Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.01. 06:49 | Reijo Salminen | ||
| Rat look! | ||||
|
24.01. 02:10 | John Lindroth | ||
| Tämä on kiva nostalginen kesäinen kuva! | ||||
|
24.01. 01:17 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva veturin R 976 vetämästä malmijunasta.Tämä veturi ei usein ole ajossa!Ho mittakaavassa kuvan vaunut löytyy Roco valmistajalta ,veturi täytyy rakentaa itse!Itse Tein Sen Bachman Russian Decapod alustalle jossa on vielä pientä modifioitavaa.Inspiraatio tuli juurikin tuosta 2022 Malmbahnan tapahtumasta,Netissä oli noihin aikoihin messinki elementtejä HO tuon veturin tekemiseen mutta ne ovat sittemmin sieltä hävinneet mutta niitä saattaa vielä hyvällä tuurilla löytääTraderasta! | ||||
|
23.01. 23:47 | Mikko Ketolainen | ||
| Tämä Sr1 3053 "pussasi" tavaravaunuletkaa Vainikkalan ratapihalla 5.4.1988. Letkassa oli seitsemän propaanikaasuvaunua ja yksi räjähdysainevaunu. Kaasuvaunun säiliö irtosi törmäyksessä alustastaan, mutta itse säiliöön ei tullut Helsingin Sanomien uutisen mukaan lommoakaan, Sr1 vaurioitui pahaemmin ja putosi kiskoilta. Veturin miehistö oli törmäyshetkellä veturin takapään ohjaamossa. Uutisen mukaan VR vähätteli onnettomuuden mahdollisuuksia. Hätäilmoituksen tehnyt rautatieläinen oli kertonut vain, että veturi oli törmännyt kaasuvaunuun ja ettei kaasua vuoda. Aluehälytyskeskuksen päivystäjä ei tiukkaamisen jälkeenkään saanut tietoa onnettomuusletkassa olleiden kaasuvaunujen määrästä ja räjähdysainevaunusta. | ||||
|
23.01. 23:30 | Mikko Ketolainen | ||
| Tämäkin pääsi "eläkkeelle" seisoi syksyllä Lievestuoreen paloaseman pihalla lumen alla. | ||||
|
23.01. 22:49 | Tero Korkeakoski | ||
| Humppila on aktiivinen paikka, kun sinne on suunniteltu myös lentokenttää kilpailijaksi Turun ja Tampereen kentille. | ||||
|
23.01. 21:32 | Mikko Herpman | ||
| Tyylikästä taajamajunailua! Mikähän on vaikkapa energiankulutus tämä yhdistelmä verrattuna vaikka Sm2 tai Sm4 kalustoon.. | ||||
|
|
23.01. 21:14 | Jarmo Ranta | ||
| Mahtava! Tuli tämä mieleen vuodelta 2010: https://vaunut.org/kuva/63047 | ||||
|
23.01. 21:12 | Petri Nummijoki | ||
| Suomen talous lähti vapaaseen pudotukseen loppuvuodesta 1990 ja jonkinlainen ennakko-oire tulevasta oli jo Wärtsilän telakoiden konkurssi syksyllä 1989. Ahon hallitus aloitti 26.4.1991, joten se ei mitenkään ole voinut tehdä niitä päätöksiä, jotka 1990-luvun lamaan johtivat. Toinen asia on sitten, että SDP kieltäytyi vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen osallistumasta edes hallitusneuvotteluihin, joten käytännössä Ahon hallituksen kokoonpano oli ainoa jäljelle jäänyt, joka silloisesta eduskunnasta oli mahdollista muodostaa. Silti se oli Suomen kansan enemmistön valitsema hallitus eikä enää KGB:n, kuten hallitukset 1950-luvun lopulta 1980-luvun alkuun olivat olleet. | ||||
|
|
23.01. 20:34 | Samu Matosaari | ||
| Hitsi mikä minijuna! | ||||
|
|
23.01. 20:28 | Jyrki Talvi | ||
| Ajan patinoima. | ||||
|
23.01. 20:15 | Noah Nieminen | ||
