|
|
29.01.2018 13:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä kuva innosti myös tutustumaan Škoda transportationin sivuihin ja huomaamaan, miten paljon Škoda-ratikoita itse asiassa siellä täällä liikkuu. Ja huomaamaan, että kas, tämä ratikka muuten onkin teknisesti hyvin erilainen ratkaisu kuin Riiassa ja Prahassa liikkuvat versiot. | ||||
|
|
29.01.2018 12:58 | Risto Sollo | ||
| Kääntöpöytä oli Haminan radan itäpuolella,sen itäpuolelta meni vielä raide lastulevytehtaalle. | ||||
|
|
29.01.2018 12:50 | Jouni Hytönen | ||
| Sama yksikkö toisaalla nähtynä: https://vaunut.org/kuva/102980 | ||||
|
|
29.01.2018 12:49 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä lienee Transition varayksikkö 1422, joka kiertää eri liikennealueilla paikkaamassa vakioyksiköitä isompien huoltojen aikana. Y31-yksiköillä ajetaan etenkin Torsbyn suuntaan (Fryksdalsbanan). Pääsiäisenä 2014 tuli poikettua siellä suunnalla, mutta kaunis Fryksdalsbanan jäi kuitenkin ajamatta. | ||||
|
|
29.01.2018 12:43 | Jouni Hytönen | ||
| Se oli vuoden 2014 tieto. Voihan olla, että veturi on sen jälkeen sittenkin päätetty pitää liikenteessä. Tågab on luovuttanut yhden TMY:n Ruotsin rautatiemuseolle, minusta se yksilö oli 101. | ||||
|
|
29.01.2018 11:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Venäjällä tuntuu olevan pelkkiä kahviloita, ravintolana olisi kaiketi kovempi verotus. Olikohan täälläkin joku vastaava syy? | ||||
|
|
29.01.2018 10:38 | Petri Koskela | ||
| Ja ratit Trabantista: http://www.bilder-hochladen.net/files/ebpw-11-19ca.jpg | ||||
|
|
29.01.2018 10:16 | Tommi K Hakala | ||
| Vai olisko ne aiheuttaneet tämän veturin ongelmat viime aikoina? | ||||
|
|
29.01.2018 10:07 | Erkki Nuutio | ||
| Vuoteen 1903 valmistettiin kaikki semaforit yksinomaan puusta. Matkatavaravaunun katon reunalla näkyvät signaalivaijerin koukut, mutta vaijeri puuttuu. Kiinnittyikö se ohjaamon takaseinän keskellä olevaan vaijerinpäähän(?) SVR aloitti ilmajarrullisella matkustajajunalla 15.4.93 ja matkustavaunuista oli 1.1.07 ilmajarrullisia 41.3% ja 1.1.12 69.0%. Tässä junassa on varmaan ilmajarrut. Rajoitettu liikenne Saloon alkoi 2.1898, keskeytyi kesällä 1898 viimeistelytyön vuoksi ja alkoi vakinaisesti 1899. Rata on vähän painunut. Veturi 292 valmistui 1900 ja näyttää Richmondin pakasta nostetulta, eli vuosi 1902 on hyvä arvio. |
||||
|
|
29.01.2018 02:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleinen ovi on alkuperäisen mallin mukainen. | ||||
|
|
29.01.2018 02:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Syyhän on aivan päivänselvä! Henkilökunnan palkkoihin menee liikaa rahaa, joka sitten on pois johtajien bonuksista...! | ||||
|
|
29.01.2018 02:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fanjunkarsin kirjasto näkyy taustalla. | ||||
|
|
