Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.04.2025 22:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Pyörät kai kuluvat epätasaisesti jos ei käännetä. Ainakin metrossa tehdään sen takia niin, mutta IC junien kohdalla voi olla muitakin syitä. Sama vaunu kiertää joka tapauksessa aika yksitoikkoista lenkkiä parin viikon aikana ja kääntö voi ehkäistä joidenkin liikkuvien osien epätasaista kulumista. | ||||
|
29.04.2025 22:30 | Jouni Hytönen | ||
| Ei taida ihan välittömästi olla lähdössä, eikö tuolla vetovaunun toisessa päässä ole ulkoliitäntäkaapeli pistokkeessa kiinni? Ihan kuin ensimmäisestä ovesta puuttuisivat paineet myös, vai valehteleeko silmä? | ||||
|
29.04.2025 22:26 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs Kuva! | ||||
|
|
29.04.2025 22:17 | Jouni Hytönen | ||
| Mietin ensin, ollaaanko tässä kääntämässä kolmen vaunun ryhmääkokonaisuutena, mutta eihän tuolla keulassa olekaan ohjausvaunua. Näemmä jossain kohtaa vaunujen elinkaaren aikana on tehty päätös vaunujen kääntämisestä systemaattisesti samoin päin. Noin 10 vuotta sitten ei ainakaan vielä ollut mitään systemaattisuutta, vaunut olivat raiteella juuri siten kuin ne olivat elämänsä aikana asettuneet. Kirjasin joskus työmatkoilla uteliaisuudesta muistiin, kummin päin ravintolavaunut junissa olivat. :) | ||||
|
29.04.2025 22:11 | John Lindroth | ||
| Kiva kuva,Veturin värityksessä on VR mäisyyttä! | ||||
|
|
29.04.2025 22:08 | Jaakko Pehkonen | ||
| Uskoisin tämän johtuvan siitä kun VR esittää nykyisin nettikaupassa vaunukartalla junan suunnitellun kulkusuunnan. Rataverkon moninaisuudesta johtuen vaunuja kääntyy "väärinpäin". Niitä sitten käännellään kolmioraiteella jotta istumajärjestys on oikein kun vaunu liitetään junaan. | ||||
|
29.04.2025 22:06 | John Lindroth | ||
| Psykosomatiikassa suljetaan aina ensin somaattiset syyt pois! Tähän ei ole poikkeuksia!Erikoistumis aikana toimin HUS psykosomatiikan tiimissä ja kierrolla oli aina silloin sisätautien erikoislääkäri mukana! | ||||
|
|
29.04.2025 21:39 | Tapio Keränen | ||
| Katsoin ottamistani kuvista: loppuopastinlyhdyt olivat katonrajassa vaunuissa 4002, 4007 ja.4011. Ne olivat alempana vaunuissa 4004, 4009, 4012, 4013 ja 4014. Muita Dm6-moottorivaunuja en onnistunut valokuvaamaan. | ||||
|
|
29.04.2025 21:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dm6 4007:ssä näköjään loppuopastinlyhdyt nostettu katonrajaan, samaan tapaan kuin Dm7:issa. Missä muissa kuutosissa oli tehty samoin? |
||||
|
29.04.2025 21:11 | Yue Yijia | ||
| Kiitos paljon ja sehän kiva, kävin seuraavana aamuna ottamassa uudelleen kuvia päivänvalossa kun vaunut oli Nummelas. | ||||
|
|
29.04.2025 20:46 | Simo Virtanen | ||
| Mikäs tämän kääntötarpeen on aiheuttanut? | ||||
|
|
29.04.2025 19:20 | Tor Lillqvist | ||
| Matkapahoinvointi voinee olla myös psykosomaattista. (En tarkoita että kuvaajan kohdalla niin olisi.) Varsinkn ruotsalaisten kohdalla, siellä kun on "yleisesti tiedossa" että X2000-junissa voi pahoin. Ja sen takia sitten moni alkaakin voida pahoin. Olisi kiva tutkia kuinka moni tuntisi voivansa pahoin jos vain *uskoo* että matkustaa kallistuvakorisessa junassa, vaikka ei olisikaan sellainen juna. Facebookin Tågsemester-ryhmässä oli muistaakseni suhteellisen yleistä että ihmiset olettivat että muissakin maissa suurnopeusjunat kallistuvat, ja pelkäsivät sen takia niissä matkustamista. |
