|
|
21.04.2017 21:12 | Jussi Mäkinen | ||
| Komea otos harvinaisesta tilanteesta! Tai tiedä nyt sitten toistuuko, mutta tämä oli kai ensimmäinen kerta, kun Sr3 vetää kaverinsa Hangosta? | ||||
|
|
21.04.2017 19:21 | Juhana Nordlund | ||
| Hieno kuva. Tuota ainoata yläasennossa olevaa virroitinta ei ihan heti meinaakaan huomata. Ja mentiinhän tuolla kokoonpanolla puolensataa kilometriä kaikki virroittimet alhaalla. | ||||
|
Kuvasarja: N-veturi. Lajinsa ainoa. |
21.04.2017 17:26 | Heikki Jalonen | ||
| Huomattakoon, että N-veturi poikkesi erikoisesti kulkuelimiensä osalta todella radikaalisti tavallisesta. Dr16 puolestaan on siltä osin hyvinkin konventionaalinen, siltä osin vaihtokelpoisuusaste on siten olematon. | ||||
|
|
21.04.2017 17:17 | Heikki Jalonen | ||
| Tässä kuvassa mukana myös epäonnisen äNnän pahin pulmakulma: pyörien laakeroinnit jotka olivat navan (napavaihteen) osana. Muistankos oikein, että tuo "pyöräkohtaiset ajomoottorit" olivatkin aika erikoinen ratkaisu: akselikohtaisesti ajomoottorissa oli yhteinen staattori ja sen sisällä erilliset pyöräkohtaiset roottorit molemmissa päissä. Siis koko veturissa neljä staattoria ja kahdeksan roottoria ja tietysti myös kahdeksan napavaihdetta (planeettaa). Moottorit ovat tietysti (taajureilla ohjattuja) asynkronimoottoreita (oikosulkumoottoreita), jolloin moottorin sisäinen luisto mahdollistaa tarvittaessa hieman erilaiset nopeudet sisä- ja ulkokaarteen pyörille ja näin (teoriassa) esteettömämmän kaarrekulun tiukoissa kaarteissa. Oikosulkomoottorihan pyörii kuormituksen mukaan hieman vaihtelevalla alisynkroninopeudella (tai ylisynkronisella, jos negatiivinen kuormitus). Toisaalta: sitten menee samalla lapsi pesuveden mukana. Normikaarteissa ja suorilla 100% jäykän akseliyhteyden puuttuminen haittaa pyöräkerran kulkua normaalikartiokkuuden ohjaamana. Silloinhan tuloksena voi olla omituisia vaimentumattomia siniliikkeitä ja jatkuvaa hunttausta. Liekö sillä ollut osuutensa niihin laakeroinnin murheisiin? KS: jos satut tämän lukemaan, niin osaatko tarkentaa tätä tai kertoa lisävalaistusta asiaan? |
||||
|
|
21.04.2017 16:50 | Heikki Kannosto | ||
| Venäläisissä mittayksiköissä puuta oli 16,38 kg ja kokonaispaino 638,820 tonnia eli hiukan vaille 80 tonnia per veturi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhat_suomalaiset_mittayksik%C3%B6t |
||||
|
|
21.04.2017 16:35 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
21.04.2017 15:59 | Jaakko Pehkonen | ||
| Toinen piste I:n päälle: https://vaunut.org/kuva/118132?u=4132 | ||||
|
|
21.04.2017 15:58 | Jaakko Pehkonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/118132?u=4132 | ||||
|
|
21.04.2017 15:09 | Sakari Kestinen | ||
| Vaatimustenmukaisuus. | ||||
|
|
21.04.2017 14:47 | Sakari Kestinen | ||
| Grillikin :) | ||||
|
|
21.04.2017 13:34 | Mikko Nyman | ||
| Ruotsissa vastaava puolikuumaisuus on käytössä esimerkiksi Tanneforsin, Basthagenin ja Tjustskolanin seisakkeilla Linköping–Västervik-rataosalla, joskin 49 vuotta myöhemmin: https://www.iphone.fskab.se/klt/Tag/161211_170820/Tag_Kustpilen83_161211_170820.pdf |
||||
|
Kuvasarja: N-veturi. Lajinsa ainoa. |
21.04.2017 11:48 | Kari Suominen | ||