29.01.2018 02:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sarjaa 99 32 hankki Deutsche Reichsbahn kolme veturia Orenstein & Koppelilta vuonna 1932. Sarja on ns. Einheitslok. Siinä oli kapearaiteiseksi veturiksi poikkeuksellisen kookkaat vetopyörät, halk. 1 100 mm. Tästä johtuen sarja oli kapsuksi nopea: 50 km/h molempiin suuntiin. Juoksevan numeron edessä oleva 2 kertoo raideleveyden olevan 900 mm. Einheit-periaatteesta poiketen sarjassa on levykehys. Eikä kattilakaan aivan tavanomainen ole: vain neljä tuliputkea ja 69 lieskaputkea. Tulistinelementit oli järjestetty nipuiksi, jolloin tulistimen pinta-alaksi tuli 30,6 m2. Tästä aiheutui välillä "tukahtumisia", savulla oli ns. pieni läpikulkutila. DR myöhemmin varusti sarjan veturit uusilla hitsatuilla sylintereillä ja Trofimoff-luisteilla. Mainittakoon, että sarjassa oli myös köyden ja läpän avulla suljettava savutorvi, ettei savu häiritsisi kaduilla olevilla raiteilla ajettaessa. Pienen läpikulku-ulottuman vuoksi ohjaamon yläosassa sivuseinät oli kallistettu kuvassa näkyvällä tavalla. Tällöin veturista tuli "omansa" näköinen, eikä sitä helposti sekoita muihin tyyppeihin. Tulistimesta huolimatta veturisarja osoittautui erinomaiseksi eikä käytön ja huollon kannalta siinä ollut ongelmia. Veturissa on Holzapfel-kipinänsammuttaja, tuliputkilevyjen etäisyys kattilassa on 3 500 mm, Bissel-telit, normaali Knorr-jarrulaite suoratoimijarruventtiilillä, vetopyörissä jarrut, sähkövalaistus ja höyrylämmitysjärjestelmä junaa varten. Vesisäiliöiden tilavuus 4,25 m3, hiiliä 1,7 tonnia. Sylinterit (2 kpl) halk. 380 mm, kattilapaine 14 kg/cm2, arinan pinta-ala 1,6 m2, veturin suurin pituus 10 595 mm ja paino työkunnossa 43,68 tonnia. Tulen koskettama tulipinta on 5,8 m2 ja höyryttävä tulipinta 60,54 m2. Keskim. vetoakselipaino 7,95 tonnia. | ||||
|
|
29.01.2018 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| En näe läpimenevää höyryjohtoa? Mutta sähköyhteys näyttäisi olevan. | ||||
|
|
29.01.2018 00:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsissa kuulemma lanseerattiin ennen aikaan ruotsinsuomalaisille omia kahviloita, joiden kylteissä luki: "Bar - baari". Lieneekö johtunut sitten kiusallisista mielleyhtymistä, kun melko pian vaihdettiin tekstiksi "Cafeteria". | ||||
|
|
28.01.2018 23:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, tuleepa mieleen pikkuilkeä kysymys (pitäisi varmaankin kysäistä Vladimir Vladimirovitshilta): entä Talvisota? Oliko se Pieni Isänmaallinen Luoteinen Rajaselkkaus? | ||||
|
|
28.01.2018 22:36 | Hannu Peltola | ||
| Taidat Johannes olla oikeassa! Sivusto, josta tietoja katsoin, oli tainnut sekoittaa / laskea samaan sarjaan SJ:n Rc2:t, joiden valmistus tosiaan alkoi 1969 ja ÖBB:n sarjan 1043, joka toimitettiin 1971-1973. | ||||
|
|
28.01.2018 22:18 | Johannes Erra | ||
| Onkohan valmistusvuosi varmasti oikein? Veturi on toimitettu ÖBB:lle 10.10.1973. | ||||
|
|
28.01.2018 22:09 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Heikki tarkoista tiedoista! | ||||
|
|
28.01.2018 21:39 | Jaakko Pehkonen | ||
| 99.9% todennäköisyydellä Dv:n takana näyttäisi olevan toinen Dv. | ||||
|
|
28.01.2018 20:54 | Vesa Höijer | ||
| Tämä on sataman lähellä oleva asema. | ||||
