Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.11.2024 10:04 | Lasse Holopainen | ||
| No jos ymmärsin stadin slangista mitään, niin hyvä sentään että meistäkin jotkut ajaa rauhallisesti. Meinaan olen itse saanut paljon palautetta, että ajoneuvot on mukamas siksi rikki, kun L.H:lla on joidenkin mielestä raskas kaasujalka. No minä sanon siihen, että kyllä ne kestää sano Pöpelikkö-Pete heikolla jäällä. Kuha ei törmäile, niin se on hyvä. -Lasse, eikös tossa kesällä pelti kolissut kertaalleen? -Ei mennä siihen, ei niin ennenkään ollut käynyt. (Älkää ottako tästä mallia) | ||||
|
10.11.2024 09:59 | Lasse Holopainen | ||
| No mutta, Edottomuus, jos n e ä n oikein. Se on jo jotain, sanon minä nyt kun istun Edon yläkerrassa. Toki tässä Edossa on tyylekkäämmät penkit, kuin perus kerrostaloissa, mutta silti. | ||||
|
10.11.2024 09:55 | Lasse Holopainen | ||
| Tämä on asjallista. Tulee mieleen, että sillon ennen oli tyylekkäät junat. | ||||
|
10.11.2024 09:42 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko kyseinen kaavio Pieksämäen.ratapihan liikenöimissäännön liite? Sitä ei välttämättä ole piirretty uudelleen, jos raiteistossa ei ole tapahtunut muutoksia,,.vaan.se.on voinut olla piirretty ennen 1.12.1969, jolloin kolmisiipiset ja.myös.kolmella.vihreällä valolla varustetut pääopastimet poistuivat junaturvallisuussäännöstä. | ||||
|
|
10.11.2024 09:03 | Jarno Piltti | ||
| Kolmisiipiset opastimet ja vuosiluku 1972 ei oikein täsmää? Kolmannesta siivestä luovuttiin 1969. | ||||
|
|
10.11.2024 07:51 | Veeti Pietilä | ||
| Kolme ERd:tä samassa junassa | ||||
|
10.11.2024 00:51 | Uwe Geuder | ||
| Ei liene mikä tahansa reissumies, mutta vaatetuksen perusteella kyse on vaelluskisällistä. Saksassa vähintään 3 vuoden ja yhden päivän pitkä kisällivaellus oli keskiajasta lähtien pakollinen edellytys käsityöläisten mestarikokeelle. Kisällit vaelsivat kaupungista toiseen ja työskentelivät aina vähän aikaa paikallisella mestarilla. Idea oli ihan sama kuin nykyisin Erasmus-oppilasvaihdossa, oppii uutta mitä kotona ei olisi ikinä oppinut. Jonkun verran perinne elää vielä Saksassa, vaikka pakollinen se ei enää ollut pitkään aikaan. Itse näin vaelluskisällin viime kerran Lissabonissa vuonna 2020. https://de.wikipedia.org/wiki/Wanderjahre https://en.wikipedia.org/wiki/Journeyman_years Myös Suomesta löytyy lähteitä: https://www.finna.fi/Record/arto.013112373 |
||||
|
10.11.2024 00:50 | Tor Lillqvist | ||
| Sain korvanappiini tiedon että vaikka Praha–Hamburg(–Flensburg,Kiel?) -rungot korvataankin ComfortJet-rungoilla niin niihin kuuluvia ravintolavaunuja (bistro-tyylisiä, yksinkertaisempia kuin tämä) ei vielä ole valmiina käyttöön (eikä ohjausvaunuja), vaan niissäkin rungoissa tulee kulkemaan näitä vanhempia ravintolavaunuja elokuuhun asti. Tilanne voi toki muuttua. | ||||
|
|
09.11.2024 20:34 | Reijo Salminen | ||
| Pitäsköhän soittaa sinne kansanrarioon että missä ne lottomiljoonat oikein luuraa. | ||||
|
Kuvasarja: Näkymiä Loviisan radalta |
09.11.2024 20:09 | Jarno Piltti | ||
| Eräistä työjunahavainnoista ja raideosuuksien varautumisista päätellen Loviisan rataa kuitenkin ylläpidetään koko ajan. | ||||
|
|
09.11.2024 20:06 | Jarno Piltti | ||
| Jos tää olis Koe-eläinpuisto niin Gösta sanois niin mitä että? | ||||
|
09.11.2024 20:03 | Jarno Piltti | ||
| Hieno bongaus ja hieno kuva. | ||||
|
|
09.11.2024 20:02 | Jorma Rauhala | ||
| Kliffasti bamlattu! | ||||
|
09.11.2024 19:45 | Uwe Geuder | ||
