Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.12.2024 17:06 | Noah Nieminen | ||
| Marsuksi itse kutsun, nuo muut ovat vähän pitkiä :) | ||||
|
09.12.2024 17:05 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva! Juu, ei Sr2 kestä talvella minuuttia pidempään, kun jäässä sitä jo ollaan :), Sr3 toimii sentään vähän paremmin, Sr1 parhaiten. | ||||
|
09.12.2024 17:02 | Noah Nieminen | ||
| Vau! Siellä mennään ja hienosti heijastuu vedestä. | ||||
|
09.12.2024 15:26 | Leevi Halonen | ||
| Lähetin sähköpostia Tallinnalaiselle raitiovaunukuljettajalle ja sain vastauksen äsken. Näitä retroratikoita on tarkoitus liikennöidä vuoteen 2040 saakka, jonka jälkeen päätetään korvataanko ne uudella vai tehdäänkö taas uusi remontti. | ||||
|
09.12.2024 15:19 | Lasse Holopainen | ||
| Saabin tyylekkyys! | ||||
|
09.12.2024 12:21 | Antti Laajalahti | ||
| Niin menikö hillomunkit kuljettajille että kohtaatte siinä sovitussa paikassa Korian ja Kausalan välillä? | ||||
|
09.12.2024 07:44 | Jari Välimaa | ||
| Mihin tätä kuskataan ? | ||||
|
09.12.2024 07:43 | Jari Välimaa | ||
| Mitkä ovat jännitteet ? | ||||
|
08.12.2024 23:41 | Eljas Pölhö | ||
| En minä tiedä missä kuva on otettu enkä kyllä ole kauhean kiinnostunutkaan siitä tiedosta. Mitään sopivaa vertailukuvaa Kirkkonummelta en havainnut, vain raidekaavion https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15561.0 . Onko taustan puu ja puskat samat kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/172107 vai ei? Minun arvaukseni siitä ei ole sen parempi kuin kenenkään muunkaan. Kuva voi hyvin olla Kauklahden raiteella 4 asemalta vähän länteen, tai sitten ei. Onko taustalla menossa juna kohti Helsinkiä? Kauklahden tapauksessa se silloin ajaisi raiteen II kautta. Kauklahden valotolpat puuttuvat, mutta kuva on rajattu niin ettei se ole mikään varma havainto. Kirkkonummella veturi seisoisi raiteella III, mutta oliko siellä puita aseman länsipuolella paikassa, missä ei enää ole välilaituria I ja II eikä II ja III raiteiden välissä? Voi jäädä vähän niukaksi, kun vesitorni tulee vastaan ja raiteen 6 ja I raiteen laiturin väli ei liene pusikoita täynnä. En minä näe tässä mitään muuta selvää tunnistetta kuin mainitut puut. Ehkä lievästi kallistuisin Kauklahden puolelle, mutta tämä ei ole fakta. | ||||
|
|
08.12.2024 21:58 | John Lindroth | ||
| Upea otos! | ||||
|
|
08.12.2024 21:44 | Otto Tuomainen | ||
| ČD Cargolle on hankittu České dráhylta tarpeettomaksi jääneitä sähkövetureita. Tämä kuvan 163 090 hiljattain siirtynyt Cargolle sisarsarjalaisten 069, 074, 081, 084, 085 ja 087 kanssa, veturit ovat kuuluneet ČD:n Hradec Královén varikolle. Veturit on tarkoitus muuttaa kaksijännitteisiksi ja varustaa ETCS-laitteilla. | ||||
|
|
08.12.2024 21:24 | Jouni Halinen | ||