|
|
28.01.2018 19:52 | Erkki Nuutio | ||
| Aivan, rauhan aikana on rautalangasta ylituotantoa, mutta laskepa kaikki piikkilankaesteet, espanjalaiset ratsut ja muut joita suurissa isänmaallisissa sodissa tarvitaan. | ||||
|
|
28.01.2018 19:50 | |||
| Mittausväline vaunukin päässyt mukaan. | ||||
|
|
28.01.2018 19:46 | Erkki Nuutio | ||
| Risut antavat perspektiiviä, pilvet kohtalon tuntua ja murtautuminen kallioleikkauksesta syvän epäilyksen todellisuuden epätodellisuudesta. (ps. pääsisinkö tällä taidearvostelijaksi). Eli hyvä kuva. | ||||
|
|
28.01.2018 19:12 | Heikki Jalonen | ||
| Ja kuten kaikki hyvin tietävät, rautalanka ei ole muuta kuin puolivalmista piikkilankaa... | ||||
|
|
28.01.2018 19:04 | Heikki Jalonen | ||
| Ruotsissa sanoisivat oikeastaan "baklastare" tästä konetyypistä... Ja se on taas melkein synonyymi Volvo BM-koneille. Kuvan masina on Volvo-BM LM422, valmistuksessa vuosina 1967-70. Aika hyväkuntoisen näköinen yksilö, vieläpä. Kuusipulttinen vetopyörän napa kertoo koneen mallin. Kuusikin pulttia piisaa - tai vain viisi kuten kuvan koneessa oikealla puolella asian laita näyttää olevan. Tämä LM-sarjan tuolloinen pienin malli oli jäi myös melko harvinaiseksi. Nelivetoa siihen ei saanut, toisin kuin meilläkin hyvin laajaa suosiota saaneisiin isoveljiinsä 620, nelikkona 640 ja 840. Varsinkin 1970-luvun puolella nelivetomallit 641 ja 841 olivat jo melkein yksinomaisia uushankintoja. Voimansiirto on lähisukua Volvon mainiolle Buster (T400 ja myöhemmin T430)-traktorille. Moottorina on 3-sylinterinen Perkins D913, tehoa noin 47 hepoa. Suurin työkuorma on maltillista luokkaa 1800 kg, ei mikään louhoksen hirmu siis. Mutta, loistava ja luja varaston, konepajan tai puutavaraliikkeen pihan yleiskone. Ulottuu hyvin ja varsinkin piikkihommissa mainion tasainen nostaja, aisasto on täydellinen suuntaisaisasto. |
||||
|
|
28.01.2018 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Myös piikkilangan tuotannon edistyksellisyys oli tunnettua...! | ||||
|
|
28.01.2018 18:49 | |||
| Onkohan tuosta irronnu lokasuojat kun ne näyttää nakeltuneen vantringille? | ||||
|
|
28.01.2018 18:04 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pietu tunnistuksesta! | ||||
|
|
28.01.2018 17:39 | Joonas Jokinen | ||
| Näkyykös pilttuussa myös yksi Dv? | ||||
|
|
28.01.2018 17:25 | Uwe Geuder | ||
| On Saksasta vain kävelymatkan päästä. Kaupungissa on 2 rautatielinjaa, joka ei ole yhteydessä toisinaan. https://www.openrailwaymap.org/?lang=&lat=53.92319497116773&lon=14.270639419555662&zoom=13&style=standard Saksasta tuleva linja pättyy uudelleen avatulle keskusta-asemalle https://vaunut.org/kuva/111711 https://www.openrailwaymap.org/?lang=&lat=53.91290819336261&lon=14.238324165344238&zoom=14&style=standard En osaa sanoa, kumpi puolalainen asema näkyy ylhäällä. Perron on sikäli mielenkiintoinen puolan kielen sana, että ulkomaalainen saataa jopa tajuta, mistä kyse. Ruotsiksi se on perrong. Alkuperä on ranskalainen, mutta ranskan kielessä sanaa perron ei käytetä enää tässä merkityksessä. Laituri on siellä nykyisin quai. Sveitsissä Perron-sanaa käytetään vielä saksan kielessä, ranskan kielestä en ole varma. |
