Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.11.2024 21:47 | Tauno Hermola | ||
| "Radan varressa" kirjan mukaan tätä on joskus laajennettu ja keskiosa rakennettu umpeen. Laajennus on ilmeisesti tapahtunut syvyyssuuntaan rakennuksen taakse eli tässä kuvassa näkyvä fasadi ei ole muuttunut. Wikimediassa on hyvä kuva Kotaladon platformskjulista https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e8/Perni%C3%B6n_Kotaladon_rautatieasema.jpg , jossa takaosan laajennus kai näkyy. Onko alkuperäisten piirustusten mukainen platformskjul aina kapearunkoinen? | ||||
|
14.11.2024 20:01 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedosta. Sitten tämä ilmeisesti oli ajatuksella suunniteltu. Ehkä jopa enemmän, kuin osa myöhemmistä seuraajistaan. Sääli, ettei koneisto osoittautunut luotettavaksi ja suurempi sarjatilaus jäi tekemättä. | ||||
|
14.11.2024 19:43 | John Lindroth | ||
| Kuvan Auto Lloyd Alexander? Arvaus. | ||||
|
14.11.2024 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisinajattelijoita myös! | ||||
|
|
14.11.2024 19:03 | John Lindroth | ||
| Saksalaisilla oli aikanaan myös ovaalit tullikilvet,meidän (Saksalainen koulu) lähes kaikilla opeilla autoissaan oli tuollaiset autoissaan ollessaan työkomennuksella Suomessa! | ||||
|
|
14.11.2024 18:50 | Pertti Kulmala | ||
| Teliveturina kulkuominaisuudet olivat hyvät. Maybach- moottorin ääni oli ulospäin "miehekäs" jyrinä, hyttiin ääni ei kulkeutunut kovin voimakkaana. Hytin lämmityksestä en muista mitään mainittavaa, ehkäpä se oli kunnossa koskapa en ainakaan muista milloinkaan palelleeni k.o. hytissä. Kuvassa on näkyvissä kuljettajan jalkalämmityspatteri. Veturit olivat enimmäkseen päivystys- ja järjestelyjunien käytössä. |
||||
|
14.11.2024 18:49 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
14.11.2024 18:39 | Vertti Kontinen | ||
| Vokeissahan voi kuljettaa lähes mitä tahansa. Myös merikontteja, romua, ja oikeastaan kaikkea mikä vain kyytiin mahtuu on kuljetettu näillä. | ||||
|
|
14.11.2024 17:59 | Ossi Rosten | ||
| Noilla Vokeilla ja vähän muillakin on puuta (ja rautalankaa!) raahattu itänaapurista enempi ja vähempi aikanaan, esim: https://vaunut.org/kuva/90834 https://vaunut.org/kuva/16281 | ||||
|
|
14.11.2024 17:51 | Rasmus Viirre | ||
| Mahtava jouluinen kuva! | ||||
|
|
14.11.2024 17:36 | Noah Nieminen | ||
| Mikäs se tämmönen juna on, jossa Vok-vaunuissa on tukkeja hiilien sijaan?! | ||||
|
14.11.2024 17:35 | Timo Salo | ||
| Sattumana taas vanhempien kuvien aatelia... (Kun nyt katsoo ulos, niin kesän kaipuu yllättää jo marraskuussa!) | ||||
|
14.11.2024 17:20 | Timo Salo | ||
| Tämä kuva on kyllä helppo mieltää laadultaan sellaiseksi kuvaksi johon itsekkin pitäisi pyrkiä... Jouduitko Aapo heittäytymään maihin kuvan oton ajaksi, vai oliko kamera tuettuna laiturilla? | ||||
|
|
14.11.2024 17:16 | Teemu Saukkonen | ||
| Kerran kysyin eräältä tunnetulta rikosoikeuden proffalta, että eikö olisi hyvä systeemi tuollainen ettei tarvitsisi joka ajoneuvosta erikseen maksaa. Kuulemma muuten hyvä idea, mutta meilläpäin on tapana rahastaa... Liikennevakuutus voisi oikeasti olla henkilökohtainen kaikille, harva ajoneuvo itsekseen vahinkoja aiheuttaa (toistaiseksi). | ||||
|
14.11.2024 16:10 | Vertti Kontinen | ||
