Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 11.09.2017 18:46 Jaakko Hakala  
  Upea ruutu! :)
kuva 11.09.2017 18:25 Pekka Bergdahl  
  Milloinkohan tuollainen tulee seuraajaksi muuntajakuljetus menis järvenpään tai hyvinkään ohitse?
kuva 11.09.2017 18:03 Esko Maasalo  
  Voitko tarkentaa putosiko kummankin veturin telejä kiskoilta?
kuva 11.09.2017 16:56 Kimmo T. Lumirae  
  Käytännössä ilmaisee paikan, johon aiemmalla merkillä ilmoitettu nopeusrajoitus päättyy.
kuva 11.09.2017 16:47 Kimmo T. Lumirae  
  Tuskin lisättiin Dv15:iin ahtoilman välijäähdyttimiä, sen hyöydyntäminen olisi edellyttänyt muutoksia voimansiirtoonkin.

Mutta mistä Simo näet Valmetin valmistamaksi?
kuva 11.09.2017 16:37 Mikko Nyman  
  Tepon mainitsemissa VR:n suunnitelmissa on kyse hieman muusta kuin pelkästä SPR-pohjaisesta yhteistyöstä eri toimijoiden kesken.
kuva 11.09.2017 13:17 Teppo Niemi  
  Muutama vuosisitten VR-yhtymä Oyn johto totesi Liikenneminsteriön yhteislippusuunnitelmista, että VR ei ole siinä mukana. Nyt kuitenkin VR-yhtymä haikailee matkaketjuja ja jonkinlaista samalla lipulla perille -tyyppistä palvelua. Aikoinaan 1990-luvullahan oli tarjolla Juna - bussi liput, mutta lippu-uudistukset lopettivat tämän.
kuva 11.09.2017 12:24 Teppo Niemi  
  Pekalla on tieto hallussa, ja kuka haluaa sen varmistaa, niin tutkikoon JTT:tä vuosilta 1969 - 1987 (tuo loppuvuosi on epämääräinen, riippuu ihan siitä, milloin pitkien vaihteiden luettelo poistui JTT:stä)
kuva 11.09.2017 11:48 Simo Tuominen  
  Hieman pilkottaisi välijäähdytin, joten Dv16. Vai lisättiinkö niitä myös Dv15:siin? Valmetin valmistama kuitenkin, käyntisillan perusteella.
Kuvasarja:
ChME-3 Hyrkkäässä
 
11.09.2017 11:21 Ari-Pekka Lanne  
  No sitten sen täytyy olla se toimitusvarmuus. Maanteillä ei ole sitä vaaraa, että veturi putoaisi kiskoilta: https://www.vaunut.org/sarja/4128
kuva 11.09.2017 11:19 Vesa Höijer  
  Onhan siellä tuo rautatieasemarakennus avoinna. Se voi toimia odotussalina sekä juna- että bussimatkustajille.
kuva 11.09.2017 09:37 Teemu Saukkonen  
  Tiistai näyttää olevan Lieksan oma päivä, T4715 menee sinne, ja joskus torstainakin.
kuva 11.09.2017 00:10 Jussi-Pekka Halonen  
  Enemmän tuo näyttää Dv16:lta (huom. kaidevarustelu ja pyöräkoko).

Kuvauspäivänä uusin Tka7 oli 233. Olisiko tuossa sitten hytit 234:lle ja 235:lle?
kuva 10.09.2017 22:42 Pekka V. Puhakka  
  Tuo Järvenpään eteläinen vaihde oli sn120/110-vaihde, mutta poikkeuksellinen siinä mielessä että siinä ei ollut kääntyvää ristikappaletta eikä näin muodoin myöskään kolmatta vaihdemoottoria.
kuva 10.09.2017 22:33 Uwe Geuder  
  En tiedä, onko raitiotielle/raitiovaunulle olemassa joku vesitiivis määritelmä. Kyllä tuo Jorman käyttämä ”pakko-ohjattu sähköbussi” kuulostaa sopivalta. Paitsi, että Venetsiassa paluuvirtaa menee kiskoon kautta, mikä on taas enemmän raitiovaunun ominaisuus. Nancyn kaupungissa on käytössä toinen järjestelmä, jossa kaksi virroitinta https://en.wikipedia.org/wiki/Rubber-tyred_trams#/media/File:Nancy_BW_2015-07-18_13-16-32.jpg . Tuo näyttää sitten vielä enemmän johdinautolta.

Wikipedian mukaan pakko-ohjattujen vaunujen ajo-ominaisuudet eivät ole kovin hyviä.

