Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.06.2024 21:39 | Leevi Halonen | ||
| Hyvää juhannusta sinullekin Hannu! | ||||
|
21.06.2024 21:12 | Jaakko Tuominen | ||
| Miten on varmistettu ettei kukaan jää puomien väliin? | ||||
|
21.06.2024 21:10 | Raimo Hämäläinen | ||
| Jimi, kiitos sarkasmista eli haistan tosiaan Dv12 kun se liikkuu mutta pointtini oli toisella tasolla olevasta "hajuttomuudesta ja mauttomuudesta" ja hei, jos se ei vieläkään avautunut niin so what | ||||
|
|
21.06.2024 20:56 | Sauli Vähäkoski | ||
| Rakennuksissa on nykypäivän urbaania estetiikkaa. Uusi Dr 19 2848 tiettävästi ensimmäistä kertaa Jyväskylässä, saapunut tavarajunassa T 55501 Tampereelta. | ||||
|
|
21.06.2024 20:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Mistä lähtien Dv12 on ollut hajuton? | ||||
|
|
21.06.2024 19:40 | Raimo Hämäläinen | ||
| Vastenmielinen näky kaiken kaikkiaan, lasia, betonia ja alumiinia rakennuksissa (noi kirotut nykyajan mehiläiskennot) eikä äärettömän tylsä ratapiha hajuttomineen Dr 19 + Dv 12 pelasta yhtään mitään | ||||
|
21.06.2024 19:20 | Teemu Saukkonen | ||
| Ensimmäinen "pikataival" RSU-VKo näkyi menneen pysähtymättä, näytti jo siltä että en ehdi Tampereelle 3 tunnin marginaalista huolimatta. Jyväskylässä sitten näinkin jo ravintolavaunun ikkunasta tämän seisomassa. | ||||
|
21.06.2024 18:59 | Antti Grönroos | ||
| Tämä on Ali-Vekkoski niin kuin on myös tasoristeyskin mutta alueen nimi on Yli-Vekkoski. | ||||
|
21.06.2024 18:58 | Antti Grönroos | ||
| Niin on ollut. | ||||
|
21.06.2024 18:57 | Antti Grönroos | ||
| Hyvää juhannusta. | ||||
|
21.06.2024 18:10 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tämä 201 on kyllä kovassa käytössä. Fenniarailikin jo ymmärtänyt, ettei laita enää Kemijärvelle dieseleitä, särkyvät koko ajan. Ja niiden hakeminen maksaa. Nykyään ajavat tällä 201:lla aina Patokankaan puujunat. | ||||
|
21.06.2024 15:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitoksia, Teemu. Odottelinkin salaa turvalaitoseksperttien lisätietoja ja korjauksia tähän. Ei niitä ole niin tullut katsottua, että onko siellä erkat vai akselinlaskijat. Fokus on jo kaukaa ollut siinä, että ylikäytävien puomit putoavat vaateriin. Sentään lähtökohtaisesti ei vartioiduissa käsi ole valmiina viheltimillä, kuten monia heikomman näkyvyyden vartioimattomia tasoja lähestyessä. | ||||
|
|
21.06.2024 14:57 | Timo Salo | ||
| Taisi olla toissapäivänä, kun Meeri ajeli samoissa maisemissa, mutta eihän kuvauskalusto ole koskaan "ready", kun jotain erikoisempaa tapahtuu. No, komea on tuo punainen Susikin... | ||||
|
21.06.2024 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha T.: vastaukseksi kysymykseesi: Edelleen Resiina 3/2022, makuuvaunuasiaa, by Jarmo Oksanen: Linja 48: Pori - Pieksämäki Linja 48 Parkanon kautta, linjan pituus 352 km. Liikennöintivuodet 1939, 1948 - 1951, 1952 - 1956 ja 1957 - 1958. Kun Pri - Hpk-rata avattiin yleiselle liikenteelle 15.11.1938, saatiin suorempi yhteys Porista Savon radalle. Makuuvaunujen kulku alkoi samana päivänä ja oli ainoa koskaan Pori-Haapamäki ("Mierontietä) -rataa kulkenut makuuvaunulinja. Liikennettä kesti aluksi vain yhdeksän kuukautta, 30.9.1939 asti. Kun sodat oli sodittu ja rauha