| Vasemmanpuoleinen näyttäisi olevan Eifet. Oikea EFit(i) | ||||
|
14.11.2024 15:37 | Veeti Saukkonen | ||
| mitäs tälle on käynyt kun kunnostus on lopeteetu kesken. onko yhä tossa kunnossa? | ||||
|
|
14.11.2024 15:24 | Vertti Kontinen | ||
| Onpas tyylikäs kuva! Uusi veturi uudehkohen raakapuuvaunujen kanssa modernissa miljöössä | ||||
|
Kuvasarja: Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 1948 rautatiekalustoa esitellään Töölön tavara-asemalla. |
14.11.2024 13:19 | Petri Nummijoki | ||
| Johtuisiko siitä, että 1948 elettiin vielä täydellistä pula-aikaa? Häkäpöntöt oli autoista saatu näihin aikoihin riisuttua pois mutta muuten säännöstelytalous jatkui kaikin tavoin. Jopa elintarvikkeiden ostokorteista päästiin kokonaan eroon vasta 1954. Tuskin näihin aikoihin oli tavallisen kansalaisen ulottuvilla juurikaan kameroita ja filmiä tai jos olikin niin ei sitä tämmöisiin asioihin tuhlattu. Oliko ennen 1950-lukua rautatieharrastajiakaan ainakaan siinä muodossa, että olisivat johonkin suunnitelmalliseen dokumentointiin pyrkineet? | ||||
|
Kuvasarja: Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 1948 rautatiekalustoa esitellään Töölön tavara-asemalla. |
14.11.2024 12:39 | Jouni Halinen | ||
| Ompas Rainer: Kuvia näyttelystä löytyy täältä. Raflaava juttu on ”CCCP” messuhallin päädyssä, melkein kuin Suomi olis osa NL:ää. Esillä on kalustoa fillarista pillariin. https://www.wheels.fi/kun-neukkumasinat-stadin-valtas-neuvostoliiton-teollisuusnayttely-kevaalla-1948/ | ||||
|
14.11.2024 12:34 | Kari Haapakangas | ||
| Isä Aurinkoinenhan siinä on etummaisena tuulenhaistelijana, mutta kuka jää teräsmiehen varjoon? Lenin? | ||||
|
Kuvasarja: Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 1948 rautatiekalustoa esitellään Töölön tavara-asemalla. |
14.11.2024 12:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Erikoista että tästä aika suuresta näyttelystä ei ole Töölön ratapihalla esitellyn rautatiekaluston osalta säilynyt juuri mitään dokumenttia muuta kuin noissa Finnan sivuilla ja nyt täällä. Varsinainen päänäyttely oli Messuhallissa. | ||||
|
14.11.2024 11:11 | Petri Sallinen | ||
| Tilastollisesti hukkalämmöt ovat samanlaisia huolimatta siitä, minkälaisen prosessin yhteydessä ne syntyvät. SSAB:n tapauksessa masuuneissa käytetyn kivihiilen hiilidioksidipäästöhaitta kohdistetaan kokonaisuudessaan teräksen jalostuksen päästöksi ja SSAB joutuu maksamaan siitä päästöoikeuksien muodossa. Jos lähistöllä ei olisi kaukolämpöverkkoa, päästettäisiin prosessin sivutuotteena syntyvä hukkalämpö taivaalle. Se on siis sivutuote/jäte, jota voidaan hyödyntää kaukolämpöverkoissa. Siksi taustalla vaikuttavaa kivihiilen käytön haittaa ei kohdisteta kaukolämmölle. Jos näin haluttaisiin tehdä, pitäisi suorittaa jako, jotta vältyttäisiin päästöjen kaksoislaskennalta. Sellaista ei ole kuitenkaan käytössä. | ||||
|
|