Se muistuttaa minut taas monorailista / kohoradasta. Olen aikanaan kokeillut sekä Sydneyn monorailia https://en.wikipedia.org/wiki/Sydney_Monorail#/media/File:Monorail_over_open_Pyrmont_Bridge_(cropped).jpg että Berliinin M-Bahnia. https://de.wikipedia.org/wiki/M-Bahn#/media/File:1990_04_Berlin_M_Bahn_1.jpg Hatarat muistikuvani kertovat, että ajo oli vähän nykivää varsinkin kaarteissa. Molemmat on sittemmin purettu.

Shanghain maglevia en ole vielä kokeillut (vaikka maglev olikin minun ensimmäinen referaatin aihe koulussa vuonna 1972 tai 73 :) )

Kaikissa niissä ei voi kai oikein puhua raideleveydestä. Silti ne tuntuvat minusta junilta.

Kun puhutaan raitiovaunun matkimisesta, minusta Malmön bussit ovat kuitenkin kaikkien huippu http://busglobe.com/picture/9371 eikä Malmö ole edes välimerellä ;)
kuva 10.09.2017 22:33 Mikko Nyman  
  Arin kommenttiin nopea vastakommentti (reilun 7 vuoden pingillä, mutta so what): nuo eivät voi olla sn120- (sittemmin toki sn110-) raudat, sillä noissa (tai siis tuossa) vaihteissa ei ole kuin kaksi vaihdemoottoria, eikä lainkaan kääntyvää ristikappaletta. Sanoisin mieluummin, että Järvenpään itäisen tien eteläpään vaihteet (pohjoiseen tullessa) olivat vielä tässä vaiheessa mallia sn80. Tämä on toki meikäläisellekin uusi tieto, joten teen merkinnän pöytäkirjaan.
kuva 10.09.2017 21:41 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Vähintäänkin mielenkiintoinen tuo hytin muotoilu.
kuva 10.09.2017 21:36 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Tämä parivaljakko näyttää jokseenkin sympaattiselta.
kuva 10.09.2017 21:02 Jyrki Längman  
  Eka tasoristeys Humppilasta lähdettäessä
kuva 10.09.2017 20:53 Juha Mäkinen  
  Merkitty nopeus päättyy-merkki kyseessä.
kuva 10.09.2017 20:20 Julius Ylitalo  
  ympyrän muotoinen liikennemerkki on minulle vieras, voisiko joku kertoa siitä.
kuva 10.09.2017 20:19 Julius Ylitalo  
  Kumiseva on muistaakseni Haapajärveltä 6km Jyväskylän suuntaan.
kuva 10.09.2017 20:10 Julius Ylitalo  
  Hei! onko tietoa että missä on Huikajantie. Itse en muista.
Kuvasarja:
Sr1 nippu kiskoilta Oulussa
 
10.09.2017 17:58 Petri P. Pentikäinen  
  Asiallisesti dokumentoitu!
kuva 10.09.2017 16:54 Jimi Lappalainen  
  Olisiko kellään tuoreita kuvia Pankakosken liikenteestä?
Kuvasarja:
Sr1 nippu kiskoilta Oulussa
 
10.09.2017 15:48 Kimmo Pyrhönen  
  Kiitos dokumentoinnista!
kuva 10.09.2017 13:57 Timo Oinonen  
  Ilmeisesti Pankakosken tavaraa liikkuu tässä. Viimetalven hiljaiselon jälkeen Pankakosken radalla onkin liikenne ilahduttavasti lisääntynyt melkoisesti ja ruosteetkin alkavat hävitä kiskojen päältä. Viimeviikkoina junia on kulkenut ainakin perjantaisin.
kuva 10.09.2017 13:43 Jaakko Pehkonen  
  Kyllähän ne valmistettiin. Voisikohan kuvassa olla valmistumassa peräti vastikään PoRhalle siirtynyt tekari 231, kun se on valmistunut kuvausvuotena?
Kuvasarja:
Sr1 nippu kiskoilta Oulussa
 