palannut, alkoi liikenne uudelleen - tosin vasta kesäaikataulun astuessa voimaan 1948. Tällöin ei enää ollut kyseessä vain kesäaikainen liikenne, vaan se jatkui päivittäin läpi vuoden syksyyn 1951 asti. Talvella 1951 - 1952 jouduttiin henkilöliikenteen junien määrää supistamaan tilapäisesti ja tässä yhteydessä myös Pri-Pm - makuuvaunulinja jäi tauolle. Vuonna 1952 kesäaikataulu astui voimaan toukokuun 15. päivänä. Makuuvaunulinjaa oli ilmeisesti tarkoitus liikennöidä vain kesäkuun puolivälistä syyskuun puoliväliin, mutta syksyllä ilmestyneessä Turistissa rajoitus oli poistettu. Katkon aiheuttivat vasta alkuvuoden 1956 ankarat sääolot ja yleislakko. Liikenne tällä linjalla oli keskeytyksissä 6.2. - 2.6.1956. Kesäkuun alussa liikenne saatiin käyntiin, mutta se taukosi jälleen marraskuun lopussa. Vielä yhden rupeaman [ajan] linjalla liikkui makuuvaunuja, nimittäin 2.6.1957 - 28.2.1958." Huom. Koeluontoista makuuvaunuliikennettä Pori-Pieksämäki-välillä oli ajettu kesällä 1937, mutta se kulki Tampereen kautta (Mierontie oli vielä rakenteilla). Tulokset ei ilmeisesti kovin rohkaisevia olleet, kun sitä ei seuraavana kesänä uusittu, silloinkin Mierontietä vielä rakennettiin. (Sama lähde.) |
||||
|
21.06.2024 14:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Se on vuosina 1999–2005 olemassa ollut linjavaihde, ja se on nykyään osa Lahden liikennepaikkaa. | ||||
|
|
21.06.2024 14:27 | Teemu Halttunen | ||
| Arvon A-P. Suomen rataverkolla on niin asetinlaitteita, linjasuojastuksia ja tasoristeyslaitoksia, joiden toiminta perustuu joko raidevirtapiireihin, tai akselinlaskijoihin. Tai harvoissa tapauksissa jopa molempiin yhtä aikaa (Esim. Kiukainen TRL, jossa hälytysosuudet on akselinlaskijoin ja tieosuus äänitaajuusraidevirtapiireillä). Esim. monet vanhemmat tasoristeyslaitokset on toteutettu raidevirtapiireillä, mutta nykyään kaikki uudet toteutukset tehdään lähes poikkeuksetta akselinlaskijoin. | ||||
|
|
21.06.2024 14:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiallista, A-P :) | ||||
|
21.06.2024 14:15 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva! Ja tämä on omasta mielestäni toiseksi upein Nohabin maakauskaavio. Lumivuohi on voittamaton! :-) https://vaunut.org/kuva/86350?s=1 | ||||
|
|
21.06.2024 14:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eri yhtiöiden Nohabit, niillä on ja ollutkin sitten erinomaisen tyylikkäitä värityksiä, oikein silmäkarkkia. Ja tällä puolen Pohjanlahden...? (Sairaan vähäistä.) |
||||
|
|
21.06.2024 14:04 | Teemu Halttunen | ||
| Kumpi paripuomilaitos käyttöönotettiin ensin? Tämä vai Salpakankaankatu? | ||||
|
21.06.2024 14:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli niin sanottua "kansanolutta" eli ruattiksi "folköl"! "Helan går, och kyss fi**an hela veckan". |
||||
|
|
21.06.2024 13:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hyvää jussia! | ||||
|
|
21.06.2024 12:24 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei todellakaan ole yksisuuntainen | ||||
|
21.06.2024 12:13 | Vertti Kontinen | ||
| Onpas tyylikäs urbaani kuva! Pisteet tälle | ||||
|
Kuvasarja: Česká republika 2024 |
21.06.2024 12:00 | Hannu Peltola | ||
| Tämä ja muut Oton kuvasarjat ovat kyllä valtava tietopaketti Tsekin rautateistä! | ||||