| En nyt jaksa enää vatvoa tätä. Niin kuin toisessa kuvassa kirjoitin, niin tietoa vuokra-alueelta rajavyöhykkeineen on tuskin mitään tietoa yhtään mistään syyskuun 1944 ja syyskuun 1955 välillä saatavilla. Suomihan ei perustanut Porkkalan ympärille edes samanlaista linnoitus/valvonta vyöhykettä (Harparskog-asema) minkä se perusti Hangon vuokra-alueen vastaiselle rajalle vuonna 1940. Eli Suomi tuskin edes pyrki hankkimaan minkäänlaista tietoa alueelta koko toteutuneen vuokra-ajan aikana. Pyrittiin vain hoitamaan asiat piiruntarkasti niin kuin sovittu on, ilman minkäänlaista provokaatiota, että nl ei saa mitään syytä laittaa siellä olevaa divisioonaa (Hannu Peltolan mainitsema) liikkeelle kohti Helsinkiä. Veturi on kuitenkin todennäköisesti Kökkelissä, vaikka osa todisteista muuta kertookin. Odotan vielä Eliaksen kommenttia. | ||||
|
|
08.12.2024 20:33 | Hannu Peltola | ||
| Nyt on kyllä aivan nappilaukaus, kauden upeimpia junakuvia! | ||||
|
|
08.12.2024 20:28 | Jyrki Talvi | ||
| Komea kuva. | ||||
|
08.12.2024 20:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykyisin, kun avointa dataa on tuolta päivältä saatavilla, niin huomataan, että 3093 on saapunut Rittiin vasta 0.54, ja kello 0.22 se on ollut vasta Turengissa. Rikun ehdottamalle junalle 3628 on Rit tuloajaksi kirjautunut 0.14. Erikoista on myös, että junalle 2030 on Rit tuloajaksi kirjautunut 0.27. Uskoisin kuitenkin ennemminkin Rikua. | ||||
|
|
08.12.2024 19:41 | Aapo Niemelä | ||
| Komppaan kommentoijia. | ||||
|
|
08.12.2024 19:32 | Eemil Liukkonen | ||
| On kyllä hieno ja jylhä maisema, jonka kruunaa todella hieno kohtaaminen! | ||||
|
|
08.12.2024 16:41 | Teppo Niemi | ||
| Oletko tarkastanut, mitä tietoa kuvauspaikasta ja ajankohdasta löytyy KAVIn arkistoista? Uskon, että jos ilmoittamasi kuvauspaikka on oikea, niin sieltä löytyisi mielenkiintoisia asiakirjoja asiaan liittyen ja jopa täälläkin osin julkaistavaksi. |
||||
|
|
08.12.2024 16:22 | Pasi Seppälä | ||
| No on ollut hyvää tuuria kuvauspaikan ja kuvattavien suhteen. Mutta niin sitä todennäköisesti on joskus oltavakin kun paljon koluaa ratojen reunamaita. Lopputulos on huikean hieno kaikin puolin. | ||||
|
|
08.12.2024 16:10 | Timo Salo | ||
| Noin siinä usein käy! Retkikartasta löytyy "hienoja" kuvauspaikkoja, mutta pettymys on usein suuri, kun radalle ei olekkaan näkymää pusikoitten yms. takia. Silmällä onneksi sitten "löytää" aarteita ja tuurilla tuollaisia onnenkantamoisia junien suhteen... | ||||
|
|
08.12.2024 15:43 | Vertti Kontinen | ||
| Onpas tyylikäs kuva ja tyylikäs kuvauspaikkakin! Melkoinen päävoitto, kuten Jarno jo sanoikin. Pitää ottaa paikka muistiin, jos joskus satun liikkumaan seudulla! | ||||
|
|
08.12.2024 15:31 | Jarno Piltti | ||
| Ohhoh, nyt on kyllä hieno! Rahti ja IC näkyy molemmat nätisti kokonaan, ja todella hieno pelkistetty metsämaisema löytynyt taustaksi. Kohtauskuva-arpajaisten päävoittoja sanoisin. | ||||
|
|
08.12.2024 10:29 | Jarno Piltti | ||
| Ei mitään tietoa. Nopea poistaminen suuritöisen muutosurakan jälkeen tuntuisi oudolta? | ||||
|
08.12.2024 08:06 | Jari Välimaa | ||
| Birger https://fi.wikipedia.org/wiki/Birger_Federley | ||||
|
