|
|
28.01.2018 11:59 | Matti Lehtonen | ||
| Wikipedia: "Suomessa sanaa ”baari” on käytetty myös pienestä kahvilasta tai ruokalasta, jollaisia ovat olleet esimerkiksi Matkahuollon, huoltoasemien ja Valion baarit. Perinteisesti baareissa saattoi olla keskiolut-lupa". Omaa arvelua: huoltoasemien yhteyteen tuli alkuun baareja ja kun keskiolut vapautui 1969, sitä alkoi saada myös ainakin osassa baareista. Kahvila oli perinteisesti ollut paikka, jossa tarjoiltiin pöytiin, joskaan ei enää noihin aikoihin kattavasti. Kun piti hakea itse tiskiltä, eikä sieltä saanut kaljaa, olisiko siihen kesties tarvittu tarjoomaa selvemmin kuvaava nimitys ? |
||||
|
|
28.01.2018 11:16 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kahvio-sana on samoin lähes tyystin poistunut käytöstä. Mitä kahvio oikeastaan tarkoitti? Ei kunnon kahvila, muttei baarikaan? | ||||
|
|
28.01.2018 11:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja autolehdet hehkuttavat Ssangyong Wongeja (made in Korea)... Ostakaa,ostakaa,ostakaa! Olette luusereita, ellei autossanne ole automaattista tamponinpoistinta vakiovarusteena! Ym... | ||||
|
|
28.01.2018 10:59 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on jostain syystä jäänyt kommentoimatta! Hieno kuva eikä vähiten junan takia... | ||||
|
|
28.01.2018 10:41 | Teemu Saukkonen | ||
| Land cruiser on yhtä siisti kuin se minkä äskettäin korjaamolla näin. Se oli tosin -88, ja korjattavana hirvikolarin jäljiltä. Kaikki eivät osta uusia kertakäyttöautoja. Muita kuvan autoja ei enää käyttöautona näe. | ||||
|
|
28.01.2018 10:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä muistat. Ja jos alle linkittämäni esimerkkikuva on ajoitettu oikein, niin kattosilta saattoi olla täyspitkä vielä sodan jälkeenkin. Ja tästäpä herääkin tietysti muutama kysymys: - Milloin kattosilta tuli käyttöön ja miksi? - Oliko silta täyspitkä kaikissa 4-akselisissa puuvaunuissa? - Milloin siirryttiin näihin vain vaunun päissä oleviin sillanpätkiin? Ks. https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014%3AVR1%3A395 |
||||
|
Kuvasarja: Finland for Wintersports |
28.01.2018 09:28 | Jukka Ahtiainen | ||
| "Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku" - J.K. Paasikivi "Mistä maapallon lämpeneminen johtuu? Ilmastopaneeli IPCCn arviointiraporteissa on yhteenveto tieteellisistä tutkimuksista, joissa on selvitetty syitä maapallon keskilämpötilan nousuun. 1900-luvun puolivälin jälkeen havaittu maapallon keskilämpötilan nousu johtuu hyvin todennäköisesti valtaosin ihmiskunnan tuottamien päästöjen aiheuttamasta kasvihuonekaasujen pitoisuuksien lisääntymisestä. On selvää, että luonnollisilla tekijöillä, kuten auringon säteilyn vaihtelulla ja tulivuoritoiminnalla ei voida selittää 1900-luvun jälkipuoliskon lämpenemistä." http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia#7 "Liikenteen päästöjä voidaan vähentää mm. vähentämällä lento- ja autoliikennettä, suosimalla raideliikennettä kuljetuksissa." http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/ratkaisut/paastojen-vahentaminen-suomessa Vuonna 2017 tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 212 ja loukkaantui 5 570 ihmistä. https://www.liikenneturva.fi/fi/tutkittua/ajankohtaiset-tilastot Junamatkustajia ei tietääkseni kuollut yhtään. "Junassa menehtyneen neljännen henkilön kuolema ei poliisin mukaan johdu törmäyksestä." https://yle.fi/uutiset/3-9989555 |
