Taustan maisema vaikuttaa kuitenkin melko metsäiselle verrattuna omaan kuvitelmaani. Puutavaralasti ei taida olla tyypillistä HKR:n tavaraa, jollei sitten Kytäjän metsiä ole juuri hakattu. Vaihtoehto olisi varmaan jossakin luovutetun alueen puolella, mutta veturit eivät näytä aivan pieniltä metsäradan vetureilta. | ||||
|
17.11.2024 18:26 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva, hauskasti pujottelee. | ||||
|
17.11.2024 16:42 | Lasse Holopainen | ||
| Elikkä se ois kahvinmittanen tauko. Ja pitää katsoa, että se on 16 minuuttia, koska ajopiirturi ei välttämättä rekisteröi puhdasta varttia. | ||||
|
17.11.2024 16:33 | Jimi Lappalainen | ||
| No joko se rata on tehty tänne? | ||||
|
17.11.2024 16:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Sattumakuva. Piti oikein tarkistaa Raition kumulatiivisista kartoista sekä vanhoista ilmakuvista, missä tuo Ruskeasuon päätepysäkki on tuolloin ollut. Enpä ollut tuollaisestakaan tiennyt! Ja jo muutaman vuoden päästä päätesilmukan paikalle oli rakennettu muuta. | ||||
|
17.11.2024 15:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Onneksi Kouvolan ja Kotkan välsten junien aikataulujen löytäminen ei nykyisin enää ole niin vaikeaa :) | ||||
|
17.11.2024 15:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaan tympäisee se niiden Ex-vaunujenkin romutus. Tästä on väännetty jo aiemmin, joten en halua aiheuttaa enää uutta vääntöä. | ||||
|
|
17.11.2024 15:05 | Tommi Koskinen | ||
| Ei, vaan junan perässä olleet matkustajavaunut on jätetty romuttamolle. Tavaravaunut normaaliin tapaan menossa Heinolaan lastattavaksi. | ||||
|
|
17.11.2024 14:30 | Petri Sallinen | ||
| Valtakunnallinen energiateollisuuden ilmastotiekartta löytyy kyllä sivustolta, jos malttaa hakea. Samoin löytyvät biodiversiteettitiekartat ja energiaverkkoja koskevat tiekartat. Niissä näkymät ovat vahvasti tulevaisuuteen. Niiden laatimiseen ja arviointiin on käytetty paljon paukkuja ja niitä päivitetään säännöllisesti. Energiateollisuus oli Suomessa ensimmäinen toimiala, joka ryhtyi laatimaan tiekarttoja. Kantaverkkoyhtiöiden suunnitelmat on johdettu tiekartoista, jotka ovat koko tomialan yhteinen näkemys tulevaisuudesta. https://energia.fi/energiapolitiikka/ilmastotiekartta/ |
||||
|
17.11.2024 14:11 | Pasi Seppälä | ||
| Mukavan värikäs kuva syksyn ankeuden vastapainoksi. Sr2 rahtijunassa näyttää aina hyvältä. | ||||
|
17.11.2024 14:09 | Pasi Seppälä | ||
| Kyllä vain. Ja kävisi myös tauluksi. Hieno on. | ||||
|
17.11.2024 13:58 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ompas ollut 273:lla mittaa kun perä on reilun parin vaunun verran opastimen takana. Se ei toisaalta ole ihme sillä Julian mukaan 273 pituus Tampereen ja Oulun välillä on ollut peräti 557m ja Oulun raiteen 003 hyötypituus niin ikään Julian mukaan on 476m. | ||||
|
|
17.11.2024 13:48 | Rasmus Viirre | ||
| Eilit taidetaan pikkuhiljaa siirtää Ouluun pieneen laittoon ennen Ylivieskaan siirtymistä joulukuussa. Pesuhalliin tuolle täytyy ainakin olla aika varattuna… | ||||
|
|
