Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.09.2025 00:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Etkö voi tehdä sen itsekin? | ||||
|
20.09.2025 23:29 | John Lindroth | ||
| Veturista tuottaa messinki rakennussarjaa mittakaavassa Hoe/Hom Panier /Carocar Saksassa. | ||||
|
Kuvasarja: Dr19 Kirkniemessä |
20.09.2025 23:25 | Juho Rintala | ||
| "Tässäkö tää oli", osa 2... | ||||
|
20.09.2025 22:18 | Luc Grenfell | ||
| Kyseinen lähtö oli tavallinen lähtö linjalla M1 Kivenlahteen, mutta kalusto vaihtui kalustovian vuoksi Itäkeskuksessä 111+115:stä 123+157:een. Kun reitti päättyy Itäkeskukseen M100-/M200-sarjan junassa, näytetään matkustajainformaatiojärjestelmässä M1B-tunnus. Lisäksi aseman "sinisillä näytöillä" näkyi ainakin kuvan perusteella junan pääteasemaksi Itäkeskus, joka on näyttöjen tarkoitettu toimintatapa tässä tilanteessa. |
||||
|
20.09.2025 21:38 | Arttu Kokkonen | ||
| Mihin näitä vaunuja vedetään? | ||||
|
20.09.2025 20:21 | Joonas Kauppinen | ||
| Oulussa ei ole todellakaan ollut vuoden 1990 jälkeen omaa Dr14 veturia vakituisena. | ||||
|
20.09.2025 19:41 | Antti Ojala | ||
| Minusta tuo näyttää ihan tukevalta, 15 sentin Lecaharkkoaidalta. | ||||
|
|
20.09.2025 18:12 | Petri Nummijoki | ||
| Kokkola ja Oulu taitavat olla aika erilaisia tapauksia. Kokkolassa Dr14-vetureita on kai ollut vain hetkittäin 2000-luvulla ja liittynee siihen, ettei ko. vetureilla ole 2000-luvulla ollut enää selviä nimikkovarikkoja vaan niitä on tilanteen mukaan siirrelty sinne, missä voimakkaita vaihtovetureita on katsottu liikennetilanteen puolesta eniten tarvittavan. Oulu on sen sijaan yksi Vr12/Dr14-vetureiden alkuperäisistä käyttöpaikoista, joskaan sarjan alkupään yksilöitä ei sillä vielä ollut vaan kuvan 1866 oli Oulun ensimmäinen siirtyessään sinne kesällä 1971. Parhaimmillaan Oulussa oli 1970-luvun alkupuolella kaksikin Vr12-veturia, kun 1867 siirrettiin Ouluun 1866:n seuraksi. Kuitenkin 1970-luvun puolivälistä lähtien sarjan käyttö alkoi painottua entistä enemmän Kouvolan varikolle ja erityisesti varmaan sitä kautta, että Kotkassa, Haminassa, Vainikkalassa ja Imatralla oli tarvetta voimakkaille vaihtovetureille. Tämän johdosta muualta Suomesta siirreltiin vähitellen vähemmän välttämättömiksi katsottuja yksilöitä Kaakkois-Suomen suuntaan. Niinpä Oulukin menetti toisen Vr12-veturinsa jo 1970-luvun puolivälissä, kun 1867 poistui sieltä. Tosin tämä yksilö ei kirjaimellisesti siirtynyt Kouvolan varikolle vaan Seinäjoelle, jossa ehti olla sittemmin lähes 15 vuotta vakiveturina mutta Seinäjoelta vastaavasti 1872 siirtyi Kouvolaan, joten välillisesti tämäkin siirto johtui Kouvolan veturitarpeesta. Kokonaan Dr14-sarjan käyttö päättyi Oulussa 1990, kun 1866 siirrettiin Helsinkiin, koska Kerava-Sköldvik-radan sähköistys oli valmistunut eikä Sköldvikin vaihtotöitä voitu tehdä enää linjavetureilla vaan sinne tarvittiin oma Dr14. Toisaalta samoihin aikoihin Riihimäki joutui luovuttamaan omat Dr14-veturinsa (1851 ja 1852) Kouvolan varikolle, joten varmaan yhtä hyvin toinen Riihimäen vetureista olisi voitu siirtää Sköldvikiin ja Oulun veturi Kouvolaan. Myöhemmin Dr14-vetureita on käynyt Oulussa vielä sorvissa mutta vakituista omaa Dr14-veturia Oulussa ei kai vuoden 1990 jälkeen ole enää ollut? |