||||
|
|
28.01.2018 17:20 | Pietu Tuovinen | ||
| Näyttäisi olevan EL16 tyypin akkuveturi https://de.m.wikipedia.org/wiki/LEW_EL_16 | ||||
|
|
28.01.2018 16:27 | |||
| Vuosiluku laatassa ei ainakaan vastaa yksikön valmistumisvuotta sillä puolet yksiköstä valmistui marraskuussa 1994 ja toinen puoli kuukautta myöhemmin ("Suomen veturit: Moottorikalusto. Osa 2"). Laatta on näköjään tehty joko ennen yksikön valmistumista, ajatellen että yksikkö valmistuisi vuoden 1995 puolella tai sitten se on tehty jälkikäteen virheellisellä vuosiluvulla (ehkä tarkoituksena oli käyttöönotto- tai rekisteröintivuosi?). Kiinnostavaa olisi myös tietää miksi Parizzi'n ("Elettromeccanica Parizzi", osa "Fiat Ferroviaria" yhtiötä; valmisti sähköjärjestelmät) nimi on vedetty yli viivalla. Parizzi'han muuttui osaksi FF-ää jo vuonna 1989. |
||||
|
|
28.01.2018 15:07 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/86350?maa=141&t=dancer kommenteissa Jouni totesi tästä veturista: "Tämä on kuulemma Tågabin heikkokuntoisin TMY ja jäänyt nyt pois liikenteestä varaosalähteeksi." | ||||
|
|
28.01.2018 15:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hauskintahan tässä on, että näitä ratikoita on tulossa Berliinin reunamille niin, että Berliinissä sijaitsevan Friedrichshagenin paikallisjuna-aseman eteläpuolella ajavat nuo Flexityt ja pohjoispuolella sitten ulkopuolelta lähes samalta näyttävät Articit, | ||||
|
|
28.01.2018 14:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ai näinkö? https://vaunut.org/kuvat/?paik=berliini&t=flexity ;) | ||||
|
|
28.01.2018 14:43 | Hannu Peltola | ||
| Railfaneurope tietää kertoa, että näitä valmistui MAV:lle 379 kappaletta vuodesta 1963. | ||||
|
|
28.01.2018 14:40 | Hannu Peltola | ||
| Asemarakennus on kyllä upea! | ||||
|
|
28.01.2018 14:19 | Jukka Ahtiainen | ||
| 60-vuotias taitaa olla edelleen työtehtävissä. | ||||
|
Kuvasarja: Finland for Wintersports |
28.01.2018 13:58 | Jukka Ahtiainen | ||
| En lainaa Paasikiveä ihmisenä tai tehtävässään, vaan hänen käyttämää yleisesti tunnettua toteamusta, joka on mielestäni hyvä ja toimii myös ensimmäisen kommentin yhteydessä. Asiaa on käsitelty mm. IPCC:ssä, johon myös Ilmatieteenlaitos viittaa. "IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) poliittisen päätöksenteon tueksi vuonna 1988 perustettu ilmastotieteen johtavista asiantuntijoista koottu elin, jonka tehtävänä on koota ja arvioida ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietämystä. https://fi.wikipedia.org/wiki/IPCC |
||||
|
Kuvasarja: Finland for Wintersports |