||||
|
|
29.04.2025 18:25 | Noah Nieminen | ||
| Joo, nyt on hieno! Kuvasin saman Nummelassa, kun se saapui sinne. | ||||
|
29.04.2025 17:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, käsittääkseni natsiajan Abwehrin jannut kelpasivat oikein hyvin Daa-Daa-Rään tied.palveluun jo yksistään osaamisensa takia. Ei siis muuta kuin ratkoa hakaristipulunkuva takinrinnuksesta veks. Eikä uuden virkavalan vannontakaan vaikeaa ollut, kansallissosialismi tai reaalisosialismi, mitä väliä! Uskoisin myös Prinz-Albrecht-Strasse 8:n kellareissa "kunnostautuneiden" luunruhjojien eläkekertymienkin sujuneen ilman monenkaan päivän katkoa uuden edistyksellisen hallinnon palkkalistoille ilmoittautuessaan. Siitäkin huolimatta, että aina kun toveri Ulbricht puhui livekalan äänellään radiossa, niin korvia alkoi särkeä... Siten syntyi uusi, sangen lyhyt ajan mitta: ein Ulb. Eli sen ajan mitta joka kuluu radion tai telkkarin sulkemiseen, kunhan kuuluttajatartoveritar Elke Normenfüllerin sanoi: "Es spricht unser Kamerad Walter Ulbricht". |
||||
|
|
29.04.2025 17:24 | John Lindroth | ||
| Pahoinvoinnille voi myös olla syynä hoitamaton palleatyrä! | ||||
|
29.04.2025 17:21 | John Lindroth | ||
| Eilen kysyi Espanjassa saksalainen turisti "Wo ist die Elektrizität" ja sai vastaukseksi "No Elektrizite' Messieur". | ||||
|
|
29.04.2025 17:04 | Eljas Pölhö | ||
| Kimmon kommenttiin viitaten: Vetopää eli veturiosa ei kallistu, mutta tässä kuvassa etummaisena oleva ohjausvaunupää kyllä kallistuu ja minusta hyvin sujuvasti. Veturipäässä veturiosaa seuraava tai seuraavat kaksi vaunua (riippui vuorosta) olivat ensimmäistä luokkaa ja kyllä kumpikin kallistui ja mielestäni mitenkään nykimättä tai nikottelematta. Matkustin yleensä 1. luokan vaunun veturipäässä tai mikäli 1. luokka oli liian täynnä, niin ohjausvaunun takapäässä (ohjaamo- tai ovipäässä riippuen kulkusuunnasta). Ensimmäisessä luokassa aamiainen sisältyi hintaan ja tuotiin paikalle, illallinen piti maksaa, mutta tuotiin paikalle. Toisessa luokassa kumpikin piti hakea tai käydä syömässä ravintolavaunussa (bistrossa) junan keskellä, minkä kallistelu oli yhtä sujuvaa ja huomaamatonta kuin muuallakin. Henkilökunta oli joko SJ:n tai TR:n (AB Trafikrestaurang) tai osittain kummastakin. Ennen koronaa tyypillinen miehitys oli viisi henkilöä, (2 tågmästare SJ:ltä) ja kolme TR:ltä, yksi kummassakin 1. luokan vaunussa ja kolmas bistrossa. En tiedä mikä tilanne on 2020 jälkeen, kun en ole kertaakaan käynyt Ruotsissa sieltä muutettuani. "X2000"-kirjassa on kaksi sivua matkapahoinvoinnista ja syyn perustana sanotaan olevan, että matkustajan pään liike kiskoihin nähden on kolme kertaa suurempaa kuin tavallisissa vaunuissa. Nuorilla on kirjan mukaan suurempi taipumus matkapahoinvointiin kallistuvakorisissa junissa kuin vanhoilla ihmisillä ja taipumus on suurinta 1-3:lla ensimmäisellä matkalla. Haastattelujen mukaan 5-8% ihmisistä kokee ainakin lievää matkapahoinvointia tai epämiellyttävää tunnetta X2000-junissa ja taipumus lisääntyy junan vauhdin kasvaessa. Syy ei ole täysin yksiselitteistä, mutta viittaa näköhavainnon ja tasapainoaistin antamaan erilaiseen informaatioon, jos aivoissa on herkkyyttä tällaiseen ristiriitaan. |
