Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.01.2025 11:02 | Petri Nummijoki | ||
| Yhdessä yössä ei sentään devalvoitu 40 prosenttia vaan devalvaatio tapahtui kahdessa vaiheessa. Ensin marraskuussa 1991 devalvoitiin 14 % ja sitten syyskuussa 1992 laskettiin markka kellumaan, jolloin se devalvoitui lisää. | ||||
|
25.01.2025 10:19 | Teemu Saukkonen | ||
| Muistuipa mieleeni nykyajalle poikkeava juttu: viereisessä pöydässä oli kolme nuorta miestä, mutta he pelasivat korttia eivätkä räplänneet puhelinta koko aikana kun söin. Ihan kaikki eivät ole koko ajan puhelin kädessä. | ||||
|
25.01.2025 09:52 | Teemu Saukkonen | ||
| 1930-luvun tekniikalla menty kovempaa kuin nyt IC:llä... max. 140 aika ison osan rataverkosta? | ||||
|
|
25.01.2025 09:51 | Petri Sallinen | ||
| Elvyttäminen ei aina tarkoita sitä, että otetaan lisää lainaa elvyttämistä varten. Kyse on myös siitä, miten käytettävissä olevat rahat — lainarahat ja/tai omat pääomat — käytetään. Näin jälkikäteen on sanottu, että julkisten menojen voimakas leikkaaminen 1990-luvun lama-aikana oli virhe. Valtion menot kyllä vähenivät, mutta samalla työttömyys myös julkisella sektorilla kasvoi. Samalla kasvoivat työllisyyden hoitomenot ja verotulot supistuivat. Julkinen kysyntä siis supistui, mikä näkyi valtiolle alihankintatöitä tekevissä yksityisissä yrityksissä. Julkisten menojen voimakkaasta leikkaamisesta saadut hyödyt olivat kansantaloudellisia haittoja pienemmät. Olisi kyllä voitu leikata, mutta maltillisemmin. Pankkeja kyllä tuettiin, koska ei haluttu päästää pankkijärjestelmää kaatumaan. Pankkituki osoittautui kuitenkin tehottamaksi tavaksi käyttää julksia varoja. Yksi merkittävä syy lamaan lienee ollut vahvan markan politiikan jatkaminen liian pitkään. Lopulta markka delvalvoitiin pakon edessä ja valuutta päästettiin kellumaan. Yhdessä yössä markka devalvoitui 40 prosenttia. Valtion, yritysten, pankkien ja kotitalouksien valuuttapohjaiset lainat kallistuivat huimasti. Konkursseja oli tiedossa läjäpäin. Rahapolitiikan vapauttamisen vastapainoksi ei aikoinaan luotu valvontaa ja konktrollia. Energiakriisin ja pandemian aikana yrityksiä eikä kotitalouksiakaan päästetty konkurssiiin. Julkisin varoin tuettiin yrityksiä, jotta ne selviäsiävät pahimmat ylitse. Kotitalouksille maksetettiin energiatukea. Ainakin tämä oli toisin 1990-luvun lamaan verrattuna. |
||||
|
25.01.2025 09:00 | Jari Välimaa | ||
| Raitiovaunulla ajetaan tunnelissa light-raililla aivan kuten Tampereen ratikka (tietysti ei tunnelia) | ||||
|
25.01.2025 01:36 | Antti Rautiainen | ||
| On todellakin tarkka ja hieno pienoismalli,itselle kyllä tuntematon merkki mutta ei ihme jos harvinainen,voipi nuo hieman olla jo hinnoissaankin... | ||||
|
25.01.2025 00:59 | Hannu Peltola | ||
| Aivan mahtava kuva! | ||||
|
25.01.2025 00:57 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva! | ||||
|
|
24.01.2025 23:57 | Hannu Peltola | ||
| Wau, mikä kuva! | ||||
|
|
24.01.2025 23:46 | Hannu Peltola | ||
