Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.10.2024 20:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiskon harjan hiontalaite, pyörivillä hiomalaikoilla eli "smirgelikivillä". Speno on italialaisvalmisteinen. Hiontatyön kipinöivästä luonteesta johtuen tätä puuhaa ei harrasteta keskellä kesää. Vaka vanhan Väinämöisen aikoihin kiskonhionnat hoidettiin puskaryss - eikun ainteeksi - itäiseltä ystävältä vipatulla hiontajunalla. Junassa oli neljä vaunua, joista kaksi hiontavaunuja: - kummallakin runsain määrin tiiliskiven kaltaisia hiomakiviä. Nämä eivät siis pyörineet vaan laahautuivat kiskonselkää pitkin. Siten edestakaisin ajettavia hiontakertoja oli ja paljon. Kummassakin päässä junaa oli vielä vesisäiliövaunut. Tällaisen nelivaunuisen hiontajunan junapaino työn aikana oli niin "hirveä", että vetureiksi "riitti" vasta Huru 13:t, yksi kummassakin päässä. Miksi hiontaa? Kiskoihin tulee aaltomuodostumaa joka saattaa haitata matkustusmukavuutta kiusallisessa määrin. Muodostuksen dynamiikkaan tarvitaan: a) käytetty ajonopeus. b) vaunujen telien jousitukset ja iskunvaimentimet. JA KUNTO!!!! c) akselipainojen vaihtelut. d) junanpyörien keskeisyys (epäkeskot pistävät vipottamaan !). Lovipyörät. e) jarrutus- ja kiihdytysten välinen "soutaminen" ikäänkuin "leipoo" kiskonharjaa. f) kiskon materiaalin ja sisäisen kiderakenteen vaihtelu. g) kiskon kovuuden vaihtelu. h) sään vaihtelun aihettama lämpötilojen heittely rasittaa kiskoja aika lailla. |
||||
|
16.10.2024 19:54 | Lasse Holopainen | ||
| Asjallista | ||||
|
|
16.10.2024 19:53 | Lasse Holopainen | ||
| Varmaan sitten se kiskojenhiontakone kai. | ||||
|
|
16.10.2024 19:43 | Veeti Pietilä | ||
| Vaunut vihreitä ja veturi punainen. | ||||
|
16.10.2024 19:30 | Lasse Reunanen | ||
| Lyhyempi matka olisi kuljetella, kun vetäisi tuon vaunun Haukivuoren asemalle lastattavaksi. | ||||
|
16.10.2024 19:22 | Petri Nummijoki | ||
| Edeltäjä siis oli MP27/28 https://vaunut.org/kuva/48033, joka tuolla kerrotun mukaisesti ajettiin joulukuuhun 1969 asti etupäässä Dm4-vaunuilla (joskus Hr11-veturilla) ja sen jälkeen pääasiassa Hr11-veturilla https://vaunut.org/kuva/11418 kesäaikataulun 1971 alkuun asti. Tämä oli yksi niistä junista, joissa harmaita kiitojunan runkoja hyödynnettiin sen jälkeen, kun Dm8-Porkkana teki ne tarpeettomiksi pitkämatkaisissa Vaasan ja Kuopion kiitojunissa. | ||||
|
|
16.10.2024 18:13 | Noah Nieminen | ||
| Sellainen hiontakone, en sen tarkemmin tiedä. | ||||
|
|
16.10.2024 17:21 | Eljas Pölhö | ||
| Kaksi pakettiautollista ja yksi 12 tonnin kertakuorma Ruotsista. Päälle tulee se mitä olen ostanut Suomessa asuessani. Kyllä siinä saa pakulla tehdä keikan jos toisenkin. Aineisto on Haukivuorella kolmeen kämppään ja niiden kellarivarastoihin sijoitettuna. Saa niitä kirjoja käydä täälläkin lukemassa. Tarjoan rajoitetusti yöpymismahdollisuutta yhdessä asunnossa, mistä maksan airbnb-vakuutusta. Lue lisää https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15573.0 |
||||
|
|
16.10.2024 17:00 | Rainer Silfverberg | ||
| OK, eli se 123 oli naulattu "lisämaksuttomaksi moottorikiitojunaksi" vaunumalleista riippumatta! | ||||
|
|
16.10.2024 16:17 | Teppo Niemi | ||
| Rainerille vastaan, että aikaisemmin junan vaunustona oli kiitounarunko + 72 paikkainen Ei. Eihän siinäkään ollut kirjatun matkatavaran kuljetusmahdollisuutta. | ||||