14.11.2024 11:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmalla, auton soikea rekisterilaatta kertoo kansallisuuden sveitsiläiseksi. Siellä päin onkin ovela rekisterisysteemi: ihmiskohtainen! Siten: esim. jos Appenzell-Aussenrhodenilaisena ostan vuonna 1956 ensimmäiseksi autokseni "Häfeli Super Sport Toblerone Sedanin" (hypoteesi!!!) saisin siihen laatat (E-1467 A) niin samat laatat kainalossani menisin Schaffhausenin Mersukauppaan vuonna 1964 ostamaan lokinsiipimersua, kaupanteon jälkeen ne laatat ruuvataan siihen. Ja niin edelleen. Eipä tulisi numeroiden ja kirjainten loppumista "Schweizerische Bundes-Auto-Verwaltungin" listoilla liian äkkiä vastaan. Auton tunnistaminen meni nyt omalla kohdallani vaikeaksi! Itävaltalainen (jokin varhainen) Steyr - Puch? |
||||
|
14.11.2024 10:27 | Heikki Jalonen | ||
| Huomatkaapa tuossa kaksikin kuorma-autoa, jotka ovat Ab G.H.H. Oy:n (Gutehoffnungshütten Suomen filiaali) ajossa. Autot ovat hiilien toimitustöissä, GHH oli merkittävä polttoaineiden toimittaja. Sittemmin (sakksalaisomisteisena) siirtyi naapurin laariin. Myöhemmin suomalaisesta haarasta kehittyi mm. Aspo Oy. Firman toimistusjohtajana 1930-luvulla toimi Hans Palsbo. Hänkin on autoalan ihmisille tuttu nimi, firmansa kautta. GHH (nykyään GHH-Bonatrans) oli ja on merkittävä rautatiekaluston osien toimittaja, erikoisesti pyörien valmistajana. Myös Viktor Ekin jakeluauto on mukana kuvassa. Etualan kuorma-auto on melkoisen varmasti Volvo LV60 1929...32. Ilman sitä niklattua maskin vinoripaa - liekö ollut maksullinen lisävaruste peräti? Sen takana taitaa olla International, jostain 1930-luvun alusta. Molemmat etualan autot ovat yllättävän vanhoja ollakseen noinkin siistejä vielä monen ammattiliikennevuoden jälkeenkin. |
||||
|
|
14.11.2024 10:22 | Kari Haapakangas | ||
| Kaukolämmön päästöjen arvioiminen ei suinkaan aina ole yksinkertaista. Esimerkiksi Raahe lämpiää pääosin kivihiilellä. Tosin sillä kivihiilellä on ensi tehty terästä SSAB:n masuuneissa ja hukkalämpö hyödynnetään sitten kaukolämpöverkossa, mutta pohjimmiltaan kuitenkin kyse on kivihiilellä lämmittämisestä. | ||||
|
|
14.11.2024 09:55 | Petri Sallinen | ||
| Hyvä, että olet löytänyt Energiateollisuus ry:n tilastot! Energiateollisuus ry kerää Tilastokeskuksen alihankkijana Suomen viralliset sähkö- ja kaukolämpötilastot, jotka liitetään Suomen energiatilastoihin ja lopulta EU:n tilastoihin. Sähkötilastoja olemme keränneet aina 1930-luvulta asti, joten kattavaa dataa löytyy. Itse olen ollut Energiateollisuus ry:ssä duunissa vasta 34 vuotta:) Aikasarjojen seuraaminen on mielestäni paljon mielenkiintoisempaa kuin yksittäisen vuoden lukujen tavaaminen. Esimerkiksi viimeisten kymmenen vuoden jakso osoittaa sen, miten Suomi on korvannut fossiilisten polttoaineiden käyttöä erityisest polttamiseen perustuvilla biopolttoaineilla. Jos sähköntuotannossa lasketaan yhteen kaikki polttamiseen perustuvat tuotantomuodot (biomassat, turve, jäte, kivihiili ja maakaasu), niin niiden osuus oli viime vuonna 19 prosenttia. Näistä biopolttoaineiden osuus oli selvästi suurin. Tämä selviää Sähkövuosi-esityksen sivulta kahdeksan. Kyseessä ei ole Energiateollisuus ry:n näkemys, vaan kerättyyn dataan perustuva laskenta. Tällä hetkellä 94 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä on päästötöntä. https://energia.fi/wp-content/uploads/2024/01/Sahkovuosi-2023_paivitetty.pdf Jos puhutaan energiantuotannosta, niin silloin ei voi sivuuttaa kaukolämmöntuotantoa ja sen tuotantotapoja. Jos ei haluta ottaa mukaan kaukolämpöä, niin silloin on puhuttava vain sähköntuotannosta. Toisaalta sähköntuotanto ja