Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.07.2025 22:06 | Anders Järvenpää | ||
| Makasiiniraide on itse asiassa palautumassa aivan lähivuosina, sillä kuvassa keskellä oleva vaihde korvataan uudella, joka on kuvaushetkellä koottuna radan sivussa mutta ruohikon peitossa. Vanha vaihde käännetään 180 astetta ja pannaan raiteeseen suurin piirtein kuvan vasemmassa alakulmassa. | ||||
|
31.07.2025 22:00 | Anders Järvenpää | ||
| Toisin kuin kuvatekstissä väitetään, oli Lännan veturitallin yhteydessä vuoteen 1915 asti 4150 mm pitkä kääntöpöytä. Kuopan reunakivitys on edelleen paikallaan maastossa. | ||||
|
31.07.2025 21:54 | Anders Järvenpää | ||
| Tämä on toisin kuin kuvatekstissä väitetään ensimmäinen ja alkuperäinen Lännan asemarakennus 1870-luvulta, jota on muutettu monessa vaiheessa ja saanut rapatun pinnan vuonna 1953. Liikennepaikan nimeksi tuli Lännaholm vuodenvaihteessa 1953/1954 yhteistoiminnassa postilaitoksen kanssa sekaannuksien välttämiseksi, koska maassa on useita Länna-nimisiä paikkakuntia. Huomattakoon, että nykyäänkin käytetään niin liikennepaikan kuin paikkakunnan nimestä molempia kirjoitusasuja (Länna/Lenna) rinnakkain. |
||||
|
31.07.2025 20:51 | Altti Rankka | ||
| Tonne kyllä kelpais päästä duuniin... | ||||
|
31.07.2025 18:43 | John Lindroth | ||
| Taisi tuo Corolla Gt olla suosittu myös rallipoluilla!1,6Gt 16V n.124Hp. | ||||
|
31.07.2025 18:13 | Tapio Keränen | ||
| Tuona päivänä vartijoita ei näkynyt eikä muitakaan viranomaisia. Vaunuista ei myöskään huudeltu mitään. | ||||
|
|
31.07.2025 17:46 | Markku Naskali | ||
| Tosi mielenkiintoinen tuo junatempaus! Voi kun olisi "kuulolla" joku joka on kokenut tuon paikan päällä! |
||||
|
31.07.2025 16:47 | Ossi Rosten | ||
| 29.9.2024 näyttäisi olevan viimeinen juna, siis muu kuin LIV:n tarkastusvaunu, tällä upealla sähköbaanalla kruisaillu. Ihan ei voi ruuhkaradaksi sanoa... | ||||
|
|
31.07.2025 16:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinähän komeilee kaksiovinen takaveto-Corolla. Raakasti viritetty versio vieläpä, "Harakiri" - aluvanteilla! Suosittu hrududu aikoinaan, 1970 - 80 - lukujen vaihteessa. Kasetti soittimeen kiljumaan J. Leskisen "Erkki twistaa" sekä sellutehtaan ja hapansilakan tuoksuinen Wunderbaum tuomaan tunnelmaa... GT - versiona vielä: gobeliini takapenkillä! Ohi on - paidan viesti kertoo vapaudesta aloittaa jälleen iltasella ulkoisten synnytinelimien vonkausrallia. Oi elämän huoletonta kevättä ! |
||||
|
|
31.07.2025 16:18 | Teemu Saukkonen | ||
| Eikö ollut mitään häiriötekijöitä kuvaamiselle? | ||||
|
|
31.07.2025 15:20 | Jan Jahkola | ||
| Tässä on täytynyt olla (VR:n?) trukkikin käytössä jos ovat nostaneet rullakoita laiturille ja takaisin. Huomatkaa tyylekkäät Engelmann sivupeilit. | ||||
|
|
31.07.2025 14:34 | Simo Virtanen | ||
| "Tavaratalo Anttilan erikoistavarajuna pysähtyneenä Lappeenrantaan myymään tuotteita vuonna 1995. Juna oli Anttilan myynti- ja markkinointitempaus ja se oli matkalla Joensuun Marjalassa järjestetyille asuntomessuille." Mahtaako tästä olla arvon havainnoitsijoilla tarkempaa muistikuvaa? |
||||
|
|
31.07.2025 14:33 | Simo Virtanen | ||
