Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.02.2025 20:28 | Juha Toivonen | ||
| Minä olisin viitannut noille kintaalla jo vuonna 1986, mutta Herra Majuri palautti tuolloin kovaäänisellä käskytyksellään uskoni noihin. | ||||
|
14.02.2025 20:26 | Juha Toivonen | ||
| Hienoja ovat ministeriön kaaviot ja kalvot. Noitakin on joku siellä isolla rahalla väkästellyt kenties vuoden, tai pari, mutta... Maailma ja tilanteet muuttuvat, kuten olemme viime viikkojen aikana saaneet mediasta havaita. Edelleenkin tuolla Länsi-Lapissa näyttäisi ministeriön kuvissa olevan "selvitystä vaativa alue"? Jos asiat ja "rytmitaju" olisivat kunnossa, tuon kuuluisi olla "toteutuksessa oleva alue". Enivei. Selvitystä jatketaan Suomalaiseen byrokraattiseen tahtiin ja suunnittelu aloitetaan kenties joskus, ja ehkäpä jo silloin totaalisen myöhässä. | ||||
|
14.02.2025 20:20 | Pasi Utriainen | ||
| Hyvä kysymys. Pienen Neulamäen tunneli valmistui 1975 ja Kurkimäen aseman oikaisu Pienen Varkaanmäen läpi oli valmistunut 70-luvun alkupuolella, joten luultavimmin tämä on Korsujärven oikaisu on tehty niiden välissä. Savon radan mittavat oikaisutyöt etenivät melko järjestelmällisesti Suonenjoelta Kuopioon 1966-75. Silloin Korsumäen seisake on ollut myös uudella ratalinjalla siinä nykyisen alikulun kohdalla. | ||||
|
14.02.2025 20:07 | Juha Toivonen | ||
| Nyt täytyisi päättäjien oikeasti hengittää tunti paperipussiin ja potkia toisiaan p-seilleen, jotta kykenisivät ajattelemaan rationaalisesti, jo näkyvässä kriisitilanteessa. Viimeistään tänään Münchenissä tuli jäätävän kylmä suihku kaikille toiveajattelijoille. Nyt ei enää ole aika jaaritella, eikä aikaa unelmahöttöiselle taivaanrannan maalaukselle. Suunnitelmat B ja C, josko miksei myös D tulisi ottaa välittömään toteutukseen, josko noita kolmea viimeksi mainittua edes on olemassakaan? | ||||
|
14.02.2025 20:01 | Juha Toivonen | ||
| Josko nyt kuitenkin laitettaisiin ensin kriittisimmät huoltoreitit kuntoon, eli mahdollinen Narvikiin suuntautuva rautatie, Oulu - Kemi väli uusine kohtauspaikkoineen, koko Länsi-Lapin päätieverkosto, ja mahdolliset raideleveyden muutospaikat/telinvaihdot Tornion ja Haaparannan alueilla. Harkitaan noita kehäratoja sitten, jos vielä mitään harkittavaa enää on. | ||||
|
14.02.2025 19:29 | Antti Laajalahti | ||
| Tuon siltalaitoksen kun näkee niin tulee aina mieleen giljotiini joka saattaa katkaista junan. | ||||
|
|
14.02.2025 19:13 | Rasmus Viirre | ||
| Jaa-a, tälläkin hetkellä yksi x40 seisoo Nokelan hallissa. Pintapuolin näyttäis suht valmiilta. | ||||
|
14.02.2025 18:30 | Eljas Pölhö | ||
| Heinä-elokuulta ei ole lainkaan havaintoja näistä junista. Oltiin kaikki maalla, kuka missäkin. | ||||
|
|
14.02.2025 16:37 | Petri Nummijoki | ||
| Puolan presidentti oli Suomessa valtiovierailulla kai 1-7.7.1965. Lyötyisikö siltä väliltä ajankohta, johon 2702 junassa P11, 2208 junassa H16 ja 1044 junassa H221 sopisivat? Hr11-pariveto junassa P37 ja 1954 johtoveturina täsmäisi ainakin päivään 2.7.1965. | ||||
|
|
14.02.2025 16:23 | Teppo Niemi | ||
| Eikös perinteisesri valtion ja kuntien laitokset ja yhtiöt liputtaneet myös valtiovierailujen yhteydessä ja muiltakin toivottiin liputusta tuossa yhteydessä? | ||||