kaukolämmöntuotanto ovat tiukasti naimisissa, koska kaupunkien suuret yhteistuotantolaitokset tuottavat sekä lämpöä että sähköä — Suomihan on kuuluisa yhteistuotannostaan. https://energia.fi/tilastot/kaukolampotilasto/ Kaukolämmitys on Suomessa yleisin kiinteistöjen lämmitysmuoto. Vuonna 2023 kaukolämpöä tuotettiin noin 37 TWh. Tästä 80,6 prosenttia perustui polttamiseen. Energiapuun osuus oli 29,6 prosenttia, teollisuuden jätepuun 11,1 prosenttia ja biomassojen 5,4 prosenttia. Kansainvälisen ilmastopolitiikan mukaisesti nämä luokitellaan päästöttömiksi — siis vajaat puolet (46,1%) kaukolämmöstä oli päästötöntä. Jätteiden polton osuus oli 9,1%, turpeen 8,4%, maakaasun 6,3%, kivihiilen 8,0% ja öljyn 2,7%. Vielä on siis tehtävää ennen kuin suomalainen kaukolämmitys on puhdistunut — polttotekniikoiden osuus on merkittävä. Toimiala visioi, että polttotekniikka todellakin vähenee merkittävästi. Se vie kuitenkin aikaa. Pienemmillä paikkakunnilla lämpökeskuksia on vaikea korvata muilla lämmöntuotantotavoilla, vaikka sähkökattilat ja hukkalämpöjen käyttö kasvavat jatkuvasti. Nettisivultamme löytyy kohtuullisen paljon Excel-muotoista dataa, jota voi sortteerata mielensä mukaan. Jos jotain ei löydy tai kaipaa lisätietoja, niin tilastonörteillämme on syvällinen tuntuma asiaan. Heihin voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. |
||||
|
14.11.2024 09:04 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^Uusi Suomi oli kokoomuksen pää-äänenkannattaja vuoteen 1976 asti. | ||||
|
14.11.2024 07:50 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tää on kyllä komea kuva Tka:sta! Aurakin näyttää massiiviselta, harmi vaan koneen, olemattomat moottorin tehot. | ||||
|
14.11.2024 07:46 | Noah Nieminen | ||
| Juu, tässä kuvassa taustavalo meni hyvin. | ||||
|
|
14.11.2024 07:22 | Jari Välimaa | ||
| Energiateollisuuden näkemyksen mukaan suurimmat energiantuotantomuodot 2023 olivat 80 TWh vuonna 2023. Vesivoima 15 Twh Tuulivoima 14 TWh Aurinkovoima 1 TWh Ydinvoima 33 TWh Puuvoima 10 TWh Tuonti 2 TWh Joten polttaminen on jäänyt jo sivuraiteelle. https://energia.fi/tilastot/sahkotilastot/sahkontuotanto-ja-kaytto/ |
||||
|
14.11.2024 05:12 | Teppo Niemi | ||
| Helsingin konepajan rakennuksia puretaan | ||||
|
14.11.2024 05:11 | Teppo Niemi | ||
| Käytännössä purkutyöt koskevat Helsingin lakkautetun (Hyvinkäälle siirtyneen) konepajan rakennuksia. Myöhemmin näille paikoille rakennetut raiteet palvelivat henkilövaunujen huoltoa ja pikaunarunkojen.asettelua. | ||||
|
14.11.2024 05:08 | Teppo Niemi | ||
| Eljas kertoo kuvan https://vaunut.org/kuva/41102 yhteydessä, että kuvassa on Valtionrautateiden 100-vuotisjuhlan näyttelyjunan vaunujan | ||||
|
Kuvasarja: Töölön tavara-asema ja ratapiha |
14.11.2024 05:02 | Jouni Halinen | ||
| Nyt en ymmärrä, vaikka kuinka tarkka yritän olla, niin moni kuva lähtee tuplana. Toivottavasti ylläpito poistaaa tuplat pikaisesti. Pahoitteluni. | ||||
|
Kuvasarja: Ensimmäinen maailmansota ja Töölön tavara-asema. |
14.11.2024 04:44 | Jouni Halinen | ||