||||
|
|
28.01.2018 09:15 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kiitos tiedosta! | ||||
|
Kuvasarja: Finland for Wintersports |
28.01.2018 08:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Suomen keskilämpötila on noussut viimeisten 166 vuoden aikana yli kaksi astetta. Erityisen nopeaa lämpötilan kohoaminen on ollut viimeisten 40 vuoden aikana. http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/40085895 |
||||
|
|
28.01.2018 01:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja parturille on aina tarvetta! | ||||
|
|
28.01.2018 01:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alatornion kivikirkko valmistui 1797, rakentaja oli "Riivan-Jaakkoo" eli Jaakko Rijf. Tyyliltään se edustaa lievää klassismia 1700-luvun lopulta. | ||||
|
|
28.01.2018 00:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä siinä varmasti ovat hevoset "päästäneet" kerran syötyä hevosenruokaa pitkin tietä...? | ||||
|
|
28.01.2018 00:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1970-luvun loppupuolella Vilppulan aseman R-kioski oli asematalon ja makasiinin välissä. Silloin kioskittarena toimi rouva Tuomi, jonka mies oli Haapamäellä veturinkuljettajana. Kun aseman kiska lakkautettiin, niin R-kioskitoiminta siirtyi Vlp pääkadun varrella olevaan myymälätaloon "integroituna". Myöhemmin aseman kioskin paikalle tuli elintarvikekioski, joka ei kuitenkaan vanhentunut liian kauaa aikaa. | ||||
|
|
28.01.2018 00:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistanko oikein, että ennen sotaa matkustajavaunujen kattolankongit olivat koko vaunun mittaisia? | ||||
|
|
28.01.2018 00:25 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä Jaakko, Gbl 48568 vaunu liittyy Hr1 1021:een. | ||||
|
|
28.01.2018 00:00 | Jaakko Pehkonen | ||
| Liittyykös kuvan G-vaunu Hr1 1021:een? Vai toimiiko vaunu jonkin sortin varastona? | ||||
|
|
27.01.2018 23:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ikävä kyllä, en ole Tapsa, mutta kirjassa "Modell-Eisenbahn HO-International" sivulla 284 on kuva Rivarossin veturimallista 1280. Siinä on sama numero (779), kuin yllä olevassa kuvassa. Kirja on painettu 1988. Rivarossi on valmistanut 779:n myös N-skaalassa, tuotenumerolla 9186. Niin ja yhtiönä tenderissä oli siis Nickel Plate Road kummallakin. | ||||
|
|
27.01.2018 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kunnon hattu oikeanpuoleisella sedällä. T.nimimerkki: "itsellänikin Stetson arkikäytössä". | ||||
|
|
27.01.2018 23:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tähän olisi mielestäni pitänyt lisätä kitara (Martin HD-28 tai Gibson Hummingbird), ja tytsky olisi sitten täytteeksi laulanut ja säestänyt itseään kitaralla " I'm a poor lonesome Cowgirl and a long way from home". Tämä kaikki Gene Autryn luoman perinteen kunniaksi... | ||||
|
|
27.01.2018 23:05 | Hannu Peltola | ||
| Tapsa, onko sama numerokin? Onko sinulla laaja kokoelma jenkkimalleja? | ||||
|
|
27.01.2018 22:35 | Matias Kauramäki | ||
| Tämän liikennöinti taisi jäädä vain muutamaan kertaan? Nythän Lapin matkailu on kovassa kasvussa. Olikohan tämä liian aikaiseen liikkeellä? | ||||