10.09.2017 13:38 Jaakko Pehkonen  
  Hyvää dokumentointia!
kuva 10.09.2017 13:22 Tommi K Hakala  
  Leveäraiteiset vaunut ja "kapearaidemallinen" keskuspuskin on tainnut olla aika harvinainen yhdistelmä?
kuva 10.09.2017 12:57 Ari-Pekka Lanne  
  Tässäkin olisi ollut potentiaalia tehdä kelvollinen matkustuskeskus. Joko olisi kaivettu kahvittelu- ja paketinlajitteluluolasto kuvan asfalttikentän alle tai sitten rakennettu mukavuuslaitos terminaaleineen maan päälle laiturikentän katteeksi. Ongelmaksi olisi tällöin jäänyt raha; kuka maksaa? ‒ Mielestäni kaupunki olisi saanut maksaa, osin linja-autoaseman tontista saatavilla tuotoilla. Kuvassa näkyvää ratkaisua parempi olisi ollut vaikka pidättäytyä ainakin toistaiseksi entisessä. Koska kyllähän tähänkin kenttään on saatu liiankin kanssa rahaa menemään, ilman vastaavaa hyötyä.
kuva 10.09.2017 12:31 Matias Kauramäki  
  Kiinnostava kuva. Eikös Tka7:t valmistettu Kuopion konepajalla? Onkohan tuossa taustalla valmistumassa pari tekaria.
kuva 10.09.2017 12:17 Juhana Nordlund  
  Koska matkakeskukset joudutaan sijoittamaan radanvarteen - useimmiten vanhan rautatieaseman yhteyteen tai ainakin lähelle sitä -, syntyy ongelmia rautatieaseman sijaitessa etäällä varsinaisesta liikekeskustasta.

Joillakin paikkakunnilla bussit pysähtyvät erikseen sekä matkakeskuksessa että kaupungin keskustassa. Porissakin mielestäni kaukoliikenteen bussit voisivat jatkaa jopa torille asti, aivan kuten Rauman ja Kokemäen suuntien vakiovuorobussit ovat tehneet jo pitkään. Syyskuun alusta käyttöön tullut järjestely ei mielestäni palvele hyvin kovin monia joukkoliikenteen käyttäjiä. Meri-Porin bussien linjaamisen rautatieasemalle olisi periaatteessa voinut toteuttaa jo vuosia sitten ilman matkakeskustakin. Samoin Cityliikenteen olisi voinut perustaa jo kauan ennen matkakeskusta. Joukkoliikenteen yhteenkytkeminen sinänsä on tervettä kehitystä, mutta toteuttamistavoissa olisi vielä hiomisen varaa.
kuva 10.09.2017 12:05 Ari-Pekka Lanne  
  Esimerkkejä vähintään välttävästi onnistuneista matkustuskeskuksista löytyy myös Vaasasta ja Lahdesta. Niissäkin on omat valuvikansa, mutta linja-automatkustajien ja pakettipalveluiden tarpeita ei niissäkään ole sentään jätetty tylysty huomioitta.
kuva 10.09.2017 11:45 Vesa Höijer  
  Jyväskylässä rautatieaseman ja linja-autoaseman yhdistäminen matkakeskukseksi onnistui ilmeisesti paremmin, vaikka en pitänytkään vanhan rautatieaseman poistamisesta käytöstä ja vanhan linja-autoaseman purkamisesta.
kuva 10.09.2017 08:52 Ari-Pekka Lanne  
  »Porissa tehdään ensin ja suunnitellaan vasta sitten»: https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/miten-kay-porin-matkahuollon-matkakeskuksen-pihapiirissa-ei-ole-terminaaliksi-sopivaa-tilaa-200116955/

Viihtyisä ja idyllinen linja-autoasema on keskeisellä paraatipaikalla, josta linja-automatkustajilla oli vain muutama askel ruutukaavan houkutuksiin. Samoin rautatieasemalle oli kaukolinjoilta jo vanhastaan lyhyt matka ‒ erittäinkin vaikkapa Helsingin- ja Turun suuntien pikavuorojen käyttämältä keskussairaalan pysäkiltä, josta tarvitsi kulkea vain ratapihan alitse jalankulkutunnelia myöten.

Matkustuskeskuksessa on ainoana lohtuna tämä kuvassa näkyvä ‒ entisen vehreän, räkämännynkäkkäröinkin koristellun asemapuiston paikalle lanattu ‒ kolkko ja autio kenttä, jossa matkustajat saattavat silmät kosteina värjötellä alttiina tuulelle ja tuiverrukselle. Mitään pakkasrajoja ei tunneta. Fasiliteetteja ja mukavuuksia he saavat etsiä vain turhaan. Lipunmyynti-, kahvio- ja odotushuonepalvelut ovat edelleen vanhalla linja-autoasemalla Rautatienpuistokadun vastakkaisessa päässä, jonne matkustuskeskukseen päivänsä päättävät kaukovuorot eivät saa kuljettaa matkustajia, mutta mihin niiden on kuitenkin vietävä kappaletavarakuormansa, koska rahtiterminaalikin uupui kaupungin yksisilmäisten suunnittelijoiden representaatiosta.