| Tässä sitä on sitä jotain. Nämäkin kuvat on ottanut luonto ja junakuvausta harrastanut isovenäläinen kenraalimajuri. Ihan asiallisen oloinen heppu, jos venäläisistä nyky tilanteessa niin voi enää sanoa. Hän oli alkuunsa epäsuosittu (Bobrikovin adjutantti), mutta valokuvauksen myötä hänestä tuli hyvinkin suosittu kaupunkilaisten parissa, hän sai myös Suomen kansalaisuuden nopeasti ja valtio jopa myönsi hänelle pienen eläkkeen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivan_Timiriasev Ivan Timiriasev (1860-1927) oli pitkään Suomessa asunut suomenvenäläinen ratsuväenupseeri, joka tuli tunnetuksi valokuvausharrastuksensa kautta erityisesti Helsinki-aiheisista dokumenttikuvistaan. Hän muutti 1890 Suomeen toimien Suomen kenraalikuvernöörien adjutanttina 1890–1917.Hän yleni sotilasurallaan aina kenraalimajuriksi saakka. Timiriasev siirtyi eläkkeelle 1917 ja jäi asumaan Suomeen elämänsä loppuun saakka. Hän oli naimisissa vuodesta 1918 alkaen suomalaisen Onerva Angervon kanssa. Timiriasev aloitti valokuvauksen vuonna 1890 ja sai opastusta Daniel Nybliniltä. Hän kuvasi etupäässä Helsingin arkielämää ja luontokohteita. Timiriasevin kuvia julkaistiin myös kuvalehdissä, kuten Veckans Krönikassa ja Suomen Kuvalehdessä. Eläkkeellä ollessaan Timiriasev oli jonkin aikaa myös Veckans Krönikan päätoimisena valokuvaajana. Hän osallistui aktiivisesti Amatörfotografklubben i Helsingforsin toimintaan vuosina 1900–1923 samoin kuin moniin Venäjällä ja Suomessa järjestettyihin valokuvauskilpailuihin ja sai niistä kunniakirjoja ja palkintoja. Hänen yksi esimiehensä (Nikolai Bobrikov vuosina 1890-1904) sai vuonna 1904 kuulan kalloonsa, eikä ollut adjutantti silloin apuna paikalla. Teon suorittanut Eugen Schauman langetti itselleen samantien tuomion, eli hän ampui itsensä. Kaikki piirit Suomessa eivät pitäneet häntä silloin kansallissankarina, mutta kun asiaa peilaa tämän päivän tapahtumiin, niin kyllä häntä voi nyt sellaiseksi kutsua. "Bobihan" vaati Keisaria nimittämään hänet Suomen diktaattoriksi vuonna 1903. Keisari ei kuitenkaan tähän suostunut, vaan "kevyemmän kurituksen malli" riitti. Että sellainen veijari. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov https://fi.wikipedia.org/wiki/Eugen_Schauman |
||||
|
14.11.2024 02:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki, se Carrara - marmori olikin "ihan oikeasti" valittu siksi, että se aaltoilee. Ei pääse arkkitehdin nimi unohtumaan rahvaalta...? |
||||
|
|
13.11.2024 23:50 | Heikki Jalonen | ||
| Finlandia-talokin olisi kuorrutettu paikalta louhitulla marmorilla. Jos sitä olisi ollut... Eduskuntatalon jakarandasta käytiin aikanaan hirmuinen julkinen polemiikki & loanheitto. Jos lastulevy olisi jo rakennusaikaan keksitty, niin aika laaja joukko "meillä ei ole varaa"-aktivisteja olisi vaatinut sen käyttöä. Suureen ääneen. Laboratorio Aika on sittemmin esittänyt asiasta omat lahjomattomat koetuloksensa. Hiljaisesti. Jostain syystä graniitti ei herättänyt samanlaisia intohimoja. Ehkä sen hintaa ei samalla tavalla ymmärretty, olihan noita "kiviä" joka pellossa... |
||||
|
13.11.2024 23:33 | Heikki Jalonen | ||
| Kuorma-autot ovat kaikki erittäin 1920-lukulaisia ja pieniä. Hytti- ja lavarakenne mitä parasta kotimaista puusepäntaitoa. Henkilöauto onkin sitten hankalampi pala. Mutta, se voisi olla 1926...27 Hupmobile. Tuo kahden rivan puskuri ja teräslevypyörät (joiden käyttäjänä merkki oli ensimmäisten joukossa) antavat sen suuntaisia vihjeitä. Amerikkalainen tehdaskori, joten ihan Packard-Peerless-Pierce Arrow-kastissa ei olla. |
