Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.07.2024 08:03 | Juhana Nordlund | ||
| Onko tämä hallinnollisesti tasoristeys? Kuvatekstissäkin mainitaan vain ylityspaikka. Vuosaaren metron yhdysradan varrella on myös jokunen tasoristeystä muistuttava ylityspaikka, joista puuttuu tasoristeyksen liikennemerkit (käsittääkseni ihan tarkoituksellisesti). | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 07:53 | Jari Välimaa | ||
| Hienoa kuvausta, tässä vielä karttalinkki ko. alueeseen https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=56.19080363489811&lon=15.633974075317381&zoom=13 | ||||
|
Kuvasarja: Sm4:n siirto-adapteri |
07.07.2024 07:46 | Teppo Niemi | ||
| Tuolta löytyy runsaasti tietoa asiata: https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://vayla.fi/espoonkaupunkirata&ved=2ahUKEwihz4vsjpSHAxXPIxAIHRoVBngQFnoECBUQAQ&usg=AOvVaw0CTPZ0Bw6eciGd_anEPdZ- | ||||
|
|
07.07.2024 07:41 | Teppo Niemi | ||
| Missäs tasoristeyksen tasoristeysmerkit? Korvaako nykysäödöksissä Stop-merkit ne? Milloin tuollainen päätös on annettu. |
||||
|
Kuvasarja: Sm4:n siirto-adapteri |
07.07.2024 07:27 | Mikko Heino | ||
| Do dii, enhän miä muistanut että Rantarata on remontissa. Kuinka pitkälle neliraiteista osuutta jatketaan? | ||||
|
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
07.07.2024 03:06 | John Lindroth | ||
| Hannulta hyvä kuvasarja ja yhteenveto Karlskronan rautateistä! | ||||
|
07.07.2024 01:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näissä on jujuna se, että tuo kumikaulus muodostaa ylimenosuojuksen, kunhan saranoitu ohjaamo-osa ajopöytineen on käännetty sisäpuolelle sivuun. Ihan kätevä viritys. | ||||
|
07.07.2024 01:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia, että vasemmanpuoleisimmalla rälsbussilla on ns. Norrlandsplog ("pohjoismaa-aura", kirveellä käännettynä), huolimatta rälsbussin maantieteellisestä sijainnista etelässä. Oikeanpuoleisin rälsbussi on näemmä sähkörälsbussi, sarjaa YBoa6 tai -7, vuodesta 1970 alkaen joko X16 tai X17. |
||||
|
07.07.2024 00:00 | Hannu Peltola | ||
| Tällä matkalla matkustin SJ:n X2:lla, Øresundstågin X31K:lla ja Krösatågetin X11:lla ja X11 oli näistä sekä nostalgisin että miellyttävin matkustaa. Junan ääni- ja hajumaailma oli jotenkin erityisen nostalginen, kuin tuulahdus Samien alkuajoilta 1970-luvulta! | ||||
|
Kuvasarja: Mannaminne, Höga Kusten |
06.07.2024 23:48 | Hannu Peltola | ||
| Osuin sattumakuvan kautta tähän Jorman kuvasarjaan. Onpa mielenkiintoinen paikka, tuo pitää ottaa (pitkälle) listalle paikoista, joissa joskus täytyy vierailla! | ||||
|
|
06.07.2024 23:00 | Hannu Peltola | ||
| Lego Duplo -muotoiluinstituutin Billundissa Tanskassa? | ||||
|
|
06.07.2024 22:52 | Mikko Nyman | ||
| Olisi kiintoisaa tietää, minkä teollisen muotoilun opinahjon näiden junien suunnittelija on käynyt. | ||||
|
06.07.2024 20:23 | Petri Nummijoki | ||