17.11.2024 13:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kun vähän siilaa Pullahurun tai "Suden", kuten sitä Tampereella kutsuttiin viisi vuotta ennen kuin Novotsherkasskissa oli edes tehty joukkomurhaa, saati sitten alettu sommitella vienti-Sutta Suomeen, tietoja, niin täsmällisesti määritellyt moottoriongelmat melkeinpä loistavat poissaolollaan. Harmaan kiitojunan tarinassa viitataan muistaakseni kansivikoihin, ja paljoa muuta ei ole sattunut silmääni. Saksalaisessa veturitekniikassa 1500 rpm oli yleinen suurimman tehon käyntinopeus veturimoottoreille, ja Maybach MD 320:n teho oli sopiva 1500 rpm nopeudella turboahdettuna, ja vastaa puolta vastaavan V 12 -koneen tehosta 1100-1200 hv, versiosta riippuen. Muutamaa vuotta myöhemmin lisättiin ahtoilman välijäähdytin, ja teho nousi 1350 hv:aan ja koeluontoisesti, mm. hra Esan mainitsemassa RENFE 353:ssa, jonka sisuskalut vastannevat DB:n V 300:aa, 1500 hv:aan. Tästä ylöspäin käytettiin V 16 -versioita. Eli vaikuttaisi siltä, että Hr 11:n suurimmat murheet liittyivät Mekydroon, ja käsittääkseni Mekydrot vaihdettiin kokonaan uuden mallisiin ja ongelmat ehkä loppuivat siihen. Maybach sai turboahtimen ja tehonlisäyksen, ja palveli sitten oman aikansa. |
||||
|
|
17.11.2024 11:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Miksi nuokin Gbls:t lie romutettu? Onhan niitä käytössä. | ||||
|
17.11.2024 10:31 | Mika Hakala | ||
| Kuusen latvukset, kuin puhelinpylvään orret... hektistä | ||||
|
|
17.11.2024 10:05 | Veeti Pietilä | ||
| Jos rata olisi käytössä niin tekarille olisi töitä | ||||
|
17.11.2024 09:53 | Lasse Holopainen | ||
| 25-sarjan Deeverillä on n e ä m m ä vähän isompi tuo savupiippu. | ||||
|
17.11.2024 09:45 | Markku Kari | ||
| Hienoja kuvia! Tällä foorumilla kun ollaan tarkkoja (hyvä!) teknisistä termeistä, niin nämä kuvan tornit ovat jäähdytystorneja. Ei lauhdutustorneja. |
||||
|
|
17.11.2024 08:28 | Vertti Kontinen | ||
| Ei puutu enää :) | ||||
|
17.11.2024 08:10 | Jari Välimaa | ||
| Akut ovat myös muutoksessa | ||||
|
|
17.11.2024 08:08 | Jari Välimaa | ||
| Suomessa kaukolämpö on muuttumassa sähkökattiloiden avulla sähköiseksi SSAB Raahe on muuttumassa vedyn käyttäjäksi. Yleensäkin energia.fi sivusto kertoo nykytilasta tai menneisyydestä kun taas Fingrid yrittää kertoa tulevaisuudesta esim. jos 10 vuoden kuluttua Suomen söhköntuotanto on 159 TWh niin se asettaa kantaverkolle valtavat 4 miljardin euron investoinnit. |
||||
|
17.11.2024 02:36 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Virossa ei taida olla muita seiskoja kuin 202 (99 26 9459 007‑4 EST‑GTRCK). | ||||
|
17.11.2024 02:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| Toivottavasti pidetty sisällä, koska siitä puuttuu ikkunoita ja ovia. Tarkemmin rahtiovet ja avattavat tuuletusikkunat. Rahtiovet pitäisi tehdä uudelleen piirustuksien pohjalta, koska korroosio on syönyt vanhat. Ja niitä ikkunoita varten täytyisi tehdä koko joukko uusia varaosia. Sinänsä tehtävissä, mutta vaatii paneutumista. | ||||
|
|
