Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.10.2024 01:02 | Lasse Holopainen | ||
| Ai että kun diesel/polttoöljykömy on asjallinen asia kylymässä kelissä. Jalkaanmenevyys! | ||||
|
18.10.2024 00:58 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevyys. Kyllä kun kuorma-auton käynnistää kylmällä, niin siinä on jotain. | ||||
|
18.10.2024 00:43 | Lasse Holopainen | ||
| Luovuus. Taiteellisuus! On hienosti hiffattu ja julkaistu. Asjanmukaisuus! | ||||
|
17.10.2024 21:08 | Uwe Geuder | ||
| Kulkevat. Vasta muutama päivä sitten oli uutinen, että Liettuan viranomaiset eivät päästäneet jatkaa kalustoa, jossa oli Venäjää tukevia iskulauseita. Ne poistettiin sitten hiekkapuhalluslaitteella ja juna sai jatkaa. | ||||
|
17.10.2024 20:36 | John Lindroth | ||
| Eemil WOW! | ||||
|
|
17.10.2024 20:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Junaliikenne Baltiasta Venäjälle ja Valko-Venäjälle ole lienee pysähdyksissä sattuneista syistä. Jossain luin tosin, että vielä kulkevat korridoorjiunat Kaliningradista Liettuan läpi. | ||||
|
|
17.10.2024 20:10 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana ja se onkin jäänyt huomaamatta aikaisemmin. Aivan upea kuva! | ||||
|
|
17.10.2024 19:58 | Uwe Geuder | ||
| Nykyinen Vilna - Riika -juna kulkee Šiauliain kautta eikä enää Daugavpilsin. Ainakin kartan perusteeella matka kertyy saman verran, vaikka reitti on täysin eri. | ||||
|
17.10.2024 18:14 | Lasse Holopainen | ||
| Joo, ihan jees. Toki itse pidän enemmän porsaan fileestä. | ||||
|
17.10.2024 17:05 | John Lindroth | ||
| Upeata nostalgiaa Tk3 Lili Porvoossa! | ||||
|
17.10.2024 16:27 | Pasi Seppälä | ||
| Metsänraivaus on tehnyt hyviä näkymiä radalle sielläkin. Ja kiitos veturinumeroista. Kuvasin tämän Kouvolassa, mutta illan hämäryydestä johtuen en saanut kakkosveturin numerosta selvää. Nyt selvisi sekin :) | ||||
|
17.10.2024 16:21 | John Lindroth | ||
| Komea Risto henkilöjunassa! Ja onnistunut kuva!Myös äänimaailma lienee ollut komea! | ||||
|
17.10.2024 16:20 | John Lindroth | ||
| Itse kallistun punaisen kannalle! | ||||
|
17.10.2024 16:01 | John Lindroth | ||
| I'ts Music that counts! | ||||
|
|
17.10.2024 15:54 | John Lindroth | ||
| Kana! Se on ihan jees! | ||||
|
17.10.2024 15:37 | Teppo Niemi | ||
| jep. lyöntihuti kännykällä bussissa kirjoitettaessa. | ||||
|
|
17.10.2024 12:46 | Mikko Ketolainen | ||
| Tarkoitat varmaan Jokioista? | ||||
|
|
17.10.2024 11:39 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossa näkyy jo ensimmäisten supistusten tuloksia eli ei ole enää erillisiä Riika-Pietari- ja Vilna-Pietari-junia koko matkalla, vaan ne yhdistettiin Daugavpilsissä ja yhdistetty juna (38+192) jatkoi matkaansa klo 22.41 Daugavpilsistä kohti Pietaria. No joo, Daugavpils oli neuvostoaikana tärkeä paikka Pietari-Varsova-pääradalla ja vuonna 2015 liikennettä oli supistettu jo monta kertaa aikaisemminkin. | ||||
|
