Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.12.2024 20:55 | Alvin Koistinen | ||
| Kiitos tiedosta. Eli koskaan ei ole määränpäästä tietoa. | ||||
|
Kuvasarja: Bogengleis |
28.12.2024 20:52 | John Lindroth | ||
| Tiukoissa kaarteissa tunnetaan myös nimitykset "Deutschlandkurve" ja "Auflaufkurve". | ||||
|
|
28.12.2024 20:49 | Juhana Nordlund | ||
| Silloin kun lähijunissa oli lipunmyyntiä, myöhempinä vuosina myyntiä oli useampirunkoisissa kokoonpanoissa vain osassa yksiköitä, ja niissäkin vain ohjausvaunussa (Eio, Eiob, Eioc) puhuttaessa Sm1-2-kalustosta. Kyseisillä kilvillä, ja myös vanhemman mallisilla kilvillä, opastettiin, oliko ko. yksikössä lipunmyyntiä vai ei. Moottorivaunujen puolella (Sm1, Sm2) lipunmyyntiä ei ole lähijunissa ollut vuosikymmeniin, se saattoi loppua jo 1987. Siitä asiasta informoitiin tarroilla. | ||||
|
28.12.2024 20:47 | Alvin Koistinen | ||
| Eil-junissa pittä olla konduktööri, koska vaunun ovia ei veturista saa lukittua. En ole varma, mutta uskon että lipunmyyntiä ei ole. | ||||
|
28.12.2024 20:26 | Mikko Nyman | ||
| Arviolta lähes sata matkustajaa, ja silti VR tarvitsi näitä kahdesti kulussa olevaa junaparia (IC25/24) varten 4 000 euroa ostoliikennerahaa. Vuonna 2025 junapari IC25/24 liikennöi 16 kertaa ja sen hintalapuksi yhteiskunnalle muodostuu 32 000 euroa. Taksa VR:n hinnoin on siten noin 12 euroa / kilometri. Oheisen linkin takaa löytyy Itä-Lapin kuntayhtymän päätös junaparien hankinnasta ja kustannusten jakautumisista kuntien kesken: https://paatoksetd10.kemijarvi.fi/kokous/20241426-10.PDF |
||||
|
28.12.2024 20:20 | Jorma Rauhala | ||
| Kaksijuna-ajot, alkaen vuodesta 1978, ovat sitten olleet vetureilla nro 1 Emma ja nro 2 Emil. Kolmonen saatiin ajoon vuonna 1981. | ||||
|
28.12.2024 19:45 | Uwe Geuder | ||
| On ollut jopa 5 kaasukelloa: 1: tiilirakennuksessa, rakennus jäljellä, näkyy kuvassa 2: tiilirakennuksessa, rakennus jäljellä, näkyy kuvassa 3: märkäkello, kehys jäljellä, näkyy kuvassa 4: kuivakello, purettu (sijainti kuvaajan takana tai vähän oikealla) 5: kaasupallo, haluaisin muistella sen harmaana, nykyisin Google Streetviewssa valkoisena, kuvan ulkopuolella oikealla takana https://sv.wikipedia.org/wiki/Gasklocka#/media/Fil:V%C3%A4rta_gasklockan_2007.jpg https://maps.app.goo.gl/3rUhBhcjk5SJopRQA |
||||
|
Kuvasarja: Bogengleis |
28.12.2024 19:41 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja ja ennen tätä en ollut edes kuullut Bogengleis-raiteista. Kuka tekee tällaisen ensimmäisenä pienoisrautateille? Ehkä ensimmäiset toteutukset olisi hyvä aloittaa G-mittakaavasta? | ||||
|
28.12.2024 19:40 | Simo Tuominen | ||
| Eiköhän se projekti jää jollekin muulle innokkaalle taholle, näissä olemassa olevissa projekteissa on aivan riittävästi. Toki eri asia jos joku innostuu projektin rahoittamaan. | ||||
|