||||
|
20.09.2025 17:22 | Rasmus Viirre | ||
| On hienoa | ||||
|
|
20.09.2025 17:21 | Rasmus Viirre | ||
| Kertokaapa tietävät herrat nyt, miksi Dr14:n käyttö lopetettiin Kokkolassa ja Oulussa? Liekö syyt erit? | ||||
|
|
20.09.2025 16:02 | Erkki Nuutio | ||
| Näin itsekin arvelin. Eli että sivuuttavat (tavarajunat) kulkisivat raidetta 8. Erottaako jäteautolla testattu riukuaita sen Ratapihankadusta? Tulee melkoista jälkeä ja liekkejä, kaasua ja muuta kun aitaan törmätään niin, että se menee kumoon. |
||||
|
|
20.09.2025 15:52 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kasilla pitäisi olla Sr1 tavarajunassa, esim. vetämässä Talvivaaran happovaunuja. :-) | ||||
|
20.09.2025 11:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Edo 28617 on yli kymmenen vuotta vanha. Viitaten kuvatekstin mainintaan "Uusi Edo". | ||||
|
20.09.2025 11:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Video: https://www.youtube.com/watch?v=MHzWtn3a2WI | ||||
|
|
20.09.2025 11:34 | Veeti Saukkonen | ||
| olisiko ollut kuvaa jossa juna olisi ollut lähempänä? Tai olisit voinut muokata kuvaa niin että juna olisi ollut vain kuvassa. | ||||
|
20.09.2025 09:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3797 hylättiin vuonna 1977. Tämän kaltaisia vaunuja oli ollut neljä: nrot 3796 - 3799. Yhdestä tuli virkatarvevaunu: F 3796 -> BG 04844 vuonna 1968. Se hylättiin v. 1977. Siten kuvan 3797 oli ollut numerosarjansa viimeinen käytössä ollut. |
||||
|
20.09.2025 09:19 | Joel Kuikka | ||
| Mul ei oo ollut hirveest mahdollisuuksia nähdä, kun ei oo syystä tai toisesta tullut viel Karjalan radalle, mikä omalla tavallaan ei yllätä :D | ||||
|
20.09.2025 02:26 | Leevi Halonen | ||
| Tämähän näyttää samalle kun armeijassa loma hakemuslomake. | ||||
|
19.09.2025 22:10 | Miitre Timonen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
19.09.2025 20:01 | Joonas Kauppinen | ||
| Totta, alue on muuttunut. | ||||
|
|
19.09.2025 19:39 | Mikko J. Putkonen | ||
| Näin kymmenen vuotta edellisen kommentin jälkeen voidaan sanoa, että seutu on muuttunut totaalisesti. Entinen asemarakennus sentään seisoo vanhalla paikallaan. | ||||
|
Kuvasarja: Ylivieskan rakennuksia |
19.09.2025 19:28 | Raimo Hämäläinen | ||
| Upea kuvakollaasi Panu, laitan sulle painetta eli tuo lisää näitä | ||||
|
|
19.09.2025 19:05 | Rasmus Viirre | ||
| Tänään oli IC 37:ssa :) | ||||
|
19.09.2025 17:11 | Antti Ojala | ||