17.10.2024 11:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sen vanha saksalainen nimi on/oli Dünaburg. | ||||
|
|
17.10.2024 10:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä kaupungista saa käyttää suomeksi nimeä Väinälinna yhä tänään. | ||||
|
17.10.2024 10:09 | Petri Nummijoki | ||
| Sinänsä hiilipolttoinen Tv1 ja hiilipolttoinen Hv3 saattaisivat olla aika toimivakin yhdistelmä parivedossa. Toimintasäde lienee molemmilla samaa luokkaa ja 10 ‰ noususuhteen radoilla Tv1:n junapaino oli talvikelillä 750 t ja Hv3:lla 480 t eli yhteensä 1230 t, joka on aika lähellä silloista yleistä maksimijunapainoa 1300 t. | ||||
|
17.10.2024 09:53 | Veeti Pietilä | ||
| Missäs 3018 on? | ||||
|
17.10.2024 09:52 | Noah Nieminen | ||
| Piikkiössä ilmeisesti oli tarvetta hiomiselle. | ||||
|
17.10.2024 08:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekin vielä, että tilataksin kuljettaja ajaa leipänsä edestä. | ||||
|
|
17.10.2024 06:11 | Teppo Niemi | ||
| Tuon tasoristeyksen puolipuomilaitos jatkaa elämäänsä Jolioisilla Kiipunten tasoristeyksessä. | ||||
|
17.10.2024 05:27 | Leevi Halonen | ||
| Todellakin! | ||||
|
|
17.10.2024 05:23 | Leevi Halonen | ||
| Juhani Katajisto: Olen jutellut vanhojen veturinkuljettajien kanssa ja he ovat vahvistaneet että tämä on totta, raskaalla junalla ylämäkeen lähdettäessä taaimmainen veturi aloittaa vedon todellakin. | ||||
|
17.10.2024 03:50 | Lasse Reunanen | ||
| Mulla on B&W pienempien laivamoottoreiden alkuperäiset myyntiesitteet 60-luvulta. Voin tarvittaessa skannata, jos joku haluaa ihailla moisia. | ||||
|
17.10.2024 03:28 | Lasse Holopainen | ||
| Tuo A2-vaunu on n e ä m m ä aika merkillinen sekoitus. Samoin myös kokoonpano. | ||||
|
17.10.2024 01:02 | John Lindroth | ||
| Hieno raitiovaunun kuva Norrköpingistä. | ||||
|
|
17.10.2024 00:59 | John Lindroth | ||
| Arvokas kuva! | ||||
|
17.10.2024 00:54 | Lasse Holopainen | ||
| Los patitos, ankanpoikaset. | ||||
|
|
17.10.2024 00:52 | Lasse Holopainen | ||
| Ai että Lamminmäki? Tuli taas mieleen se kun olin soittamassa Lamminmäen johtamassa Suurorkesterissa. Kaikki ei mennyt esityksessä ihan putkeen, kun olin nukkunut pommiin harjoituksista. | ||||
|
16.10.2024 23:21 | Joonas Viita | ||
| Etualalla olevien vaunujen numerot ovat 102784 & 96281, näköjään toinen on Hdk vaunun numero. Ja täytyy korjata sen verran sanomisia, että vain etulalla olevien vaunujen alla oleva raide on yhteydessä rataverkkoon. | ||||
|
16.10.2024 23:17 | Lasse Holopainen | ||
| Joo, aikaisissa kesäaamuissa on jotain. Pariin kertaan tein itse kesällä niin, että ajoin ennen kello seitsemää mönkijällä kuvaamaan aamun Eil-junaa. Sitten menin kotiin ja nukkumaan. | ||||
|
|
16.10.2024 23:13 | Jorma Toivonen | ||