17.11.2024 02:27 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kuvan voimalaitos suljettiin maan viimeisenä jo syyskuun lopussa 2024. Näin muodoin hiilen poltto energiaksi saarivaltiossa on päättynyt. Yle uutisoi aiheesta https://yle.fi/a/74-20114697 | ||||
|
17.11.2024 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisa sir John! Jos menit asiasta valittamaan, niin jodimikko karjui vaan: "Mars asemiin siitä, perkeleen pinnari!" Jotenkin perisuomalaisen eetoksen myötä mitään heikkoudeksi kuviteltua ei tulla ikinä antamaan kenellekään millään tavalla anteeksi. Ei sitä anneta itse itsellekään, opitun mallin mukaisesti. Liian moni on "vapauttanut" itsensä tämän eetoksen taakasta menemällä jojoon, lojauttamalla haulit hattuun tai kuten Mäntässä: - hyppäämällä sellutehtaan hollanteriin massan sekaan. Asia tuli ilmi siten, että selluviira oli ollut väriltään epätavallisen punaista... Anteeksi ei osata pyytää, eikä enää antaakaan. Näinä aikoina kulttuurimme nurjimpia puolia suitsutetaan hyveenä, "nyt kun saa sanoa" (ilman mitään vastuuta!). Voi olla "hyvesignalointia", mutta paskiaisena oleminen ei käy itselleni, siinä jää toden tullen totaalisen yksin, ja oikeastaan syystäkin. Liian sosiaalinen luonne...? Eikä ole kovin vaikeaa (?) muistaa: - älä tee toisille sitä, mitä et tahdo itsellesi tehtävän. Vielä on armon aika, vielä on aikaa miettiä, että meneekö putkeen...? Siihen työhön on apua tarjolla, vihjeeksi Dm8 nro 5015, elikkä psalmin 50 jae 15. Ainakin minulla se on toiminut. Jos joku ei halua kokeilla, okei, mutta jotkut siitä apunsa halutessaan saavat... |
||||
|
17.11.2024 00:52 | Tapio Keränen | ||
| Helsingin konepajan pajarakennus. | ||||
|
17.11.2024 00:02 | Heikki Jalonen | ||
| Neuvostoliitossa rakennettiin monenlaisia kaivinkoneita. Niiden suunnittelun alkulähtökohdat ja alkumallit taisivat olla aika kirjavia. Paljon oli saatu vaikutteita vaikka mistä, mutta oli myös ihan itse kehitelty sekä ominaisuuksia että suoritusarvoja. Tuon kaivinkoneen peruskonstruktio juontaa juurensa 1930-luvulle. Aikaan ennen hydrauliikkaa tai Saksasta mukaan tarttuneita matkamuistoja. Silmiin pistää tuon koneen telaston samankaltaisuus amerikkalaisen Northwestin kanssa; se oli meilläkin hyvin tunnettu kone jo 1920-luvulta (VR osti useamman, kuvia löytyy täältä VORGista). Perusketjuton rakenne ei ollut Amerikassa tavallisin muiden valmistajien piirissä, mutta Northwest sitä käytti. Muutenhan Neuvostoliitossa nimenomaan suosittiin juurikin ilman perusketjuja olevia telastoja, varsinkin kaikensortin rauhanrakennuskoneissa. Tai niin jokapaikan Neuvosto-yleisessä DT-75-telatraktorissa. Stalinets-telakoneessa (Tseljabinskin tehtaan S-65) puolestaan oli perusketjullinen tela, kuten esikuvassaan Caterpillar 60:ssä oli. Kuvan kone on E-505, valmistaja Kovrovin Koneenrakennustehdas (Kovrovets). Kokoluokaltaan 0,5 m3. Moottorina KDM-46 4-syl etukammiodiesel. 80 hevosvoimaa revittiin irti 13,54 litran iskutilavuudesta 1000 rpm taajuuksilla. Sama moottori löytyi myös isommasta Stalinetsista, S-80. Bensa-penikka totta kai. Koneen työpaino vaihtelee varustuksen mukaan luokassa 25...30 tonnia. Voisi olettaa, että samaa moottoria käytettiin myös erilaisissa (kapearaiteisissa) teollisuusvetureissa. (Erittäin) puolueellisen aikalaisarvion mukaan "moottori oli epätyydyttävä sekä mittojensa ja että painonsa puolesta". Tämän puolueellisen arvion meille tarjoavat Yhdysvaltojen Veronmaksajat. Tarkemmin CIA:n Neuvostoteollisuutta arvioivat raportit. Liittyvä raportti on tullut julkiseksi vuonna 2011. |