|
14.02.2025 16:13 | Matti Melamies | ||
| Tuossa on yksiselitteisesti Kemijoki, vaikka siinä onkin Ounaskoski. Vesivoimaloiden vuoksi myös Kemijoen pintaa on nostettu, vanhoissa kuvissa silta-arkkuja näkyy vedenpinnan yläpuolella enemmän. Ounaskoskikin on sen vuoksi menetetty, koski näkyy talvella enää vain sulana kohtana kuvassa näkyvän sillan ja sen kynttiläsillan (jonka virallinen nimi Jätkänkynttilä) välissä. | ||||
|
|
14.02.2025 15:47 | Rasmus Viirre | ||
| Noh se on siinä ja siinä kummasta puhutaan. Ounasjoki on sivujoki, joka yhtyy Kemijokeen Rovaniemellä. Yhtymispaikka on heti Kynttiläsillan tuolla puolen, mutta tässä siltojen täyttämässä pätkässä on Ounaskoski. Ja Ounasvaara tietysti heti tuossa toisen puolen jokea. Kemijoki voi olla virallisesti tässä, mutta kumpaakin nimeä käytetään. | ||||
|
14.02.2025 14:02 | Jukka Viitala | ||
| Wanhoissa radan- ja tienoikaisuissa jätettiin yleensä vanhat penkat ja jopa sillat rauhaan, mutta joskus 1980-luvulla alkoi vimmattu ennallistamis- ja kierrätysvimma, penkoista revittiin kaikki kelvollinen ja joskus kelvotonkin uuteen rakenteeseen ja varsinkin pelloilla ei huomaa kuin ehkä kasvillisuuden väristä ilmakuvissa vanhojen penkkojen sijainnin. Hyvinä esimerkkeinä Halikon Tunnelimäen-Hajalan väli ja Haminan radan ja valtatien eritaso Inkeroisten itäpuolella. Alkuperäinen linjaus on sentään säilynyt tiepohjana. Joskus rakenteita täytetään, kuten Saimaan kanavan alkuperäinen linja Nuijamaan kirkonkylällä ja juuri ennen Saimaata. Vanhoja linnoitteita ja kaivoskuoppia on hävinnyt kaatopaikkoina tai nykyisen yliampuvan turvallisuusajattelun takia, Espoossa peitettiin vastikään muutama kaivos siitä syystä. | ||||
|
14.02.2025 13:57 | Timo Salo | ||
| Taattua Niilaa sattumana! Kemijärven kirkko hiukan oudommasta suunnasta kuvattuna... | ||||
|
|
14.02.2025 12:28 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Eikös juna kuitenkin ole ylittämässä Kemijokea? | ||||
|
|
14.02.2025 11:20 | Petri Nummijoki | ||
| Toisin sanoen myös 25.6.1965 on epätodennäköinen kuvauspäivä, jos https://vaunut.org/kuva/173004 on otettu samana päivänä tämän kuvan kanssa. Teoriassa sama veturi voisi ehtiä sekä junaan H209 että H221 mutta sitten paluu Riihimäeltä olisi junassa, joka ainakin suunnitelmallisesti ajettiin Lättähatulla ja muutenkin epätodennäköistä, että Helsingin ja Riihimäen väliä yritettäisiin ajaa kolmatta kertaa peräkkäin samalla höyryveturilla ilman kunnon huoltotaukoa. Olisikohan kesällä 1965 voinut olla muita liputuspäiviä, kuin edellä mainitut? | ||||
|
14.02.2025 07:24 | Jari Välimaa | ||
| On Sokoksen 4.krs kahvio jossa ikkunapöydät ovat aina täynnä. | ||||
|
|
14.02.2025 07:17 | Jari Välimaa | ||
| Mutta kun tuo Norrtåg näyttää laajentavan myös Norjaan. | ||||
|
|
14.02.2025 07:14 | Jari Välimaa | ||
| Näin niitä joukkoja alkaa tulemaan ja esikuntia perustetaan. Pitäisikö Lapin kehärata ulottaa Sodankylään ? https://yle.fi/a/74-20143608 | ||||
|
14.02.2025 07:03 | Jari Välimaa | ||
| Sen vuoksi myös yhteydet Jäämeren rantaan on mukana | ||||
|
|