28.01.2018 13:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Olen jo aiemmen todennut: "1930- ja 40-lukujen poikkeama näkyy selvästi tuossa aiemmin linkittämäni jutun graafissa. Se jälkeen oli jopa vuosikymmeniä kestänyt lämpötilan laskun kausi. Mutta viimeisten 40 vuoden aikana on lämpötilan pitkäaikainen nousu ollut ennennäkemättömän nopeaa ja yhtäjaksoista. Ja viimevuosina on Suomessa miltei vuosi vuodelta rikottu keskilämpötilaennätyksiä. Lämpötilan muutoksen trendi onkin nyt ennennäkemättömän jyrkkä, ja mitattu keskilämpötila on nyt korkeampi kuin milloinkaan ennen. Ja vaikka Helsingin Kaisanimen lämpötilaa onkin saattanut nostaa kaupungistumisen lisääntyminen, niin Tornionjoen jäidenlähdön aikaistumiseen sillä ei ole ollut mitään vaikutusta. Eikä siihen, että maailman jäätiköt hupenevat hämmästyttävää vauhtia. Niinkuin ei siihenkään, että Siperian ikirouta sulaa. Minkä taas sanotaan entisestään vahvistavan lämpötilan nousua." Ei kelpaa Ilmatieteenlaitoksen väheksyntä lämpenemiskehityksen kritiikiksi. Sillä talvi on Suomessa lyhentynyt, Siperian ikirouta sulaa ja jäätiköt hupenevat ihan siitä riippumatta, onko Ilmatieteenlaitoksen tutkimus uskottavaa vai ei. Ja maapallo lämpenee kiihtyvää vauhtia: https://en.wikipedia.org/wiki/Global_warming |
||||
|
Kuvasarja: Finland for Wintersports |
28.01.2018 13:01 | Raimo Harju | ||
| Erkki, hyvä kommentti ja hyvin perusteltu, olen samaa mieltä. | ||||
|
Kuvasarja: Fh-vaunuja |
28.01.2018 12:45 | Kimmo Huhta | ||
| Rautatieuutiset 6.1.1977 kertoo: "UUSI KONDUKTÖÖRIVAUNU KOELIIKENTEESSÄ - Erityisesti työjunaliikennettä uhkaavan konduktöörivaunupulan poistamiseksi hankittiin liikenneosaston aloitteesta vuonna 1975 kokeilumielessä 3 kpl ns. tilayksiköitä, jotka asennettiin VR:n Pieksämäen konepajan toimesta Haa-merkkisten avovaunujen alustoille Nämä vaunut, sarjamerkinnältään Fh, asetettiin sittemmin koeliikenteeseen Pieksämäen liikennepiiriin keväällä 1976. Koeliikenteestä saatujen käyttökokemusten perusteella on ideaa myöhemmin kehitelty edelleen Pieksämäen konepajan, rautatiehallituksen koneteknillisen toimistonja Liimarakenne Oy:n yhteistyönä ja tuloksena on ollut neljäs prototyyppi , Fh n:o 3304. Koeajo-ohjelmansa läpikäyneenä se esiteltiin liikenneosaston ja Rautatieläisten Liitto ry:n edustajille Pieksämäellä joulukuun 30. päivänä. Uuden tyypin tilayksikkö on edeltäjiään huomattavasti vankempi. Lujitemuovisista edeltäjistään poiketen se on liimarakenteinen ja aikaisempia paremmin äänieristetty. Myös vaunun jousitusta ja tärinänvaimennusta on parannettu. Koeajotulosten perusteella vaunu vastaa äänieritys- ja tärinänvaimennusominaisuuksiltaan nykyisiä teräskorisia henkilövaunuja. Uusi prototyyppi asetetaan koeliikenteeseen ja käyttöhenkilökunnan arvosteltavaksi ensinnä Pieksämäen liikennepiiriin. Saatujen käyttökokemusten perusteella pyritään vaunujen sarjavalmistusta silmällä pitäen rakennetta edelleen kehittämään käyttäjien toivomaan suuntaan." |
||||
|
Kuvasarja: Finland for Wintersports |
28.01.2018 12:39 | Erkki Nuutio | ||