|
|
21.06.2024 11:41 | Julius Ylitalo | ||
| Siinä on ollut joskus lyhyt laituri | ||||
|
|
21.06.2024 11:27 | Hannu Peltola | ||
| Esa, hyvin tunnistettu! Jarnon kuvahan varmistaa asian. Jotenkin vaan aina tottunut siihen, että brittiläisiin ratkaisuihin liittyy jokin täysin poikkeava outous! Jarno, Kiitoksia hyvästä sisäkuvasta, sitä voi käyttäää hytin sisäpuolen maalaukseen ja detaljointiin. Ja tieto kokoamisennätyksestä on mielenkiintoinen knoppi! Satama-altaan rakentaminen piti olla suoraviivainen projekti pohjamaalauksella ja vesiaineen valulla, mutta käytäntö oli taas jotain muuta! Vesialue syntyi seuraavasti: - tiivistin satama-alueen reunat 4 mm balsarimalla. Saumat tiivistin Eri Keeperillä, se kuivuu kuitenkin värittömäksi ja sitä löytyi hyllystä. - Satama-alueen pohja on 15 mm vaneria. Maalasin sen kahdesti sinisen sävyllä, joka vastaa taustan merialueen väriä. Maalasin siniselle alueelle muutamia valkoisia alueita, jotka vastasivat taustan meressä olevia heijastumia pilvistä. - Valoin satama-altaaseen ensimmäisen kerroksen Woodland Scenicsin Easy Water -vesimassaa. - Tähän saakka kaikki oli hyvin ja vesialueesta näytti tulevan oikeinkin hyvä. - Ja tässä vaiheessa tapahtuikin KATASTOROFI! Taustan vieressä oleva alue kuivui kauniiksi ja sulautui taustakuvaan varsin mainiosti. Tämä kuvassakin näkyvä lähimpänä katsojia olevia alue kuitenkin muuttui täysin maitomaisen valkoiseksi. En tiedä, mitä siinä tapahtui, mutta todennäköisesti vesimassa liuotti alla olleen valkoisen akryylivärin. Jotain piti keksiä! - Maalasin etualueelle vesimassan päälle uuden kerroksen sinistä väriä ja valoin uuden kerroksen vesimassaa. - Tämä auttoi vähän, mutta vaikutelma ei ollut vieläkään kovin aidon oloinen. Tässä vaiheessa päätin tehdä tähän etualueelle aallokon, joka peittäisi maitomaisen alueen. Alkuperäinen ajatus oli ollut rakentaa tähän troolari, mutta sen paikaksi tulee nyt lähempänä taustaa oleva vesialue. - Aallokko on tehty yksinkertaisesti Woodland Scenicsin Water Effects -aaltomassalla. Aineen koostumus on vähän Eri Keeperin tyyppistä, mutta se ei liimaa. Tein koeaallot hukkapalalle vaneria ja sitten toistin samaa mallia tähän. - Muotoilin ensin aaltomassasta hammaslääkärin spakkelin avulla sopivan näköiset aallot. Tämän jälkeen maalasin aallot Vallejon valkoisella akryylivärillä, aallonharjan kokonaan valkoiseksi ja aallon loppuosan paikoitellen drybrushing-menetelmällä. - Aallot valmistuivat 20.6.2024 ja piti heti ottaa muutama kuva! |
||||
|
21.06.2024 11:06 | Otto Kotivuori | ||
| Kiitos Aapo vielä kerran matka seurasta! Oli mukava kuvailla. | ||||
|
21.06.2024 10:16 | Jarno Piltti | ||
| Mikäs tämän raiteiston nykytilanne on? Täysin hiljentynyt? | ||||
|
|
21.06.2024 10:13 | Jarno Piltti | ||
| Hyvää juhannusta! Todella hyvän näköiset aallot, haluatko Hannu paljastaa niiden syntyprosessin? Puheena oleva vipu on valtaventtiili, suunnanvaihtopyörä jää piiloon: https://www.flickr.com/photos/86020500@N06/8520133383 J15 pitää hallussaan maailmanennätystä! Ainakin jos intternettiä on uskominen: https://www.lner.info/locos/J/j15.php Veturi numero 930 koottiin vuonna 1913 ennätysajassa 9 tuntia 45 minuuttia, mikä puolitti edellisen ennätyksen. |