28.12.2024 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei herra Tapio, löysin kirjahyllyjeni piilosta kirjasen: "Kiiltävät kiskot... Pienoisrautatiekerho ry:n 15-vuotis juhlajulkaisun". Sen sivuilla on laatimasi Gdl-vaunun pienoismallin rakennusohje. Artikkeliin liittyvässä piirroksessa on Gdl nrot 31'533 ja 31'571. Hyvin vekkuli opus, koko kirjanen! |
||||
|
|
28.12.2024 19:20 | Hannu Peltola | ||
| Tosiaan, siellä on ollut yhteensä neljä kaasukelloa. Kirjan Stokcholms Järnvägar 3: Nordöstra Stockholm mukaan rautatieliikenne hiljeni merkittävästi 1972, kun kivihiilen käyttö loppui. Tämän jälkeen alueella kävi vaihtotyö muutaman kerran viikossa muutaman tankkivaunun kanssa . Rautatieliikenne jatkui 1990-luvun alkuvuosiin. Kaasukellon täyttöaste varmasti vaihteli, koska kaasuntuotanto jatkui kuitenkin vuoteen 2011. | ||||
|
|
28.12.2024 18:52 | Uwe Geuder | ||
| Itse asiassa ei ollut suojaseiniä. Oli kaksi rakennelmaa. Pienempi on kuvassa näkyvä teline, jonka sisällä oli liikkuva kaasukello. Isompi oli kiinteä harmaa rakennus. Koko alue oli 1987 jo huonokuntoinen eikä paljon toimintaa näkynyt. Haluaisin kuitenkin muistella, että kaasukellon täyttöaste vaihteli vielä. https://stockholmskallan.stockholm.se/post/32036 En tiedä mikä sen isomman toiminto oli, nykyisin varmaan purettu? En ole varma, ehkä paikalla oli vielä kolmaskin, yksi oli muistaakseni aika lähellä tietä enkä muista tuommoista korkeaa kalliota. | ||||
|
28.12.2024 18:43 | Erkki Nuutio | ||
| Neuvotteleva virkamies Risto Rankin kokoama kirja Niin siinä käy kun omistaa (TE-ministeriö, 2012, 415 s.) lienee ainoa riittävän tuore kuvaus suoritetuista yksityistämisistä. Valitettavasti VR:ää ei siinä ole suuremmin käsitelty : "Liikenne- ja viestintäministeriön ja TE-ministeriön kesken ei syntynyt laaja-alaista yhteistyötä, vaan ongelmia hoidettiin aina erillistapauksina." Brittien ja muiden maiden yksityistämisistä on myös kuvaus. Opiskeluajalta konkurssikypsässä Britanniassa 1976-1978, muistan kuinka Foylen suurkirjakaupan hyllyiltä löytyi samoja opiskelukirjoja esimerkiksi 10 ja 25 punnan hintaisina. Kalliimmat olivat tulleet hyllyille tuoreesti. Eräs ikävä seuraamus Britannian talousongelmista oli lukuvuosimaksujen tulo vuonna 1977. Aluksi ne olivat maltillisia, mutta kohosivat lukuvuosittain tyyliin 250£, 750£, 2000£ ja vihdoin jopa 5000...10000£ (tämä taso lähinnä elitistisissä yliopistoissa). Ehdin valmistua silloin kun ne olivat 250£ tasoa. Sen vielä pystyin maksamaan. Ennen lukuvuosimaksuja esimerkiksi M.Sc.-opiskelijoista oli ehkä 75% ulkomaalaisia, eniten entisistä Brittien Kansainyhteisön maista. Brittien AY-liike ennen Thatcheria oli Labour-kauden rohkaisemana paljolti vastuutonta. Esimerkiksi autoteollisuuden suurtehtaissa se oli jopa Moskovan ohjaamaa. Kokemukset maahantuojiemme huolto-osastoilta osoittivat tuotteisiin kohdistuneen jopa sabotointia. Se nopeutti Brittien autoteollisuuden kuolemaa. Ei juuri ollut aihetta kiittää omistajienkaan, brittilordien touhuja. Luokkayhteiskuntahan se oli. Kolmessa asiassa tällöin kuitenkin onnistuttiin: 1/ Ymmärrettävissä olevat rahayksiköt, 2/ SI-yksiköt (Good old English Units roskiin, paitsi toki Pint) , 3/ Tupakkakielto julkisilla paikolla ja tupakoinnin sulkeminen liikennevälineissä vain osastoihinsa suuren sakon uhalla. |