||||
|
13.11.2024 23:28 | Eemil Liukkonen | ||
| Todennäköisesti joo. | ||||
|
|
13.11.2024 23:23 | Lasse Holopainen | ||
| Tuo se on kyllä asjaa, kun tuollainen saapuu asemalle tyylekkäästi. | ||||
|
13.11.2024 23:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosi kiva kuva! Tuo oikeassa reunassa näkyvä F - konnarivaunu näyttää olevan numerosarjasta 38XX, eli aluskehykset on kierrätetty vanhoista avosiltaisista matkustajavaunuista. Parit esimerkit joutessani: Nro 3820 vuodelta 1937, ex E 672. Hylätty vuonna 1970. Nro 3821, samalta vuodelta, ex D 216. Hylätty vuonna 1969. Ja lisää: F 3823, valm. v. 1937, ex E 906. Muutettu -> BF 03148 vuonna 1961 ja hylätty v. 1970. F 3833, vuodelta 1939. Ent. E 632. Muutettu -> BF 03144. Hylkäys tehty v. 1969. Nimenomaan JR:lle tiedoksi: E 632 oli ollut vuonna 1933 sijoitettuna Vilppulaan yhdessä E 702 kanssa Mäntän junissa käytettäväksi. Se oli kuitenkin ollut parisen vuotta myöhemmin huonossa hapessa ja siitä oli tehty hylkäysesitys vuoden 1936 tienoilla. Vilppulassa tuohon aikaan olivat myös: Mot n:o 2 ja F 3104 sekä 3149. E 632 oli ollut alkuperäisen Tammerfors - Nikolaistad - radan III luokan vaunutilauksessa 1883. Svärjen Tukkisaarelaiselta Atlas Ab-yhtiöltä tilattiin kahdeksan III luokan 44-paikkaista matkustajavaunua. Alun perin niiden numerot olivat 10101 - 10108. Vuonna 1887 numerosarjaksi määrättiin 401 - 408. Lisää numeronviilailuja: 1897 (1901) alkaen: 626 - 633. Pituus puskimineen oli ollut 10 744 mm, ja akselivälimitta 5486 mm. Nikolaistadin radan vaunuista vielä 1933: - 626: Kouvola; 627: Pieksämäki; 628: Pori; 629: Kaskinen; 630: Koivisto ja 633 Oulussa. Ja 1947 kotiasemaluettelon mukaan: 628 Porissa, 629 Kaskisissa ja 630 Kajaanissa. Kahdella ensinmainitulla kerrottiin olevan heikot vetolaitteet. Omaa historiaani sivuten: F 3870 (ex F 3540 vuodelta 1944) vuodelta 1945 (sotavauriovaunu?), muutettu -> BG 04885. Lopulta hylätty vuonna 1979. Tämä vaunu oli ollut merkinnällä "Korjausvaunu, Haapamäki". Se oli ollut Mäntän Sokoksen eli Sokkarin joulukauden alkua juhlistavassa joulupukkijunassa 29.11.1974 Pikkujumbo Tk3 1129:n vetämänä. Olin paikalla silloin. Siitä alkoi oma aktiiviharrastajan urani. Tasan 50 vuotta tämän kuun lopulla, että silleen. (Herrat Katajisto ja JR olivat kuvanneet 1129:n ja 04885:n Mäntän Seppälän tasoristeyksen luona tuona päivänä.) Joku taannoin kysyi minulta, että miksi ihmeessä aloitin veturiharrastuksen? Sanoin (kieli poskella) halunneeni olla Mäntän "viimeinen kylähullu"...! Hyvin olenkin onnistunut, heko heko! |
||||
|
13.11.2024 23:04 | Heikki Jalonen | ||
| Kiitos Jouni hienosta kuvasta! Tässä riittää tutkittavaa. Ja mikä hienointa, tässä kokonaisuus näkyy loistavasti. Foto-Roos oli ammattitalo, kuvanlaatu puhuu puolestaan. Erikoisesti, huomiota kiinnittää lähtevän tavaran vaunujen läpilastaus, laituripituutta säästävällä tavalla. Asiasta on keskusteltu aikaisemminkin, mutta asia on edelleen huomion arvoista. Helsingissä kun ollaan, niin kuormien laatu lienee ollut vahvasti lähtevään painottuvaa. Lähtevissä kiire ja hoppu, saapuvissa rauhallisempaa. Hevosia näkyy yllättävän vähän, joskaan ei autojakaan valtavasti ole, vielä. Liikenteessä on alkanut muutos. |