08.12.2024 06:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ausgezeichnet, Herr Uwe! Oli ilo lukea kommenttiasi! Niinpä jatkaakseni, sanoilla "der Tor" und "das Tor" mainitsemasi ero tulee hyvin selville. "20 tarkoittaa kytkettyjen akselien akselipainoa", kyllä, siis yhtä vetoakselia kohden. Yhteensä kolmen akselin akselipaino tekee 60 tonnia. Tämä jaetaan viidellä, niin saadaan veturin summittainen vetovoima eli 12 tonnia. Mitäpä sanoo Dampflok-Archiv 1 (Weisbrod-Müller-Petznik)/Berliini 1976, DDR-puolella. Baureihen 01 bis 39? vetovoimasta: Laskettu kaavalla: Z = (a x d^2 x s x p)/ D [kg], jossa: a = kerroin: 0,65 kaksoiskoneistoiselle ja 0,5 kompondikoneistoiselle [veturille] d = sylinterin halk. [cm] s = iskunpituus [m] p = työpaine [kg/cm^2] D = vetopyörän halk. [m] Huom. 01-sarjan vetureita valmistettiin kauan, vuodesta 1925 alkaen ja sarjassa tehtiin ajan vaatimia muutoksia ja parannuksia. Viimeiset 01:t oli muutettu vuonna 1941 02-sarjasta (2'C1'h4v, 10 veturia). 01 oli siis tyypiltään 2'C1'h2. Vetureita oli yhteensä 241 kpl. Sodan jälkeiset rekonstruoinnit olivat myös osana sarjan historiaa, niin DB:llä kuin DR:lläkin. 01.0 (nrot 01 001 - 01 010): 14 500 kg / sn 120 km/t 01.0 (nrot 01 012 - 01 076): 14 500 kg 01.0 - 1 (nrot 01 077 - 01 101): 12 355 kg (sylinterin halk. pienennetty 50 mm:llä) 01.1 (nrot 01 102 - 01 149): 12 355 kg / sn 130 km/t. Etutelin pyöriä isonnettu 850 mm -> 1000 mm:iin. 01.1 - 2 (nrot 01 150 - 01 232): 12 355 kg (kitkapaino: 59,7 tonnia). Nämä edelliset siis ns. Einheitsloks. Baureihe 02 - sarja muutettiin sarjaan 01 (nrot 01 011, 01 233 - 01 241) vuosina 1937 - 1941 Reichsbahnin Meiningenin konepajalla. Lisää: 01.0 - 01.1 (nrot 01 042, 01 046, 01 112, 01 154 ja 01 192 Umbaulok DB, vuodesta 1950 alkaen): 12 355 kg Näiden kattiloihin oli laitettu Henschel-syöttöveden sekoitusesilämmittimet, turbo-pumpulla. 01.1 - 2 (nrot 01 103 - 01 232 Reko-lok DB, vuodesta 1958 alkaen): 12 355 kg, kitkapaino 57,7 tonnia. Nämä saivat uudet tehokkaammat kattilat. 01.5 (nrot 01 501 - 01 535, Reko-lok DR, vuodesta 1962 alkaen): 12 335 kg. Kitkapaino: 60,4 tonnia. Uudet kattilat, uusia rakenneosiakin, osa sarjasta öljypolttoisia. Kuriositeettina 01:n kolmisylinterinen versio (01.10, 2'C1'h3, virtaviivaistettu päällirakenne!). Sn 140 km/t. 01.10 (nrot 01 1001 ... 01 1105): käytetyllä kaavalla 8 580 kg. Hmm, pistää miettimään, ero on huomattava kaksisylinteriseen verrattuna. Täytyypä kaivaa jostain Henschel-Taschenbuch esiin ja tutkia sieltä. 01.10 (nrot 01 1001 ... 01 1105): 8 580 kg, uudella kattilalla, v:sta 1953, osa sarjasta öljypoltolla, ei enää virtaviivainen. Kitkapaino: 61,0 tonnia öljypolttoisena. Vertailun vuoksi kevennetty näkemys vuodesta 1930 alkaen: BR 03 (2'C1'h2), Einheitslok sekin. 03.0 - 1 (nrot 03 001 - 03 122), akselipaino 17 tonnia eli kolme tonnia vähemmän kuin 01:llä. Kitkapaino: 53,0 tonnia. vetovoima laskettuna: 11 150 kg. Sn 130 km/t. Vanhus, eli ent. preussilainen S 10.1, Bauart 1914, 2'Ch4v, eli tulistin-kompoundikone!!! 17.11 - 12 (nrot 17 1124 - 17 1209): 9 302 kg. (Sn 120 km/t) ja kitkapaino tällä 51,4 tonnia. Entäpä kuuluisa baijerilainen "Maffei - Pazifik", eli S 3/6, eli 2'C1'h4v, bauart 1912: (sn 120 km/t) 18.4 (nrot 18 441 - 18 458): 10 615 kg ja kitkapaino (vetoakselipaino kokonaan): 50,1 tonnia. Muuten, ei ihme, että DRG ja DB tykkäsivät S 3/6-koneista! |