|
|
16.10.2024 15:47 | Juha Kutvonen | ||
| Kyllä Teppo vaunut tunnistaa. P 123:n (Hki-Tku-Nnls) kokoonpano aikataulukaudella 140 oli Sr12+Ei+Eik+Eit+Eift+CEit (tässä korvattu CEi:llä). | ||||
|
|
16.10.2024 15:30 | Lasse Holopainen | ||
| Ok. Speno on itselle vieras asia. | ||||
|
|
16.10.2024 14:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä, mutta eihän Eift:llä ole mitään matkatavaraosastoa, vai ajettiinko kyseinen juna normaalisti Porkkanalla? | ||||
|
|
16.10.2024 14:29 | Noah Nieminen | ||
| Kalusto oli: Tka8 571 + Bui-v 061609 + Etv 99109559001 + Speno 998509427004 + Tka7 220 | ||||
|
|
16.10.2024 14:28 | Noah Nieminen | ||
| Se Speno oli kai 99859427004 | ||||
|
|
16.10.2024 14:27 | Noah Nieminen | ||
| Imt-Pik | ||||
|
|
16.10.2024 14:27 | Noah Nieminen | ||
| Junassa 70581 | ||||
|
|
16.10.2024 14:26 | Noah Nieminen | ||
| Speno vietiin Piikkiöön eilen | ||||
|
|
16.10.2024 14:17 | Lasse Holopainen | ||
| Siis mikä "Speno"? Ja "piikkiö"? | ||||
|
16.10.2024 14:13 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä jokunen Eifet taitaa edelleenkin jossain olla. Siitä saadaan virtaa. Ehkä Sr3 dieselmoottorilla saattaisi toimia Eilien kanssa, en tiedä. De-vaunuja on, toki ne on Lapissa. Mutta joo, junaharrastajan kannalta harmi ettei niitä ajeta ihan huvikseen. Toki periaatteessa joitain sinisiä vaunuja voisi edelleen käyttää. Siitä häviäisi alligaattoriongelma. Mutta nykyäänhän ne ajaa Sm4:llä, joskus Samilla ja sanoo että liikenne on Keravan ja Järjenpään välillä korvattu busseilla. | ||||
|
|
16.10.2024 13:38 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan junan toinen vaunu Eik ja viimeinen CEi? Näin olin tunnistavanani. Silloin toinen teräsvaunuista olisi Eift. | ||||
|
|
16.10.2024 12:36 | Jouni Halinen | ||
| On sillä Eliaksella materiaalia! Pelkästään 10000 kpl kirjoja vaatii kirjahyllyä karkeasti laskien yhden vaunun seinän verran. 200 (+/- jotain) hyllymetriä, kirjan keskipaksuus 20mm. On tosi upeaa että Eliaksen materiaalin säilymiselle tuleville sukupolville löytyi hyvä ja kestävä ratkaisu. Elias tarvitsee mahdollisesti? apujoukkoja kaiken materiaalin siirtämiseen ja järjestelemiseen?, vähän aikatauluista riippuen voisin tulla itse avuksi. Voisin tulla paikalle matkailuauto (majoitus) + peräkärry yhdistelmällä. Missä kaikki matsku on tällä hetkellä? Elias osaa olla realistinen puhuessaan ”hiippakunnan” vaihdosta, sehän meillä kaikilla on kuitenkin loppupeleissä edessä, toivottavasti se menee kuitenkin hänen kohdallaan ainakin ensi vuosituhannen puolelle. |
||||
|
16.10.2024 11:24 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko vastaava tilanne, johon myös kuva https://vaunut.org/kuva/40233 liittyy? Toisin sanoen iltapäiväruuhkan kahden viimeisen veturivetoisen Helsinki-Tikkurila-paikallisjunan rungot tavattiin Tikkurilassa yhdistää ja yksi veturi toi molemmat (lähes tyhjät) vaunustot Helsinkiin. Toisen junan veturia käytettiin tuomaan Tikkurilasta ja Malmilta lähdössä olevat tavaravaunut Pasilaan. Aikaisemmin iltapäivällä oli jo haettu ns. kiireelliset vaunut mutta iltavarajuna toi loput. Jälkimmäisessä junassa saattoi olla yli 100 akselia, joskaan junapaino ei yleensä mahdottoman korkea ollut, koska siinä oli myös paljon tyhjien vaunujen palautuksia. Pr1 oli kuitenkin tähän junaan vähän alimittainen ja nopeus saattoi hiipua Pukinmäen ja Oulunkylän välisessä nousussa liki kävelyvauhdiksi, joka ei ollut pääradan liikennevirrassa suotavaa. Ilmeisesti tästä syystä junassa käytettiin Pr1:n ohella myös Hr1- ja Tr1-vetureita, jotka jaksoivat pitää vauhdin huomattavasti paremmin. | ||||