| Harmaan kiitojunan tarina-kirjan sivuilta 86 ja 92 löytyvät kuvat veturista 1950 vuosilta 1961 ja 1963 varustettuna ylimääräisillä letkuilla esim. tämän kuvan Hr11-veturin ulkoasuun verrattuna. Teräsvaunujen ensiesittelyn yhteydessä vuonna 1961 mainittiin jossain silloisessa rautatiealan lehdessä (ehkä Yhtä matkaa), että koeajoja on tehty Hr11- ja Hr12-vetureilla. Mutta mielestäni täälläkin siitä on keskusteltu jonkun kuvan yhteydessä lähinnä siinä muodossa, että Hr11-veturin vaihteiston teoreettinen huippunopeus 144 km/h tuli tarpeeseen, koska teräsvaunuilla haluttiin tehdä nopeuskokeita lukemaan 140 km/h asti. |
||||
|
06.07.2024 17:26 | Timo Salo | ||
| Mielenkiintoinen kuva, hyvää ikäluokkaa... Onko tehdashallissa otettu kuva jostain loppuvarustelupisteestä? Ei ainakaan koekäyttö, kun "jarru" puuttuu... | ||||
|
|
06.07.2024 16:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| 1939 Ganzin piti toimittaa Argentiinaan moderneja moottorijunia, mutta Neuvostoliitto otti nämä junat sitten sotakorvauksina. Kuvasta ei tarvita paljoakaan mielikuvitusta kuvittelemaan, että kuvan juna olisi voinut olla Valmetin vuoden 1951 kolmivaunuinen kiitojuna, jossa on koneisto kiitojunavaunustossa, eikä erillisessä moottorivaunussa. Erityisesti välivaunun muotoilu tuo hakematta mieleen kiitojunan vaunuston. https://enelsubte.com/wp-content/uploads/2020/07/DP-Riga3.jpg |
||||
|
|
06.07.2024 16:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| VR historiikin mukaan kiitojunan suunnittelun lähtökohta oli, että veturi on vaunustosta erotettava yksikkö ja yöpyy tallialueilla ja vaunusto puolestaan vaunustojen raiteilla. Esim. nelivaunuiselle kiitojunalle ei olisi ollut huoltohallia, joka olisi sopinut dieselveturitekniikan korjaamiseen, missään; Dm 3-4 ja Dm 6-7 mahtuivat kääntöpöydän kautta silloisiin veturitalleihin. Toki tämän hallittomuuden ei annettu häiritä porkkanahankintaa, mutta se on jo toinen tarina. Ja kun käytettävissä oli pieni dieselmoottorivaunun vetotekniikkayksikkö, joka oli telissä itsessään, oli helppo päättää, että telien väliin mahtuu matkatavara/konduktööriosasto. Ja näin vapautui kolmivaunuiseen kiitojunavaunustoon tilaa matkustajapaikoille. Jo kiitojunavaunuston muotoilussa on yhtäläisyyksiä unkarilaisen Ganzin ennen sotia valmistamiin juniin ja Hr 11:n ulkonäön ja Ganzin Argentiinaan valmistaman Transandino-junan nokan välillä olevat yhtäläisyydet eivät voi olla ihan pelkkää sattumaa: yleismuotoilu, valonheitin, jäähdyttimen säleiköt ja jopa nuo tuulilasin kalterit, mitä ei ole ollut missään muussa suomalaisessa vetokalustossa: (kuvaajan nimi ei tunnettu) https://bus-america.com/galeria/albums/userpics/17836/1368/normal_GanzMaveg-EFEA4707_estCarlosDiaz-LosAndes_ca1960_fFHdCH.jpg |
||||
|
06.07.2024 16:30 | Niko Padatsu | ||
| Viralliselta aineistolta näyttäisi. Ei varmaan olisi vaikeaa selventää asiaa joko kuvaaja-kentän tietoja muokkaamalla tai mainitsemalla asiasta kuvatekstissä. https://www.tampereenratikka.fi/tampereen-ratikan-pidempien-vaunujen-tilaamisesta-aloitetaan-neuvottelut/ |
||||
|
|
06.07.2024 16:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Terävä havainto, Petri. Onko mitään lisätietoa siitä, että Hr 11:iä olisi todella käytetty teräsvaunujen koeajoissa? Vasemmanpuoleinen letku näyttää höyrylämmitysletkulta, ja veturissahan oli höyrynkehitin. Eli tuolla letkulla on saatu syötettyä lämmityshöyryä veturista vaunuihin tai "maista" veturiiin esilämmitykseen. |