| Veturit menevät uudelle yhtiölle nimeltään Technis, liikennettä hoitaa jatkossa yhtiö nimeltään Hexafret. Tuossa hieman lisätietoa: https://www.railfreight.com/railfreight/2024/11/04/the-successors-of-fret-sncf-officially-have-their-names-technis-and-hexafret/?gdpr=deny Tietoja veturisarjasta: https://en.wikipedia.org/wiki/SNCF_Class_BB_75000 |
||||
|
09.11.2024 19:02 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllähän siellä oltiin kovasti äänessä. | ||||
|
09.11.2024 19:02 | Juhani Pirttilahti | ||
| Löysin netistä vanhan kartan, jossa näkyy hieman tuota raiteistoa. Raide näyttää menneen entiselle varikolle tai kuormausalueelle. | ||||
|
|
09.11.2024 18:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mut kerkesis kumminki. Fundeeraas ny, gon tänämpehtoste tlee miljooni (Lotost) ja huame tlee Kansarario; ee sunk meil sillo ol däsä mittä häränpäevä. Kyl maar mää myännä olevan juur see kaldane, semsel rullaileval taval köröttelevä, puhutti sit melkke mist hyvänäs kulklaedoksest. Kattokka vaek mandiäposkes touhuva tuutreportteri tyynt reaktio viärest faartil menevä laedokse vislauksehe vireo https://youtu.be/YJj0LXoN6kk?si=9m6fUsz3KmAaR0ol kohras 1:22. Ens'säpsährykse jälkke seora melkke vart'minuuti vaedolo, jonk aegan reportter miätti tööttäyst, mut jatka see jälkke juttus käsittely niingon ei mittä olis olluka. Mut fundeeraus jatku taustal, ja viivästet vast'piik tleeki vast kohras 10:00, siin gon vlokist vihja akressiivise ajokäytökse johtuva vireos aihen olevast dasavirtvoemlinja jonesoevast sättelyst. Däsä kohras liäne syyt tunnusta, et nii mää gon erel linkat vlokkaajaki mee asustella molemma kymnen kilsa sättel Eorjoe Olkluaro yrinvoemlaitoksilt. See selittä kyl pali. |
||||
|
09.11.2024 16:48 | Markku Naskali | ||
| Pakko kertoa eräs asiaa sivuava juttu vaikka ei juniin liitykään. Kerran juutuin Helsingissä lentoasemalla turvatarkastukseen kun käsimatkatavara hälytti. Kassi pengottiin moneen kertaan kunnes välipohjan alle joutunut pieni ruuvimeisseli löytyi. Se oli perua joltain kerralta kun olin ollut tekemässä jotain pientä asennusta kotimaassa. Kun lopulta pääsin koneeseen, joka ei ollut Finnair, sain käyttööni aidot metalliset ruokailuvälineet joiden veitsi olisi kyllä kelvannut murha-aseeksi. |
||||
|
Kuvasarja: Näkymiä Loviisan radalta |
09.11.2024 14:24 | Panu Breilin | ||
| Loviisan radalla on viimeksi kulkenut tavarajunia aikavälillä 1.5.2023–25.9.2023 ja silloinkin iso osa junista oli peruttuja. Sitä ennen taas tavaraliikennettä oli edellisen kerran 29.6.2022. Aika paljonhan on Suomessa satamia missä kyllä laivoja kulkee, mutta junalla sieltä ei tule tai lähde joko mitään tai sitten hyvin vähän. Useimmat kuljetukset eivät oikein sovi nykyiseen junaliikenteen profiiliin missä pitäisi olla säännöllisiä pitkiä kokojunia ja yleensä vielä pitkä kuljetusmatka. |
||||
|
09.11.2024 13:32 | Robert Sand | ||
| Kulmarautaa varmasti juu. Onko pyörät kulkeneet lattaraudan alaosan päällä ja reuna on vain ollut ohjausta varten? | ||||
|
|
09.11.2024 13:11 | Lasse Reunanen | ||
| Eilös tämää kisko ole kulmarautaa ja videolla lattaa. Kyllä kulmarauta tuossa käytössä on moninkerroin vahvempaa. | ||||
|
09.11.2024 12:13 | Eljas Pölhö | ||
| Michelspiltomin liikennepaikkakortti matkustajamäärineen https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15615.0 | ||||
|
09.11.2024 12:09 | Petri Tuovinen | ||
| Itse vaan kuvailin, mutta Pietulla on video. | ||||
|
Kuvasarja: Näkymiä Loviisan radalta |