| Taustasta täytyy ikävä kyllä todeta, että se on minun ottamani kuva marraskuulta 2019! Kuvauspaikka on juuri tämä sama, josta tämä pienoismalli on tehty eli se sopii hyvin tähän taustaksi. Kuva oli sinällään onnistunut, että taustalla ei ollut kovinkaan paljon moderneja elementtejä. Taustan rakennukset ovat US Naval Station Everettin laivastotukikohdan rakennuksia, mutta onneksi varsin vanhantyylisiä. Heikki on täysin oikeassa Everettin sahahistoriasta. Vuonna 1900 saksalaistaustainen Frederick Weyerhäuser perusti pienen puutavaran välityskonttoriin Tacomaan Seattlen eteläpuolelle. Weyerhaeuser-yhtiön liiketoiminta laajeni ja vuonna 1902 yhtiö perusti ensimmäisen sahansa tänne Everettiin Great Northern Railwayltä ostetulle tontille. Tämä Mill A sijaitsi noin kilometrin verran tästä kuvasta vasemmalle (etelään). Vuonna 1915 Everettiin valmistui Mill B, joka oli vuoteen 1929 saakka maailman suurin sahalaitos. Mill B:n tuotanto oli tarkoitettu erityisesti Itä-USA:n loppumattomille markkinoille. Mill B sijaitsi tästä kuvasta noin kaksi kilometriä itään Snohomish-joen varrella. Vuonna 1929 Weyerhaeuser rakensi Longview:hin Washingtoniin sahalaitoksen, josta vuorostaan tuli maailman suurin. Vuosien mittaan Weyerhaeuser on kasvanut yhdeksi maailman suurimmista metsäyhtiöistä, mutta yhtiön juuret ovat tiukasti täällä Everettissä. Weyerhaeuser oli valtavan tärkeä asiakas paikallisille rautatieyhtiöille, erityisesti Great Northernille. Tässä kuvassa kannattaa kiinnittää huomiota myös veturin portaiden vasemmalla puolella näkyvään EMD:n logoon. Logon koko on noin 1 mm, mutta teksti on täysin luettavissa! Athearnin uudet Genesis-mallit ovat kertakaikkiaan upeita! |
||||
|
|
24.01.2025 23:18 | Aarne Rantala | ||
| Ei ihan raitiotie, vaan "semi-metro" | ||||
|
|
24.01.2025 23:17 | Heikki Jalonen | ||
| Hannu on löytänyt tuonne taustamaisemaksi jännän fotostaatin. Toisin kuin pienoisrautatien muodostettu miljöö, se esittää todellisen maailman ollutta hetkeä - kauan sitten rasahtaneen kameran sulkimen valotusajan mittaista jos tarkkoja halutaan olla. Näemme siellä parikin kiinnostavaa reaalimaailman työkonetta. Näkyviltä osiltaan punainen ristikkopuominosturi on mitä todennäköisimmin Manitowoc-valmiste. Malli ja kokoluokka eivät ole varmuudella tunnistettavissa, mutta +50 tonnarista on varmaan kyse. Se kuitenkin käy kuvasta ilmi, että kyseessä on kahmarikone (clamshell) kuvassa erottuvan "jojon" perusteella. Todennäköisesti se on purkanut jotain bulkkilasteja (soraa, mursketta, hiekkaa, rikasteita) proomuista tai vastaavista tai sitten suorittanut jotain satamaruoppausta tai vastaavaa ylläpitoa. Oikealla näkyvä ristikkopuomikone voisi puolestaan väriensä perusteella olla P&H. Sekin toki vain arvaus. Kokoluokaltaan samassa sarjassa kuin naapurinsa. Ehkäpä sen työt ovat liittyneet kappaletavaran tai puutavaran satamakäsittelyyn. Kauempana taustalla näkyy - vaikeasti hahmotettavana - melkoinen satama laitoksineen ja laitteineen. Todennkäköisesti suurin osa liittyy sahatavaran käsittelyyn, siitähän Everett tuli kuuluisaksi. |
||||
|
24.01.2025 23:06 | Hannu Peltola | ||
| Everett ja tämä sama kuvauspaikka näytti tältä kesällä 1953: https://vaunut.org/kuva/163853?s=1 | ||||