| 3071 on nyt ilmeisesti Ylivieskan ja Iisalmen välisissä H-junissa. | ||||
|
23.01. 20:12 | Noah Nieminen | ||
| Tuttu kilpi :) | ||||
|
|
23.01. 20:12 | Noah Nieminen | ||
| Toivottavasti se tulee Helsinkiin! | ||||
|
|
23.01. 20:12 | Noah Nieminen | ||
| Aijjaa! 3071 on täällä! | ||||
|
23.01. 19:19 | Markku Naskali | ||
| Olisihan se varmaan ollut mielenkiintoista saada laaja esitelmä vaikka eri vaunusarjojen kaapeleista. Kerran olin Helsingissä R-junalla lähdössä joka ei oikein tahtonut sujua. Kuulutettiin että juna pitää nollata. Ehkä se ei ollut ammatillisestikaan oikea sanonta, mutta niin vain kuulutettiin ja matkustajat olivat kummissaan. |
||||
|
|
23.01. 18:53 | Noah Nieminen | ||
| Todellakin tekninen vika :) Eipä VR jaksanut selittää, kun matkustajat eivät olisi ymmärtäneet hölkäsen pöläystä. | ||||
|
|
23.01. 18:48 | Teppo Niemi | ||
| Siinä siis VRn liikennetiedotteen junan tekninen vika, minkä vuoksi peruttu ja.korvattu bussilla Turku - Turku Satama - Turku | ||||
|
|
23.01. 18:35 | Noah Nieminen | ||
| Eipä tainnut tulla, vetureina silloin kai 3031 ja 3041. | ||||
|
23.01. 18:27 | Veeti Pietilä | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
23.01. 17:59 | Noah Nieminen | ||
| Sr1 on mahdollisesti 3093. | ||||
|
|
23.01. 17:46 | Juha Pokki | ||
| Humppila-uutinen oli julkaistu 17.10.2024, eli kohtalaisen tuoretta asiaa. | ||||
|
|
23.01. 17:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varsinainen teurastaja- ja ankeuttajahallitus oli sitten Iiro Viinasen ("devalvaatio vain kuolleen ruumiini yli") ja Esko Ahon ("Kannuksen Kennedynä" hehkutettu työreformi-apostoli) hallitus eikun jallitus. Ainakin väkisin synnytetyn laman varjolla eliitti sai tahtonsa kevyesti läpi: - ay-liike nujerrettu - ihmisten yhteisöllisyys nujerrettu (jokainenhan on oman onnensa seppä!) - eliitin oma moraalikato siirretty "väärin eläneiden" kansalaisten viaksi, onnistuneella propagandalla (työttömyyshän on työttömän "omaa syytä") - omaisuuksia saatiin otettua pois ymmärtämättömiltä (ei ne kuitenkaan rahan päälle mitään ymmärtäneet) pankeille lainojen vakuutena - väärä pankki (STS-pankki Hakaniemessä) saatiin pois kilpailua häiritsemästä - turhanpäiväistä porukkaa saatiin pois (ymmärsivät mennä jojoon) - ja kirsikkana kakun päällä työväenpresidentti Koiviston "konklaavi". Idänkaupan romahduksella onkin luultua pienempi osuus laman syvenemisessä. Ja niin kerkeän kätevästi kepulikonsteilla saatiin Suomen talouselämä pakotettua EU-kuntoon, kun kerran tuli kiire liittyä siihen. |
||||
|
23.01. 17:22 | Noah Nieminen | ||
| Kuvasin saman Pasilassa. | ||||
|
|
23.01. 17:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei oikein selvinnyt miltä vuodelta tuo Raidepuolueen kannanotto oikein on, mutta toteutuessaan Humppila kilpailisi siis Turun ja Tampereen kanssa autojunien lastauspaikkana niin että jompikumpi tai molemmat joutuisivat huonoimmassa tapauksessa väistymään. Jos pitäisi perustaa liikennekatkon aikainen tilapäinen autovaunujen lastauspaikka muualle kuin Tampereelle niin minä ehdottaisin Toijalaa. |