||||
|
|
29.04.2025 16:53 | Markus Räsänen | ||
| Panu Brelin: Miten saat Dm12 määräksi romutettuna 75, kun niitä ei ole kuin 16, vai kävikö npäinvrhe? Sr2:n laskettu käyttöikä oli hankinta hetkellä 30-35 vuotta. Kun päivityksien tekeminen kävi liian kalliiksi, laski tämä käyttöikää yli 10:llä vuodella. Outoa sinänsä, kun VR on tähän asti tukeutunut kahteen sähköveturiin ja kahteen dieselveturiin. Tämä siis koskee linjaliikennettä. Elämme erittäi jännitteisiä aikoja ja vaikkei jännitteet eskaloituisi sotaan, silti huoltovarmuutta pitäisi ajatella. |
||||
|
|
29.04.2025 16:31 | Tapio Keränen | ||
| ÖBB:llä oli myös saksalaisen VT 98 (798) kiskobussin piirustuksilla Itävallassa valmistettuja sarjan 5081 moottorivaunuja sekä ohjaus- ja liitevaunuja. Näissä oli tavanomaiset sivupuskimet sekä ruuvikytkin molemmissa päissä. Valmistustehtaina toimivat Simmering-Graz-Pauker Wienissa ja Jenbacher Werke Jenbachissa. Myös saksalaisen Uerdingenin valmistamia vaunuja hankittiin ÖBB:lle. Kuva https://vaunut.org/kuva/157368?u=701&kd=24.8.1972 | ||||
|
|
29.04.2025 15:47 | Daniel Nironen | ||
| Taitaa olla Imatralle matkalla, jatkaa Imatralle numerolla 55565, Kouvolassa veturin vaihto sähköveturiin | ||||
|
|
29.04.2025 15:18 | John Lindroth | ||
| "You Can't Stop A Man In Love" Reuben Howell 1973 Motown Records säv.Soule/Woodford. | ||||
|
|
29.04.2025 15:17 | Lasse Holopainen | ||
| Autopahoinvointi voi johtua siitä samasta, tai sitten kiireisestä aamusta jolloin on juonut paljon kahvia tai muuta kofeiinipitoista juomaa pysyäkseen hereillä. Ja tietenkin pelkästään sitä sorttia. Tossa talvella kun ajoin Hiacella kiireessä, niin enkös minä siinä yrjönnytkin jotain vähän päälleni edellä mainitusta syystä kun pitäähän sitä saada ittensä hereille. Se on se jos aamulla ei ehdi vetää mitään muuta. Ja katse täytyy kaikesta huolimatta olla eteenpäin kun ajetaan. | ||||
|
29.04.2025 14:31 | Markku Naskali | ||
| Tuossa taitaa olla ihan omat pyörät että ei tarvitse hevosen rattaille nostaa. Joka tilallahan ei omaa puimuria ollut, vaan konetta siirrettiin tilata toiselle. Maamoottorilla konetta käytettiin ja myöhemmin myös traktorin voimansiirron avulla ennen kuin leikkuupuimurit tulivat käyttöön. Ensimmäiset niistäkään eivät kulkeneet itse, vaan traktorilla vedettiin. | ||||
|
29.04.2025 13:50 | Aarne Rantala | ||
| Kiitos, Onni! | ||||
|
Kuvasarja: Sr3 Vetureita |
29.04.2025 13:50 | Aarne Rantala | ||
| Mitä tarkoitat, Jouni? | ||||
|
29.04.2025 12:49 | Oliver Laaksonen | ||
| Hurjalta näyttää tuo kurvi/nousu tästä kuvakulmasta :D | ||||
|
|
29.04.2025 10:12 | Erkki Nuutio | ||