||||
|
08.12.2024 05:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näinpä selvisi vaunun oikea numero. Kiitän arvoisia herroja kommentaattoreita avusta. | ||||
|
08.12.2024 05:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olihan neukeilla jo olemassa konepistooli PPSh-41, jonka isot pojat kertoivat inspiroituneen Suomi-konepistoolista ja sen menestyksellisestä roolista (tsuhnien käsissä) talvisodassa, eikun anteeksi - ööö - "Pienessä isänmaallisessa luoteisessa rajaselkkauksessa"...! AK- 47:llä on muuten aika selvä sukulaisuussuhde saksalaisten Sturmgewehr 44:ään (eli MP 44). Toimintaperiaatteessa vain on selvää eroa. Yksinkertainen rakenne helpon valmistettavuuden kanssa on taannut maailmanlaajuisen suosion. Ameriikan oma näkemys rynnäkkökivääristä on hankalammin ja vaikeammin toteutettu. Mikä ettei, kun asetehtaat saivat rahastettua niin raakasti ja paljon kuin vain kehtasivat! |
||||
|
|
08.12.2024 02:22 | Uwe Geuder | ||
| S36.20 tarkoittaa Schnellzuglokomotive (pikajunaveturi). 3 kytkettyä akselia, 6 akselia yhteensä (ilman tenderiä). 20 tarkoittaa kytkettyjen akselien akselipaino. Kolmio tarkoittaa, että veturi ylittää kuormaulottuman. Viiva kolmion yläpuolella tarkoittaa, että ylitys on vain savupiipun aiheuttama ja savupiippu on irrotettavissa. Se on https://de.wikipedia.org/wiki/Betriebsgattungszeichen En tiedä onko sille vakiintunut käännös tai vastine. Jotakin kuin käyttölajitunnus tai käyttöluokkatunnus. |
||||
|
08.12.2024 02:16 | Lasse Holopainen | ||
| Se on totta. | ||||
|
08.12.2024 02:12 | John Lindroth | ||
| Hieno nostalginen kuva HV juhlajunassa täydessä höyryssä valtaventtiili avattuna! Nähdä edes kerran höyryveturi tositoimissa äänineen, se on se "Juttu"!(That's The Real Thing). Nuo harvinaiset hetket ei unohdu koskaan1 |
||||
|
|
08.12.2024 01:20 | Jouni Halinen | ||
| No sanoin sen enemmänkin kuvainnollisella tasolla, vaikka olihan AK-47 otettu käytöön heillä jo vuonna 1949. Olisihan se ollut kova veto käydä heiluttamassa ko. pyssyä noiden Jenkki "tunnelituristien" pään vieressä, varmistussokkia ikkunaluukuissa sulkien/availlen. Heillähän oli siihen täysi oikeus tehdyn tunnelisopimuksen mukaisesti (junan t ä y s i kontrolli). Oltiinhan junamatkan aikana kuitenkin nl:län alueella= nl:län lait voimassa joka tapauksessa. Ei tunnelisopimus sitä miksikään muuttanut. Ja kun Hannu Peltola kirjoitti toisaalla, että alueella oli sijoitettuna kokonainen huippuvarusteltu (hyökkäys) Divisioona valmiina siirtymään Helsinkiin, niin tuskin näillä joukoilla oli ”suustaladattavia” vanhoja pyssyjä käytössään. Olihan rynkky silloin