14.02.2025 05:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen vahvasti eri mieltä, herra Jani. Taktisia ydinaseita on jo käytetty ympäri maailmaa sotaa "leikittäessä". Köyhdytetty uraani on aivan paskamaisen ikävää ainetta maastossa kohdattaessa. Sitä käytetään tykinammusten painon, siis läpäisykyvyn tehostamiseen. Tyypillistä ameriiKKKaa on kylvää sitä ympäri joka puolelle maailmaa, paitsi heidän omille tantereilleen. Usko tai älä. Mikä takaa sen, ettei tällaista kylvetä Suomen metsiin? Ei muuten mikään... Toisekseen: kun meidän "pojat" nyt vähän leikkivät 64 :llä ihmehornetilla tai F-35 - liidokilla, sopii muistaa parit pikku faktat: - Montako "tuolla puolen" sitten on? 2500 Mikojan-Gurevitsh- ja/tai Shenjang-hävittäjää motivoituneine pilotteineen? "Meidän poikamme ilmassa" ovat hyvin äkkiä sankarivainajina Karjalan männiköissä ja ne hienot ja kalliit "Lahme Ente" vääntyneinä ja palaneina romuina myös. Oli sitä lentelymotivaatiota lietsottu yllytyshulluille vaikka kuinka kauheasti! - Älä missään tapauksessa luota liiaksi viidenteen artiklaan. Nato-kentsujen asenteista riippuu, että viitsivätkö nämä kirjoituspöytätaistelijat ollenkaan vääntäytyä ylös virkatuoleistaan katsomaan edes ikkunasta, miltä ulkona näyttää. Kaikkein pahin sotilaallinen tyhjiö on kenraalien korvien välissä! Ja nyt kun DCA:lla on päästetty tänne purkkaa litsuttavia jenkkipojuja "puolustamaan", niin mikä takaa senkin, etteivät nämä rupea huutamaan suomalaisten liiallisista kansalaisvapauksista? Niitäkin on kovin helppoa "puolustusstrategisista" syistä ottaa pois. Vain yhdet vaalit ja sopiva vaalitulos (asiasana: "jytky"!) ja siinä se. Vielä kun jenkkimentaliteettiin oleellisesti kuuluu pelkotilojen paisuttaminen, niin sen takia ollaan tässä surkeudessa...? ("Abortintekijät ja transut jyrää meitin!") Koko kiistely muistuttaa aivan maan helvetisti pikkupoikien takapihaleikkiä: - se määrää jonka kusikaari ylettyy pisimmälle! Eikä vaadi kummoistakaan keittiöpsykologian professuuria tai edes tohtoriutta nähdä kuvion perimmäiseen sopukkaan. |
||||
|
|
14.02.2025 01:18 | Jani Tuominen | ||
| Herra Esa, minähän en sanonut että meidän sotaväki alkaisi spedeilemään vaan se sotaväki rajan toisella puolella - tosin se naapurin sotaväki ei ole eräässä nytkin käytävässä hyökkäyssodassa käyttänyt vielä ydinpelotettaan todellisuudessa. Pitää myös muistaa että vuoden 1945 jälkeen ei ole ydinaseita käytetty, ja lienee selvää että maailma olisi yksi iso savinen kuoppa jos siihen oikeaan ydinsotaan mentäisiin :) | ||||
|
|
13.02.2025 23:51 | Uwe Geuder | ||
| Onko se julkinen paikka? Näyttäisi olevan Sokoksen kahvila, vaikka en ole käynyt vähintään 15 vuotta. Eikö Ravintola Pons olisi vielä parempi sijainti? Näkee molemmat linjat. Jos ylipäätään näkee kadulle, en tiedä kuinka heidän ikkunat ovat. Ja hinta lienee Sokoksessa parempi :) |
||||
|
13.02.2025 23:26 | Hannu Peltola | ||
| ZILit eivät ole olleet puolustusvoimilla enää käytössä noin 10 vuoteen. Markku Mäkipirtin Ulkomaiset ajoneuvot puolustusvoimissa -kirjan mukaan niitä olisi kuitenkin puolustusvoimilla varastoituna parisensataa. Veikkaan kuvan ajoneuvojen määränpääksi Ukrainaa. | ||||