| Jos DDR- ja BRD-tuotteiden yksittäisiä samankaltaisuuksia havaitsee, eipä se yllätä. 50- ja 60-lukujen DDR- ja BRD-insinöörit ja teknikot olivat toistensa opiskelukavereita ja samat suunnittelunormit ja -ohjeet olivat jokaisella käytössä Vähitellen 50-luvun mittaan DDR-tuote jäi useimmiten jälkeen, koska läntinen komponenttitarjonta ja investointirahan tarjonta tuli ylivoimaiseksi. Edellytyksiä kuristi yksin jo se, että väkiluku BRD:ssa tuli moninkertaiseksi itäpuoleen verrattuna. Talouden toimintaa rajoitti ratkaisevasti byrokraattinen sosialismi ja Sovetin kuristusote mm. koskien työnjakoa Sovetin herruuden alle joutuneissa maissa. Kummallakin puolella väki ahkeroi, ehkä itäpuolella vielä vielä enemmän (ahtaammiksi jääneet olot pakottivat) sekä kyvykästä, ehkä itäpuolella kekseliäämpääkin (saksit kuuluivat teknisesti etevimpiin saksalaisiin). Tämä omien havaintojeni pohjalta ajateltuna. Muistan kun olin Breshnevin kuolinilmoituksen jälkeisenä päivänä Itä-Berliinissä. Kilometrin jono, vähintään viisi rinnan valui Sovettilähetystöön osoittamaan "suruaan" ja sosialistista vakaumustaan (tai välttyäkseen Stasin epäilyksistä). Varmasti nämä ihmiset "vilpittömästi" surivat orjuuttajansa kuolemaa. Muuten, vähän samanlaista oli Suomessa Stalinin kuoltua. Erityisesti "älymystömme" esiintyi silloinkin groteskisti. |
||||
|
|
29.04.2025 06:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, pelkäänpä että "ystävälliset" tiedustelupalvelut tulevat piankin hylkäämään sen ystävällisyytensä. Pelko on ase. |
||||
|
|
29.04.2025 06:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Höh, täytyyhän talousalueen pienviljelijöiden päästä puimaan maareformitiluksiensa satoja. Eikös rautis ole logistisesti ihan looginen paikka siihen? | ||||
|
29.04.2025 00:29 | Reijo Salminen | ||
| Kiitos vinkistä, kulttuuritekoa kunnioittaen tilattu on. | ||||
|
28.04.2025 23:46 | Joonas Viita | ||
| Eipä ole tullut vielä käytyä, mutta eipä tuolla liene kauheasti enää mitään, sateliittikuvista ja junan ikkunasta näkee, että pusikossa on jokunen vaihde ja vähän raiteita ennen tehdasaluetta. | ||||
|
28.04.2025 23:21 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs iltakuva! | ||||
|
|
28.04.2025 23:05 | John Lindroth | ||
| Käsittääkseni DDRn Stasi johtajan Erich Mielken tiedustelupalvelu oli kuitenkin melko korkealla tasolla tuohon ajankohtaan sijoitettuna! "Achtung der Feind hört Mit!"Tietenkään tämä ei ole varrannollinen nykypäivään jossa jokaisesta ihmisestä kokonaisvaltainen tieto ja ajatusmaailma on ystävällisten tiedustelupalvelujen vapaassa käytössä! |
||||
|
|
28.04.2025 22:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Derkkulassa oli ilmeinen pakkomielle pukea kalusto jossain määrin samankaltaiseksi kuin lännessä, toivossa, että tämä antaisi kalustolle jonkinlaista laadun leimaa. Erityisesti V 180, mutta myös V 100 ja E 42 muistuttavat kovin läheisesti länsisaksalaisia vastaavia malleja. Ja sama juttu possujunan kanssa. DDR:n kaikenlaista kehittymättömyyttä kuvaa sekin, että possujunassa ei ollut yhteisajolaitteistoa. Oli moottorivaunu, johon oli kytkettävissä liitevaunu, ja aivan kuin Suomessa, jos oli veto-liite -yhdistelmä, ja kulkusuunta muuttui, se vetovaunu piti "ajaa ympäri" eli liitevaunun toiseen päähän ja jatkaa sitten matkaa: käsittääkseni possujunassa ei edes ollut mahdollisuutta ajaa kahta vetoa tai veto-liite-veto -tyyppisiä yhdistelmiä yhdessä: ajopöydän komennot menivät vain sen vetovaunun koneistoon. Ja tämä ei olisi ollut teknisesti kovinkaan kummoinen juttu toteuttaa. Mutta jokin osateknijä siinä oli DDR:lle ylivoimaista, joko teknisesti tai poliittisesti. Ja kuten aina, lisätiedot rakenteista ennen vuotta 1990 ovat tästäkin tervetulleita. |