||||
|
23.01. 15:42 | Kai Krause | ||
| Muutama vuosi sitten ennen Sr3:n yleistymistä t5002 vetäjinä oli Sr2 pari, mutta nykyään näyttäisi lähes aina olevan vetäjinä Sr3 pari, tämä siis omien havaintojen perusteella, ei mitään absoluuttisen varmaa ja kattavaa tietoa. | ||||
|
23.01. 14:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja vispipuuro vaaleanpunaista. | ||||
|
|
23.01. 14:04 | Mikko Ketolainen | ||
| Liian kova paine pesurissa kun pesevät veturia. | ||||
|
|
23.01. 13:32 | Jorma Rauhala | ||
| Autojuna-asema Humppilaan. Autojuna-aseman rakentaminen Valtatien 2 alueelle hyvien yhteyksien solmukohtaan Humppilan rautatieasemalle lisää Kanta-Hämeen ja koko läntisen ja eteläisen Suomen saavutettavuutta sekä parantaa huoltovarmuutta ja yritysten kilpailukykyä. Lisäksi se vähentää Helsingin, Turun ja Tampereen alueiden liikenteen ja väylien kuormitusta, päästöjä ja melua. https://raidepuolue.fi/uutiset//humppila-haluaa-kehitt-rautatieasemaansa-kirjelmi-vrn-johdolle |
||||
|
|
23.01. 12:53 | Rainer Silfverberg | ||
| On se tietysti harmillista jos niin ison kaupungin kuin Tampereen autojunaliikenne pohjoiseen loppuu, jos katkos on vielä pitkä. Teknisesti olisi varmaan mahdollista rakentaa välliaikainen lastauspaikka jonnekin, jos viitsimistä olisi. Helsingissäkin autojunien lastaus muutti todella monta kertaa 1970-90 luvulla uuteen paikkaan. Mitä muutoksia Tampereen ratapihalle muuteen tehdään, eikö sitä uusittu aika vähän aikaa sitten kun Nokia-areena rakennettiin? |
||||
|
|
23.01. 12:02 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^O.t. Ilmeisesti marjapuuron väristä puhuttaessa tarkoitetaan ruispuolukkapuuroa - mannasuurimoihin keitettty puolukkapuuro on väriltään kirkkaammanpunaista. | ||||
|
|
23.01. 11:57 | Rasmus Viirre | ||
| Tämä oli muuten Rovaniemelllä myös 16.1. päivystäjänä. Sitten tilalle taisi tulla 2731. Mikähän oli nyt tämän eilisen Oulu-Rovaniemi-Oulu -ajon tarkoitus? Edit. 2658 jäikin Rovaniemelle |
||||
|
|
23.01. 11:54 | Pasi Seppälä | ||
| Vanhuksella ei meinaa poskipuna enää pysyä. Nenänvarressakin rusehtaa pahaenteisesti. Edes hämärä valaistus ei enää pelasta :) | ||||
|
23.01. 11:52 | Rasmus Viirre | ||
| Jostain kummasta syystä Sm6:n Oulu Nokelassa suoritettu uudelleen maalaus muistuttaapi näitä. | ||||
|
|
23.01. 11:29 | Erkki Nuutio | ||
| 40-luvun loppuvuosille, 50-luvulle ja 60-luvullekin oli erityistä historiassamme ainutlaatuinen yritteliäisyys (yksityishenkilöiden sekä yksityis- ja valtionyhtiöiden). Se kasvatti nopeasti maamme taloudellista pohjaa ja etenkin yksityisyrittäjien omaa vaurautta. Muuten palkat olivat niukat. Keinottelu tuli merkitykselliseksi vasta 70-luvulla ja johti 80-luvun lopulla KoivistoHolkerin kärjistämänä syvään lamaan ja konkursseihin. Niistä maamme ei ole vieläkään täysin toipunut (yritteliäät uhrattiin pankkien pelastamiseksi - siinä sivussa sortui varomattomia keinottelijoita). Yritykset toimivat alkuvaiheessa olemattoman pääoman ja pitkien työpäivien