||||
|
06.07.2024 15:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Näitä eivät sentään romuttaneet. Käytetäänkö näitä vaunuja vielä? | ||||
|
|
06.07.2024 13:05 | Simo Virtanen | ||
| Onko tämä jokin oma hahmotelma vai ihan virallista aineistoa? | ||||
|
06.07.2024 13:04 | Simo Virtanen | ||
| Eikö mainosratikat ole Laakkosten liikemiessuvun bisneksiä? En tiedä kuka varsinaisen teippaustyön tekee. | ||||
|
06.07.2024 13:00 | Simo Virtanen | ||
| Ei hätää. Väyläviraston nimikkokasvi lupiini valtaa nuo nopiaan. | ||||
|
06.07.2024 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä sure, herra Eljas, sattuuhan sitä tekevälle, mutta tekemättömälle ei mittään. | ||||
|
|
06.07.2024 11:35 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedoista. Tuo onkin kiinnostanut, milloin Hr12 kävi ensimmäisen kerran Turussa. Vakituinen Hr12-käyttö alkoi Rantaradalla aikaisempien keskustelujen mukaan muistaakseni illalla 30.3.1962 junasta T1031. 2219 oli Brežnevin vierailun aikaan vasta kolmanneksi uusin Hr12. 2221 oli joitain päiviä aikaisemmin saatu ajoon ja 2220 elo-syyskuun taitteessa mutta ilmeisesti näin uusia vetureita ei haluttu laittaa valtiovieraiden junaan siltä varalta, että mahdolliset tehtaalla jääneet väärät säädöt eivät olisi ehtineet tulla vielä ilmi. Onkohan mitään tietoa säilynyt, millä veturilla vierailujunaa vedettiin Ylivieska-Kuopio-linjan pohjoispuolella keveillä kiskoilla? Oma arvaukseni olisi Vv15-pari mutta tämä perustuu pelkkään oletukseen siitä, että vierailujunassa olisi haluttu käyttää pitkän toimintasäteen omaavaa veturia. Toisaalta Vv15-pari oli myös vahvin keveillä kiskoilla kulkemaan kykenevä yhden kuljettajan hallinnassa oleva vetovoimakokoonpano vuoden 1961 tilanteessa. |
||||
|
|
06.07.2024 09:42 | Jari Välimaa | ||
| Tietoa voi kaivaa Tampereen ratikan taideohjelmasta https://freizimmer.fi/wp-content/uploads/2022/01/Raitiotien-taiteen-yleisohjelma.pdf | ||||
|
|
06.07.2024 09:16 | Erkki Nuutio | ||
| Löytyykö tietoa piirtelyohjelmasta, työtavasta ja kustannuksista liittyen ahkerasti toteutettuun tarraustoimintaan? Ratikavarikolla tarroitustyö tehdään,mutta tehdäänkö itse ja omin välinein? Mikä on karkeisarvio yhden ratikan tarrojen hinnasta sekä kiinnittämiseen ja irroittamiseen kuluvasta työtuntimäärästä? Onko kyse 3M:nVHB-akryylivaahtoteipistä, vai onko nykyään muitakin vaihtoehtoja ja toimittajia? Runsaasti tulee muovijätettä kierrätykseen hukkapaloista ja käytön jälkeen irroitetuista tarroista. Elokapina, Ollikainen, Greta ja muut yhteiskuntaa tuhoavat tahot kai antavat sen anteeksi. |
||||
|
|
06.07.2024 07:45 | Jari Välimaa | ||
| Yleisö halusi tämän takaisin. | ||||
|
|
05.07.2024 23:50 | Eljas Pölhö | ||
| Heh, kaikenlaisia mokia sitä sattuu kun ei ajettele mitä kirjoittaa. Kuitenkin muistan hyvin kun radiossa luettiin valitsijamiesten ääniä 1956... | ||||
|
05.07.2024 23:07 | Jorma Toivonen | ||
| Dr12 2216 matkalla akkujen vaihtoon Hyknp:lle. | ||||