| Kahden näin modernia tekniikkaa sisältäneen veturihankkeen (M- ja N-veturit) samanaikainen eteenpäin vienti perustui nähdäkseni silloisen VEHA-työryhmän ( VEturien HAnkinta ) esityksiin tulevien hankintojen pääperiaatteiden osalta. Työryhmähän esitti, että hankittavien veturisarjojen lukumäärän tuli olla mahdollisimman vähäinen ja mikäli dieselvetureiden linja- ja vaihtotyötarvetta ei voida toteuttaa samalla veturilla, tulee hankittavien vetureiden rakenteiden olla mahdollisimman paljon samoja. Lisäksi sähkö- ja dieselvetureissa tuli pyrkiä käyttämään samoja komponentteja ja rakenneryhmiä mahdollisuuksien mukaan. Tältä pohjalta soveltuvin osin sitten laadittiin tekniset määreet, joiden mukaisista linjakäyttöön tarkoitetutuista dieselvetureista (Dr16) lähetettiin tarjouspyyntökirjeet kotimaiselle veturiteollisuudelle. Tässä kohtaa näkemykseni on, että vaikka tuolloin ei vielä oltu puhuttu mitään muista tulevista dieselveturihankinnoista, näki Valmet potentiaalista saumaa valmistaa ja saada kaupaksi myös vaihtotyöhön ja kevyempään linjakäyttöön soveltuvaa kalustoa, sillä olihan junaliikenne tähän asti hoidettu lähes pelkästään dieselvedolla. Vastaan oli siis tulossa tilanne, jossa suuri määrä dieselkalustoa alkoi tulla peruskorjaus- tai hylkäämisikään ja Valmet alkoi N-veturihankkeella valmistella paikkojaan tässäkin kisassa. Kun sitten tunnetuin seurauksin sähköistämispäätökset valtasivat alaa, lopahti kiinnostus kehittämistyöhön sen hyötyjen ollessa vailla konkretisoituvia kaupallisia mahdollisuuksia. |
||||
|
|
21.04.2017 10:44 | Heikki Kannosto | ||
| Että osaa olla herkullinen. Samankaltaisia laitakaupungin seisakkeita taisivat Tampereella olla Järvensivu ja Vuohenoja - muistan kerran 1980-luvulla poistuneeni Haapamäeltä tulevasta iltapäivälätästä Vuohenojalla koska seuraavan tunnin sisällä sai kaksi ellei peräti kolme maittavaa pikajunankuvaa kävellessään ratavarren katuja Tampereen Hauptbahnhofille. | ||||
|
Kuvasarja: N-veturi. Lajinsa ainoa. |
21.04.2017 10:21 | Tommi K Hakala | ||
| Yksi Valmetin haara porskuttaa tällä hetkellä vahvasti Japanialaisomistuksessa, nimittäin maailman kolmanneksi suurin tavaralajimenetelmän koneiden metsäkonevalmistaja Komatsu Forest. Mutta paljon on uusi omistaja kymmenen vuoden aikana panostanut hommaan, Suomesta ruotsalaistettu toiminta on muuttunut totaalisesti. | ||||
|
|
21.04.2017 10:15 | Pave Saarinen | ||
| Diginarcista eli kansallisarkistosta löytyy paljon piirustuksia Suomenlinnan linnoituspiiristä. Suorastaan erittäin paljon ja hämmästyttävän hienoja. Kaikista suunnitelmista ei tiedä, ovatko ne koskaan toteutuneet. Kokonaiskuva varuskunnasta venäjänvallan ajalta on, että se on ollut todella suuri. Kansalliskirjastoon ollaan vasta tallentamassa arkistoja. http://digi.narc.fi/digi/search.ka |
||||
|
Kuvasarja: N-veturi. Lajinsa ainoa. |
21.04.2017 08:47 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitoksia! Nyt olisi varmaan otollinen ajankohta kerätä tänne tai keskustelun puolelle protoveturista saadut käyttökokemukset ja nykytilannetta koskevat tiedot. Myöhempiä kuvia on täälläkin, haulla Yksityisveturit / Muu: https://www.vaunut.org/kuva/15798?tag0=19%7CMuu%7C , https://www.vaunut.org/kuva/15842?tag0=19%7CMuu%7C https://www.vaunut.org/kuva/24258?tag0=19%7CMuu%7C , https://www.vaunut.org/kuva/22932?tag0=19%7CMuu%7C , https://www.vaunut.org/kuva/22941?tag0=19%7CMuu%7C , https://www.vaunut.org/kuva/20982?tag0=19%7CMuu%7C , https://www.vaunut.org/kuva/20979?tag0=19%7CMuu%7C https://www.vaunut.org/kuva/12000?tag0=19%7CMuu%7C , https://www.vaunut.org/kuva/2398?tag0=19%7CMuu%7C , https://www.vaunut.org/kuva/2397?tag0=19%7CMuu%7C , https://www.vaunut.org/kuva/1563?tag0=19%7CMuu%7C . Kommenttien mukaan veturilla olisi