09.11.2024 11:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko se nyt niin että Loviisan radalla ei ole mitään kaupallista liikennettä? Onko kukaan analysoinut tilannetta, ovatko VR:n rahdit liian kallliit, mun käsittääkseni Valkon satamaan kulkee kyllä laivoja irtotavaralastissa vaikka huru mycket? | ||||
|
|
09.11.2024 11:05 | Robert Sand | ||
| Samantapainen kuin tämä. https://youtu.be/kKxpZxDEY1g?si=hCuhSYUZs5SwJcSy | ||||
|
|
09.11.2024 10:18 | Teemu Saukkonen | ||
| Otitko videotakin? | ||||
|
09.11.2024 10:03 | Joonas Kauppinen | ||
| Siinä on porkkalan luukut päällä. | ||||
|
|
09.11.2024 08:49 | Jari Välimaa | ||
| Sr1 - veturit taidettiin suomalaistaa | ||||
|
09.11.2024 00:11 | Jimi Lappalainen | ||
| 2006: https://vaunut.org/kuva/92529 | ||||
|
|
08.11.2024 22:17 | Reijo Salminen | ||
| TKK:n sähkölafkalla oli 80-luvulla PDP-11 baranov-klooni, tehtiin muistaakseni digitaalisuodattimen harjoitustyö sillä. | ||||
|
|
08.11.2024 21:55 | Reijo Salminen | ||
| Onkos siinä Porkkalan tunnelin luukut päällä? Mikäs tuo ikivanha 3-akselinen vaunu sen letkan päässä mahtaa olla? | ||||
|
|
08.11.2024 20:56 | Raimo Hämäläinen | ||
| En rakasta nykyajan rautatie infraa joka on hajutonta, mautonta ja persoonatonta saatikka sitä lasi-alumiini roskaa pyörien kera joka nykyään meidänkin pääraiteilla seilaa mutta kuvan etu alalla näkyvä raide kiinnostaa eli syrjäraide mutta Juhani tuskin on siihen ja sen historiaan ehtinyt perehtyä.... | ||||
|
|
08.11.2024 20:13 | Rasmus Viirre | ||
| Mitä nyt katsellut julian dataa niin näyttäisi Sr2 olevan vaihtelevassa + - vesijää kelissä heikoin suoritus. Tälläkin hetkellä PYO 266:n keulilla Sr3 ja Sr2 hinauksessa. Tuli Rolleen PYO 273:ssa rapeat 55 min myöhässä. Ja on kuultu näissä olevan mitä vähiten mieleen tulevia ongelmia. | ||||
|
|
08.11.2024 19:42 | Teppo Niemi | ||
| Onkos kukaan kiinnittänyt huomiota kuvan oikeassa laidassa olevaan Po -sarjan postivaunuun? | ||||
|
08.11.2024 18:04 | Aapo Niemelä | ||
| Vai lieneekö hoppereita myös ylimääräisenä tällä hetkellä. Oulun tavararatapihan laidalla on ainakin kymmenkunta pitkäaikaisseisonnassa, eivät ole liikkuneet koko syksynä. | ||||
|
|
08.11.2024 17:49 | Noah Nieminen | ||
| Sr1-veturit säilyvät varmaankin pidempään kuin Sr2:set. | ||||
|
|
08.11.2024 17:49 | Noah Nieminen | ||
| Oho, mikä näitä VR:n ihmetyyppejä vaivaa?! Siinä olisi ollut ihan hyvää veturia :( | ||||
|
|
08.11.2024 17:17 | Miitre Timonen | ||
| Suomessa ravintolavaunun henkilökunta ei saa edes tuoda oikeita metallisia ruokailuvälineitä asiakkaan paikalle ravintolavaunun yläkertaan, mutta asiakas saa kuitenkin itse viedä ne sinne. | ||||
|
08.11.2024 16:17 | Mikko Mäntymäki | ||
| Sr2 3207 on nyt vanhin liikenteessä oleva veturi. Perkeleen hienoa tämä tietokone aika kun työkalut ei kestä mutta vanha kunnon releohjattu Sr1 kestää. Minun veikkaus on se että koko Sr2 sarja on hylätty Ennen Sr1 sarjaa. Laitetaanko 1€ veto että kumpi sarja Sr1 vai Sr2 on hylätty kokonaan? Minä laitan pisteet Sr2 sarjalle. | ||||
|
08.11.2024 15:52 | Petri Sallinen | ||