Paniikkiratkaisuna ‒ havahtuessaan mukavuuksien ja palveluiden puutteeseen matkustuskeskuksen rakennustöiden ollessa jo valmistumaisillaan ‒ kaupungin liikennevirkamiehet ehdottivat matkustajien ohjaamista kuvassa vasemmalla näkyvän Satakunnan ammattikorkeakoulun aulatiloihin suojaan säältä ja sateelta. Ymmärrettävistä syistä »teku» ei oikein lämmennyt tälle ajatukselle…

Vanhan linja-autoaseman tontti on kaupungin mielestä liian arvokas joutaville umpivihreille joukkoliikenteen käyttäjille ja »fillarikommunisteille»: https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/fillari-50625 . Pori haluaa häätää linja-autoaseman muualle, jotta se voisi myydä tontin rakennusliikkeille kerrostalojen pohjaksi. Tämä on se todellinen syy, miksi linja-autoasema halutaan ajaa pois entiseltä paikaltaan. Matkustuskeskus- ja matkaketju-ajatus on tässä kovan rahan pisniksessä pelkkä keppihevonen.

EPön kysymykseen intermodaalisesta kilpailuasetelmasta: Suomessa linja-auto ja juna kilpailevat tänäkin päivänä pääosin toisiaan vastaan tekemättä ainakaan tietoista yhteistyötä. Samoin eri väriä tai maata tunnustavat linja-autoliikennöitsijät kilpailevat toisiaan vastaan; jopa niin, että samaa kaukolinjaa saattaa ajaa lähes päällekkäisellä aikataululla kaksi kilpailevaa liikennöitsijää. Meininki on kuin 1930-luvulla, jolloin autot kulkivat toistensa torivuorojen edellä poimien maantienposkista, puskista ja maitolaitureilta kyytiin pyrkivät, alkuperäisen liikennöitsijän autoa odottamaan tulleet torimyyjät sekä muun matkustavan kansan.
kuva 09.09.2017 23:51 Heikki Jalonen  
  Kyllä. Emme näe konepellin alle, josta asia heti selviäisi. 203 oli varustettu formalistisen yltiömodernilla, epärealistisen futuristisella kansiventtiilirakenteisella moottorilla. Malli 204 puolestaan oli Moskovan hyväksymää (Suuren Ruorimiehen lahjana saadun ilmais-lisenssin perusteella valmistettua) sivuventtiilityyppiä. Iman (bez) epäilyttäviä näennäisiä uudistuksia tai pyrkimystä tarpeettoman suureen nopeuteen; ainakaan kansantalouden saavutuksia suurempaan.

Tuon auton korimalli lienee Lymuzina. Tai sitten kyseessä on erikoismalli "Warszawa 223 drezyna", jota ilmeisesti tehtiin jossain jonkin kombinaatin pajalla jopa jonkinlaisena sarjatuotantona.

Toisaalta, rohkenen olettaa, että Nissan Qashqai - resiinamallia tai Renault Kadjar la Draisine- erikoismalleja ei valmisteta ollenkaan missään. Tietoa puuttuu, mielellään vastaanotetaan...
kuva 09.09.2017 23:28  
  Dv15.
kuva 09.09.2017 23:27 Roope Prusila  
  Kyllä. Mainitaan että juna ottaa täysjarrutuksellakin pysähtyäkseen usean sadan metrin matkan jutussa mainitusta nopeudesta, joka sentään pitää suurinpiirtein paikkansa riippuen toki junasta: IC-vaunut EP jarrujen ollessa käytössä pysähtyy, mutta vaikkapa sinisiävaunuja sisältävä yöjuna ei pysähdy.
kuva 09.09.2017 23:14 Jimi Lappalainen  
  Artikkelissa puhutaan iloisesti sekaisin junasta ja ratikasta.
kuva 09.09.2017 23:02 Heikki Kannosto  
  Ei kai nyt mitään yhteensopivuutta voi eikä kannata edes tavoitella kun meillä on SEOS (Suomalaiset ErityisOloSuhteet), hyvänen aika sentään.