aivan ylivertainen ase verrattuna aikaisempiin (lähes) kiväärin tarkkuus ja (lähes) konepistoolin kapasiteetti. Ja olihan rynkyn käyttö kätevämpää ahtaissa vaunun sisätiloissa kuin normitorrakon, tietenkin käytösssä ovat voineet olla myös konepistoolit. Voisi myös kuvitella, että vessojenkin käyttö oli kiellettyä vuokra-alueella, olisihan sieltä voinut toimittaa alueelle propaganda-aineistoa, varmaan vessojen ovetkin lukittiin. Meni osin Lassen kanssa päällekkäin. |
||||
|
|
08.12.2024 01:17 | Lasse Reunanen | ||
| AK-47 on suunniteltu nimensä mukaan 1947 ja massatuotanto alkoi 1949, niin on hyvinkin mahdollista, jopa erittäin todennäköistä, että niitä Porkkalassa oli. | ||||
|
|
08.12.2024 01:02 | John Lindroth | ||
| Juuri tämän ajan kuvien taltiointi on tärkeää koska aika kuluu niin nopeasti ja samanlaisia hetkiä ei koskaan enää tule! | ||||
|
08.12.2024 00:43 | John Lindroth | ||
| Lasselta hyvin tätä aikaa kuvaava kuvasarja huomioiden että aika muuttuu nopeasti!" Today Will Soon Be Yesterday" Thelma Houston,1976 Motown Records. | ||||
|
|
08.12.2024 00:35 | Uwe Geuder | ||
| > "Rostlok". Ei siis ruostetta! Saksaan kielessä pitkä vokaali merkitään 4:llä eri tavalla - pidennys-h:lla, esim fahren - pidennys-e:lla, esim. Miete, Biene, Kiel. Käyetään melkein vain jos, pidennettävä vokaali on i, erittäin harvoin myös o:n kanssa - tuplavokaallila niin kuin suomen kielessä, ei kuitenkaan u:lla tai i:lla - ei millään tavalla Rost-sana kuuluu etelässä neljänteen kategoriaan der Rost (suomalainen kirjoittaisi roost) = ritilä, arina Pohjoisessa kuitenkin lyhyt o. Ettei olisi liian helppoa, on kuitenkin toinen sana, joka kirjoitetaan samalla tavalla ja lausutaan kaikialla lyhyellä o:lla der Rost (suomalainen kirjoittaisi rost) = ruoste Toinen semmoinen pari on weg ja Weg weg = pois Weg (suomalainen kirjoittaisi weeg) = pieni katu |
||||
|
|
08.12.2024 00:33 | Rainer Silfverberg | ||
| AK 47 oli sen verran moderni ase että tuskin löytyi Porkkalan tunnelin junien vartijoita. | ||||
|
08.12.2024 00:24 | Jouni Halinen | ||
| Juu, ei Tähtelä oikein sovi olemukseltaan näiden vuokra-alueen manööverien kuvauspaikaksi. Eli Kökkeli on ollut todennäköisesti pääasiallinen kuvauspaikka. https://vaunut.org/kuva/122743?paik=T%C3%A4htel%C3%A4 | ||||
|
|
07.12.2024 23:50 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, myöhästyin yhdellä päivällä. 6.12. on Saksassa Nikolauspäivä, lapset saavat pieniä lahjoja saappaaseen, jos sen laittaa yöksi lastenhuoneen oven eteen. Tämä on selvästi baijerilainen Nikolaus, näyttää katoliselta piispalta. Muualla se on hieman erinäköinen https://johannaweissmullerblog.blogspot.com/2015/10/40-nikolaus-bilder-kostenlos-ausdrucken.html | ||||
|
07.12.2024 23:08 | Jouni Halinen | ||
| Juurikin niin kuin Kimmo T.L 13 vuotta sitten mainitsi https://vaunut.org/kuva/75506?t=koulutaulu | ||||
|
07.12.2024 22:59 | Petri Kiviniemi | ||