||||
|
|
16.11.2024 23:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Näyttää myös vuosiluku puuttuvan tiedoista? | ||||
|
|
16.11.2024 23:35 | John Lindroth | ||
| Esa! Muistan kun professori aikoinaan Lapinlahden sairaalassa otti esiin luennolla sen että diagnoosia "sotaneuroosi" käytettiin mahdollisimman vähän ja asiaa hyssyteltiin ,diagnoosi olisi tänä päivänä PTSD eli posttraumatic stress disorder. Itse olen sitä mieltä että näitä sodan kokemia sankareita oli tyhatmäärin ja heitä ei ole kohdeltu oikein! On jotenkin ymmärrettävää että köyhällä Valtiolla ei ollut rahaa näiden korvaamiselle eikä tule koskaan olemaan!! Näinollen totean että sota kaikkine lisukkeineen on vain rikkaiden valtioiden juttu!On aivan eri asia jos halutaan leikkiä rikasta!Tuo diagnoosi PTSD ja sen katstrofaaliset seuraukset on vielä tänä päivänä väheksytty!Asian ydin"Psykotrauma ja sen kokonaisvaltaiset seuraukset yksilön terveyteen"? Eli itse asiassa aloitetaan siitä että ollaan ystävällisiä toisiamma kohtaan ihonväristä riippumatta ja aletaan sammuttamaan sisäistä vihaa mikäli sellaista on ja tiedostamana että se oikea vihan lähde ei ehkä oles edes nyt enää ole olemassa(kaukana lapsuudessa) josta se juontaa, vaan se on siirtynyt johonkin toiseen kohteeseen ja näinollen oma sisällä sielussa piilevä viha aina etsiikin uuden kohteen ja aina niin siitä eteenpäin! Kun kohtelee kanssaihmisiään kunnioittavasti ja hyviä tapoja noudattaen ei synny traumoja tai huonoja kokemuksia eikä nänollen vihaa! |
||||
|
|
16.11.2024 23:28 | Mikko Ketolainen | ||
| Postikorttiainesta tämä kuva. | ||||
|
|
16.11.2024 23:18 | Rasmus Viirre | ||
| Näyttää siltä että tässä on alkanut kulkemaan entistä kirjavammin eri yhtiöiden kontteja. Deutschland Hamburg. American President Lines APL. South African Safmarine, tosin tuo onkin nykyään osa Maersk Linea. Siistiä että ainakin osa konteista säilyttänyt kirkkaan pirteän sinisen värityksen. | ||||
|
16.11.2024 22:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo. Piti krapulan jäljet huuhtoa silmistä ja vähän äkkiä! | ||||
|
|
16.11.2024 22:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä ihme, herra Jarno. Sota oli tunnetusti kovin rankka paikka mukana olleille, jopa töpinän vahdeillekin. Valtio teki aivan helvetin pahan mokan, kun veteraanien post-traumatismi jätettiin Oy Alkoholiliike Ab:n tuliliemikaupittelun varaan ja toisena konstina hoidot jätettiin ylirasittuneiden vaimoparkojen niskoille. Ja aina se sama: "mies ei itke eikä tule hulluksi, muuten tulee akkamainen maine, perrr-kele"! Voin vain kuvitella kuinka Mäntän Tammikankaan asevelikylässä (ja muissakin samanlaisissa ympäri maata) öisin kuului kauhunhuutoja kun miesparat elivät painajaisunissaan omia pahimpia kokemuksiaan... |