|
|
27.01.2018 22:28 | Matias Kauramäki | ||
| Oho! Toivottavasti näitä nähdään vielä enemmänkin tässä värityksessä. ;) | ||||
|
|
27.01.2018 22:08 | Erkki Nuutio | ||
| VR veturien halot tuhansina kuutiometreinä, niiden kivihiili tuhansina tonneina ja niiden polttoturve tuhansina tonneina: 1936 1521.5 , 88.8 , 8.2 1937 1498.8 , 141.6 , 10.0 1938 1330.9 , 184.1 , 9.3 1939 1544.5 , 118.2 , 9.1 1940 2106.8 , 50.7 , 6.4 1941 1979.8 , 101.9 , 5.8 1942 1541.4 , 268.8 , 1.4 1943 1661.1 , 312.1 , 6.7 1944 2128.6 , 262.7 , 6.9 1945 2987.9 , 17.6 , 4.2 1946 2886.5 , 65.8 , 12.9 1947 2775.8 , 84.3 , 27.8 1948 1826.5 , 252.6 , 56.8 1949 1539.5 , 243.8 , 78.4 1950 1675.2 , 269.6 , 76.7 1951 1600.0 , 345.7 , 76.6 1952 1322.9 , 331.5 , 70.5 1953 1089.0 , 340.6 , 68.2 1954 1240.2 , 348.6 , 75.1 1955 1381.5 , 378.9 , 46.7 1956 1117.0 , 410.9 , 66.9 1957 826.8 , 382.7 , 46.7 1958 868.6 , 353.8 , 12.3 1959 824.9 , 330.2 , 7.0 1960 776.4 , 319.0 , 8.7 VR 1937/62 s. 696 . Kiinnostavia lukuja. Myös kaasu- ja polttoöljyn lukemat löytyvät, mutta niistä ei selviä jako veturi+juna -%osuus. Loppuvuosien luvuissa näkyy lättähattujen, sekä moottorijunien ja -veturien vaikutus, eli niiden vähäinen halkojen ja hiilen tarve. Hiilissä näkyy jatkosotavuosina mahtava kanssasotijamme. Se piti meidät hiilessä, öljyssä ja viljassa (siis kansamme elossa, lukuunottamatta sankarivainajia) vielä huonompiosaistenkin kustannuksella. Eipä silti, maksettiinhan nämäkin hankinnat nikkelimalmilla, kuparilla ja muulla. Maksamatta jääneetkin maksettiin SNTL:lle jälkikäteen sotakorvausten rinnalla. |
||||
|
|
27.01.2018 21:52 | Tapio Keränen | ||
| Pienoismallihyllyssäni näkyy olevan sama veturi H0-koossa Rivarossin valmistamana. | ||||
|
|
27.01.2018 21:51 | Nalle Fyrqvist | ||
| Tässä kuvassa huomio kiinnittyy myös raitiovaunuissa oleviin mainoksiin ja vanhoihin tieliikennemerkkeihin. Unohtamatta 70-80-luvun arkkitehtuuria. | ||||
|
Kuvasarja: Fh-vaunuja |
27.01.2018 21:45 | |||
| Riihimäeltä löytyy yksi Fh-vaunu. | ||||
|
|
27.01.2018 20:39 | Pasi Utriainen | ||
| Tämmöiset kuvat, joissa näkyy muutakin kuin juna ovat mainoita ajankuvia Suomesta. Tässä huomio kiinnittyi Teboilin mainokseen "bensiinialennus 5p/l automaatista". | ||||
|
|
27.01.2018 20:36 | Raimo Harju | ||
| Eikai tytöt vaan ole kaapanneet valtaa, miten mahtaa miespoloiselle käydä. | ||||
|
|
27.01.2018 20:23 | Raimo Harju | ||
| Tyttö coltti ja juna. | ||||
|
|
27.01.2018 20:21 | Raimo Harju | ||
| Oli kyllä enemmän kuin hiukan huonommas kunnos. | ||||
|
Kuvasarja: Finland for Wintersports |
27.01.2018 19:41 | Jarmo Puntanen | ||
| Propagandaa tämäkin. Mitään muutostahan ei lämpötiloissa ole ollut, vaikka CO2 kasvaa ilmakehässä. Se on kasvien lannoite. | ||||
|
|
27.01.2018 19:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin jostain teologisesta artikkelista että 666 olsi ihmisen symboli, jossa kullekin ihmisen elementille on annettu 6. 666 = ruumis, sielu ja henki. 7 taas oli täydellisempi numero, ja jumalan numero olisi 777, pyhää kolminaisuutta korostaen. Ilmestyskirjassa ja kuvassa mainittu pedon numero viittaa ns. lopun aikoihin, jossa numerologiaa harrastamalla oli saatu kristittyjä vainoavan ihmisen nimen kirjaimille annettuja lukuarvoja laskeskelemalla 666. Fundamentalistikristityt ovat ahkerasti aprikoineet ja numeroilla pelanneet kautta vuosisatojen. Vahvin oletus lienee ollut Rooman keisari Nero. Myös vähän vääntelemällä on saatu muitakin nimiä: esim. Hitler. Tämän kaltainen numeroilla pelaaminen tunnetaan juutalaisten Kabbalassa. |