|
|
24.01.2025 22:57 | Hannu Peltola | ||
| Satamasta kuuluu lokkien kirkuna, joka hukkuu EMD 16-567B -dieselmoottorin matalan kumeaan kumuun. Korvat menevät viimeistään lukkoon, kun kuski laittaa asemalle saavuttaessa päälle veturinkellon, jonka ääni vastaa keskikokoista kirkonkelloa. Ilman täyttää tuoksurikas 2-tahtidieselin kömy. Asemalaiturilla US Postin virkailijat valmistautuvat vaihtamaan Everettiin saapuvan postin lähtevään postiin. Junan viimeisenä vaununa olevasta makuuvaunusta jää muutama matkustaja asemalle. Juuri tällaista rautatiemaailman pitääkin olla! Tämä vähän kiireessä otettu kuva on otettu tarkalleen samasta paikasta, tosin 68 vuotta myöhemmin ja 87 kertaa suuremmassa koossa: https://vaunut.org/kuva/136314?s=1 |
||||
|
|
24.01.2025 22:04 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan kauaksi sivuraiteella mahdateenkaan matkata tämän kuvan (Hr1 1021) kommenteissa? Tosin oliko noilla paikoin tuo Imatran Voiman muunto-aseman sivuraide? | ||||
|
24.01.2025 21:33 | Hannu Peltola | ||
| Näyttäisivät olevan Märklinin malleja. | ||||
|
|
24.01.2025 21:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Siellähän on Schienenzeppelin. | ||||
|
24.01.2025 21:06 | Mikko Mäntymäki | ||
| Dm12 on leikkikalu Sr1:n verrattuna. Ja ottaa turpaansa jopa Dv12:lta 602kW vastaan 1000kW/200kN. | ||||
|
|
24.01.2025 18:30 | Mikko Herpman | ||
| Ei varmaankaan jää myöhään jos vaan pääsee lähtemään ajaessaan. Taitanee kiihtyä vähintään yhtä hyvin kuin Dm12. | ||||
|
|
24.01.2025 18:30 | Petri Nummijoki | ||
| Tuskin 90-luvun laman synkimpinä aikoina kotimarkkinoita oli sen enempää mahdollista elvyttää. Sailashan on jälkikäteen sanonut, että laman syvimmässä vaiheessa talvella 1992-1993 oli yhden ymmärrystä osoittaneen luotonantajan varassa, että lainaa ylipäätään saatiin eikä valtio ajautunut kassakriisiin. | ||||
|
24.01.2025 17:28 | Raimo Harju | ||
| Nostalgiaa, asuntomessualue on kyllä tullut kokonaisuudessaan joen tälle puolelle, ja täytyy todeta että varsin modernin näköinen se onkin. 90 ja 2 tuhatta luvuilla raideliikenne oli vähäistä, ja pääasiassa tuotiin teräslevyä, valmiit tuotteet lähti yleensä lavettikuljetuksina. | ||||
|
|
24.01.2025 17:15 | Rainer Silfverberg | ||
| 1990 luvulla oli K ja S ryhmän lisäksi ruokakauppaketjuja Tukolla, Anttilalla,, EKAlla, Stockmannilla ja muutamalla villillä. Ruuan halpeneminen EU jäsenyyden myötä johtui Alvin alennuksesta ja että lihaa ja meijerituotteita sai tuoda ulkomailta. |
||||
|
|
24.01.2025 16:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, kommentistasi ruuan halpenemisesta: - rohkenenpa epäillä. Suomessa ruokakauppasysteemissä huseerasi kaksi välikättä: - Kesko ja epä-Kesko rahastamassa välistä. Samat touhuajat ovat pystyssä vieläkin. Hullua! Isot toimijat sietävät "Litööliä" säälivästi hymyillen. Ja mikä ettei - suojatyöpaikoissa puuhastelevien pikkuhitlereiden arvovaltaa ei uhkaa mikään. Ei edes EU! |
||||
|
|