||||
|
|
16.11.2024 21:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Reijo, tunneliperiaatteen selventämiseksi on Dieselveturit ja Moottorivaunut - kirjan ykkösosassa sivulla 62 kuva 49, joka esittää Dm8 - 9 "Porkkanoiden" Breda-pannukakkumoottoreissa käytettyä toteutusta. Tarkistin samalla: (tänään!) sivustolla Antikvaari.fi myynnissä olevat osat Moottori I ja II: 4 kpl, hinnat 28 - 75 eur. Antikvariaatti.net: 1 kpl: 25 e ja Tori.fi: yksi kple: 40 eur. Herra Petri: itse uskoisin MD 320 - moottoreiden kierrosten madaltamisen (ahtamisen yhteydessä) liittyvän jotakuinkin juuri petilaakerien kehänopeuksiin. Maybachin MD - sarjan joka ikisessä moottorimallissa oli iskun pituus 200 mm, se merkitsisi mielestäni samaa kampiakselitoteutusta. Siis: kuusisylinterisessä MD:ssä oli seitsemän rullalaakeria petilaakereina. MD - moottoriperheeseen kuului laaja valikoima kolmisylinterisestä MD 160:sta MD 1082:aan, joka oli tyypiltään V-20. Samanlainen kampiakselitoteutus oli Maybachin spesiaali, sodanaikaisissa saksalaisissa panssarivaunuissa käytetyissä HL-moottoreissa myös. Entäpä GO 6-myllyissä, eli juuri pikamoottorivaunujunissa...? Toteutus toistui myös MTU:n moottorityypissä 538. MD 320 sylinteritilavuus oli 32.3 litraa, tulkoon sekin nyt mainituksi. Sen tultua kutitelluksi ahtamalla nosti tehoa 450 -> 600 hv, kuten tunnettua. Litrateho ahdettuna 18,6 hv litralta, dieselille jokseenkin sopiva...? Ahtamisen aiheuttama tehonlisäysprosentti tällöin MD:llä oli 33. Merkillisen pieni arvo, mikäli ajatellaan MGO:n vastaavaa arvoa (Huru 13:ssa 1400 hv) 75! Huru 12:n MAN: prosentti on 83! Periaatteessahan Pullahuru oli nopean linjadieselin prototyyppi, joten sillä oletan "ujostelun" selittymisen... Lasketaanpa vähän: (otanpa esiin Maybachin kunniaksi ajat sitten edesmenneen turkulaisen insinöörin jäämistönä olleen puisen laskutikun) MD:n iskunpituus oli 200 mm. Paljonkohan oli petilaakerikiekon ja kiertokangen isopään kammentapin halkaisijamitat? Netin Maybach MD 650 esitekuvan (huono kuva) mukaan arvioituna kammentappi on arvioituna halkaisijamitaltaan noin 65 mm, ja kiekko etwa 260 mm. Kaava: kehänopeus V = 3,14 x d metriä x n kierrosluku/min.: d = 0,26 m n1 = 1500 kierr./min n2 = 1700 kierr./min. Tulokset: V1 = 1225 metriä minuutissa ja V2 = 1390 metriä minuutissa. Erotus: 165 metriä/min. siis ero ei ole kovin "paha". Mutta jos ajatellaan moottorissa tapahtuvia muita rasituksia, kuten esim työtahdin aikana tapahtuvaa iskua alaspäin männän juuri lähdettyä yläkuolokohdastaan, niin silloin kaiken muun rasituksen keventäminen on perusteltua. Ahtaminen nimenomaan lisää "yli-ilmakertoimen" ansiosta juuri palamispainetta sylinterissä. Siten tehoa saadaan lisää, mikä juuri on ahtamisen tarkoituskin. Toinen tekijä mihin kierrosluvun hidastaminen vaikuttaa on männän keskinopeus: männän nopeus on suurin iskun puolivälissä ja kuolokohdissa pyöreä nolla. Tällä on vaikutusta voitelun "onnistumiseen" ja varsin vahvasti männän ja sylinterin kulumiseen (varmasti