||||
|
21.06.2024 09:48 | Juha Toivonen | ||
| ...eikä aikaakaan, kun vastaus löytyi: https://www.lohr.fr/catalogue/references-and-projects/ Sivulla esitetään jo käynnissä oleva liikenne, sekä tulevaisuuden projektisuunnitelmat. Mielenkiintoista havaita, kuinka tulevaisuudessa Liettuan Kaunasista avautuisi rekkatransito yhteys pitkälle länsi Eurooppaan ja myös etelään. Samoin ilmeisesti Turkista, Bulgarian, Serbian, Unkarin, ja Itävallan kautta Länteen ja myös Puolan kautta edelleen pohjoiseen. Toivottavasti havaintokartan suunnitelmista mahdollisimman moni toteutuu. | ||||
|
|
21.06.2024 09:41 | Samuli Rinne | ||
| Näyttäisi öölin luokkakin olevan mainio eli II. | ||||
|
21.06.2024 09:35 | Samuli Rinne | ||
| Asiallinen tyyppivalaisimen varjo myös näkyvissä vaunun kyljessä. | ||||
|
|
21.06.2024 09:33 | Samuli Rinne | ||
| Mukavia tähtiä ja kirkkaana sellaisena tietty kuvan kalusto. | ||||
|
|
21.06.2024 09:32 | Juha Toivonen | ||
| Kuvan vaunun toimintaperiaate on ilmeisesti sama, kuin https://www.lohr.fr/catalogue/the-lohr-uic-wagons/ -vaunujen. Ilmeisesti ainakin Euroopan länsipuoliskolla tälle kuljetusmenetelmälle on kasvavaa kysyntää. Miten lie asia Itäisessä Euroopassa? Noin periaatteellisestihan kyseinen kuljetusmuoto olisi erittäin tervetullut vaihtoehto Euroopan suurimääräiseen rekkaliikenteeseen. | ||||
|
|
21.06.2024 09:20 | Erkki Nuutio | ||
| Petrin ja Eljaksen asiakirja-aihetodisteet vuotta 1964 (ja myöskin vuotta 1963) vastaan ovat vahvat. Lähinnä paperikuvan puolikinovaikutelmaan perustunut käsitykseni vuodesta 1964 täytyy siksi hylätä. Kyse on siis ollut 6x6 negatiivista ja vaikutelma lienee seuraus lievästä ylivalotuksesta, joka on vienyt kuvalta sävyjä. Johtopäätös on siis : loppukesä-alkusyksy 1962. Toki myös 1961 olisi mahdollinen. Silti kyse on Poria ajatellen Hv-kauden viime vaiheista. Hurjalta kuulosti välivaihe Vv16 -vetoisena (onneksi ei sentään Vv13). Näin kylläkin 1962-1963, silloin Amurissa asuneena lyhyehköjä Vv16 -tavarajunia kulkevan Haarlan kaarteessa Porin suuntaan. |
||||
|
|
21.06.2024 07:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Äetsän jälkeen pasutteella on vastassa »Äetsän mäki». | ||||
|
|
21.06.2024 03:18 | Arto Papunen | ||
| Onkohan tuohon joku syy, että tuon junan ja T7333:n kohtausta ei voisi siirtää Äetsään.. | ||||
|
|
20.06.2024 23:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu! Itse ajattelisin kuvan veturin suunnanvaihdon olevan epäilemättä lähempänä ohjaamon tämän puolista seinää (sisäpuolella) ja myös alempana kuin ihmettelemäni vipu. Tuonkaltaisella systeemillä olisi helppoa säätää valtaventtiilin aukeamisia jokseenkin tarkasti. Lisäksi sen asennosta voisi "Top Link Driver" eli huipputaitava kuljettaja päätellä jotakin. Hyvinkin mahdollista on, että koneessa on suunnanvaihtokanki (kuten Vr1 "Kanalla") tavanmukaisen ruuvin sijasta. En kuitenkaan menisi vannomaan, koska Sumujen Saaren koneet ovat minulle hieman oudompia. |
||||
|
|
20.06.2024 23:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt kun Tammerkosken siltaremontin takia Tampere-Lielahti on yksiraiteista, ei 54077 oikein tahdo päästä lähtemään ennen IC 38:n saapumista Tampereelle. Aikataulusta on muuten ollut eri variaatioita. Ainakaan tällaista, että olisi sivullemeno Karkussa, Heinoossa ja Vammalassa, en ole ennen nähnyt. | ||||