||||
|
|
27.01.2018 19:07 | Esko Ampio | ||
| Näissä on vaihtoehtona/ennen erikseen näkynyt tuo teksti, isoin kirjaimin. Kopan alareunassa. | ||||
|
Kuvasarja: Fh-vaunuja |
27.01.2018 19:04 | Esko Ampio | ||
| 3318-3:n H0-malli on rakentumassa. Edessä pohjamaalaukset ja mikä myös tärkeätä, kylttien siirtokuvat, jostain. Vaunua rakennettu Faa-vaunuaihiosta, Mestarimallien tuotantoa. Fh käyty mittailemassa, kuvaamassa Turussa. Nyt vaunu on kadonnut. | ||||
|
|
27.01.2018 19:02 | Juhani Pirttilahti | ||
| Saattaen vaihdettava? | ||||
|
|
27.01.2018 18:57 | Esko Ampio | ||
| Mitä lukee sinisessä kyltissä? | ||||
|
|
27.01.2018 18:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Orihveden alkuperäinen asematalo oli samanlainen kuin Keuru (eli Haapamäen vanha) ja Tervajoki. Se paloi 1886, palo sai alkunsa naistenhuoneesta. Kuvan asematalo on siten palon jälkeen rakennettu ja siinä on Oulun rautatien IV luokan asematalojen piirteitä. | ||||
|
|
27.01.2018 18:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Magirus Deutz - kuorma-auto oli kuulemma natsien viimeinen paha teko maailmalle. | ||||
|
|
27.01.2018 18:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin tuo venäjän fontti olisi pohjautunut vanhaan kirkkoslaavin fonttiin? | ||||
|
|
27.01.2018 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tätä veturityyppiä kutsuttu nimellä "Ristuksen piiskaaja"? Kun rataa oli ollut rakentamassa juutalaisia rangaistusvankeja... | ||||
|
|
27.01.2018 18:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ympärilyöntiherkkyys johtui siitä,,että vetoakseleiden akselipaino oli hieman "mieto". | ||||
|
|
27.01.2018 17:57 | Jouni Hytönen | ||
| 90-luvun puolivälissähän raakapuuta tuli kiivaasti rajan yli milloin missäkin vaunuissa, ei nyt sentään umpivaunuissa. Puutavaran kylkiäisenä tuli iso kasa kuorman sitomiseen käytettyä kuuden millin rautalankaa. Olikohan nyt Sappu, jossa kuvasin kesällä 1996 kokonaisen vuoren rautalankaa. Ilmeisesti venäläisistä vaunuista juoksi kova vuokra sillä aikaa kun ne olivat tällä puolen rajaa ja kannatti purkaa lasti sitten vaikka Sappuun ja kuormata se sieltä kotimaisiin vaunuihin eteenpäin kuljetettavaksi. | ||||
|
|
27.01.2018 14:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi sininen kun on punainen! (Takki, kengät ja opaste.) | ||||
|
|
27.01.2018 14:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs työntekijä alumiinitehtaalta kertoi aikoinaan olleensa kolarissa Junakeulalla, joskus aikoja sitten Imatralla. Piti sitä aikamoisen turvattomana vehkeenä, mitä tulee törmäysturvallisuuteen. Olipa kuulemma itsekin mennyt rikki kyseisessä kolarissa ja vannoneen toivuttuaan, ettei ikinä enää mene minkäänlaisen pakettiauton kyytiin. Tottahan tuo, en usko tuonaikaisten pakujen korien olleen juuri muuta kuin sääsuojan virassa. Eikä 1990 keväällä uutena ostamani japsi-Lite-Ace ollut sen kummempi... | ||||