kaikille mopojonneille tuttua???!!!). Sillekin on laskukaavoja olemassa. Polttomoottoreissa yleisesti on männännopeudet suurempia kuin höyrykoneissa. Mitä Maybach MD - moottoreihin tulee, ja niihin kytkettyihin Mekydroihin, niin yksi esimerkki olisi Espanjan RENFE:n Talgo III - junan veturisarja 353. Niitä valmistui viisi vuosina 1968 - 1969. Moottoreina oli kaksi Maybach - Mercedes MD - 655 Z (tyyppiä V-12), joiden jatkoksi oli laitettu Mekydrot. Talgo III - junien suurin nopeus oli 180 km/t. Veturit olivat neliakselisia telivetureita, joiden paino oli 88 tonnia ja pituus 19 metriä. Olivatko nämäkin "linjallejääntisimulaattoreita" Pullahurun tapaan, olisi hauska tietää...? Mitä Maybachin sukuun muuten tulee, niin heillä ei ollut mitään syytä olla erityisen kiitollinen natsihallinnolle. Wilhelm Maybachin poika, vuonna 1884 syntynyt Adolf oli vuosisadan vaihteessa sairastunut katatoniaan, eli yhteen skitsofrenian erityismuotoon. Perheelle siitä aiheutui omia vaikeuksia, asiasta tosin vaiettiin aika tarkoin. Vuonna 1912 Adolf-paran terveystilanne heikkeni siinä määrin, että hänet sijoitettiin Schussenriedin hoitolaitokseen yksityspotilaana. 1. syyskuuta 1939 oli Adolf Hitler antanut ohjeen Reichsleiter Buchlerille ja tri Brandille, joiden vastuulle tuli huolehtia määrättyjen lääkäreiden tietoisuuden parantamista siihen nähden, että "inhimillisessä määrin parantumattomasti sairaat ihmiset piti ottaa kriittisen tarkastelun kohteeksi, siinä mielessä, että näille armokuolema olisi toteutettavissa." Toisin sanoen: instrumentaalinen arvo oli natsien mielestä nolla, joten "Aktion T4" pistettiin käyntiin!!! Murhaaminen aloitettiin 1940 württembergiläisessä Grafeneckin osavaltionhoitolaitoksessa. Eli sillä aikaa, kun Adolfin veli Karl kehitteli moottoreita Hitlerin panssarivaunuja varten, koki Adolf yksinäisen kuoleman Grafeneckin kaasukammiossa, kesäkuussa 1940. Perhe sai valheellisen surunvalittelukirjeen, jonka mukaan Adolf oli kuollut sairauteen ja tartuntavaaran välttämiseksi hänet oli välittömästi tuhkattu. Adolfin äiti Bertha säästyi kokemasta tällaista hitleriläisyyden synnyttämää kauhistusta: oli kuollut jo maaliskuussa 1931. Joulukuun 1929 lopulla oli iskä Wilhelm oli luovuttanut elämän taakan harteiltaan... PS1: Graf Zeppelinin yhden moottorin teho oli etwa 570 hummaa. PS2: MTU on nykyisin emoyhtiö Rolls-Royce Power Systemsin alaisuudessa. PS3: kun Versaillesin rauhansopimuksessa oli vuonna 1919 Saksalta kielletty varsinaisten lentokoneenmoottoreiden valmistus, niin siinä vaiheessa Maybach-Motorenbau katsoi parhaaksi aloittaa henkilöautojen tuotannon. Voi torrnaado, tämän kommentin valmisteluun kului aikaa ja työtä. |
||||
|
16.11.2024 21:27 | Reijo Salminen | ||
| Tänään menin tuosta ohi, lehdessä oli juttua että maalaushommat on nyt saatu päätökseen, työmaakontit vielä näkyi olleen Siltasaaren kohdalla paikoillaan ja työn teettäjän taulut. Silta on nyt hienossa kunnossa ja putsissa, mutta edelleenkin siltakaareltaan onko se nyt keltaruskea vai mikä se väri on, mutta siis ei tämä alkuperäinen punainen. | ||||