| Harvemmin filmille päässyttä työnkuvausta. Lastauksessa kerralla ainakin 15 sorarekeä ja parisenkymmentä lapiomiestä. Tien päällä ja kuorman purussa oltava yhtäaikaisesti moninkertainen määrä kuljetuksia. Nykyhetkestä on vähän vaikeaa hahmottaa, millaisen määrän erilaista työtä 1900-luvun taitteen suuret infratyömaat aiheuttivat. Pelkässä soranajossa ei ole ollut mikään poikkeus, että rakennus on työllistänyt sata hevosta kuljettajineen. Lisäksi hevoset on ruokittu, mikä on aiheuttanut omat kuljetuksensa. Osa hevosista on tarvinnut lepoajalle pilttuun työmaan puolesta, mikä on työllistänyt kourallisen tallimiehiä. Ajokalusepät ovat kunnostaneet rekiä ja rattaita kaiken aikaa. Koko joukkio ruumiillisen työn tekijöitä on todennäköisesti majoittunut ja ruokittu lähialueen taloihin tai parakeihin. Pomoporukat, lääkäri apuhoitajineen ja yksi pappi päälle, niin työmaan muonavahvuus on kokonaisuudessaan selvillä. | ||||
|
19.09.2025 16:41 | Arttu Kokkonen | ||
| Kiitos! | ||||
|
19.09.2025 15:05 | Kari Haapakangas | ||
| Ei vaan mäkien puuttumisen vuoksi ;) | ||||
|
|
19.09.2025 14:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Tulvien vuoksiko? | ||||
|
|
19.09.2025 13:17 | Oliver Karhu | ||
| Onko kyseisen edon nähnyt kaikki rautatieharrastajat vai kaikki rautatieharrastajat? :D | ||||
|
19.09.2025 13:17 | Oliver Karhu | ||
| mikä igmeen viherkaalimato? :DD | ||||
|
19.09.2025 13:15 | Oliver Karhu | ||
| Komia vaunu | ||||
|
|
19.09.2025 12:13 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylän IC-liikennettä varten vanhasta sileäkattoisesta EFit 23514:stä 1989 muutettu aggregaattivaunu osoittautui pitkäikäisemmäksi kuin yksikerroksiset InterCity-vaunut, joita palvelemaan aggregaatti rakennettiin. | ||||
|
|
19.09.2025 12:13 | Asmo Rasinen | ||
| Hkba:n numero on 128288-8. | ||||
|
19.09.2025 12:12 | Rasmus Viirre | ||
| Totta tosiaan, kiitos Pietu. Merkataan! | ||||
|
Kuvasarja: Ylivieskan rakennuksia |
19.09.2025 08:51 | Tapio Keränen | ||
| Erinomaista dokumentointia! | ||||
|
19.09.2025 08:45 | Kari Haapakangas | ||
| Varsinainen herkkupeppu vasemmalla... | ||||
|
|
19.09.2025 08:39 | Kari Haapakangas | ||
| Pohojanmaalla ei ole mitenkään tavatonta, että maakellari joudutaan tekemään maan pinnalle ja kasaamaan sille kumpu. Tämä yksilö (vai pitäisikö puhua kaksilosta?) näyttää menettäneen multaiset kainalosauvansa. |
||||
|
19.09.2025 07:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Melkein kuin Taivalkoski: https://vaunut.org/kuva/116276 | ||||
|
19.09.2025 07:57 | Eljas Pölhö | ||
| Päädyssä oli poikkiraiteet resiina- ja Tre-moottoriresiinakalustolle ja kyljessä rataosaston muun liikkuvan kaluston vajat. Vasemmanpuoleiseen johti raide 20 ja oikeanpuoleiseen raide 19, jotka erosivat peräperää pätkäraiteesta 18. Rakennuksen takana kulki ennen tie, joten vastakkaisella puolen saattoi olla autotalli (oletus vain). (raiteiden numerot on vuoden 1961 kaaviosta) | ||||
|
|
19.09.2025 07:53 | Toni Lassila | ||
| Vaunun ulko-ovikin näemmä saanut vihreää väriä ylleen kun aluksi ovi oli valkoinen. Paremmalta se nyt näyttää ainakin omaan silmääni. | ||||