||||
|
28.12.2024 18:30 | Uwe Geuder | ||
| Aina oppii uutta, en ole ollut tietoinen semmoisesta keksinnöstä. En ihan ymmärrä selitystä, että nykyisin semmoisia kaarreratoja ei enää käytetä, koska nykyaikaisilla tavaravaunuilla on pitkä akseliväli tai sitten telejä. Ongelma pitkän akseliväin kanssa minä näen. Mutta eikö teli pitäisi olla juuri helpompi pienelle kaarresäteelle? Jos ei ole keskipuskurikytkin, pitää varmaan löysätä kytkintä. Mutta ratkaisu on joka tapauksessa vain alhaisille nopeuksille. |
||||
|
|
28.12.2024 18:18 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Noah! Reijo: kaasulaitos on tosiaan missä tahansa varma keino saada ympäristö tuhottua ja kuten kirjoitit ainoastaan kemistit iloitsevat löytäesssään maaperästä myrkyllisten hiilivetyjen täyden kirjon. Uwe: Kiitoksia verrokkikuvasta. En tiennytkään, että tämän kaasukellon ympärillä oli ollut suojaseinät. Raitiovaunumuseon kuvasarjaa ei vielä ole Vorgissa, mutta voisin ottaa sen samantien työn alle, kun tuli palattua näihin syksyn 2022 Tukholman kuviin. |
||||
|
28.12.2024 18:11 | Hannu Peltola | ||
| Kukas Akkarin hahmoista söikään naftaliiniä? Eka Vekara? Naftaliini on hyvä esimerkki kivihiilen kuivatislauksessa saatavista "mukavista" tuotteista! Naftaliini on tuhoisaa vesieläimille ja tappavaa ihmisille nieltynä. Lisäksi voi saada naftaliinimyrkytyksen aineelle altistuttuaan. Todennäköisesti pitkäaikainen altistus aiheutaa myös syövän. | ||||
|
28.12.2024 18:08 | John Lindroth | ||
| Tuo on kiva malli! | ||||
|
28.12.2024 18:04 | Uwe Geuder | ||
| > Nyt puhutaan vuoden 2025 lopusta, hinta 10 miljardia. Tällä hetkellä joulukuu 2026, hinta-arvio on kai jo ylittänyt 11 miljardia. |
||||
|
28.12.2024 18:04 | Hannu Peltola | ||
| Eljas ehtikin jo kirjoittaa kattavan vastauksen, joten tyydyn vain lisäämään, että näitä ensimmäisen valmistussarjan puukorisia D-vetureita oli neljässä eri alasarjassa: Dg (tavarajunanveturi), Ds (pikajunanveturi), Dk (voimakkaampi pikajunanveturi) ja Du (yleiskäyttöveturi). Vielä knoppina, että valmistajalaatoissa lukee aina D, mutta alatyyppi selviää sokkoakselin päähän veistetystä kirjaimesta (g, s, k, u). | ||||
|
|
28.12.2024 18:03 | Uwe Geuder | ||
| Vastaus kysymykseen, miksei München tai Frankfurt kuvan https://vaunut.org/kuva/66395 alla. | ||||
|
28.12.2024 18:02 | Uwe Geuder | ||