|
16.10.2024 09:57 | Markku Naskali | ||
| "Sarvetkin päässä on sankarilla, niin kuin pässillä puskurilla." Itse asiassa aika hassun näköiset. | ||||
|
16.10.2024 09:55 | Erkki Nuutio | ||
| Frichs oli hyvin ansioitunut dieselmoottorivaunujen ja -veturien valmistajana jo varhain. Ruotsin protektionismin vuoksi ei kauppoja sieltä taidettu kuitenkaan saada. Frichs osallistui sittemmin mm. Nohab-veturien valmistukseen ja niiden EMD-moottorien lisenssisovellukseen B&W:lle (Burmeister & Wain). Frichsin historiikkia (Thomas Olesen Lokomotivfabrikke Frichs, Dansk Jernbane-Klub,2005) tarkastellen syntyy kuva että vuosien mittaan kehitettyjä hyvin monia erikokoisia dieselmoottoreita tehtiin kutakin lukumääräisesti kovin vähän, ja lähinnä vain moottorivaunuihin ja -vetureihin. Suurtuotannon kustannusetuja ei siis saavutettu. Historiikin sivulla 81 mainitaan muualtakin tunnettuna, että ainakin Frichsin vuonna 1932 kehittämiin dieselmoottoreihin lisenssin hankki vuonna 1934 Tampella, Kockum (vaiko Kockums) Ruotsista, Vulcan Foundry Britanniasta, Thomassen & Co Alankomaista, ja Carpet Louvet Ranskasta. Melkoinen menestys Frichs dieselmoottoritaidoille ! Historiikista en huomannut Scania-Vabisiin liittyviä mainintoja. Lindhiin Scania fordonshistoria (Streiffert, 1992) -kirjassa en huomannut mainintoja Frichs -kytkennöistä (jos olisikin ollut, tuskin olisi niistä kerrottu). Mahdollisesta Frichs-moottoreihin liittyvästä Kockums -reitistä Scania-Vabisille ei minulla ole tietoa. Kockumsin dieselmoottorivalmistus Frichsin lisenssillä lienee ollut lyhytaikaista, joten piirustuksia on sieltäkin voinut ollut tarjolla. Lindhin kirjassa (s. 143 mainitaan, että uuden suoraruiskutteisen moottorisarjan (D 420, D610/620 ja D810/820) kehittäminen alkoi vuonna 1946 (sarjavalmistus 1949-54) ja vaikeuksia oli lähinnä vain itse suoraruiskutukseen toteutukseen liittyen. Nämä vaikeudet voitettiin johtavalta suoraruiskutuksen osaajalta Leylandilta hankitun lisenssin avulla. Se että Scania-Vabis onnistui muilta osin näinkin hyvin herättää ajatuksen, että hyvänä alkuna on voinut olla Frichsin moottoriin liittynyt aineisto joko Kockumsilta tai suoraan Frichsiltä. Miehityksen jälkeisinä vuosina Frichs oli suurissa ongelmissa, joten moottorilisenssi ajoneuvokäyttöön olisi epäilemättä hellinnyt hyvin edullisesti sodassa upporikastuneelle Scania-Vabisille. Tiedot tämänkaltaisesta minulta kuitenkin puuttuvat, eli edelläoleva on arvausta. |
||||
|
|
16.10.2024 08:16 | Noah Nieminen | ||
| Ja kuinka monta niitä on vieraillut täällä? Itse en tiedä oikein, koska täällä Vorgissa oli ollut paljon erinumeroisia Spenoja. |
||||
|
|
16.10.2024 08:15 | Noah Nieminen | ||
| Ööö... Minkäs numeroinen tuo Speno oli joka vietiin Piikkiöön? | ||||
|
16.10.2024 08:13 | Jari Välimaa | ||
| Näin valmistajan sivu sanoo "CZ LOKO sai sopimuksen yhteensä 50 luokan 742 veturin modernisoinnista ČD Cargolle, jolloin toimitetun teknisen eritelmän tuloksena saatiin EffiShunter 1000-M." https://www.czloko.com/reference-projects-1.htm | ||||
|
|