||||
|
28.04.2025 22:32 | Jaakko Tuominen | ||
| Ite merkkasin yläreunaan tussipisteen, kun viikatusta lipusta ei muuten näe. | ||||
|
|
28.04.2025 21:38 | Juha Toivonen | ||
| Suunnilleen kuvanottopaikan kohdalla katselin 1970-luvun alkupuolella junia kalliolla istuskellen irtokarkkipussini kera. Hr 12 ja Vv16/2xVv16 olivat tavallisinta vetokalustoa. Yleensä junan tulon aisti siitä, kun kampiasetinlaitteen vaijerit alkoivat kitistä, ja asettamaan semafooreja sn. 35 asentoon. Juuri kuvanottopaikalla sijaitsi kaksi kpl kaksisiipistä semafooria, joita ohjailtiin Tampereen henkilöratapihan pohjoispään asetinlaitteesta. | ||||
|
|
28.04.2025 21:25 | Kimmo Säteri | ||
| Sekin on toki hämmästyttävä yhteensattuma, että Derkkulan DR:llä oli vastaavanlaisia junia: "Ferkeltaxi" alias "Possujuna" eli viimeisinä aikoina BR771 ja BR772... | ||||
|
Kuvasarja: Sr3 Vetureita |
28.04.2025 21:02 | Jouni Halinen | ||
| Osaako joku kertoa että mikä tässä on vihreän RAL värikoodi 6038? | ||||
|
|
28.04.2025 21:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T.: merenkulusta jotain tietävät neuvovat kohdistamaan katseen horisonttiin, mikäli mahdollista. Sääliksi kävi aikoinaan Ankkalinnassa eli Obbnäsissä R-vartioveneissä keulapiikin miehistösuojassa lojuvia vapaavahdin "kansiluudalla ratsastajia" eli matruuseja vähänkään kovemmalla tuulella avomerellä. Puhumattakaan kokista ja konemiehistä. Muistelisin Röytän olleen etwa 33 metriä pitkä. Kyseessä lienee sisäkorvien tasapainoaistin ja tunto plus näköaistin ristiriidasta, johon elimistö reagoi oksettamalla. Autopahoinvointi on samanlainen? |
||||
|
|
28.04.2025 20:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, katsahdin noita lisäämiäsi linkkejä, firma oikeastaan on Waggon & Maschinenbau Donauwörth. Ihmettelinkin jo, että ovatko engelsmannit jotenkin allergisia saksankielisille paikkakuntien nimille? Tulos: - küllä muuten ovat! |
||||
|
|
28.04.2025 20:47 | John Lindroth | ||
| Tiedon mukaan Saksassa Ammertalbahnilla liikennöitiim näillä vielä DBn toimesta vuoteen 1999 asti. Tuo rata kuuluu Tuebingenin liikennepiiriin.Olen itsa asunut sen varrella 70 luvulla jolloin niitä näkyi siellä päivittäin. | ||||
|
28.04.2025 20:37 | Vesa Höijer | ||
| Kuvauspäivämäärä löytyi. | ||||
|
|
28.04.2025 20:30 | Juha Toivonen | ||
| Taitaa olla kyseessä raideleveyden massamuutos. Jokaiselle jotakin. Kaikki raideleveydet mukana. Ei tarvitse miettiä, minkä levyisellä ajellaan. 381 mm lähdetään, ja 1524 päädytään. Jos lisäksi huomioidaan pölkkyjen ulkopuolella olevat kiskot, niin 2,5 metrin raideleveys ei ole enää kaukana... (Aatu kääntyisi haudassaan, jos tietäisi, kuinka Tampereen Armonkalliossa "Valtarata" ylileveine kiskotuksineen, on täyttä totta!) |
||||
|
28.04.2025 20:22 | Simo Virtanen | ||
| Tämän junan säilytyspaikka Viinikassa on sellainen, että liekinheitinkään ei ole mahdoton. Kun pian terminaalikin hiljenee niin paikasta tullee varsinainen mordor. | ||||
|
|
28.04.2025 20:17 | Juha Metsäpelto | ||
| Hieno kuva / kuvasarja. Kevät on rautatiearkeologian harrastajalle paras vuodenaika. Oletko käynyt Vanajan voimalaitoksen alueella (Paikkala), onko siellä vielä jotain raideliikenteeseen viittaavaa? |