|
|
13.02.2025 23:15 | Eljas Pölhö | ||
| Valitan, ei ole. Tr1 1044 on ollut kesäkuussa Riihimäen junissa. H221 kesäkuu 1965 (vain nämä tiedossa) 30/5 = 1004 31/5 = 1001 2/6 = 1000 3/6 = 1004 19/6 = 1004 22/6 = 1004 28/6 = 1044 ... 31/10 = 1001 1/11 = 5101x5102 Sen sijaan Tr1 1044 veti 25/6 junaa H209 (13:05 Helsingistä). |
||||
|
|
13.02.2025 22:58 | Petri Nummijoki | ||
| Entä löytyykö H221:n vetovoimasta noilta päiviltä havaintoa? Kuvassa https://vaunut.org/kuva/173004 voisi kellonajan perusteella olla 1044:n vetämä H221 ja varmaan sekin on samalla kertaa otettu, kun on liputuspäivä. | ||||
|
13.02.2025 22:39 | Jouni Hytönen | ||
| Jonkin aikaa se oli myös Suolahdessa, jossa vandaalit rikkoivat siitä lähes kaikki ikkunat. | ||||
|
|
13.02.2025 22:27 | Jouni Hytönen | ||
| Katselin Haapamäki-Jyväskylä ja Jyväskylä-Suolahti-ratalinjat läpi ja on mykistävää, miten sata vuotta sitten muuttunut ratalinja näkyy edelleen ihan selkeästi, jos nyt ei ole ihan suoraan päälle rakennettu jotain. Huomasin monta kohtaa, joissa ei ole edes ajatellut, että vanha ratalinja on jäänyt 23-tien alle. Kiitos tuosta Lidar-linkistä, en ollut ollenkaan perillä, kuinka suuri ero siinä on rinnevarjosteeseen. | ||||
|
|
13.02.2025 21:21 | Jukka Viitala | ||
| Louhittiin Porvoossa Sköldvikin ratapihan lähistöllä teollista maisemaa rumentava hehtaarin kalliokumpare pois ja se oli monen sadan metrin säteellä ainoa nyppylä, mutta porareikiin tuli runsaasti vettä koko ajan n 6 m:n korkeudelle ympäröivästä maastosta, joten apulantakamat eivät tulleet kymysykseen. Dynyä ja Kemiittiä muutama tonni niin johan tokeni. Lohjan liepeillä oli kallio, jossa porarei'istä nousi 20-30 cm "tatti" vettä ja reikiin sai vain dynyä latauskepillä survomalla, tuli vähän kalliiksi. | ||||
|
13.02.2025 20:57 | Timo Salo | ||
| Sattumana hieno kuva mihin Jorma on saanut tungettua paljon yksityiskohtia! (It-tykistä lähtien...) | ||||
|
|
13.02.2025 20:53 | Timo Salo | ||
| Usvalla saa ihmeitä aikaan! Kiva katella... | ||||
|
|
13.02.2025 20:52 | Timo Salo | ||
| Viittaan kintaalla noille ruosteisille romuille, mutta kuva on tunnelmallinen, täydellinen aamuotos... | ||||
|
|
13.02.2025 20:17 | Rasmus Viirre | ||
| Paljon kiitoksia | ||||
|
|
13.02.2025 19:58 | Antti Laajalahti | ||
| Lähteet kallioisella seudulla voivat olla aika veikeitä, ne saattaa olla huomattavasti ylempänä kuin ympärillä oleva maasto. Meidän lähellä on vanha kivilouhos jossa on vettä tuhansia kuutioita. Veden pinta pysyy vakaasti liki samassa korkeudessa läpi vuoden. Korkeusero vedenpinnasta ympäröivään maastoon on jotain kymmenen metrin luokkaa. | ||||
|
|
13.02.2025 19:22 | Simo Virtanen | ||
| Menossa tai tulossa Rovajärveltä veikkaan. Vieläkö Zilttoneita jossakin on näin paljon palveluskäytössä? | ||||
|
13.02.2025 18:25 | Markku Naskali | ||
| Niinhän se on, että karkeatekoiset melko yksinkertaiset laitteet usein ovat hyvinkin kestäviä ja yleensä myös helposti korjattavia. Se on etu poikkeusolosuhteissa. | ||||
|
|
13.02.2025 18:21 | Juha Toivonen | ||
| Joo...mutta noissa "ladoissa" ei (onneksi) ole käsikammen reikää etupuskureissa, eli puskinpalkeissa. | ||||