| Pakettikatkojen aikana huollettiin aikoinaan sähköratojen toiminnan luotettavuutta. Pääradalla katkos oli ma-ti yönä, rantaradalla to-pe yönä. Monta kertaa tuli lähdettyä Ri:ltä Ttv6:lla yön selkään huoltohommiin, joskus mukaan liittyi Ttv15 (?) Hy knp:lta. Kesä-öisin varsin miellyttäviä työvuoroja - ei kiireitä ja sai tutkailla luonnon heräämistä uuteen päivään. | ||||
|
|
16.10.2024 23:11 | Petri Nummijoki | ||
| En ollut kuvauspaikkaa kyseenalaistanut. 925 on sivun 292 kuvassa hiilisavutorvella mutta täällä se on sekä 1957 että 1969 halkosavutorvella https://vaunut.org/kuva/66771 https://vaunut.org/kuva/18340. Onkohan tiedossa, millä aikavälillä veturi on ollut hiilisavutorvella? Se voisi rajata jo aika hyvin, kun samalla ilmansuunnalla olisi pitänyt olla käytössä samaan aikaan myös 900-sarjan Hv3. Vuoden 1960 alussa 925 on ollut Oulussa mutta vuoden 1961 alussa jo Joensuussa. Toisaalta 900-sarjan Hv3-vetureita alettiin siirtää Kouvolasta Seinäjoelle kesäaikataulun 1960 myötä, kun Kouvola sai lisää Hr1-vetureita. Onkohan 925:n siirto Oulusta Joensuuhun tapahtunut sen verran myöhään, että vuoden 1960 lopulla olisi jossain Pohjanmaanradalla ehditty napata talvikuva 925:n ja 900-sarjan Hv3:n kaksinvedosta? |
||||
|
|
16.10.2024 23:02 | Lasse Holopainen | ||
| Tai sitten: katsotaan aikataulua -> ei n e ä junaa -> junattomuus (koska: "ei sieltä ole ennenkään mitään tullut") -> mutta sitten ajetaankin sisään -> etiketin mukainen jälkilausahdus: hupsis. | ||||
|
|
16.10.2024 22:59 | Lasse Holopainen | ||
| On muuten tyylekkäästi korjattu. Mutta kyllä tuollaiseen törmääminen onnistuu. Tarvitsee olla valvonut edellisen yön, sitten kolisee. Toisaalta, tällaista varten VR:n ei pitäisi maastovärittää kalustoaan. Mutta voin hyvin kuvitella seuraavanlaisen laskutoimituksen: valvottu yö + ammattiautoilija + "ei sieltä ole ennenkään mitään tullut" + pitkällinen kurkotus autossa jossain päin olleeseen kahviin tai energiajuomaan + "reilu" tilannenopeus = kuvan tilanne. Näin se välillä menee meillä ammattilaisilla. | ||||
|
|
16.10.2024 22:39 | Lasse Holopainen | ||
| N e ä m m ä Karosan tekemä bussi kuuluu sielläpäin mualimaa asjaan. Vai tunnistinko oekein? | ||||
|
16.10.2024 22:37 | Lasse Holopainen | ||
| Öö, Eil-vaunuja ei n e ä m m ä olekaan tässä kokoonpanossa. | ||||
|
|
16.10.2024 22:20 | Juhani Katajisto | ||
| Ajattelin ensisijaisesti halkopolttoisia vetureita. Tosiaan tuota kuvaa on paljon polemisoitu ja todettu, että se tuskin on Pieksämäen ja Savonlinnan väliltä. Sitä vastaan puhuu tuo ysisatanen Hv ja ja noin moni lankaiset puhelinlinjat. - Vielä Iisalmen Hv2-vetureiden ajoista. Kesäkuussa 1967 kohtasivat Hv2 680 ja 682 matkustajajunissa Sukevalla. Tieto löytyi veturinkuljettajien työkirjoista. Ack om man hade varit där. | ||||
|
|
16.10.2024 21:53 | Petri Nummijoki | ||
| Höyryveturit Valtionrautateillä-kirjassa on sivulla 292 kuva Tv1- ja Hv3-vetureiden kaksinvedosta. Tosin siinä Tv1 on jostain syystä johtoveturina, vaikka ohjeen mukaan kai nopeampi veturi tuli asettaa ensimmäiseksi, jos vetureiden huippunopeus erosi huomattavasti toisistaan. Tämän kuvan kaksinveto on siinä mielessä oikeaoppisempi. Ehkä sitten Tv1 oli sivun 292 tapauksessa vakiveturi, kun kysymyksessä oli tavarajuna ja se on laitettu siitä syystä ensimmäiseksi. | ||||