| Se taisi olla 20 vuotta myöhemmin. Tuossa vaiheessa Anttila oli vielä voimansa tunnossa, kuten kuvastakin näkyy. | ||||
|
|
31.07.2025 14:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Joku tyhjennysmyynti ilmeisesti ? | ||||
|
|
31.07.2025 14:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä kai se sodan lopputulos ratkaisi miten rajat vedettiin 1945 jälkeen, aivan kuten Karjalan kannaskin otettiin Suomelta. Ei voitu antaa mahdollisuutta saksalaisille revanssiin jos Itä-Preussi olisi jäänyt osaksi Saksaa, tai edes DDR:ää. Eikä siitä voitu antaa Puolallekaan kuin pieni kaistale. Hyväksyn selityksen miksi DDR:n hallituksen salonkijunassa piti verhojen olla aina kiinni. Miten mahtoi käytäntö olla Suomen A1 ja A2 vaunuissa? |
||||
|
|
31.07.2025 14:11 | Simo Virtanen | ||
| Lukee lukee, mutta mistä oli kyse? | ||||
|
|
31.07.2025 14:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuossahan lukee: "Tilaisus joka ei toistu 90,- ANTTILA " | ||||
|
|
31.07.2025 14:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, samanlainen karttakirja löytyy itseltänikin. Sitä minä vaan olen aina ihmetellyt, että minkä "historian" mukaan ryssällä olisi ikiaikainen oikeus Königsbergiin? [Liittänyt sen noin vain osaksi omaa kansojen vankilaansa!] |
||||
|
|
31.07.2025 13:47 | Teppo Niemi | ||
| Itselläni oli tilaisuus käydä parissa tuohon junaan kuuluneessa vaunussa (toinen oli museovaununa ja toinen huoltovaununa (ei yleisölle)) Ja niissä oli kyllä ikkunoissa valoverho-tyyppiset verhot. Eisenbahn Kurier on julkaissut kirjan jossa kerrotaan jopa tästä Helsingin matkassa ja siinä kirjassa olevien, kuten myös Transpressin Personwagen kirjasarjan kolmannen osan (Salonki, makuu ja ravintolavaunut) kuvien mukaan ikkunoissa on verhot. |
||||
|
|
31.07.2025 13:29 | Kari Haapakangas | ||
| Saksalaisissa, läntisissäkin, oli pitkään erikoisuuksia, kun itärajan sijaintia ei hyväksytty lopulliseksi. Meilläkin on 60-luvun saksalainen atlas, jossa oderjoen itäpuoliset alueet ja Itä-Preussi ovat edelleen osa Saksaa. | ||||
|
|
31.07.2025 12:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, vedoten siihen tosiasiaan, että harppi-Saksan kansalta EI KOSKAAN vaaliteitse kysytty "Sotsialistitseskii Einheits-Partei Deutschlandin" todellista suosion määrää, niin siinä uskoakseni suurin syy siihen, etteivät Hoonekkerit sun muut kave- eikun toverit kovin mielellään tarjoutuneet mätien tomaattien maalitauluiksi. No, jotkut hyötyivät systeemistä ja jotkut taas ei. Asioilla on aina puolensa. Siitäkin huolimatta, että aate tuotiin itä-Saksaan puna-armeijan pistimien kärjissä 1945. Ehkä parempi näin, kun koulupinnari Adolf H. paljastui kauan kaivatun "joulupukin sijasta kaasumieheksi"! (siteeraten peltirumpali Oskar Matzerathia) Niin muuten, SED - eliitin asuinalue itä-Berliinin tienoilla Wandlitzissa oli kartoissa kuitattu valkoisena läiskänä. Pelkäsivät poloiset joko omiaan tai CCCP - KGB:n luunruhjojia. |
||||
|
|
31.07.2025 11:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on yksi Sachsenmodellin vaunu, ilmeisesti makuusellainen ikkunajaon perusteella. Se lyhyys ei harmita mutta se vähän harmittaa että joka ikkunassa on verhot kiinni. Oliko tässä junassa tapana aina vetää verhot eteen vai miksi malli on sellainen? | ||||