| Kärttyisä Paasikivi käytti tätä lainasanontaa tosiasioista vain välttyäkseen sillä vaivalloiselta perustelemiselta. Niinikään hän kohta perusteli täysin vastakkaiseksi muuttunutta mielipidettään täsmälleen samalla sanonnalla. "Tosiasiat" vaihtuivat hänellä usein hetkessä: Venäjästä (myöntyväisyysmies) Saksaan (pää-kuninkaantekijä), ja edelleen Neukusta (alituinen periksiantaja) Suursaksan kautta (puhe natsien Leningradin valloittamisen kunniaksi) takaisin Neukkuun (ajoi Suomen ehdotonta antautumista). Ennen presidenttikauttaan häntä pidettiin politiikassa ja liike-elämässä epäonnistuneena tuuliviirinä, jota tuli pitää syrjässä (tämä oli lähes kaikkien Suomen poliitikkojen ja sotilaiden ilmituoma kanta). Onneksi virheitä tekemällä useimmat oppivat, eli Paasikiven presidenttikausi onnistui Suomen kannalta. Siltikään ei hänen muilta lainaamistaan sanonnoista ei kannata hakea tukea muunlaisiin ongelmiin. Mitä tulee ilmastonmuutoskeskusteluun, kannattaa todeta että yhtä mieltä olemme keskeisimmästä asiasta: - Päästöjen ja saasteiden vähentämisestä säästäväisen ja vähäpäästöisen tekniikan, ylettömyyttä suosimattoman verotuksen ja vastaavien toimien kautta. Tämä aiheuttamatta yksilöille ja talouselämälle oleellista haittaa, ainakaan ilman erityisen vankkoja ja kiistattomia perusteluita. Mm. perusteltuja rautatiehankkeita voidaan suosia näillä perusteilla. Suosimisen vastineena tulee kuitenkin olla tiukat eettiset, tehokkuutta koskevat ja muut ehdot hyödyn saajalle. Näitä ei esimerkiksi muutaman vuoden takainen juomakauppiaan OptioVr täyttänyt. - Ilmastomuutoksia on ollut molempiin suuntiin ja alinomaan. Toistumisen mahdollisuutta ei kukaan kiistä. Kylmenevä muutos olisi Suomelle tuhoisa. Epäselvää on onko juuri nyt oleellinen muutos tulossa. Jos on, kumpaanko suuntaan? Vielä epäselvempää on ihmisen vaikutus muutokseen, lukuunottamatta mm. suurkaupunkien lämpökeskittymiä tai sodan taivaalle nostamien valtavien hiukkasmäärien vaikutusta paikallisesti ja laajemmillakin alueilla. Ei myöskään pidä väheksyä jo tehtyjen mullistavien päästövähennysten (esimerkiksi autoissa) myönteistä vaikutusta. Pätevää ilmastotutkimusta tarvitaan, mutta ei Ilma(tieteen) laitoksen poliitikkojohdon tarkoitushakuisia puolitotuuksia. Onneksi kunnollinen tutkimus mm. Metsäntutkimuslaitoksessa ja HY:ssä on jo käynnissä. - Olen perehtynyt Ilma(tieteen) laitoksen aineistoon. Se ole ei tieteelliseksi arvostettavaa, ei edes hyvällä tahdolla. Säännöllinen mittailu alkoi Kaisaniemessä 1844, sitten Jyväskylässä 1888 ja Sodankylässä 1912. Siis 1...3 pistettä. Edes näistä vähistä mittauspisteistä ei ole pidempiaikaisia vertailukelpoisia tuloksia, sillä ns. kaupunkilämpöilmiö, eli paikallisesti lämpeneminen on ne sotkenut. Mittaukset vieläpä siirrettiin Kaisaniemestä Viikin pelloille 1970-luvulla. Helsingin keskustan käryt ja -lämmöt ovat Viikin mittareilla jo 10 minuutissa länsituulen vieminä. Eli se siitä. Ilma(tieteen) laitos on siksi tehnyt hatusta ja hihasta vedettyjä korjauksia (joiden oikeellisuus ei ole todistettavissa), joilla todistellaan muutosta 1844-2010. Nämä epätieteellisesti yhdestä (siis kahdesta) paikasta saadut korjaillut tulokset vuoden keskilämmölle eivät vakuuta. Korkeintaan ne osoittavat vaihtelua vuosien kesken. Ja