||||
|
13.11.2024 22:44 | Heikki Jalonen | ||
| Huomatkaapa nuo portinpylväitä suojelevat ratakiskot! Niiden kanssa holjakampikin kuski oppi, että kannattaa ajaa tarkasti. Sama ajatus oli käytössä jo vanhassa Roomassa, silloin toki kivipylväinä. Vastaavia hevoskärrykauden kivitolppia näkyy Helsingissäkin siellä täällä vanhojen kivitalojen porttikongien reunoilla. Rikkinäisiä kärrynpyöriä (tai autonrenkaita) korjatessa opetus uppoaa kovempaankin kalloon. | ||||
|
13.11.2024 22:37 | Heikki Jalonen | ||
| Luotettavaan huhuun perustuva ihan varma tarina kertoo, että Ruohonjuuri-putiikista sai liito-oravan papanoita kätevässä siroterasiassa. Niillä oli kätevä torpata mikä tahansa rakennushanke tai suunniteltu metsälön kaato. Aivan erikoisesti, jos hanke koski naapurustoasi tai puu-Käpylän kirveen koskemattomia aarniometsiä. Hieman papanaa vain puun juurelle ja media paikalle,,, | ||||
|
13.11.2024 22:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuplan Split-Window-takaikkuna on saksaksi "eine Brezelfenster" eli rinkeli-ikkuna. Rinkelimäisyydestä selityksenä suolaisten Pretzel-rinkelikeksien "standardoitu" muoto. Vuodeksi 1953 tuli hiukan isompi soikioikkuna, eli ns. Ovalwindow. Ovaali korvattiin isommalla takaikkunalla vuosimallissa 1958. Terveisiä vaan minulta: ajoin ensi kerran autoa 7-vuotiaana Keurusselän jäällä, faijan opastuksella. Auto oli armeijanvihreä 1955 Ovalwindow, rek. HUR-20. |
||||
|
|
13.11.2024 22:26 | Heikki Jalonen | ||
| Tämän kuvan perusteella tunnistus on tekemätön paikka. Sama ajankohdan muiden kuvien perusteella kuitenkin käy ilmi, että Helsingissä Uusi Suomi-lehden jakeluita ajettiin 1928 mallisella Brockway-kuormurilla. Sama yksilö on tässäkin kuvassa. | ||||
|
13.11.2024 22:12 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Kyllä on pienoisrautatiemäinen vaikutelma! Varikkodioraamassa on käytetty kaikkein jyrkimpiä Tilligin urakiskovaihteita. Näin hienoon dioraamaan olisi voinut käyttää pidempiä vaihteita, nuo eivät enää ole luonnollisen näköisiä! | ||||
|
|
13.11.2024 22:10 | Heikki Jalonen | ||
| Split Window Volkswagen Typ 1 oli tuotannossa 1948...1952. Myös jo ennen sotaa tehdyt KdF-Wagenit olivat Splittejä. Jopa Saksan harrastuspiireissä käytetään tuota englanninkielestä haettua termiä. Kuplan takana todennäköisesti Ford Taunus 12M, sellainen Maapallo-Taunus, vielä takavetoista maailmaa. | ||||
|
13.11.2024 22:00 | Hannu Peltola | ||
| Mahtava linna taustalla! | ||||
|
|
13.11.2024 21:56 | Petri Sallinen | ||
| No jaa... sähkövalaistuja Ek-sarjan vaunuja ei ollut vuonna 1934 eikä ollut peltikattoisia jäähdytysvaunujakaan. Vuonna 1964 selkeä enemmistö henkilövaunukalustosta oli puukorisia. | ||||
|
13.11.2024 21:45 | Heikki Jalonen | ||
| Konduktööri+jarru on varmaan sarjaa F. Veturi taitaa olla sarjaa B1, joten kovin pitkälle Suomen salomaille tuo veto ei tainnut olla matkalla. Olisiko peräti vaihtoliike menossa? Jotekin vaikuttaa, että junan oikealta puolelta joku tähystää takasuuntaan, jolloin olisi alkamassa painaminen kohti Töölöä. Ja koska B1:ssä kuljettaja on väärällä puolella konetta (englantilaisten mielestä vasemmalla...) niin niin itse kuljettaja siellä mahtaa flakutusta sihtailla. | ||||