sarjatunnuskin, Dv13, mutta ei sitä käyttäen ei hakua voine tehdä. Kiinnostusta ja kommentteja on siis riittänyt. Nyt olisi päivityksen ja yhteenvedon paikka. Oma kuvitelmani on että Valmetilta ei löytynyt aikaa eikä rahaa proton lastentautien poistamiseksi ennen asiakkaille luovutusta ja tämä vei mahdollisuudet edetä. Lisäksi vientiä ajatellen Valmet-kolhoosissa oli jäykkyyttä ja kallis kulurakenne. Olisi pitänyt uskaltaa ja esimerkiksi tehdä veturi tehokkaassa pienehkössä konepajassa ja valmistautua samalla suurempaan tilaukseen. Monituotekonepajoihin perustunut mm. sotakorvaukset toimittanut teollisuutemme (Tampella, Valmet jne) ei riittävän aktiivisesti ja ajoissa siirtänyt lupaavia tuotealoja omiin eritysyrityksiinsä. Ne mitkä siirrettiin (esimerkiksi Tampellasta kallioporauskoneet) ovat pääosin menestyneet tähän päivään ja tulevaisuussakin. Toki Valmetista siirrettiin viime hetkellä kiskokalustoa Rautaruukin ja myöhempien vaiheiden kautta Taivalkoskelle. Mutta N-veturi ei sinne asti päässyt |
||||
|
|
21.04.2017 07:53 | Pauli Ruonala | ||
| Viaporia pommitettiin Krimin sodassa 1855. Pommitustuhojen korjaaminen aloitettiin 1860 ja työt jatkuivat aina 1890-luvulle. Kustaanmiekan varustuksia korjattiin ja ne peitettiin maavalleilla jotta ne saatiin kestämään suurempia ammuksia. Esim. kaponieeri Coyet peitettiin 1863 ja Boije 1865. Meidän aikanamme tehdyissä korjauksissa maavallit on osin poistettu, Coyet ja Boije ovat nykyjään ilman valleja ja Boijessa toimii ravintola Valhalla. Coyet on juhlatilana. Piirustuksissa on vuosiluku 1861 ja siinä kuvattu rakennusaikainen rillirata kulkee laiturilta Kuninkaanportin läpi suunnilleen siihen missä nyt on ravintola Valhalla. Radalla on ilmeisesti kuljetettu rakennustarvikkeita ja varsinkin hiekkaa varustusten peittämiseen. | ||||
|
|
21.04.2017 07:32 | Raimo Harju | ||
| Vanhankin silmiä hivelevä kuva, onko kuljettajalle oma ovi, kun on kaiteet ja kahvakin sekä pari askelmaa. | ||||
|
|
21.04.2017 02:38 | Eljas Pölhö | ||
| Mustat puolikuut olivat kuitenkin Kellomäki ja Tanttari -nimisten seisakkeiden ainoat pysähdykset. Millään muulla junalla niille ei voinut jäädä eikä mihinkään junaan nousta niiltä. Liikenteen tarjonta niiden kohdalla oli niin minimaalista kuin se voi olla ilman että lakkautetaan kokonaan. | ||||
|
|
21.04.2017 01:22 | Jyrki Längman | ||
| Markku oikea rata, väärä paikka. Jani osuit tarpeeksi lähelle | ||||
|
|
20.04.2017 23:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alkoholia voi kuulemma nauttia kolmella eri tavalla: veden kanssa, ilman vettä ja kuin vettä... | ||||
|
|
20.04.2017 22:39 | Julius Ylitalo | ||
| Pitääpä käydä kesällä siellä. | ||||
|
|
20.04.2017 22:14 | [Tunnus poistettu] | ||
| https://vaunut.org/kuva/56462 | ||||
|
|
20.04.2017 21:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturit 1229 ja 1230 ovat vuodelta 1964 ja väliosa 1244 vuodelta 1968. | ||||
|
|
20.04.2017 21:21 | Sauli Vähäkoski | ||
| Kovin usein ei Mikkelissä dieselvetureita kulje VR:n operoimana. | ||||
|
|
20.04.2017 20:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kauttuan satama? http://www.goo.gl/kG1LHT | ||||
|
|
20.04.2017 20:26 | Markku Laurila | ||
| Olisko Virroilla päin tai muualla mierontiellä? | ||||
|
|
20.04.2017 20:20 | Oskari Kvist | ||
| Nyt jos vielä vaihdettaisiin mitäänsanomattomat Ekstra ja Eko luokat 1. ja 2. luokkiin. | ||||
|
|
20.04.2017 19:35 | Riku Outinen | ||