16.10.2024 07:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirkkonummen suunnalla oli pakettikatkojen aikana yleensä kaksi Ttv:tä linjalla työskentelemässä. Elikkä rataosa oli varattu (junasuoritustermi). Työaikaa useita tunteja ja öisin. 1980 - luvun jälkipuoliskolla oli pakettikatkojunissa yleensä Dv12 vetämässä kahta teräsvaunua (Eit, Eift, EFit, mitä nyt sattuivat Ilmalasta saamaan. CEhit tai CEift ja CEit, näitä en muista nähneeni). Puuvaunujakaan ei näissä junissa näkynyt, etwa 1985 - 1988. |
||||
|
|
16.10.2024 07:00 | Teppo Niemi | ||
| Ei, ne liittyivät sähköradan huolto- ja korjaustöihin, jolloin ajojohtimet olivat jännitteetömiä. Nyt vain ei taida olla käytettävissä enää sopivaa kalustoa (vaunuen lämmitys) ja tarvittaessa liikenne korvataan tällöin bussikuljetuksin. Matkustajien kannalta pakettikatkojunissa oli hyvä puoli: Matkan varrella ei tarvinnut vaihtaa junasta bussiin, vaan pääsi samalla junalla perille asti. Bussikorvauksien matka-ajat ovat usein huomattavasti pidempiä kuin junan ajoaika olisi ollut pakettikatkoyönä.l |
||||
|
|
16.10.2024 06:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei kai niitä pakettikatkojunia huvin vuoksi ajeltu :) | ||||
|
|
16.10.2024 04:25 | Lasse Reunanen | ||
| Jostain muistan lukeneeni, ettei Scania-Vabis 815D olisi ollut Scanian-Vabisin suunnittelema, vaan se perustuisi tanskalaiseen Frichs 8.115 -moottoriin. Onko tämä huhu vai kopio vai lisenssimoottori vai onko vain karkeasti otettu mallia ja suunniteltu oma moottori? | ||||
|
|
16.10.2024 03:33 | John Lindroth | ||
| Nostalginen kuva Malmilta , Pekka tavarajunassa! | ||||
|
16.10.2024 03:30 | Lasse Holopainen | ||
| Tuossa Tapion kommentin asiassa on kyllä oikeaa tekemisen meininkiä. Pitää taas sanoa: sillon ennen... | ||||
|
16.10.2024 02:30 | Lasse Holopainen | ||
| Tässä on sellainen tietynlainen tunnelma. Vaikea pukea sanoiksi, mutta tällaisella yksinkertaisella kuvalla voi välittää paljon sisältöä. Onnistunut otos. | ||||
|
|
16.10.2024 01:20 | Lasse Holopainen | ||
| Saattaa Sr1:t välillä olla tuplana myös Kolarin pikajunissa. Jos Dv12 haluaa nähdä Stadissa, niin Ilmalassa sellainen päivystää ja pyörii. Mutta ei tosiaan muuten pahemmin niitä siellä näy. Saisivat nykyäänkin kyllä ajaa pakettikatkojunia. | ||||
|
|
15.10.2024 23:59 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tämä taitaa olla ainut jossa voi vielä Helsingissä bongata Sr1 parin. 3xSr3 niin lähtisin varmasti kuvausreissuun. PK seudulla Dv12 ei näe juuri koskaan. Ensi kesänä teen kuvausreissun Tampereelle kuvatakseni Dv12 kalustoa, reissu pitää suunnitella niin että lähtö Espoosta aamu viiden aikaan ja takaisin myöhään yöllä niin saa kuvattua tavaraliikennettä. | ||||
|
|
15.10.2024 21:47 | Aapo Niemelä | ||
| Tässähän on samanlainen öljykorkki kuin B16 - B20:ssä ja alkupään vinokoneissa :D | ||||
|
|
15.10.2024 21:03 | Timo Haapanen | ||
| Eikös Dr18 ole EffiShunter 1600 774.7F ja nuo kuvassa olevat mallia EffiShunter 1000M? | ||||
|
|
15.10.2024 20:46 | Timo Haapanen | ||
| Tai neliakselinen pikkuveli :) | ||||
|
|
15.10.2024 20:13 | Lasse Holopainen | ||
| Asianmukaisuus isolla A:lla! Toi on hyvä mesta, ja sitten vielä Eil-juna. Kyllä jalakaan menee. | ||||
|
15.10.2024 20:11 | Jorma Rauhala | ||
| Töölön ratapihan junatoimiston seinälle on kirjoitettu: TRTP JUNATOIMISTO. - siinäpä olisi vorgin liikennepaikkaluetteloon lisättäväksi oiva lyhenne Töölön ratapihalle = Trtp |