|
|
13.02.2025 18:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
13.02.2025 17:56 | Matti Melamies | ||
| Ja ovathan Neuvostoliitossa valmistetut kiskoilla kulkevat Ladat vielä päivittäisessä käytössä Suomen rautateillä vetotehtävissä. | ||||
|
|
13.02.2025 16:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Ja lisää vain digiä sun muuta helposti rampautettavaa vikaherkkää hömppää, vaikka perusasiat ovat retuperällä. | ||||
|
|
13.02.2025 16:15 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoa talven hämäryyttä ja usvan hämyisyyttä samassa kuvassa. On kyllä upea. | ||||
|
|
13.02.2025 15:12 | Noah Nieminen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
13.02.2025 13:11 | Jukka Viitala | ||
| Lidar peittoaa Karttapaikan rinnevarjosteen 6-0 varsinkin mäkisessä maastossa ja pienemmätkin detaljit, kuten ensimmäisen kapinan taisteluhaudat, erottuvat selvemmin. Aineisto ei ole ihan yhtä kattavaa. Museoviraston serveri tuntuu vaan välillä pahuksen hitaalta, vaikkei dataa liiku suuria määriä, esim Rantaradan linjauksen seuraaminen vaatii taidepausseja tai karttapohjan vaihtoa maastokartan puolelle. | ||||
|
|
13.02.2025 12:08 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo lidar-kuva on kyllä mielenkiintoinen, kun siinä erottuu monenlaista, mikä ei ilmakuvastakaan näy. | ||||
|
|
13.02.2025 10:12 | VM Heinonen | ||
| Tuo maavalli erottuu tosi selkeästi nykyäänkin siellä maastossa! Ja tuota luokkaa se korkeusero vaikutti olevan myös paikanpäällä. Mielenkiintoinen tuo kartta, empä olis osannut päätellä että se valli on sitä varten siellä. Kuvittelin joksikin tien pohjaksi mitä myöten tuotu rakennustarpeita tuonne mäelle. | ||||
|
|
13.02.2025 09:20 | Jukka Viitala | ||
| Lidar-kuvassa näkyy maavalli, jolla on ohjattu pintavesiä keräyskaivoon. Lähteitä tuolla kalliolla ei varmaan ole ollut. Korkeuskäyriä tulkitsemalla korkeusero vallin ja radan välillä on vain 10 m luokkaa, virtaus on varmaan ollut tuskaisen hidasta. https://kartta.museoverkko.fi/?zoomLevel=12&coord=305440.8033132838_6755458.01629542&mapLayers=235+100+default-style-Lidar&uuid=d7fdb4e4-0015-4a60-9b88-cb64b8cd2bf2&noSavedState=true&showIntro=false | ||||
|
|
13.02.2025 08:30 | VM Heinonen | ||
| 11 vuotta sitten ainakin Panssariprikaatissa oli vielä ZILejä käytössä. | ||||
|
|
13.02.2025 08:28 | Pietu Tuovinen | ||
| Mitään tietoa en ole kuullut että mistä tulivat ja minne menivät. Kaverini muisteli että pioneereilla olisi vielä pari vuotta sitten ollut ZIL-131:ä erikoisajoneuvoina, voisivatko olla kenties sellaisia? | ||||
|
|
13.02.2025 08:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Milloin tämä oikaisu on rakennettu? Neulamäen tunneli rakennettiin jo 1975, mutta entäs tämä Liukon–Korsunmäen kaarteen suoristus? Korsunmäen seisake on lakkautettu 3.6.1984 (VT 14/84), mutta ehtikö se olla myös uudelle ratalinjalla? | ||||
|
|
13.02.2025 07:24 | Joel Kuikka | ||
| Onko mitään tietoja, mistä sotilaskuljetus on alunperin tullut ja/tai minne se on matkalla? | ||||
|
|
13.02.2025 07:23 | Jari Välimaa | ||
| Kyllä mutta Suomen lliityttyä Natoon on asiat muutuneet. | ||||