|
|
05.07.2024 22:02 | Jouni Halinen | ||
| Tässä filmin pätkässä Brežnev saapuu Suomeen, veturina on tässäkin Hr12 2219. Filkan lopussa selostaja sanoo että seuraavaksi lähdetään Turkuun. https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_166512 | ||||
|
05.07.2024 21:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja näin selvisi ajankohdatkin. Kiitän, herra Juhana. | ||||
|
|
05.07.2024 21:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, nimenomaan perinnemusiikkiahan se, lisänä vielä täysillä mäikästävä ratamoottorien tuuletus. | ||||
|
|
05.07.2024 21:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika etevä pressa Paasikiven on pitänytkin olla 1961, kun hänen kuolinpäivänsä oli 14. joulukuuta 1956. 1961 pressana oli toveri presidentti Urho Kaleva Kekkonen, joka "oli laulaja Vieno Kekkosen mies." Heko heko. |
||||
|
|
05.07.2024 21:31 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Mikäs tässä on menossa kun 2216 hurua hinataan, onko 2216 menossa akkujen korjaukseen vai mitä tapahtuu? | ||||
|
|
05.07.2024 19:40 | Juha Toivonen | ||
| Antaa dieselin palaa! Öljy-yhtiöiltä sitä saa pientä korvausta vastaan ostettua lisää. Isokokoisen veturidieselin machoilevan möreä ääni on lisättävä kansallisiin suojelukohteisiin! Menisikö jopa perinnemusiikin piiriin? Tuota upeaa ääntä emme pääse nauttimaan ilman dieselpolttoainetta. | ||||
|
05.07.2024 19:33 | Juha Toivonen | ||
| Tällaisen yhdistelmän lisäksi, saattoi kyseisellä rataosalla bongata Oriveden paikallisjunassa Dr12 + 2x Ei. Kustannustehokkuudesta ei tietoakaan... mutta iso edellä mentiin. | ||||
|
|
05.07.2024 19:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Eihän Paasikivi enää 1961 ollut mikään presidentti tai ei ainakaan virassa oleva. | ||||
|
|
05.07.2024 18:52 | Eljas Pölhö | ||
| Pres. Brežnev ja pres. Paasikivi matkustivat 24.9.1961 illalla virkajunalla Turkuun (lähtöaika aikataulun mukaan 18:25). Ehkä Hr12 2212 liittämisellä MP37:ään haluttiin varmistaa ettei se vaan jäisi linjalle tukkimaan presidenttien junaa. Virkajunan veturi oli Hr12 2219. (Tämä on muutoin Tapani Kilpisen havaintojen mukaan 1. päivä, jolloin Hr12 esiintyi Turun junissa. Hän asui radan varrella Huopalahdessa ja kirjasi osan junista lähes päivittäin) | ||||
|
05.07.2024 18:19 | Esko Peranto | ||
| Kiitoksia tarkennuksesta. Aikoinaan auroja ja muita työkoneita tehtiin traktorikohtaisella sovituksella. | ||||
|
|
05.07.2024 16:59 | Juhana Nordlund | ||
| Toisaalta Scalat tehtiin loppuun asti kevytmetallikoreina. Viimeiset Scalat toimitettiin asiakkaalle kesällä 2013. Teräskoristen OmniExpressien tuotanto Jokimaan tehtaalla oli alkanut jo 2007. | ||||
|
05.07.2024 13:34 | John Lindroth | ||
| Saksasta ainakin ja muuallakin löytyy dieseli ja sähköveturien muistomerkkejä höyryveturien ohella. | ||||
|
Kuvasarja: Sm4:n siirto-adapteri |
05.07.2024 12:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Kun olen katsonut noita töiden etenemistä Kauniaisissa ja Tuomarilassa niin mun on vaikea uskoa että rantarata on ajettavassa kunnossa 29.7. | ||||
|
05.07.2024 11:43 | Mikko Otava | ||