| Aivan hyvä keino tehdä suomalaismalleja maalaamalla tehdasvalmisteisista. Tilanne kun on mikä on, että valmismalleja ei ole. Piensarjoja silloin tällöin voi tulla markkinoille. Joitakin tulostettavia koreja voi ostaa. Dv12 veturista on aikanaan kai ollut saatavilla peräti valmismalli piensarjana (vai jäikö toteutumatta?) Uudemmista raakapuuvaunuista, muistaakseni Sp-sarjaa, oli saatavilla rakennussarja tässä jokin aika sitten, mutta erittäin rajallinen määrä tosin taisi olla. Listoja noista valmiista ja modattavista malleista suomalaisradoille löytyy varmaan toisaalla netissä. Muistan viimeksi nähneeni ansiokkaan listauksen junalauttavaunuista. | ||||
|
|
07.12.2024 22:58 | Jouni Halinen | ||
| Perustuisko ihan kitkaan, näkyy välillä liikkuvassa kuvassa, että ylös/alas toiminto vaatii välillä enemmänkin voimaa, johtunee ilmankosteuden vaikutuksesta puumateriaaliin. Jokaisessa vaunussa oli lisäksi vartija valvomassa asiaa, ja jos luukku olisi rapsahtanut vähänkin auki, niin hän olisi komentanut väliitömästi AK-47:kalla viittomalla kaikki lattialle makaamaan naama alaspäin. Voi tietenkin olla myös, että ko. vartija asian sisäpuolelta hoiti esim. jollain sokalla. Jostain luin, että "tunnelijunaan" tultiin matkustamaan ihan ulkomailtakin mm. Jenkeistä kokemaan miltä tuntuu matkustaa mahtavan kommunistisen neuvostoliiton alueella. Oli vähän kuin Lintsin kummitusjuna heille. Vaikea on nykyihmisen kuvitella että vielä 90-luvun alkupuolella olisi lähdetty polttariporukassa tälle reissulle, ja juhlakalu oltaisiin saatu heivattua jollain keinoin Kirkkonummen asemalaiturille. Häät olisivat siirtyneet vähintäänkin vuosilla, jolleivat kokonaan peruuntuneet. | ||||
|
|
07.12.2024 21:46 | Markku Naskali | ||
| Näitä esiin pullahtaneita kuvia on kiva kommentoida vuosien jälkeen. Edellinen kommentti osuu oikeaan. Höyryveturi ja puuvaunut sopisivat paljon paremmin! |
||||
|
07.12.2024 21:21 | Lasse Holopainen | ||
| Aikamoinen tyylekäs kohtaus. | ||||
|
07.12.2024 21:21 | Lasse Holopainen | ||
| Onneksi ei vetureiden puolella kuitenkaan. Tai ainakaan ollut sillon ennen. | ||||
|
07.12.2024 21:17 | Lasse Holopainen | ||
| Foodmarket, Herkku, sanottiin televiissiossa. | ||||
|
|
07.12.2024 21:08 | Jouni Halinen | ||
| Kun nyt katsoin muita ilmakuvia, niin vuoden 2010 ilmakuvassa eritasoliittymä on työn alla. Kun kuvista katsoo, niin peltoja ei ole taidettu viljellä enää herran aikaan?, tietääkö H Peltola asiantilan?. Kun näitä peltotilkkuja katselee niin ne ikään kuin ”huutavat” että ”rakentakaa minuun rykelmä tornitaloja”. Eihän PKS-seudulla ole tänä päivänä niin pientä Juna/Ratikka/Bussi/Metro ”pysäkkiä” etteikö sille rakenneta ”pilvenpiirtäjä” keskittymää. Tässä ei ole lähimmillään kukon-askeltakaan lähijunan ovelle ja vielä yhden talon sokkeliin Alepa ja pitsateria niin avot. Mutta katsotaan mitä tapahtuu kun tämä lama tästä helpottaa. Postitalokin näkyy selvästi, meidän koppari ei tuottanut sielä oikein yhtään mitään, alle 100 egeä kuussa kun joissain päästiin melkein tonniin kuussa. mutta se oli pelin henki eli