|
19.09.2025 06:47 | Jari Välimaa | ||
| https://www.tampere.fi/ajankohtaista/2025/09/17/hiedanrannassa-muurattiin-ensimmaisten-kotien-peruskivi | ||||
|
|
19.09.2025 06:33 | Pietu Tuovinen | ||
| Pieni korjaus kuvatekstiin, Edoa ei tullut Otanmäen junassa vaan se lähti Oulun varikolta. Sen sijaan Otanmäestä Ouluun tuli ERd, joka myös jäi tänne :) | ||||
|
19.09.2025 02:48 | Leevi Halonen | ||
| Tämä oli kyllä upea veturi. | ||||
|
|
19.09.2025 01:34 | Rasmus Viirre | ||
| Voipi hyvinkin olla noin. Kuulostaa vakuuttavalle selitykselle | ||||
|
|
19.09.2025 01:26 | Roope Prusila | ||
| Olisiko Edmc:n sisätilat rakennettu nyt valmiiksi? Taannoin kun kuvasin Edoa 28617 Tampereella, sain seuraani henkilön joka sanoi olleensa mukana suunnittelemassa tuota uutta väritystä. Kertoi olleensa koenukkumassa tuon vaunun silloin kun se ensimmäistä kertaa oli 266:n perässä. Ilmeisesti vaunu oli sisätiloiltaan keskeneräinen ja WC:t pois toiminnasta. | ||||
|
|
19.09.2025 00:35 | Rasmus Viirre | ||
| Jaahas, vähän erikoista kun Rovaniemeltä löytyy jo XOe 070008. | ||||
|
|
18.09.2025 21:52 | Juho Rintala | ||
| Erittäin hieno kuva!!!! | ||||
|
18.09.2025 18:55 | Juho Rintala | ||
| Kiitos. | ||||
|
18.09.2025 17:07 | Antti Ojala | ||
| Hyvä huomio, 7o-luvulla työturvallisuus tarkoitti lähinnä, että työkone ei vie sormia tai henkeä. Hengityssuojaimista tai suojalaseista ei puhuttu vielä mitään. Työturvallisuus on alunpitäen ollut työväenliikkeen ajama asia. Työnantajapuolella on kestänyt aikansa huomata, että työturvallisuus on kaikkien yhteinen etu. | ||||
|
18.09.2025 16:58 | Teemu Saukkonen | ||
| Eikös tämä ollut se prototyyppiyksilö, joka eroaa muista niin paljon ettei kannata kunnostaa? | ||||
|
18.09.2025 16:37 | Pauli Ruonala | ||
| Kysymystä, miten ratapölkkyjä ryhdyttiin sahaamaan neljältä sivulta, käsittelee Asko Jämsén kirjassaan Vapo 50 vuotta 1940-1990. Ennen sotia Karjala oli Suomen tärkein ratapölkkyjen hankinta-alue. Sotien jälkeen hankittiin joka kylään kenttäsirkkeli, yhteensä niitä oli tuhansia. Sirkkelinomistajat teki muun työn ohessa ratapölkkyjä 100 - 200 kpl erissä, erityisesti Pieksämäen, Savonlinnan ja Parikkalan seudulla ratojen varsilla. Sitten Pohjois-Karjalassa oli evakkoja, jotka oli tuoneet ratapölkkyjen tekotaidon tullessaan. 1960 VR nosti ratapölkkyjen laatuvaatimuksia. Nyt pölkkyjen pitää olla kaikilta sivuilta millin tarkkuudella sahattuja ja aina 24 cm leveitä. Ennen oli leveydelle vain minimimitta 20 cm. Alan miehet tutki metsäteollisuusyritysten tilastoja ja huomasi että jos vaatimuksia noudatetaan, kaikki Suomessa kaadetut puut, joiden läpimitta on yli 30 cm, pitää käyttää ratapölkyiksi. Tässä tilanteessa monet pikkusahaajat lopettivat pölkkyjen valmistuksen, koska kenttäsirkkelillä ei päästy millintarkkoihin mittoihin. VR laski laatuvaatimuksia kesällä 1962. | ||||
|
|
18.09.2025 15:51 | Aarni Lilja | ||
| Erittäin hieno talvi maisema kuva Juho. | ||||