|
|
31.07.2025 10:01 | Teppo Niemi | ||
| Ja pienoismalliharrastajille tiedoksi, että Tillig on tehnyt tästä junasta H0 mittakaavan mallin. Myös Sachsenmodelle on tehnyt aikanaan H0-mallin, mutta sen vaunut ovat hieman lyhennettyjä. | ||||
|
30.07.2025 23:47 | John Lindroth | ||
| juurikin näin, Andersille kiitokset! | ||||
|
30.07.2025 22:53 | Juho Rintala | ||
| Jep... | ||||
|
30.07.2025 22:25 | Hannu Peltola | ||
| Myöskään tonnin stiflat eivät paina tonnia: "Klabbeissa on mulla tonnin stiflat. Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen..." |
||||
|
|
30.07.2025 22:23 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Anders tarkoista tiedoista! | ||||
|
|
30.07.2025 21:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Mutta Kilomysli painaa kilon. https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/pirkka-kilomysli-1kg-6410400034989 | ||||
|
|
30.07.2025 18:23 | Panu Breilin | ||
| Vaskiluodon rata on paremmassa kunnossa kuin koskaan mutta junia ei vaan kulje... | ||||
|
30.07.2025 18:18 | Panu Breilin | ||
| Tässä voisi mainita, että seuraavan päivän paluujunassa Hyvinkäälle olivat kuvassa näkyvän kaluston lisäksi mukana Dr16 2813 ja Sggrrs 37 81 4854 000. Kyseinen Sggrrs on koesarjan vaunu maa- ja omistajamerkinnällä A-IF joka ehti melko pitkän aikaa seistä konepajan pihassa. Sen toinen puolikas oli ilman kuormatilaa ja toisessa taas oli kylmien teräskelojen kuljetukseen tarkoitettu kuormatila. | ||||
|
30.07.2025 18:08 | Panu Breilin | ||
| Tässä kuvassa yhdessäkään veturissa ei ole lappua ainakaan näkyvillä, tosin koska osassa vetureista on hytin ovi auki (lappu on tavannut olla hytin oven ikkunassa) niin varma ei voi olla. Aiemmin lappu on näistä vetureista ollut ainakin 2603:ssa ja 2616:ssa. Toisaalta kyseiset laput missä kerrotaan, että veturi on poistettu käytöstä ja niihin ei siksi tehdä päivittäissiivousta lienevät etupäässä varikon henkilökuntaa varten, joten niille ei ehkä ole konepajalla käyttöä? Tässä konepajan päärakennuksen luoteiskulmalla seisoo sekä käytöstä poistettuja vetureita että sellaisia jotka ovat vain korjattavina. Konepajan osasto missä vetureita korjataan sijaitsee sijaitsee kuva-alalta vähän oikealle. |
||||
|
30.07.2025 17:42 | Erkki Nuutio | ||
| Tuossa romuina takaisinostettujen veturien jonossa vuonna 1925 oli myös 332 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889564?page=23 (Suomen Kuvalehti 3/1925 s.23) Etummaisena jonossa on Baldwinin valmistama G7/Sk4 306, joka on saanut pitää nokkakilpensä |
||||
|
30.07.2025 17:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näiden vaunujen alkuperäinen sarjamerkki oli ollut UF6. Toukokuun 1970 sarjamerkkiuudistuksessa nämä saivat merkikseen UFV. Numerointi: 2025 - 2054 ja 2140 - 2159, eli 30 + 20 vaunua. Vanhemmassa sarjassa oli ollut sisäpuolinen väliseinällä erotettu pieni, öljykaminalla varustettu osasto lämmintä vaativien tavaroiden kuljetukseen. Kuitenkin, näillä vaunuilla oli siksi ikävät kulkuominaisuudet suuressa nopeudessa, että kaminoiden kanssa ilmeni vaikeuksia: loiskunut polttoaine aiheutti palon vaaraa. Sittemmin