| Olisin halunnut jo vastata, että tuohon kysymykseen olen ennenkin vastannut. Tosiasia on kuitenkin, että olen ajattelut vastausta, mutta en ole ilmeisesti koskaan näppäillyt sitä: https://vaunut.org/kuva/163134 München on usein junien pääte- tai lähtöasema. Se koskee sekä kansallisia yhteyksiä pohjoiseen sekä kansainvälisiä yhteyksiä itään tai etelään. Ei niiden junien kulkureittiä kannattaisi varmaan yleisesti pidentää vaikka asemalta voisi vielä jatkaa suoraan. Frankfurtissa on jo kauan mahdollisuus jättää päärautatieaseman sivulle ja pysähtyä vain lentoaseman kaukojuna-asemalla. En tiedä mikä prosenttiosuus nopeista kaukojunista tekee näin. Stuttgartissa topografinen tilanne on kaikkein hankalin. Uusi asema on alusta lähtien ollut kytköksessä uuden Stuttgart – Ulm -radan kanssa. Mutta nykytiedolla ei varmaan kukaan olisi aloittanut tätä projektia. Veturivetoisten junien osuus on vähentänyt, ohjausvaunuja olemassa ja henkilöstökierrokset on lyhennetty. Suunnanvaihdosta on pieni haitta, jos henkilöstö vaihtuu joka tapauksessa. |
||||
|
|
28.12.2024 17:40 | Eljas Pölhö | ||
| Puukorisia D-vetureita valmistettiin 134 kpl, joista alkujaan 56 kpl 90->100 km/h ja 80 kpl 70->75 km/h. Sittemmin määrä vaihteli tarpeen mukaan. Nopeamman version tuli selvitä Tukholma-Göteborg 374 minuutissa 13 pysähdyksen kera ja saavuttaa tasaisella 90 km/h nopeus 500 tonnin junan kanssa. F-sarjaa käytettiin raskaimmissa junissa ja Ra-sarjaa (sekä moottorivaunuja) nopeimmissa junissa. Tukholmasta Göteborgiin oli tuolloin 8-10 pikajunaparia ja pari henkilöjunaparia. | ||||
|
28.12.2024 16:55 | Lasse Holopainen | ||
| Ja sitten kuuden vaunun Eil-junassa oli kaikista kolmesta Marsusta virroittimet ylhäällä. | ||||
|
28.12.2024 16:53 | Lasse Holopainen | ||
| Ehkä tällee tarkkana vorgilaisena voisi epäillä, mutta ei mitenkään muuten. | ||||
|
28.12.2024 16:52 | Lasse Holopainen | ||
| Mutta toimiiko ne? | ||||
|
|
28.12.2024 16:47 | Ari Virtanen | ||
| Tämä projekti tarjoaa nyt hyvää harjoitusta ...On sitten kokeneempana suorastaan luontevaa ottaa Hr11 seuraavaksi työn alle ;) | ||||
|
28.12.2024 16:25 | Noah Nieminen | ||
| Korjaus: tuo taitaa olla Sm2. | ||||
|
28.12.2024 15:36 | Ari Nissinen | ||
| Lapsuuteni vietin ihan lähellä, nykyisen pistoraiteen pohjoispäässä. | ||||
|
28.12.2024 13:47 | Eemil Liukkonen | ||
| Kuva täynnä kaunnista tunnelmaa! | ||||
|
|
28.12.2024 13:23 | Rasmus Viirre | ||
| Kyllä vain on! | ||||
|
|
28.12.2024 13:08 | Petri Sallinen | ||
| Väittämäsi perusydin oli se, että suomalaisessa rautatiepoliittisessa keskustelussa olisi muka haikailtu uusliberalismin perään. Ei ole. Sitä sen sijaan on ihmetelty, millä perusteluilla ja miten onnistuneesti Suomi on onnistunut hidastelemaan rautatieliikenteen avaamisessa kilpailulle — samoilla säännöillä ja samoilla periaatteilla kuin mitä muissakin EU-maissa noudatetaan. EU-johtoinen markkinoiden avaaminen ei ole uusliberalismia. Sitä sen sijaan eräät ovat itkeneet, miksi VR aikoinaan yhtiöitettiin ja miksi rautatiemonopoli purettiin. Ilmeisesti sitäkin haikaillaan, että eduskunnan pitäisi päättää VR:n vetureiden hankinnoista. Mitä ilmeisimmin näkemys on puhtaasti ideologinen — ei taloudellinen. Thatcherin harjoittamasta