selitystä ei laitos eivätkä muutkaan suvaitse antamaan pyydettäessä yksityiskohtiinkaan, kuten mistä 1930-luvun raju ilmaston lämpeneminen johtui (1935 keskilämpötila saavutettiin vasta noin 2001) ja romahduttivatko maailmansodan taivaalle nostamat valtavat päästöt ja pienhiukkaset lämpötilan vuosikymmeniksi. Pidempäänkin tosiseikkoja voi kertoa. Jospa siksi pidättäytyisiin olemasta ennustajaeukkoja ison lauman mukana. Tosiasiahan on, että näitä asioita ei vielä alkuunkaan tunneta. Oleellista ja riittävää on toimia itse kohtuullisesti ja mieluummin säästäväisesti, ja myös edesauttaa järkeviä muutoksia yhteiskunnassa, mutta ilman dogmaattisuutta. Ja toivokaamme että kylmä kausi ei olisi edessämme! Siitä selviäisi vain arkussa routarajan alapuolella. |
||||
|
|
28.01.2018 12:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan siellä kieltolappu: "tonnikeijuilta pääsy kielletty"? | ||||
|
|
28.01.2018 12:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja täällä Suomessa meillä om Mati Nykaenen, joka omien sanojensa mukaan etsii rakkautta. Niinpä niin, siivoamaan oksennukset ja antamaan särkylääkettä krapulaan... Ja tietysti toimimaan nyrkkeilysäkkinä ja tarvittaessa tuuraamaan pumpattavaa Barbaraa (hui - vihapuhetta!). | ||||
|
|
28.01.2018 12:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pojat, pojat, pieleen arvattu! Kuvan Qhz-ö on modernimpi näkemys ruotsinteeteeveestä. Toinen pää säilyi "alkuperäisenä" siellä olleen kulkemisen edellyttämän motin takia. Tässä päässä on mylly nostolavahydrauliikkaa varten, sekä apumoottorin käyttämää hydrauliikkaa, jolla vaunua voitiin liikutella pienellä nopeudella. Se ei siis ole ollut kaksiosainen, eikä myöskään sähkölättä! (täydennetty tekstiä). |
||||
|
|
28.01.2018 12:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Postimerkkimalli on vuodelta 1889. Sitä on aika hyvin saatavilla vieläkin, painosmäärä LaPen luettelon mukaan 25 838 700 kpl. | ||||
|
|
28.01.2018 12:01 | Simo Virtanen | ||
| Neukkulassa oli tunnetusti pulaa kaikesta, mutta paksua rautalankaa riitti tosiaankin ihanne valtion loppuun asti enemmän kuin riittävästi. | ||||
|
|
28.01.2018 11:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Silloin kun "opettelin" polttamaan 1975, niin norttiaski maksoi 3,95 ja Lucky Strike 4,20. Mallu oli muistaakseni 4,50. Nämä siis markkoina. | ||||
|
|
28.01.2018 11:59 | Matti Lehtonen | ||
| Wikipedia: "Suomessa sanaa ”baari” on käytetty myös pienestä kahvilasta tai ruokalasta, jollaisia ovat olleet esimerkiksi Matkahuollon, huoltoasemien ja Valion baarit. Perinteisesti baareissa saattoi olla keskiolut-lupa". Omaa arvelua: huoltoasemien yhteyteen tuli alkuun baareja ja kun keskiolut vapautui 1969, sitä alkoi saada myös ainakin osassa baareista. Kahvila oli perinteisesti ollut paikka, jossa tarjoiltiin pöytiin, joskaan ei enää noihin aikoihin kattavasti. Kun piti hakea itse tiskiltä, eikä sieltä saanut kaljaa, olisiko siihen kesties tarvittu tarjoomaa selvemmin kuvaava nimitys ? |
||||