24.01.2025 15:48 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuolla kokoonpanolla kuljettajalla on varmasti hauskaa kun joku matkustaja tulee valittamaan että juna on myöhässä 0-140 45s. | ||||
|
|
24.01.2025 15:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Talous elpyi teknologiabuumin mukana, ja tavallisten kuluttajien talous kun ruoka halpeni EU-jäsenyyden myötä. Muuten komppaan Petriä laman syistä, idänkaupan äkkinäinen loppuminen ja markan sitominen ECU:uun liian korkealla kurssilla. | ||||
|
|
24.01.2025 15:14 | Petri Sallinen | ||
| 1990-luvun lamasta on tehty melkoinen määrä tutkimuksia. Niiden mukaan yksi merkittävin lamaan johtanut syy oli rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen — tai avaaminen — 1980-luvulla. Tämä tehtiin ilmeisen taitamattomasti, mutta suomalaiset eivät yksin olleet tyhmiä, vaan ilmiö oli kansainvälinen. Taustalla vaikutti kansainvälisen kaupan vapautuminen. Kun vienti oli entistä tärkeämpää suomalaisille yrityksille, ne halusivat hoitaa itselleen rahoitusta ulkomailta. Kun pääomia voitiin viedä ja tuoda, saattoivat myös pankit ottaa luottoja ulkomailta. Pankit antoivat surutta lainoja, pankkien toimintaa ei enää valvottu ja kansalaiset innostuivat kulutusjuhlista. Vakaan markan politiikasta luovuttiin. Tämä on kaikki tuttua huttua. Toinen lamaa edistävä syy oli idänkaupan romahtaminen. Suomi sai bilateraalikaupasta runsaasti edullista maakaasua, öljyä ja sähköä. Telakkateollisuus eli lähes yksinomaan neuvostoviennistä ja jäänmurtajista. Kenkätehtaat suoltivat vain neuvostomuodin mukaisia kenkiä, joita ei Suomessa haluttu jne. Oli myös ideologisia syitä. Väitettiin, että julkinen sektori oli turvonnut liiaksi, työmarkkinat jäykistyneet ja yksityiset taloudet holtittomasti velkaantuneet. Siispä ryhdyttiin remontoimaan yhteiskuntarakenteita. Vienti kasvuun, mutta kotimarkkinoita ei haluttu elvyttää — kuulostaako tutulta? Vakaan markan politiikkaa jatkettiin mitä ilmeisimmin liian pitkään. Asuntojen ja kiinteistöjen hinnat laskivat. Samalla laski niiden vakuusarvo ja samalla lainojen velanhoitokustannukset nousivat, kun korot nousivat. Omaisuutta oli myytävä alihintaan, jotta selvittiin lainoista. Siksi moni yritys kaatui. Lopulta myös pankit. Työttömiä oli 500 000 vuonna 1994. Valtion menoja supistettiin leikkaamalla. Verotulot laskivat ja työttömyysmenot kasvoivat. Ensin oli taloudellinen lama, sitten työmarkkinoiden lama ja sitten sosiaalipoliittinen lama. Ahon-Viinasen hallitus joutui ongelmien ratkojaksi. Siinä suurin virhe oli äärimmäisen kireä rahapolitiikka ja leikkaukset — ne vain pahensivat tilannetta. Pankkituki osoittautui turhaksi. Parin yksittäisen ministerin asettaminen lahtipukkiin on turhan helppo selvitys lamalle, vaikka se voisi olla ideologisesti kivaa. Sitäkin on arvioitu, miten Suomi selvisi lamasta. Taloustieteilijöiden vastaus on ”kohtuullisen hyvin” (henkilökohtaisia tragedioita aliarvioimatta). Julkisia palveluita ja tulonsiirtoja on näihin päiviin asti ollut melko paljon — näin ei kaikissa lamanperkuutalkoissa ole käynyt. Talous elpyi ennen kuin hallituksen päättämät leikkauslistat ehtivät vaikuttaa. |
||||
|