|
Kuvasarja: Fh-vaunuja |
27.01.2018 12:57 | Kari Suominen | ||
| Näihin pohjautuen nykykäytössä saattaa vielä nähdä Lv litteralla työjunissa https://vaunut.org/kuva/88982?tt=22&i1=Lv&i2=902115 | ||||
|
|
27.01.2018 12:16 | Kari Suominen | ||
| Tällä samaisella hiilisataman laiturilla on nähty myös vaunuroikan siirtoa perinteisestä poikkeavalla tavalla https://vaunut.org/kuva/84491?t=fargo. | ||||
|
|
27.01.2018 11:53 | Kari Suominen | ||
| Tuosta ilmakuvasta saa erinomaisesti käsityksen Saukon laiturin sijainnista. Hiirellä vetämällä kuvaa voi siirtää ja liikkua kiskoja seuraten vaikka rautatieasemalle asti ja vuosilukua vaihtamalla katsoa alueiden muuttumista vuosien saatossa. Demag toimitti satamaan hiilenkäsittelylaitteet, joihin kuului mm. kolme tälläistä 170 m pituista hiilenkuljetushihnaa, jollaista pitkin nosturi tässä juuri siirtyy Hiilenkuljetushihnat näkyvät selvästi linkitetyssä ilmakuvassa. Hiilisatama lopetti vuonna 1977. Ratapihakaavioita : Länsisatama, Hietalahti ja Merisatama https://vaunut.org/kuva/43273 Länsisatama ja mm. Saukon laituri https://vaunut.org/kuva/43272 https://vaunut.org/kuva/43271 https://vaunut.org/kuva/43268 Pätkä Pauli Ruonalan koosteesta Resiina verkkojulkaisun keskusteluosiossa aiheena Helsingin satama-asemat, Helsingin sataman raiteet ja rakennukset marraskuussa 1958. Lähteinä Helsingin kaupungin satamalautakunnan julkaisema teos "Helsingin satama. Käsikirja 1958" ja artikkeli Helsingin satamaradat, Resiina 1/1994 "Länsisatama; virkamiehen hoitama liikennepaikka, avattu ainoastaan vaunukuormaliikenteelle. Länsisatamasta voi kuitenkin lähettää ulkomailta tullutta tullaamatonta tavaraa kappaletavaralähetyksenä. Tullattava tavara on osoitettava Katajanokalle. Länsisataman alaiset syrjäraiteet Hietalahdessa: Ulkopätkä, Vanha päätie. Jätkäsaaressa: Hiilisataman raiteet 1, 2, 3, Rantaraiteet 1, 2, 3, Makasiinin raide, 4-5 raide, 9 raide, 10 raide, 17 raide, 20 ulkoraide." |
||||
|
Kuvasarja: Nikkilän rautatiesilta |
27.01.2018 10:25 | Jouni Hytönen | ||
| Tai toisin sanoen kun nenä osoittaa kilometrien kasvusuuntaan, vasen on vasemmalla ja oikea oikealla puolella. | ||||
|
|
27.01.2018 09:03 | Kari Haapakangas | ||
| Taustan rinteen perusteella tässä ei enää olla pustalla. Lehtipuut näyttäisi myöskin olleen se vallitseva hyödynnettävä puutavara. | ||||
|
|
27.01.2018 08:47 | Kari Haapakangas | ||
| Mitenkäs yleisesti veturit sotavuosina hiilen voimalla liikkuivat? Kotimainen puu taisi olla yleisin liikuttaja. | ||||
|
|
27.01.2018 01:26 | Jorma Toivonen | ||
| Varmaankin tuolla toisellakin vaunulla on tuotu samaa tavaraa (?), sattumoisin tuossa vaunussa on ollut avattavat päätyluukut, josta on päästy puhdistamaan vaunu (samanlaiset pohjaluukut). 70-/80-luvuilla tuli ohimennen seurattua naapurin kalustoa, noiden pohjaluukkujen kiinnipysymisen varmistaminen oli usein (lähes aina) varmistettu paksuhkolla rautalangalla. SNTL:n vaunujen vastaanottaminen taisi olla todella tarkkaa, luovuttaminen tänne kuljetuksia varten hieman välinpittömäämpää. Muistelen kuulleeni, että joidenkin umpivaunujen lattia jouduttiin valmistamaan uudelleen, jotta tilatut tavarat pysyisivät kyydissä mukana... | ||||