talouspolitiikasta on kirjoitettu paljon — analyyttisiä ja mielenkiintoisia esityksiä. Niitä kannattaa lukea ilman ideologisia silmälaseja ja unohtamatta sitä, minkälaiseen rapakuntoon työväenpuolueen hallinto oli Brittein Saarten talouden jättänyt. Jos sen sivuuttaa, niin silloin puhutaan puolitotuuksista. Maa oli konkurssikypsä ja oli 1970-luvulla IMF:n tarkkailuluokalla. Rautatiehistoriaan liittyy 1960-luvun puolivälissä työväenpuolueen aloittama "kirveslinja", eli rautateiden tappotalkoot. Valtiollinen rautatielaitos oli viemässä maata konkurssiin. Siksi valtava määrä rataosia ja liikennettä lopetettiin, vaikka se ei ideologisesti työväenpuolueelle sopinutkaan — hinnalla on oli ideologista periaatetta suurempi merkitys. Se on totta, että englantilainen ay-liike laitettiin Maggien aikana ruotuun — osittain aiheesta (I ain't gonna work on Maggie´s farm no more, kuten The Blues Band tuolloin vetäisi Oulun Kuusrokissa). Ay-liike oli korruptoinut ja saanut enemmän kuin tarpeeksi poliittista valtaa. Valtio mm. rakennutti kivihiililauhdevoimalaitoksia vain pelkästään lepytelläkseen ay-liikettä — voimalaitoksia ei tarvittu, mutta näin saatiin työtä kaivosmiehille. Tässä yhteydessä ei ole syytä pureutua yhtään enempää muutoksen vaikutuksiin — niistä löytyy juttua riittävästi, mikäli asia kiinnostaa. Yksi merkittävä Thatcherin harjoittaman talouspolitiikan seraus oli kuitenkin se, että työväenpuolue luopui tavoitteistaan kansallistaa brittiläinen teollisuus. Puolue siis läheni merkittävällä tavalla pohjoismaista markkianatalouteen perustuvaa sosialidemokraattista liikettä. |
||||
|
28.12.2024 12:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykyään: https://tinyurl.com/3y97rd6m | ||||
|
|
28.12.2024 12:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun käsittääkseni D-vetureiden suurin sallittu nopeus matkustajajunissa oli 100 km/h. Erikoista ettei Göteborgin pikajunaan ollut tuolloin laitettu jo nopeampi F-sarjan veturi? | ||||
|
|
28.12.2024 12:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitä ihmettelen että miksi juuri Stuttgart valikoitui tällaisen jättimäisen tunneliprojektin paikkakunnaksi? Kaupungissa on yhtä paljon asukkaita kuin Helsingissä suurin piirtein. Eikö München tai Frankfurt joiden päärautatieasemat ovat kanssa säkkiasemia ja paljon isompia kuin Stuttgartin olisi olleet sopivimpia kohteita? |
||||
|
28.12.2024 11:45 | Raimo Harju | ||
| Kuvasta huokuu kesän lämpö, tuo kesä oli lämmin. | ||||
|
|
28.12.2024 11:10 | Noah Nieminen | ||
| Ööh, VET 11129? Eikö juna ole T 3059? | ||||
|
|
28.12.2024 11:08 | Jorma Rauhala | ||
| Kaarikiskon tarkempi selostus: http://www.lokodex.de/or/doks/o_dok0001.htm | ||||
|
|
28.12.2024 10:03 | Jouni Halinen | ||