| Eivät ole yhdysliikennevaunuja, vaan S.V.R:n perusvaunuja 1900-luvun alusta ja 1800-luvun lopulta. Numeron 7439 perusteella on helppo jäljittää vaunua koskevia tarkempia tietoja esim. valmistusajankohdasta, vaunut valmistaneesta konepajasta jne. Niin kuin Teppo totesi, vaunun littera on Ga. Vaunutyypin valmistus alkoi G-litteralla, mutta 7439 on jo sen verran uudempaa valmistuserää, että se sai jo valmistuessaan litteran Ga. Yhdysliikennetyyppisten vaunujen valmistus alkoi vuonna 1913 venäläistämispolitiikan yhtenä ilmentymänä. Vaunujen littera oli Gb vuoteen 1921 asti, jonka jälkeen ne saivat litteran Gd. Vaunujen rakenne tuli Venäjältä. Korit muodostuivat joko puisesta tai teräksisestä kehikosta, jonka taakse asennettiin vaakalaudoitus. Kuvassa näkyvä pystylaudoitettu rakenne oli Suomessa kehitetty. Pystylaudoitusta pidettiin vaakalaudoitusta pitkäikäisempänä: vesi ei jäänyt lautasaumoihin muhimaan. Kaikkia em. vaunuja esiintyy vaunut.orgin kuvapalvelussa, josta niitä voi hakutoiminnalla hakea. |
||||
|
|
08.11.2024 15:19 | Antti Ojala | ||
| Mitä ei kuva välitä, on tietysti omaleimainen äänimaailma asemilla ja junissa. Tajuntani juontuu muutaman vuoden takaiselle matkallemme Invernessin haggiksia syömään. Kilpailevilla yhtiöillä tuntui olevan kova kisa muunmuassa huulikuulutusten taiteellisessa tasossa! - Herra Juhani Brittilahti, vieläkö Invernessin junan konduktööri panee parastaan esiintymiskopissaan? | ||||
|
|
08.11.2024 15:12 | Heikki Jalonen | ||
| Voisivatko nämä olla Venäjän yhdysliikenteessä olleita vaunuja? Oliko siihen jotain selkeitä tuntomerkkejä, tekstejä, litteroita? Mahtaako sellaisia näkyä noissa vaunuissa? | ||||
|
|
08.11.2024 15:10 | Tor Lillqvist | ||
| Caledonian Sleeperin junissa saa haggista. Nam. "MacSween's Scottish haggis served in the traditional style with neeps and tatties, finished with a whisky sauce. £13.75" On ihanaa herätä Skotlannin ylämaittten kauniissa maisemissa Lontoo–Fort William-junassa. | ||||
|
08.11.2024 15:06 | Heikki Jalonen | ||
| Kapearaiteisuus saattoi johtua myös ihan siitä tavallisesta syystä: rahasta. Kuka omisti Töölön sokeritehtaan raiteen ja kuka sen maksoi? Jos tehdas itse, niin kustannuksia useinkin pihisteltiin missä vain voi. | ||||
|
|
08.11.2024 15:00 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllähän se olisi ollut paikallaan tarjoilla satsi Haggista. Vähän niin kuin antamaan ennakkovaroitusta Skotlannin lähestyessä. | ||||
|
|
08.11.2024 14:55 | Heikki Jalonen | ||
| Tuohan on jopa arveluttavan moderni, siinähän on sähkövalo. Kyllä koeteltu kaasuvalo olisi luotettavampaa tekniikkaa. Parhaalla hiilikaasulla ei olisi huolia oikosuluista tai muusta odottamattomasta. Ja kuten tiedetään, mekaniikka on aina varmaa. Sen saa aina yhtä luotettavasti vuotamaan öljyä... | ||||
|
|
08.11.2024 14:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Saksalaisia veturin hyttejää, mitkä siinä tapauksessa, Pr2 ? | ||||
|
08.11.2024 14:39 | Arto Papunen | ||
| Oliko jotain huhua, että tämä Dr21 ja toinen myöhemmin tuotu olisi leasingilla omistamisen sijaan, jolloinka se vähän eri juttu kuin Dr20:sten kanssa tai yhden Dr21:n. | ||||
|
|
08.11.2024 13:32 | Veeti Pietilä | ||
| Tuleeko näihin Dr21-vetureihin ikinä North Rail-teippauksia? | ||||
|
|
08.11.2024 12:21 | Petri Sallinen | ||
| M-vaunuja ei maalattu, vaan ne tervattiin. Tuore, tervattu lankku on vaalea, kuten kuvasta näkyy. Tästä löytyy maalausohjeet 1940-luvun lopulta. En tiedä, milloin M-vaunuja ryhdytiin maalaamaan. Vuoden 1967/68 VRS-standardista löytyy maininta siitä, että myös soravaunut maalataan tavaravaunun vihreällä. Siitä en ole löytänyt dokumenttia, milloin maalaukseen päädyttiin tervaamisen sijasta. | ||||
|
|
08.11.2024 11:56 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta kai sokeritehtaalla oli omia kapeareidevaunuja sisäisiin kuljetuksiin, joilla voitiin mennä hyvinkin ahtaisiin paikkoihin? Vai tämä levettivaunuliikennekö oli ainoa, mitä ko. radalla suoritettiin? | ||||