||||
|
15.10.2024 19:05 | John Lindroth | ||
| Samoin Esalle kiitos! | ||||
|
|
15.10.2024 18:38 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa kattavasta vaunun historiasta! | ||||
|
|
15.10.2024 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rälsbuss 626: valmistui Hilding Carlssonilta Uumajassa elokuussa 1948. Sarjamerkiksi tuli Yo1, mutta 1948 SJ muutti sarjamerkiksi Yo1s. Tämä siksi, että vaunu edusti kolmatta versiota H. Carlssonin telirälsbusseista. Tässä kori on leveämpi ja korkeampi, joten s = större ((isompi). Vertailun vuoksi: vaunu Yo1 nro 583: (valm. Carlssonilta toukokuussa 1945) leveys ja korkeus: 2800 ja 2855 mm. 626: 3100 ja 3055 mm. Ensimmäsenä ajopiirinä sillä oli ollut Vännäs. Tammikuussa 1954 sai 626 siirron, uusi sijoituspaikka: Kristinehamn. Hylkäys koitti toukokuussa 1960. Vuonna 1966 se myytiin TGOJ - rautatieyhtiölle. Kahdeksan vaunua (aiempien lisäksi) oli siis myyty TGOJ:lle, jotka yhtä lukuunottamatta muunnettiin "tjänstevagneiksi" eli virkatarvemoottorivaunuiksi. Jotkin näistä (neljä kpl) päätyivät Afrikkaan! Elikkä Liberiaan Lamco-yhtiön malmiradalla (välillä Nimba - Buchanan) henkilökuljetuksissa käytettäväksi. Lamcolle päätyi 11 moottorivaunua ja kaksi liitevaunua 1962 ... 1966. Moottorivaunuista kuusi oli tavallisia Y6 - tyylisiä rälsbusseja, viisi tuli Göteborg-Särö - rautatieltä, kuten molemmat liitevaunutkin. Yksi TGOJ:n Lamcolle mennyt moottorivaunu oli ollut carlssonilainen teräskorinen, eli juuri Dm6 - 7:n esi-isä! (Lamco = ruotsalais-amerikkalais-liberialainen rautamalmivarantojen "hyödyntämis"-yhtiö.) Liberiassa ei kovin kauaa rälsbusseja hyödynnetty, niiden jälkeen sinne hankittiin Englannista kaksivaunuisia moottorijunia. Jotkin teräsrälsbussien korit palvelivat sittemmin ruokapaikkoina, siis ravintoloina. TGOJ:n muutostöiltä välttynyt ainoa vaunu, eli juuri kuvan 626, oli 1960-luvun loppupuolella käytössä rataosastolla, mutta sen jälkeen se seisoi useiden vuosien ajan TGOJ:n tallissa Vannebodassa. 626 siirrettiin Gävlen Järnvägsmuseumille vuonna 1983, sen jälkeen kun se oli kunnostettu Halmstadissa. |
||||
|
15.10.2024 17:54 | Lasse Holopainen | ||
| Hyvä, näin arvelinkin. Siitä jouduin vähän pihalle kun muut alkoivatkin puhua pienoisrautateistä. | ||||
|
|
15.10.2024 17:47 | Ilmari Tommola | ||
| A60 vietiin elokuussa 2020 Nilsiän Louhosareenalle matkailukäyttöön (majoitusvaunuksi tai jotain sinne päin?) Samassa yhteydessä Kinahmin teollisuusradalla oli liikennettä ensimmäistä kertaa vajaan kymmenen vuoden tauon jälkeen. | ||||
|
|
15.10.2024 17:29 | Antti Havukainen | ||
| Myös näyttelyvaunu A60 olisi sopinut erinomaisesti tähän käyttötarkoitukseen, mutta päätyi eri omistajalle. Missähän kunnossa kyseinen vaunu mahtaa nykyisin olla? Viimeisimmät sivuston kuvat vaunusta ovat vuodelta 2020. | ||||
|
|
15.10.2024 17:21 | Eemil Liukkonen | ||
| Kyllä on, koska erotan itseni vilaukselta. ; ) | ||||
|
15.10.2024 17:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, ennen katon korottamista niissä oli ollut laakea harjakatto. Pikapikaa arvioiden: olisiko katto-osan silloinen korkeus ollut etwa kolmasosa kuvan kattokaarikorkeudesta. | ||||
|
|
15.10.2024 17:11 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ollut Fo, Pot tai Fots tarjolla silloin kun Akaan kaupunki osti vaunun. | ||||