|
|
16.10.2024 21:42 | Juhani Katajisto | ||
| Olen ymmärtänyt sen niin, että raskaalla junalla ylämäkeen lähdettäessä taaimmainen veturi aloittaa. Olen kuullut myös joidenkin veturimiesten sanovan, ettei sillä ole väliä kumpi aloittaa, mutta varmaan Ivalosta löytyy tähän opaskirjan kanta. Joo eniten minua huvittaa, kun Iisalmessa laitettiin junapainon takia Deeverin vetämiin tavarajuniin apuveturiksi höyryveturi. Höyryveturin miehistö tosiaan ihmetteli kuvauksiani ja unohti lähteä ja dieselveturi veti kokojunan kevyesti liikkeelle myös kelkkana olevan höyryveturin, joka tietysti pian sai avattua valtaventtiilin. Näitä dieselin ja höyryn erilaisia tupalavetoja oli Iisalmessa tuolloin usein ja useita erilaisia yhdistelmiä. Tuossa tapauksessa ollaan lähdetty tasaiselta, jolloin ensimmäinen veturi näkee tietysti lähtöön tarvittavat opastimet ja huomattavasti vahvempana veturina tuskin syntyy mitään rynkytyksiä kytkimiin. - Aivan Zoni hienoa kameratyöskentelyä ja kun näistä ei koskaan tiedä uusiutuuko tämmöiset tapahtumat. Tässä on monet hyvän valokuvan elementit. Erottuu hyvin, mitä vuoden aika eletään ja on sopivasti avaruutta ja myös kirjavuutta junan kokoonpanossa. Mulle ei nyt äkkiseltään tule mieleen pitkä reppuisen Heikin ja Jumbon kaksinvetojen ylöskirjauksia tai kuvia, mutta varmaan niitäkin on paljon ollut. Ehkä 60-vuoden kuluttua ollaan jo niin pitkällä, että tuo halkosavun tuoksukin saadaan tallennettua. Sitähän ei mikään hiiliveturin käry voita. | ||||
|
|
16.10.2024 21:37 | John Lindroth | ||
| Erkin mainitsemalta Burmeister&Wain omistamalta telakalta valmistui meidän ensimmäinen Olympialaiva ss Aallotar v.1952 FÅA varustamolle. | ||||
|
|
16.10.2024 21:16 | Petri Nummijoki | ||
| Tk3 varmaankin lämmitysveturina vaunuille ja veturin vaihto Iisalmessa, koska raskas kiskotus päättyi siihen? Toisaalta miksihän Hv2-veturilla ei jatkettu Iisalmesta, kun Pieksämäen varikon Hv2-vetureista kuitenkin 681 ja 682 olivat liikenteessä vuoden 1967 alkupuolelle ja 680 vuoden 1968 alkupuolelle saakka? Oliko Sv12-veturilla helpompi jatkaa Kontiomäeltä Vuokatin suuntaan vai juna turhan raskas Hv-vetoiseksi? | ||||
|
|
16.10.2024 21:03 | John Lindroth | ||
| Itse sain kunnian olla tuollaisen tuplavedon (Sv12ja Tk3) kyydissä Iisalmesta ylöspäin Kontiomäelle,olin Sv12 veturissa.Kyseessä olin Latujuna hiihtolomalla v.67 määräpaikka oli Ladun seisake!Muistan junan tullee Riston vetämänä Iisalmeen.Hannulta kertakaikkiaan upea kuva! | ||||
|
16.10.2024 20:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehdottomasti! | ||||
|
|