| Juurikin 3 vuotta kuvanoton jälkeen eli kesällä 1963 saavuin tähän laivalaituriin mahdollisesti jollain noista laivoista ensimmäisellä ulkomaanmatkallani. Ikää oli minulla 5 vuotta, siitä sitten hankkiuduttiin päärautatieasemalle ja junalla Göteborgiin jossa vaihdettiin Uddevallan junaan. Laiturilla sitten olivat vastassa muorin systeri perheineen. Veturimallikin Tukholmasta lähdettäessä on jäänyt mieleen. Kuvan veturi on ”viritetty” tavarajuna käyttöön (max. nopeus 75 km/h). Onko samaa veturia myös nopeampana versiona?. Se jäi ennen kaikkea mieleen, että veturi oli puupaneloitu. https://vaunut.org/kuva/104785?kv=1990&kv2=2024&maa=141&tag0=2%7C%7C |
||||
|
28.12.2024 09:17 | Noah Nieminen | ||
| Tuo on kuin vihreä Sr1, mutta punaisella maalilla. | ||||
|
28.12.2024 09:11 | Noah Nieminen | ||
| Viime Obrk- havaintoni oli Tampereelta 11.7.2024, T 5017:ssa oli 3 Obrk-vaunua. | ||||
|
28.12.2024 08:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se jäi valitettavasti tuolloin merkitsemättä muistiin. | ||||
|
|
28.12.2024 07:44 | Kari Haapakangas | ||
| Kivihiiliterva? Jos oikein muistan lapsena luetun Ankkarin siitä tehtiin myös koipalloja eli naftaliinia. Erään vähän erikoisemman Ankkarihahmon lempiherkkua. | ||||
|
|
28.12.2024 07:31 | Vertti Kontinen | ||
| Kertakaikkiaan uskomaton kuva! | ||||
|
|
28.12.2024 06:52 | Visa Pöntinen | ||
| Sanoisin että lukihäiriö on ennemminkin sillä joka sekoittaa 200 km ja 200 km/h. Eihän Kimmo puhunut nopeudesta mitään, vaan 200 kilometrin matkan ajamisesta ajolangan alla :D | ||||
|
|
28.12.2024 05:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Noah, en minä henkilökohtaisesti ainakaan... | ||||
|
28.12.2024 05:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuosta BG:stä olisi vielä 1979 kesällä saanut entisöityä kahvilavaunun, siinä oli silloin vielä myyntitiskit plus muut keittiön huonekalut jäljellä. Tuskaiset vandaalit vaan olivat kokeneet ehjät ikkunat loukkaukseksi omaa rikkinäisyyttään kohtaan ja rankaisseet sitä perinteiseen Vanhan testamentin (myös koraanin) vaatimaan tapaan: - kivittämällä... |
||||
|
28.12.2024 05:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai onko tuulilasi itkenyt lasinpesunesteitä kuvassa näkyvin kyynelvanoin? | ||||
|
28.12.2024 04:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aprikoisin asematalon tällä, kuvatulla puolella olevan sisäänkäynnin olleen joskus avokuistina. | ||||
|
|
28.12.2024 03:51 | Leevi Halonen | ||
| Kimmon lukihäiriöstä huolimatta, nämä olisivat olleet kyllä ihan oivallinen hankinta Suomeen tuolloin. | ||||
|
|
28.12.2024 03:44 | Joonas Kauppinen | ||
| Kimmo: en löydä kohtaa jossa kukaan puhuisi että aletaan ajamaan 200 km/h. Tämä on sinun keksimä juttu, tai lukihäiriö. Mutta kieltämättä nämä olisivat voineet tuohon maailman aikaan olla hyödyllisiä Suomessa kuten Tanskassa IC3 ja IC4. | ||||
|
28.12.2024 00:10 | Uwe Geuder | ||
| 22 vuotta myöhemmin ne ovat edelleenkin kaupallisessa liikenteessä. Ja ainakin yksi (S-STAB 1038) yhtä kiiltävässä kunnossa. https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?030,11002529 | ||||