|
|
20.06.2024 23:32 | Jaakko Pehkonen | ||
| T54077 aikatauluun lienee haluttu tarkoituksella väljyyttä koska se on tuollaiseksi suunniteltu. En tutkinut sen muita kulkupäiviä mutta Karkun pysähdys 467 ohituksineen olisi hyvin mahdollista olla Heinoossa. Periaatteessa jos ja kun T54077 kulkee ajallaan se ehtii hyvin Vammalaan, Tampereen pysähdyksestä lienee mahdollista nipistää muutama minuutti niin vältettäisiin lähes varmasti KArkun ja Heinoon pysähdykset. | ||||
|
20.06.2024 23:01 | Hannu Peltola | ||
| Onpa upea kesäinen kuva! | ||||
|
|
20.06.2024 22:52 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Jyrki ja samoin sinulle! | ||||
|
|
20.06.2024 22:15 | Petri Nummijoki | ||
| Joensuun yöjunasta Parikkalassa erotetut Savonlinnan vaunut ajettiin Hv-ajan jälkeen https://vaunut.org/kuva/135224 eli vuodesta 1970 lähtien noin vuosikymmenen ajan Vv16/Dv16-veturilla. Tämä lienee kytkintankodieseleiden merkittävin yömatkustajajunakäyttö, joskin Vv13-veturillakin ehdittiin vetää monta vuotta makuuvaunua Pännäisten ja Pietarsaaren välillä. | ||||
|
|
20.06.2024 22:05 | Petri Nummijoki | ||
| Porin makuuvaunu ei kulkenut Tampereelta Poriin pikajunassa vaan henkilöjunassa. Jälkimmäiseen Vv16 soveltui varmaankin aika hyvin mainion lähtökiihtyvyytensä vuoksi ja 85 km/h huippunopeuskin lienee ollut mutkaiselle Porin radalle siihen aikaan riittävä. Helsingin ja Tampereen välillä Porin makuuvaunu kulki pikajunassa eli P95/96 mutta siinä oli vaunuja myös Jyväskylään, Pieksämäelle, Seinäjoelle ja Vaasaan sekä helmikuun 1962 loppuun asti myös Jämsänkoskelle. | ||||
|
|
20.06.2024 21:43 | Julius Ylitalo | ||
| Starckjohann steel on yksi harvoista liikennepaikoista, josta en ole koskaan kuullutkaan. | ||||
|
|
20.06.2024 21:23 | Jyrki Talvi | ||
| Hyvää juhannusta Hannu. | ||||
|
|
20.06.2024 20:50 | Juha Toivonen | ||
| Eikös Porista ajettu makuuvaunujunaa myös mierontietä pitkin, eli Pri - Pko - Hpk - Jy - Pm - Sl - Par. Ja ennen sotia jopa Elisenvaaraan asti? | ||||
|
|
20.06.2024 20:48 | Juha Toivonen | ||
| Porin Yöpikajuna. Huh huh! Täysin käsittämättömältä kuulostaa nykyaikaan suhteutettuna. Vielä jos kyseistä junaa on vedetty Vv16 kalustolla, niin.... kerrassaan mykistyn. | ||||
|
20.06.2024 20:29 | Rasmus Viirre | ||
| Tupla-Vectronit ovat ihan jykevän näköiset puujunan keulilla. Pisteet myös kuvatekstien ytimekkäästä informatiivisuudesta! | ||||
|
|
20.06.2024 20:14 | Petri Nummijoki | ||
| Rautatietilaston perusteella sopisi hyvin, että H461/464 siirtyi Hv-vetureilta Vv16-vetoiseksi noin kesäaikataulun 1963 alusta. Vuoden 1962 osalta läpi kulkevia Tampere-Pori-henkilöjunia on tilastoitu höyryvetureille 356-381 vuoroa vastaava määrä eli noin juna päivässä mutta dieselvetureille vain 6-13 vuoroa vuoden aikana eli täysin satunnainen käyttö. Sen sijaan vuoden 1963 osalta höyryjunia oli enää 93-118 vuoron verran, joka vastaisi yhden päivittäisen junan ajamista 4-5 kuukauden ajan huomioiden neljä viikko kestänyt rautatielakko talvella 1963. Sen sijaan dieselvetureilla ajettiin jo 224-231 vuoroa eli runsaan 7 kuukauden käyttöä vastaava määrä yhdessä junassa. | ||||