24.01.2025 15:13 | Juha Vuorinen | ||
| Nyt on merkki eksynyt. Ensimmäinen joinkin järkevä sijoituspaikka olisi tästä aika tarkkaan 400 metriä eteenpäin, kyltissä olevan osoitteen mukaisen kuormausalueen rajalla. Olisi myös pitänyt valita sähköistämättömälle radalle tarkoitettu versio. Versioiden välinen ero nyt kuitenkin on mitättömän pieni ja onneksi virhe on näin päin... | ||||
|
24.01.2025 14:49 | Rasmus Viirre | ||
| Oikeassa olet Kai. Sr3 levisi näihin vuoden 2022 aikana. Sama pätee myös tyhjää junaa T 3059, joka kulki 2021 asti välillä Sr1:llä, välillä Sr2:lla. Sitten Sr1 syrjäytyi ja mentiin pitkään vain Sr2:lla, kunnes Sr3 tuli kuvioihin 2022. Mukava nyt sentään tuo Sr2 ja Sr3 vaihtelu pelkän yhden veturimallin sijaan. Sr1:stä voi nähdä vielä keskiviikkoisessa sekajuna T 5018:ssa sekä iltaisin/öisin kulkevassa T 3057. Siinä tosin näkyy myös Sr2:sta | ||||
|
24.01.2025 14:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suljettuna, koska joku "lauloi" nuotin vierestä...? | ||||
|
|
24.01.2025 14:25 | Petri Nummijoki | ||
| Jonkun yksittäisen henkilön (esim. Koivisto, Holkeri, Aho, Viinanen) syyttäminen ilmeisen monitahoisesta asiasta sisältänee riskin, ettei tapahtumista opita mitään, koska sama ei varmaan voi toistua, jos virheen tehnyt henkilö ei enää ole asioita sotkemassa. Vahvan markan politiikasta luopuminenkaan ei liene ollut helppo asia siinä vaiheessa, kun moni oli ottanut valuuttalainaa. | ||||
|
|
24.01.2025 12:58 | Kai Krause | ||
| Ehkä tilanne on muuttumassa, tänäänkin on Sr2 pari t5002 vetovuorossa. | ||||
|
|
24.01.2025 10:39 | Erkki Nuutio | ||
| Kokemukseni vastaa Karin ja Petrin kertomaa. Kielikurssilla 1990 Berliinissä jouduin selittämään, kun Saksan talouslehdet kertoivat Suomen olevan Euroopan varakkain maa (Koiviston valuuttakursseilla). Pankissa sain riskittömälle määräaikaistalletukselle pitkälti yli 10% koron. Sermin takaa kuuntelin kun iäkkään pariskunnan omaisuus vaihtui Hankkijan osakkeisiin tämän annissa . Hankkija oli kohta konkurssissa ja osakkeet muuttuivat jätepaperiksi. | ||||
|
24.01.2025 10:36 | Mikko Otava | ||
| Nokia Areenan alla on varaus autonlastausasemalle. Kaipa senkin vaihtotyörumba häiritsisi ratapihan remonttia, ettei ole toteutettu. | ||||
|
|
24.01.2025 10:35 | Jorma Rauhala | ||
| Sotilaskoneiden kiitorata on VT2:lla Jokioisilla, hieman Forssan Autokeitaalta pohjoiseen. Humppilaan haaveiltiin lentokenttää rautatien läheisyyteen, mutta se hanke on kariutunut. https://yle.fi/a/3-8444399 |
||||
|
|
24.01.2025 10:14 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös siellä Humppilassa ole jo uudenkarhea kiitoratakin valmiina? Varalaskupaikaksi sitä tosin taidetaan kutsua... | ||||
|
|
24.01.2025 10:12 | Kari Haapakangas | ||