kaminat poistettiin. Jälkimmäisen sarjan vaunujen kuormausovet olivat hiukan leveämpiä kuin alunperin. UFV: vaunun korin ulkopituus: 8 000 mm ja leveys 3 100 mm, akseliväli 5 000 mm. Paino työkunnossa 8,0 tonnia, sisäpuolinen lattiapinta-ala 23 m2 ja suurin sallittu kuorma: 3,0 tonnia. Suurin sallittu ajonopeus: 90 km/t. Viimeiset kaksi vaunua (nrot 2041 ja 2148) poistettiin yleisestä liikenteestä lokakuussa 1985. Tosin vaunu 2028, joka oli hylätty marraskuussa 1973, muutettiin statukseen Tjv (vastaa virkatarvevaunua). Se romutettiin v. 1994. Vaunut 2041, 2047, 2051, 2140, 2142, 2146 ja 2148 ovat säilyneet. Näistä nro 2051 on Svenska Motorvagnsklubbeilla. |
||||
|
Kuvasarja: Borkin junaturma 29. lokakuuta 1888 |
30.07.2025 15:59 | Janne Ridanpää | ||
| Tähdennetään sen verran, että Nikolai Orelov on täysin fiktiivinen hahmo. Totta on se, että keisari Aleksanteri III sai onnettomuudessa vammoja, jotka johtivat munuaisvaurioon. Samoin aikalaiskuvaukset kertovat keisarin pidelleen romahtanutta kattoa käsivarsillaan, tosin onnettomuutta ja keisariperheen selviämistä hyödynnettiin valtiollisessa propagandassa, joten tarinoissa saattoi olla mukana liioittelua. | ||||
|
|
30.07.2025 13:20 | Anders Järvenpää | ||
| Nro 2148, valm. Eksjöverken, toimitettu 05/60, hylätty 10/85, SSJmf:lle 04/20. Vastaavia UF6/UFV-vaunuja on usealla yhdistyksellä. | ||||
|
|
30.07.2025 12:56 | Anders Järvenpää | ||
| Vakinaista liikennettä meillä on kuluvana vuonna huippukautena viitenä päivänä viikossa (ti, ke, pe, la, su). Meitä on parhaillaan reilut 170 henkilöä, jolla on jonkinasteinen rautatieturvallisuuspätevyys ULJ:llä (pätevyyksiä on eriasteisia). Kaikkiaan aktiivihenkilötä on noin 250, koska ei-näkyvää hallinto- ja taustatyötä on valtavasti. Väkeä myös tarvitaan paljon liikennepäivinä, sillä normaalina kolmen junan liikennepäivinä (A- ja B-aikataulupäivät) tarvitaan noin 35 henkilöä radan kaikkia toimintoja varten, sisältäen lipputoimiston ja kaksi kahvilaa kesätyöntekijöineen, joihin ei luonnollisesti tarvita rautatieturvallisuuskoulutusta. Kuluneena kesäkautena olen haarukoinut, että yhden liikennepäivän aikana on saattanut olla jopa 9 oppilasta eri tehtävissä, mikä tekee yhdistyksestä erään suurimmista Ruotsin rautatiealan kouluttajista ja henkilökuntamäärän osalta se sijoittunee maan kaikkia rautatieliikenteen harjoittaja verrattaessa selvästi suurimpien puolelle (suurimpina ovat toki valtiolliset ja alueelliset toimijat) ollen suurempi kuin useat tavaraliikenteen kaupalliset toimijat. Kalustoa toki huolletaan, mutta 34 km pituisella radalla se myös liikkuu monen muuhun museorautatiehen verrattuna paljon. Toiminnan luonteeseen kuuluu, että resursseja on aina liian vähän, jonka seurauksena niitä kohdistetaan välttämättömimpiin kohteisiin. Toisaalta "uuttakin" kalustoa valmistuu liikenteeseen. Viime vuonna velmistui kesävaunu replika-koreineen ja pikkuhiljaa on valmistumassa toinen. Hyvällä onnella saamme myös kaksi "uutta" höyryveturia liikenteeseen lähivuosina. Huomattavan liikennesuoritteen seurauksena jodutaan tekemään myös esimerkiksi lättähattujen telien täyskorjauksia. Kuluvana vuonna yksi moottorivaunu saanee alleen täyskorjatut telit. Raskaan lavettivaunuliikenteen seurauksena radan eräänä ongelmana on kiskonjatoksien kuluneisuus, joka kuuluu ja tuntuu, mutta mös rasittaa etenkin höyryvetureiden jousitusta suuressa määrin. Eräänä toiveena onkin kiskonvaihto pahimmissa kohdissa joskus tulevaisuudessa. |