Ainakin olen ollut käsittävinäni että yhteispiletit olisivat jo mennyttä aikaa mutta toivottavasti olen väärässä.
kuva 09.09.2017 22:49 Tommi K Hakala  
  Hieno läpileikkaus Vempusta ja sen koneistosta.
kuva 09.09.2017 22:07 Pave Saarinen  
  Noihan se on, kun kuori otetaan pois katoaa kunnioitus mihinkä tahansa härpäkkeeseen.
kuva 09.09.2017 22:05 Vesa Höijer  
  Tuo oli rakenteilla viime kesänä, kun kävin Porissa. Rautatieasemalla ei ollut lipunmyyntiä, onko siellä nyt jokin uusi rakennus, josta saa bussi- ja junalippuja?
kuva 09.09.2017 21:37 Eljas Pölhö  
  Kanta-auto voisi kai yhtä hyvin olla malli 204? Niissä oli kai sama kori ja tehtaan puolankielisestä historiikistä en oikein osaa löytää sopivia ulkonaisia eroja. Mallissa 203 oli moottorina S21 (77hv) ja 204:ssä M20 (57 hv). Malli 204 muutettiin Heikin kertomasta syystä malliksi 224. Kuvanmukainen syylärin maski tuli ilmeisesti vuonna 1964. Malli 202 oli sen Suomessa tutun Popedan kopio (siis ilman takatilan jatketta).
kuva 09.09.2017 20:28 Eljas Pölhö  
  En ole vuosiin käynyt Porissa. Joko Porissa (tai ylipäätään Suomessa) juna- ja linja-automatkat on yhdistetty samaan matkaketjuun (yhteinen lippu ja yhteensovitetut aikataulut)? Vai vieläkö kumpikin kilpailee erikseen yksityisautoilua vastaan? (hävittyä taistelua minun mielestäni, pitää yrittää yhdessä, jollei jo tehdä)
kuva 09.09.2017 19:38 Pekka Bergdahl  
  Onkohan tuo veturi tullut jo pois hyvinkään konepajasta ja jos on tullut jo niin milloin?
kuva 09.09.2017 17:39 Simo Virtanen  
  Tullu liito-oraville lähtö. Toivottavasti ymmärsivät tiedoksisaamansa KHO:n päätöksen ja siirtyivät vapaaehtoisesti. https://yle.fi/uutiset/3-9562150
kuva 09.09.2017 14:40 Petri Sallinen  
  Vaunuissa ei ollut kamiinaa, vaan kuten Erkki totesi, lämmitettiin vaunua hiekkalaatikoilla. Suuremmille asemille rakennettiin jopa laatikoiden lämmittämistä varten "hiekkalämmityslaitos". Lämmitys oli kuitenkin vain ensimmäisessä luokassa (lähde Suomen Teollisuuslehti 17.3.1912). Kun Pietarin radalle 1870-luvulla toimitettiin aivan uudentyyppisiä avosiltaisia vaunuja, oli esimerkiksi Saksassa valmistettuihin vaunuihin ainakin piirustusten mukaan yhä sijoitettu hiekkalämmitys. Jossain pitäisi olla kuvaus vaunujen lämmityslaitteiden kehityksestä, mutta eipä juuri nyt osunut silmiin. Siellä oli kyllä maininta siitä, milloin kamiinalämmitys vakiintui vaunujen lämmitysmuodoksi.
Kuvasarja:
Museorautatie Wilcze Tułowskie-Sochaczewin ja kapearaidemuseo Puolassa
 
09.09.2017 14:21 Eljas Pölhö  
  Rata sijaitsee 60 km Varsovasta länteen. Se avattiin niinkin myöhään kuin vuonna 1922 ja sen pituus liikennöintiaikana oli n. 33 km. Henkilöliikenne loppui vuonna 1984 ja tavaraliikenne kuihtui pois pian sen jälkeen. 20 vuotta sitten museossa ja museorautatiellä oli 750 mm ja 785 mm radoilta vetureita seuraavasti: ent. PKP 19 kpl, metsärautateiltä 3 kpl, sokeritehtailta 16 kpl ja muilta teollisuusradoilta 4 kpl.

Tuolloin ei ollut oikein vieraskielisiä esitteitä ja liikennöintiajat selvisivät osoittamalla sormella museojunaa ja kysymällä "kursuje?". Jos puolankielentaito oli ruosteessa, niin kannatti pitää kynä ja paperi valmiina vastausta varten.
Kuvasarja:
Museorautatie Wilcze Tułowskie-Sochaczewin ja kapearaidemuseo Puolassa
 
09.09.2017 11:53 Rainer Silfverberg  
  Jotenkin tutun oloista! Sijaitsiko rata ennen 1. maailmansotaa niillä Puolan alueilla jotka kuuluivat Venäjän keisarikuntaan koska raideleveys on 750 mm eikä 760 kuten Itävalta-Unkarissa oli tapana rakentaa kapearaiteisia?