voimin. Traktoriesimerkkiä vastasi kuorma-autoissa brittireppanat ja GAZ. Ensivuosista taidolla ja kovalla työllä selvinneet pystyivät pian korvaamaan ne kelvollisemmilla. Esimerkki teollisuudesta olkoon Hollming Oy: Koivistolta evakoituneelle puulaivojen tekijäporukalle järjestyi Sotevan erityislupa hankkia kiviporia, lekoja ja laivapuutavaraa. Kilkateltiin raumalaisluodolle telakka ja aloitettiin sotakorvauskuunarien valmistus. Tullessani yritykseen vuonna 1979, valmisti se kehittyneimpiä teräslaivoja 1000 ihmisen voimin. Oli myös hankkinut SYP:ltä veropetoksiin kompastuneen Salora Oy:n Salora oli myös laitettu kuntoon Hollmingin voimin ja aloitettiin suurimittainen kännykkävalmistus ja Nokia Oy tuli kumppaniksi. Hankaluuksiin jouduttiin 90-luvulla kännyköiden vaatiessa jatkuvasti suuresti lisää käyttöpääomaa ja SYP/Nokian himoitessa kännykät kokonaan itselleen, osin rikollisia temppuja käyttäen. (Mikko Uola Hollming Oy 1945-1990, 2001, 382 s.). Olin Hollmingilla 1979/80 uunnittelupäällikkönä aikaansaamassa itsekantavia säiliöautoja yrityksen Kankaanpään tehtaalla. (Vetku 1/2019, s. 8-13) Vaikka sodanjälkeiset vuodet olivat tehokkaita vaurauden palauttajia, ei pidä aliarvioida 30-luvun loppupuolen loistavaa edistystä niin elinkeinojen kuin kansalaisten vaurastumisen kannalta. Paljolta niiden ansiosta kestettiin sotavuosien koettelemukset. |
||||
|
|
23.01. 10:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asematalo oli väriltään marjapuuron punaruskea. Odotushuone oli yleisilmeeltään kauniisti sanottuna koruton. Kellonajasta päätelleen Tapsa lienee ollut odottelemassa Porkkana P 101:tä Naantalin satamasta saapuvaksi? Tuloaika oli klo 13.35. P 104 oli lähtenyt kohti Turkua klo 12.25. Jyväskylän talleilla valmisteltiin klo 13.50 Pieksämäelle lähtevän lätän H 931 runkoa (todennäköisesti veto-liite). |
||||
|
23.01. 10:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ratapihalla oli ollut jotain pientä myllerrystä; Jämsän oikoradan henkilöliikenne aloitettiin neljän kuukauden päästä kuvauspäivästä. R-kioskilla on näemmä vanha logo vielä käytössä, samoin Veikkauksenkin. |
||||
|
23.01. 10:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| XG 030006 oli entinen Ggp 32'152. Se oli valmistunut Ggh-vaunuksi samalla numerolla vuonna 1956. Alunperin se oli ollut Dk nro 394 vuodelta 1927. XG hylättiin 1979. Tavara-asema oli muuttanut tästä paikasta Seppälään 1978 (XG oli ollut trukkitallina). Tapion kuvauspäivä oli maanantai. Itse olin edeltävänä sunnuntaina tullut tänne junalla P 103, vaunussa Ei 22775. |
||||
|
|
23.01. 09:24 | Jonne Seppänen | ||
| MTRX:n punainen paistaa hyvin läpi. | ||||
|
|
23.01. 08:06 | Lasse Holopainen | ||
| N e ä m m ä . | ||||
|
|
23.01. 07:46 | Noah Nieminen | ||
| Nähtvästi nuo numerot 26 ja 58 ovat teipattu vanhan ja isomman numeron päälle. | ||||
|
23.01. 02:21 | John Lindroth | ||
| Tämä on hyvä päätös ja tietenkin se katos sekä lasitus suoja! | ||||
|
|
23.01. 00:17 | Roope Prusila | ||