||||
|
|
30.07.2025 12:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, muistelisin, että muistiinpanojeni pohjana olleissa VR:n luetteloissa (vuosilta 1959 ja 1963), joissa oli mukana maininnat valaistuksesta, lämmityksestä ja myös sisustusten uusimisista, ei mulattien kohdalla ollut merkintää sisustusmuutoksista, eikä myöskään mainintoja putkirunkoisista istuimista 2. luokassa. Lyhyesti sanottuna: minun mielestäni ei vaihdettu. Huom. Lisätiedoksi: johdonvetojuna 1:n runko: BG 040051 (ex CEi 2544) + 040052 (ex CEi 2558) + 040053 (ex CEi 2592) + 040054 (ex CEi 2599). |
||||
|
30.07.2025 12:20 | Anders Järvenpää | ||
| Bärbyn tavaramakasiini on rekonstruktio vuonna 2004 tuhopoltossa tuhoutuneen tilalle. Samalla tuhoutui huomattava määrä radanpidon työkaluja, mutta onneksi vakuutusyhtiö maksoi niin uuden makasiinin kuin työkalutkin. | ||||
|
Kuvasarja: Lennakatten - upea museorautatie Roslagenissa |
30.07.2025 12:17 | Anders Järvenpää | ||
| Paikallisen väestön keksimä lempinimi Lennakatten tulee vuonna 1888 käyttönotetusta ja Ljunggrens verkstadin Kristianstadissa valmistamasta höyryvaunusta, josta lähti sihisevä ääni sen kiihdyttäessä. Liikennettä on huippukautena viitenä päivän viikossa (ei maanantaisin ja torstaisin). |
||||
|
|
30.07.2025 11:54 | Rainer Silfverberg | ||
| OK kitos Esa, olen joskus kuullut tuon selityksen mutta en muistanut, koska niin arkipäiväiseltä se kuulostaa. Olin kuvitellut sen tarkoittavan jotain erikoista väritystä (tumma / vaalea?) mutta sellaisia ei VR:llä ole tainnut olla. | ||||
|
|
30.07.2025 11:53 | Markku Naskali | ||
| Ei kilohailikaan kiloa paina eikä tonnikala tonnia :) | ||||
|
|
30.07.2025 11:52 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko näissä 16 ensimmäisen luokan paikkaa sisältävissä CEi-vaunuissa yhtäkään, jossa toiseen luokkaan olisi vaihdettu pehmustetut istuimet? Taka-ajatuksena lähinnä, että oliko näistä osa pikajunakelpoisia (vielä loppuaikoinakin) vai soveltuivatko ainoastaan viimeisiin vielä Lättähattujen rinnalla olleisiin veturivetoisiin pitkämatkaisiin henkilöjuniin, kuten H77/78 Pieksämäki-Kontiomäki tai H701/702 Kouvola-Imatra? Entä onko havaintoja, että tämmöistä vaunua olisi käytetty EFi-vaunun korvaajana eli ensimmäinen luokka palvellut konduktööriosastona? Tämmöiseen käyttöön vaunu olisi varmaan soveltunut ainakin auttavasti. | ||||
|
|
30.07.2025 11:45 | Petri Sallinen | ||
| Kotikyläni nimellä ei ole mitään tekemistä painoyksiköiden kanssa. Nimi pohjautuu todennäköisesti kiilamaiseen niittyyn, jonka nimi oli Kilo äng tai Kila äng. Kylännimen vanhimpia kirjoitusasuja ovat Kijlaby (vuonna 1543), Kiloby (1544) ja Kilo (1547). | ||||
|
|
30.07.2025 11:29 | Markku Naskali | ||
| Puolen kilon asemia ei tosiaankaan ole. Ei edes seisakkeita kun niitä ei saa edes tonneillakaan, vaan miljoona on se pienin laskennassa käytettävä yksikkö. | ||||