||||
|
|
28.04.2025 19:12 | Heikki Jalonen | ||
| Alexander Nikiforow (1863-1918) on melko hiljattain löydetty menneiden aikojen - erityisesti Helsingin - valokuvaaja. Hänen säilynyt negatiivilevyjensä kokoelma löytyi sukulaisen hallusta vasta joitakin vuosia sitten. Niiden perusteella (samaan sukuun kuuluva) Christian Westerback on laatinut kirjan "Helsinki Helsingfors - Alexander Nikiforow 1863-1918". Kirja on kirjoittajan omakustanne, ISBN 9789529498802. Kirjoittajan ja kustantajan työn arvoa kunnioittaen olisi hienoa, jos sitä myös ostettaisiin; hinta näyttäisi olevan 54€ tietämillä. Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta, useamman alkuperäiskuvan kera, sunnuntaina 27.4.2025. Kuvissa löytyy tavattomasti katsottavaa vanhan Helsingin elämänmenosta. Esimerkiki raitiovaunu, automobiilejä ym. Tuo päädyn umpeenlaudoitus on looginen: muuten rakojen kautta mahdollisesti tunkeutuvat esineet (laudat, tankoteräkset tms) tunkeutuisivat sisälle jarrukopin puolelle, estäen kulun kopin portaissa ja jopa uhaten jarrumiehen tilaa. Edelleen, talviaikana lumihan täyttäisi koko porrasnousun läpikäymättömäksi. |
||||
|
|
28.04.2025 18:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Hassua että olen itse matkustanut niillä Itävallassa, Jugoslaviassa ja Englannissa ( museo), mutta en Saksassa, koska niiden käyttö taisi loppua aika aikaisin siellä, tosin pikajunaverkosto oli niin kattava että ei ole tarvinnut. Se Jugoslaviassa kulkenut juna jolla menin jatkoi itsea asiassa Unkariin, eli oli kansainvälinen paikallisjuna. |
||||
|
|
28.04.2025 18:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ensinnäkin, käsittääkseni vetopää ei kallistu lainkaan. Sitä, että onko siinä jo sivuttaisvoimatunnistin, ja että lähteekö ensimmäinen siinä kiinni oleva vaunu kallistumaan näin ollen täysin oikea-aikaisesti, en tiedä. Toisaalta, esim. Pendossa ei ole nokassa vaunua, joka ei kallistu. Pendossa olen huomannut, että jos kallistus on päällä, ja istuu matkustamossa ja yrittää esim. lukea kirjaa, saattaa hyvinkin alkaa pukata matkapahoinvointia eli merisairautta. Siinä ei sitten auta muu kuin yrittää tihrustaa ikkunasta ulos ja etsiä jotain kiintopistettä. Juttelin kerran "ravintolan tädin" kanssa asiasta, ja hän kertoi, että monet kollegansa eivät voi työskennellä Pendoissa tästä syystä. Ohjaamosta suoraan eteenpäin katsellessa ei kallistelu tunnu mitenkään ikävältä. |
||||
|
|
28.04.2025 18:32 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hra Esa, näitä kuolattiin Fleischmannin luettelosta noin 1970. Väritys ei Fleisulla ole ihan tarkka, mutta Rocon myöhemmässä mallissa kerman ja hopean raja lienee tarkemmin oikein. https://www.flickr.com/photos/36081480@N08/39148165035 |
||||
|
|
28.04.2025 17:40 | Kimmo Säteri | ||
| Myös Kroatiassa näitä on liikennöinyt: https://en.wikipedia.org/wiki/%C5%BDS_series_812 | ||||
|
|
28.04.2025 15:12 | Petri Sallinen | ||
| Keighley and Worth Valley Railwaylla on E79962 ja E79964. Kaksi Waggon & Maschinenbaun rakentamasta viiden moottorivaunun erästä. https://kwvr.co.uk/e79962-m79964-waggon-maschinenbau-diesel-railbus/ |
||||