| Onhan tässä ollut vuosien varrella vaikka mitä toimintaa käsittääkseni tuon mainitsemasi vuoden jälkeen.? Sementtivaunuja on kulkenut jo aiemminkin, olisiko loppunut 2006-2007 tienoilla noin about ja nyt jatkui kun Cemex alkoi taas tuomaan Venäjältä? Romua kulkenut tuolta hallin takaa vielä reilu 5 vuotta sitten, G-vaunuilla tullut tavaraa selän taakse Transpointille ehkä viime vuosikymmenen loppuun jne... | ||||
|
|
20.04.2017 18:22 | Panu Breilin | ||
| Pieksämäen vaihdehallilta lähti viimeisenäkin toimintavuonna joskus harvoin vaihde-elementtejä junakyydillä. Mutta aika vahvasti VR on karsinut noita vaihdekuljetuksia viime vuosien mittaan. | ||||
|
|
20.04.2017 15:54 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tämä on oikaisuista eteläisin. Eteenpäin mentäessä vanha linja risteää nykyisen kanssa. Yksi kurvi on nuollut nykyisen linjan länsipuolella Saarijärven rantaa, josta se on koukannut takaisin itäpuolelle mainitsemasi Kuivinniemen kohdalle. Vanhan ja uuden linjan välissä on vielä pieni kosteikko, todennäköisesti entinen Saarijärven lahdukka, jonka nykyinen linjaus on pirstonnut. Niiltä main on seuraava kuvani entisen Rahusenkankaan seisakkeen kohdilta. Siinä tiejärjestelyt ovat todennäköisesti haudanneet suurimman osan ratapenkereestä allensa. Vuoden 1959 peruskartassa siinä kulkee jo tie ja ylikulkusilta. | ||||
|
|
20.04.2017 15:06 | Esa Alestalo | ||
| Ehkä tuo alkup. sana sotkee. Lanskajassa, Levaschovossa ja Pargalovassa on ollut alunperin puurakenteinen asema ja Schuvalovo on ollut heti kivestä tehty. | ||||
|
|
20.04.2017 13:29 | Pave Saarinen | ||
| Ihan kiva. Tuossa on vanha kansis ja luokkahuone, jonka ikkunoista usein katselin ulos. | ||||
|
|
20.04.2017 13:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksihän joissain poistetun tunnuksen kommenteissa tuo "Tunnus poistettu" -teksti lukee ilman hakasulkeita, joissain niiden kanssa? | ||||
|
|
20.04.2017 12:32 | Julius Ylitalo | ||
| 1135 on suurin ja 1 pienin. | ||||
|
|
20.04.2017 12:17 | Julius Ylitalo | ||
| Olen käynyt siellä vuodesta 2014 alkaen autolla. Kelloselkä on ihana. |
||||
|
|
20.04.2017 12:02 | Mikko Herpman | ||
| Joo, tuo mainitsemani mäkeen jäänti oli myös monen yhteensattuman summa. Mentiin kohti Äänekoskelta kohti Kutemaista sn60. Todella hankala keli, voi olla ettei huomattu ottaa yhtään santsia Sapran mäkeen. Normaaliliikenteen aikana sn95 olisi todennäköisesti tuonut tarvittavan liike-energian ja tuota ei olisi käynyt. Lisäksi lättä oli tuona päivänä ainoa juna rataosuudella, eli joutui tekemään oman latunsa. Kerran oltiin lähdössä myös Suolahdesta keikalle, jäätynyt ratapiha kevätaurinko oli sulattanut vedet kiskonharjalle ja yöpakkanen jäädytti. Mentiin onneksi todella varovasti, ja huomattiin että nyt ollaan "jäällä". Laippojen varassa, ei kun vaan hiekkaa vetäville pyörille ja varovasti pois samoja jälkiä. Onnistui, sitten naputeltiinkin teräsjäätä tovi että saatiin kiskon pinta näkyviin. |
||||
|
|
20.04.2017 11:40 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko tämä entinen Karjalan Huolinta Oy:n raide? Luin eilen 2001 Resiinasta että on liikenne loppunut. Nythän tässä taas on toimintaa https://vaunut.org/kuva/109542 | ||||
|
|
20.04.2017 11:32 | Erkki Nuutio | ||
| Hauskaa että Lars Sivenin yllä muistelemista Sisu-Donau -pakettiautoista on päätynyt Mikkelin Mobilistit ry:n kunnostettavaksi: http://www.nba.fi/fi/Image/19906/sisu-donau.jpg . Onkohan ainoa säilynyt yksilö? | ||||
|
|
20.04.2017 06:38 | Juhana Nordlund | ||