|
30.07.2025 11:04 | Altti Rankka | ||
| Hyvä että tuolle diesel toiminnolle on löydetty käyttöä! | ||||
|
30.07.2025 10:40 | Altti Rankka | ||
| Kiitos oivallisesta selvennyksestä. | ||||
|
|
30.07.2025 10:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kilo, eli Tsiilo. Suomen kevein asema, heko heko! |
||||
|
|
30.07.2025 10:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, puukorisissa päivävaunuissa (- 20 800 mm -) oli runsaasti kahta eri sarjaa: - kolmannen luokan satapaikkainen Ei (alkaen numerosta 22061) sekä yhdistetty toisen ja kolmannen luokan 32 + 49 - paikkainen DEi (alkaen numerosta 2528), vuodesta 1956 alkaen CEi.. Näiden yhdistelmänä oli sitten juuri mulateiksi nimitetyt päivävaunut: edelleen sarjaa DEi, numerot 2590 - 2599 (valm. v. 1934) ja 2602 - 2608 (valm. v. 1936), paikkalukuna näillä toisessa luokassa 16 ja kolmannessa 69. Lisänä oli vielä neljä vaunua, paikkalukuina 16 + 59: nrot 2548 ja 2549 vuodelta 1928, rakennettuina vanhoille aluskehyksille. Sama koski numeroita 2600 ja 2601, valmistuneet vuonna 1936. Tällaisia vaunuja katsottiin tarvittavan sivuradoilla. Perusmuodossaan nimitystä "mulatti" käytettiin kahden eri "rotuisen" ihmisen jälkeläisestä. Eniten mulatti-nimitys koski etelä-Amerikan intiaanien ja mustien (oikeamminkin kaukasoidin ja negridin) jälkeläisiä. Mulatti on nykyisin vanhanaikainen ja jokseenkin halventava nimitys. Myös nimitys "mestitsi" on ollut likimain samaa tarkoittava. Mulatti-sanan alkuperä lienee ollut espanjankielen sana"mula", joka tarkoittaa yleisesti mitä tahansa hybridiä. Siten vaikkapa veturisarjamme Sr3 voisi myös tulla kutsutuksi mulatiksi. Mulattivaunujen kohtaloista: 2590, -> BG 040031 vuonna 1962, hylätty 1979. 2591, hylätty vuonna 1965. 2592, -> BG 040053 vuonna 1966, hylätty 1982. 2593, -> BG 040059 vuonna 1966, hylätty 1991. 2594, hylätty vuonna 1963. 2595, -> BG 040033 vuonna 1964, hylätty 1980-luvulla. Tämä vaunu oli pitkän aikaa Riihimäen varikon korjausvaununa. 2596, -> BG 040059 vuonna 1966, hylätty 1991. 2597, hylätty vuonna 1966. 2598, hylätty vuonna 1963. 2599, -> BG 040054 vuonna 1966, hylätty vuonna 1982. Vaunut BG 040053 ja 040054 olivat johdonvetojuna 1:ssä. Niissä oli kattolavat. 2602, -> XEi 022028 vuonna 1963, hylätty 1967. 2603, -> A 22 (opetusvaunu) v. 1966, hylätty 1978. (Seisoi loppuvuotensa Kouvolassa.) 2604, -> BG 040057 vuonna 1966, -> XG 040301. 2605, -> BG 040055 vuonna 1966, -> XG 040402 2606, -> BG 040056 vuonna 1966. 2607, -> BG 040065 vuonna 1967. 2548, hylätty v. 1961. Aluskehys vuodelta 1899. 2549, -> XEi 022030 v. 1965.Aluskehys vuodelta 1902. Hylätty 1991. 2600, -> XEi 022029 vuonna 1964, hylätty 1971. Aluskehys vaunusta Cm 2110, vuodelta 1898. 2601, hylätty vuonna 1966, vanha aluskehys. |
||||
|
30.07.2025 10:08 | Urpo Mustapää | ||
| Kiitos tuon vaunun tiedoista. Valitettavasti parempaa kuvaa ei tuosta veturista jäänyt tuolta reissulta. | ||||
|
|
30.07.2025 10:01 | Veeti Saukkonen | ||
| Hauska pikkulättä | ||||
|
30.07.2025 08:19 | Tuomas Pätäri | ||
| Se että kulkevat vieläkin kertoo ainakin siitä, ettei NL tainnut laittaa noihin etäkytkintä jolla kaikki saataisiin kerralla pimeiksi :) | ||||