| Nivavaara, Rovaniemi | ||||
|
Kuvasarja: Sm4:n siirto-adapteri |
05.07.2024 11:23 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuosta on näkymää Rantarataa nykykunnossa Koivuhovin itäpuolelta (Osaurakka 3:n alueelta): https://www.facebook.com/espoonkaupunkirata/videos/ilmakuvaa-alueurakka-3n-alueelta-keskiviikolta-junaliikennekatkon-alettua-sunnun/1433907627282723/ Eli kertonee hyvin sen mitä Toivosen Joirma kertoi SKS:n kirjoittaneen. |
||||
|
|
05.07.2024 10:39 | Antti Castrén | ||
| Kari, bunkkeri ei liene jäänyt kesken, tuossa on eräänlainen katoton ampumapotero varsinaisen betonikaksion etelälaidalla. Siinä sitä on ollut mukava ottaa aurinkoa vartioidessa, sillä rinne viettää etelän suuntaan. Skogbyssä on kyllä bunkkereita, mutta ei tämän näköisiä, eivätkä taida olla ihan "kiskoissa kiinni", kuten tämä kohde. Tarkkasilmäisimmät havaitsevat sähköradan ajojohtimet puiden takana. |
||||
|
05.07.2024 10:34 | Antti Castrén | ||
| Kiitos Rainer huomiosta, päivämäärä korjattu. Kari, tuo lause kävi mielessä, kun kuvia lisätessä säätelin noita päivämäärävalikoita. Sattui tällä kertaa lipsahtamaan. |
||||
|
Kuvasarja: Sm4:n siirto-adapteri |
05.07.2024 10:21 | Teppo Niemi | ||
| Niin menee, mutta tällä hetkellä vain siltä puuttuu kiskoja useasta paikasta Kauklahden ja Leppävaaran väliltä. Taitaapi pisin osuus olla Kauniaisten ja Koivuhovin välillä. Tuosta voi vähän tutkailla, miksi tuo siirto ei onnistu suorenpaa reittiä. https://www.youtube.com/watch?v=Ox38jSRmqcA&embeds_referring_euri=https%3A%2F%2Fjlf.fi%2F&feature=emb_imp_woyt Tuo lienee kuvattu Espoon kaupunkiradan viiden viikon katkon ensimmäisenä päivänä. |
||||
|
Kuvasarja: Sm4:n siirto-adapteri |
05.07.2024 10:17 | Jorma Toivonen | ||
| SKS kirjoitti: Ilmalan ja Karjaan välillä on kyllä normaaliolosuhteissa sähköistetty rata. Kaupunkiradan jatkotöiden takia 28.7.2024 saakka osalta matkaa kuitenkin puuttuvat sekä sähköt että kiskot (tarkemmin esim. Tasoristeys Resiina 2/2024 s. 58). | ||||
|
Kuvasarja: Sm4:n siirto-adapteri |
05.07.2024 09:14 | Mikko Heino | ||
| Minkä ihmeen takia Sm4- rungot siirretään Riksun kautta dieselvedolla? Eikö niiden huoltovarikko ole Ilmala? Meneehän siitä sähköistetty rata Karjaalle ja Hankoon asti suorempaa kuin Hyvinkään reittiä. Ja luulisi rantarallakin olevan tilaa muun liikenteen seassa aina silloin tällöin. | ||||
|
05.07.2024 08:30 | Jari Välimaa | ||
| Linjasto muuttuu seuraavan kerran vuonna 2028. Osan 3 rakentamisesta päätetään Lokakuussa sekä Tampereen että Pirkkalan valtuustotoissa. Saarenmaan osalta ratikka on vasta kaavavarausvaiheessa, Linnainmaan ratikan jatko Kangaslanpuolelle on lähempänä, 4 osa tullee olemaan Ylöjärven ratikka ja sen jälkeen Vuoreksen ratikka, mutta näistä ei päätöksiä saati sitten suunnittelua tehtynä. |
||||
|
05.07.2024 08:26 | Kari Haapakangas | ||
| Takavuosina erään yhdystien (ihan kaksikaistainen ja päällystetty) niittohommat oli laiminlyöty muutaman vuoden ajalta, ja sen ojanpientareet näyttivät suurinpiirtein tältä. Suoraan sanottuna sillä tiellä hirvitti ajaa edes sallittua 80 km/h nopeutta. | ||||