| Ei ole estettä Gfot-vaunujen lastaukselle Tampereella, koska sitä tehdään kerran vuoteen: silloin kun Pirkanmaan alueella on alkamassa hiihtoloma viikko. Se vaan menee niin, että työmaa tulee sekoittamaan menoa asemalla muutenkin ihan riittävästi, joten on vaan ollut pakko miettiä mitä poikkeusjärjestelyjä on tehtävä ja autovaunu toiminnan katkolla saadaan meininkiin edes hieman vähemmän liikkuvia osia. |
||||
|
|
22.01. 23:52 | Tero Korkeakoski | ||
| Ainakin semmoinen este niiden käytölle on että junnut ei halua edes yrittää miettiä ratkaisuja. | ||||
|
|
22.01. 23:46 | Jorma Toivonen | ||
| Riihimäen kaupunki on pitkän vatvomisen jälkeen tullut siihen tulokseen, että muistomerkki (Hv1 554) sijoitettaisiin lopulta tähän "vanhoille sijoilleen" lasitetun (?) katoksen alle. | ||||
|
|
22.01. 22:34 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kontiomäen halkotarhassa seisoo edelleen autovaunujen kuormausvaunu: https://vaunut.org/kuva/172423?paik=kontiom%C3%A4ki Jos sen siirtäisi Tampereelle niin siinä olisi yksi ratkaisu väliaikaiseen autojen kuormaukseen. En tiedä soveltuuko tuo noille uudemmille autovaunuille, mutta onko mitään estettä ettei Gfot-vaunuja voisi käyttää Tampere-Rovaniemi/Kolari liikenteessä? | ||||
|
Kuvasarja: Ruokaa junassa |
22.01. 22:22 | Tuukka Varjoranta | ||
| Todella mielenkiintoinen kuvasarja ravintolavaunujen tarjonnasta Euroopassa! Tämä aihe onkin tärkeä osa rautatiekulttuuria. | ||||
|
|
22.01. 22:21 | Roope Prusila | ||
| VR on kuulemma ihan perseestä. Harmi, ettei Viinikassa tai Lielahdessa voi lastata autovaunuja ilman siihen soveltuvaa infraa ja infra ei ilmaiseksi rakennu. | ||||
|
|
22.01. 22:08 | Petri Nummijoki | ||
| Noin 400 Suomeen tuotua DT-14-traktoria ei voitane katsoa merkittäväksi määräksi yli 70000 traktorin kannasta, joka Suomessa oli 1959. Tosin 1950-luvulla maahan tuotiin useita muitakin epämääräisiä merkkejä, joten DT-14 oli hyvässä seurassa. Kuitenkin Fordson- ja Ford-merkkisten traktoreiden osuus oli 1959 noin 24 % kokonaismäärästä, Fergusonin samoin 24 %, David Brownin 6 % ja Nuffieldin 3 %, joten kyllä reilusti yli puolet lukeutui aidosti haluttuihin merkkeihin. Koneviestihän vertaili "parannettua" DT-20-versiota Valmet 20:n ja Fiatin pikkumallin kanssa. https://www.koneviesti.fi/weteraani/f00c6eca-7d61-5b60-98a8-6452ed6f73f6 On maksumuurin takana mutta yleisesti ottaen Fiat oli selkeästi nykyaikaisin, joskaan ei välttämättä kovin sopiva, jos käyttötarvetta oli myös talvella tai metsätöissä. DT-20 taas oli sitkein vetämään mutta käytettävyydeltään siinä määrin hankala, että sopi lähinnä omistajalle, jolla oli osaamista ja intoa remonttihommiin. Johtopäätös kuitenkin oli, että enemmin 50-luvun lopun ostajan olisi kannattanut investoida hieman enemmän traktorin hankintaan ja tehdä valinta pykälää korkeammasta teholuokasta. |
||||
|
|
22.01. 21:41 | Tuukka Varjoranta | ||
| Tämä uusi design todella toimii! | ||||
|
22.01. 21:37 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Tässä kuvassa on kyllä mahtava kuvakulma, Osg näyttää todella piiitkältä! | ||||