16.10.2024 20:19 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta ilmeisesti takimmainen veturi aloittaa vedon nimenomaan kahden höyryveturin tapauksessa? Yhdessä Iisalmen kuvassasi on länteen lähdössä Sv12- ja Tk3-vetureiden kaksinveto, jossa "Tk3 liukui ensimmäiset metrit kelkkana", joten ainakin tässä olisi vedon aloittanut junan ensimmäinen veturi. | ||||
|
|
16.10.2024 20:08 | Juhani Katajisto | ||
| Pientä selvennystä Oulan kysymykseen. Höyryjen kaksinvedoista minua valisti aikoinaan Ensio Rossi Iisalmesta. Hän oli paljon ajanut höyryvetureilla tuplavedolla. Komento on siirretty ensimmäisen veturin kuljettajalle. Hän hoitaa jarrutuksen, vihellykset jne. Toinen veturi kulkee tässä mielessä ikään kuin vaununa. Hän sanoi, mikäli oikein tiukka tilanne tulee voidaan, jälkimmäisestäkin veturista jarruttaa. - Veto muuttuu haastavammaksi silloin, kun veturit ovat vetupyörän halkaisijaltaan kovin erilaisia. (Ja niinhän tapahtui paljon normaaliliikenteen aikana). - Raskaalla tupalvedolla ylämäkeen lähdettäessä jälkimmäinen veturi aloittaa vetämisen. Ensimmäisen veturin aloittaessa on vaarana, että vetureiden kytkimet alkavat rynkyttää ja voivat vaurioitua. - Kyllähän jälkimmäisen veturin miehistö altistuu aikamoiselle savun ja hiilipölyn nielemiselle. - Veturimiehistöt toimivat itsenäisesti omissa voimakoneissaan ja pystyvät kokemuksiensa mukaan saumattomasti toimimaan yhteen aloittaessaan linjalla kiihdytykset, rullaamiset ym. Tässähän tietysti auttaa radan- ja veturityypin- ja vastapelurinkin tuntemus. Kokemus tässäkin on hyvä opettaja. | ||||
|
|
16.10.2024 20:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiskon harjan hiontalaite, pyörivillä hiomalaikoilla eli "smirgelikivillä". Speno on italialaisvalmisteinen. Hiontatyön kipinöivästä luonteesta johtuen tätä puuhaa ei harrasteta keskellä kesää. Vaka vanhan Väinämöisen aikoihin kiskonhionnat hoidettiin puskaryss - eikun ainteeksi - itäiseltä ystävältä vipatulla hiontajunalla. Junassa oli neljä vaunua, joista kaksi hiontavaunuja: - kummallakin runsain määrin tiiliskiven kaltaisia hiomakiviä. Nämä eivät siis pyörineet vaan laahautuivat kiskonselkää pitkin. Siten edestakaisin ajettavia hiontakertoja oli ja paljon. Kummassakin päässä junaa oli vielä vesisäiliövaunut. Tällaisen nelivaunuisen hiontajunan junapaino työn aikana oli niin "hirveä", että vetureiksi "riitti" vasta Huru 13:t, yksi kummassakin päässä. Miksi hiontaa? Kiskoihin tulee aaltomuodostumaa joka saattaa haitata matkustusmukavuutta kiusallisessa määrin. Muodostuksen dynamiikkaan tarvitaan: a) käytetty ajonopeus. b) vaunujen telien jousitukset ja iskunvaimentimet. JA KUNTO!!!! c) akselipainojen vaihtelut. d) junanpyörien keskeisyys (epäkeskot pistävät vipottamaan !). Lovipyörät. e) jarrutus- ja kiihdytysten välinen "soutaminen" ikäänkuin "leipoo" kiskonharjaa. f) kiskon materiaalin ja sisäisen kiderakenteen vaihtelu. g) kiskon kovuuden vaihtelu. h) sään vaihtelun aihettama lämpötilojen heittely rasittaa kiskoja aika lailla. |
||||