| Aiheesta on keskusteltu joukkoliikennefoorumin kohdassa http://jlf.fi/f17/582-museovaunut/index5.html#post190901 . Sen (ja saman keskustelun viestin #67) mukaan nykyään täydelliset ja toimivat ajolaitteet ovat kuvan vaunussa vain toisessa päässä. Toiminnallisesti vaunu vastaa yksisuuntavaunua. Palauttaminen kaksisuuntavaunuksi ei varmaankaan ole mahdotonta, mutta ei toisaalta tarpeellistakaan. Laajasaloon tulee silmukka Kruunuvuoren päätepysäkille. Muualle sellaisia ei välttämättä ole tulossa nykytietämyksen mukaan. Yliskylän liikenne varaudutaan hoitamaan kokonaan kaksisuuntakalustolla. Jokerillekaan ei ole tulossa silmukoita. |
||||
|
|
20.04.2017 01:17 | Jorma Toivonen | ||
| Tuohon Mikon mainitsemaan jäähdytysongelmaan olen muistaakseni jossain vaiheessa kommentoinut. Ruotsissa "kylmässä" päässä oli isot aurat, mutta moottoripäähän asennettiin lopulta pienet "läpyskät" öljypohjan jäähdytyksen vaatimuksena. En muista, että koskaan olisi ollut ongelmia lätällä tuosta Mikon mainitsemasta "jääpatjasta" - mutta kerran vaihtotyössä Dr12:lla... |
||||
|
|
20.04.2017 01:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturi 1054 valmistui sarjaan Rc2 vuonna 1970. Ilmeisesti jossain vaiheessa muutettu Rc3-sarjaan. Ero Rc2:n ja Rc3:n välillä oli suurimmassa sallitussa ajonopeudessa: Rc2 135 km/t ja Rc3 160 km/t. Vastaavasti vetovoimassa liikkeellelähdettäessä oli myös eroa, edellisellä 275 kN ja jälkimmäisellä 235 kN. Vuonna 1981 veturin 1054 sijoituspaikkana oli Sävenäsin varikko. | ||||
|
|
20.04.2017 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| Milloinkahan VR on viimeksi kuljettanut näitä vaihde-elementtejä? Parihan niistä kellistyi aikoinaan Riihimäellä ja Kouvolassa. Vk4:n siirron yhteydessä ( https://vaunut.org/kuva/116215 ) kertoi S.Lehtinen Oy:n kuljettaja, että maanteitse firma on kuljetellut jonkin verran noita elementtejä erikoiskuljetuksina. | ||||
|
|
20.04.2017 00:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Talma? | ||||
|
|
20.04.2017 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä 4171 seisoi helmikuussa 1981 Riihimäellä toinen pääty kasassa. Oli ottanut yhteen vempun kanssa Lahdessa. | ||||
|
|
20.04.2017 00:40 | Jyrki Längman | ||
| Ei ole vielä oikeaa sijaintia löytynyt | ||||
|
|
20.04.2017 00:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsin lätissä tuo sähkölaatikko toimi hyvin. | ||||
|
|
20.04.2017 00:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miten tiheästi Jokerille tulee puolenvaihtopaikkoja? Sellaistahan voisi käyttää ihan niin, että luikahtaisi perässä tulevan alta toiselle puolelle ja peruuttelisi takaisin sitten ohituksen tapahduttua. Koska tämän museopömpelin ei tarvitsisi pysähtyä kaikilla pysäkeillä, jokin sunnuntain kellonaika luulisi olevan ihan mahdollinen. Mitenköhän Laajasalon ideassa toimisi esim. sillan ylitys? Mitkä siinä ovat vaunujen nopeudet ja kykeneekö kulosaarivaunu samoihin nopeuksiin? Tarvitseeko kyetä? Mihin tulee mahdollisia väistöpaikkoja, eli mitä tahansa linjasta erkanevia vaihteita? | ||||
|
|
19.04.2017 23:21 | Reino Kalliomäki | ||
| Mainio löytö! Kiitos, Pave! | ||||
|
|
19.04.2017 23:12 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Tuo ¨kuljettaja¨ on Hugo Simbergin näköinen. Lienee poseerannut joka kuvassa..ptj. | ||||
|
|
19.04.2017 22:23 | Simo Virtanen | ||
| Näin se vaan kilpailu puree ja toimii. Ketterämpi operaattori ajaa kiilakeikkaa ja tuskin tappiolla sitäkään. | ||||