jossain parempi tuotto ja jossain taas huonompi. Meillä oli koneita Posteissa ympäri Suomea (1991-2006) noin 150 kappaletta (Hanko/Rovaniemi ja Pori/Joensuu). Saattaapi täälläkin olla vielä joku meidän asiakas?. Koneet olivat siis meidän firman omistamia eli Helsingin CopyTeam Oy:n eivät Postin, tätä usein ihmeteltiin, että voiko olla näin. Tämä tasoristeys tuli tuli minulle tutuksi 90-luvun alussa kuin tein vielä itse kuukausikierroksen Espoon posteissa, (rahojen nouto, paperin vienti ja toimintakunnon tarkistus ja postirouvien tervehtiminen/joululahjan antaminen). Tulin Kökkeliin aina Kivenlahdesta ja jatkoin sielta Espoon keskukseen ja sen jälkeen Graniin jossa siinäkin osui kohdalle tasoristeys (Kilon länsipäässä). Kun meillä oli -90 luvun alkupuolelta lähtien koneita kaikissa Uudenmaanläänin kaupungeissa, niin muistelisin että tasoristeyksiä olisi ollut enää Porvoon radalla Nikkilä? mutta päärädalla ei enää ollenkkaan?. Ovatko muistikuvani oikeita? Sitten on vielä se millä olen myös arvioinut kuvauspaikkoja, eli katsonut videota ennen räpsäystä ja sen jälkeen ja siitä sitten arvioinut kuvauspaikkaa. Sitähän ei voi tietää kun yksittäistä kuvaa täällä katselee. |
||||
|
|
07.12.2024 21:00 | Markus Selin | ||
| Minkälainen tulevaisuus näillä retroratikoilla on? Korvataanko ne nyt lähivuosina uusilla PESA-ratikoilla, kuten muuttamattomat KT4D:t vai onko niillä tarkoitus ajaa pitempään? | ||||
|
|
07.12.2024 20:58 | Rasmus Viirre | ||
| Herkku | ||||
|
|
07.12.2024 20:55 | Rasmus Viirre | ||
| Kyllä, Sr2 on tuo rocon tehdasvalmisteinen. Kolme IC vaunua (Ex sarjan edustus) ovat rocon SBB sveitsiläisvaunuista. Maalasin ne Revellin maaleilla ohjeen mukaan, joka löytyy 2/1990 Junat -lehdestä osiossa ”INTERCITY-VAUNUJA - vain maalaamalla”. Dv12 on ostettu yksityiseltä pöytyäläiseltä tori.fi:ssä. Ko. herra on tehnyt 3D-tulostamalla useita malleja, mutta nyt ilmeisesti jo lopettanut nämä hommat. Puuvaunut ihan Fleischmannin kaksi akselisia avovaunuja. Kun varat eivät millään riittäisi esim. mestarimallien suomalaisiin vaunuihin, täytyy soveltaa hankkimalla ulkomaalaisia jotka muistuttavat kotimaisia.. :) | ||||
|
|
07.12.2024 20:41 | Jouni Halinen | ||
| Tämä on oikeastaan aika fiksu kuvapalvelu, tässä kun osa uusistakin ilmakuvista on mustavalkoisia. On helpompaa verrata sitä vanhempiin kuviin. Tässä esim. vuoden 2006 ilmakuva. Ei heti uskoisi kuvaa niinkin uudeksi, pikaisesti sen paljastaa siksi parkkeeratut autot ja liikenneympyrä, ja kun vielä tuon (viljellyn vai ei?) pellon suuri määräkin hämää. Oikealla on vielä tasoristeys, muistan että oli aika vilkas paikka vuosituhannen kieppeissä, puomit vähän väliä alhaalla. Oliko tämä vielä ”lajinsa viimeinen” rantaradalla, rahaa uusimiseen kun ei meinannut millään löytyä. Valmistuiko eritasoratkaisu 2005 +/- jotain? http://bot.fi/3z6u | ||||
|
07.12.2024 20:36 | Noah Nieminen | ||
| Hmm. Lieköhän johtoveturi kuitenkin Sr1 3086, kuten kuvassa näkyy, ja 3045 tuolla apuveturina. | ||||