| Ahon-Viinasen hallituksen osaamisesta voidaan olla montaa mieltä, mutta kyllähän tuo hallitus melkoisen mahdottomaan paikkaan joutui ja paikkailemaan Holkerin "hallittu rakennemuutos" (hah) -hallituksen petaamaa katastrofia. Oikeastaan Ahon hallituksen ainoa selkeä virhe oli roikkuminen "vahvan markan" politiikassa niin pitkään, että käytännössä hirtti itsensä siihen. Tuokin kyllä oli perintöä edelliseltä hallitukselta, ja kun presidenttikin vielä oli vahvan markan takuumies, niin... Mielenkiintoista lama-ajan historiaa on myös määrävähemmistösäännöstön purkaminen. Sehän olikin vekkuli säännöstö, jonka ansiosta valtion menoja pystyi lisäämään helposti, mutta säästöjen aikaansaaminen huomattavan vaikeaa. SDP suostui tuon säännöstön purkamiseen, mutta maksatti siitä kalliin hinnan. Tiettävästi osana tuota maksua oli Siltapankin perustaminen ja STS:n terveen osien myyminen, ja tällä palastelulla vasemmisto pääsi rahastamaan konkurssikypsällä pankilla. Noista säätiöidyistä myyntirahoista on sittemmin rahoitettu monta vasemmiston vaalikampanjaa. Mutta, tämähän nyt on vain asioita sivusta seuranneen keskustalaisen jupinoita. |
||||
|
|
24.01.2025 08:55 | Jari Välimaa | ||
| Tampereen autojunanlastausta paikasta tässä oli kyse. Tampereella on siis monta paikkaa johon väliaikainen lastauspaikka voitaisiin mutta monopolin kaltaista homma kiinnosta. | ||||
|
|
24.01.2025 08:32 | Daniel Nironen | ||
| Riittääköhän vetovoima:) | ||||
|
|
24.01.2025 06:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Silti, Ahon ja Viinasen "osaaminen" laman hoidossa oli silkkaa kehnoa vitsiä. Puhetta kyllä piisasi kuin pupulta paskaa, mutta siihen se jäi. Niin KGB:kö sitten hyvinvointiyhteiskuntaa rakensi, vaiko kansanrintamahallitukset? Kokoomushan ei muuta tehnyt kuin vastusti raivokkaasti koko juttua. Luulin KGB:n päämielenkiinnon olleenkin kokonaan ryssänmaalla, torjumassa kauhistuttavaa vaaraa: - vastavallankumousta ja toisinajattelua. Sorry, jos olenkin väärässä! |
||||
|
24.01.2025 06:49 | Reijo Salminen | ||
| Rat look! | ||||
|
24.01.2025 02:10 | John Lindroth | ||
| Tämä on kiva nostalginen kesäinen kuva! | ||||
|
24.01.2025 01:17 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva veturin R 976 vetämästä malmijunasta.Tämä veturi ei usein ole ajossa!Ho mittakaavassa kuvan vaunut löytyy Roco valmistajalta ,veturi täytyy rakentaa itse!Itse Tein Sen Bachman Russian Decapod alustalle jossa on vielä pientä modifioitavaa.Inspiraatio tuli juurikin tuosta 2022 Malmbahnan tapahtumasta,Netissä oli noihin aikoihin messinki elementtejä HO tuon veturin tekemiseen mutta ne ovat sittemmin sieltä hävinneet mutta niitä saattaa vielä hyvällä tuurilla löytääTraderasta! | ||||
|
23.01.2025 23:47 | Mikko Ketolainen | ||
| Tämä Sr1 3053 "pussasi" tavaravaunuletkaa Vainikkalan ratapihalla 5.4.1988. Letkassa oli seitsemän propaanikaasuvaunua ja yksi räjähdysainevaunu. Kaasuvaunun säiliö irtosi törmäyksessä alustastaan, mutta itse säiliöön ei tullut Helsingin Sanomien uutisen mukaan lommoakaan, Sr1 vaurioitui pahaemmin ja putosi kiskoilta. Veturin miehistö oli törmäyshetkellä veturin takapään ohjaamossa. Uutisen mukaan VR vähätteli onnettomuuden mahdollisuuksia. Hätäilmoituksen tehnyt rautatieläinen oli kertonut vain, että veturi oli törmännyt kaasuvaunuun ja ettei kaasua vuoda. Aluehälytyskeskuksen päivystäjä ei tiukkaamisen jälkeenkään saanut tietoa onnettomuusletkassa olleiden kaasuvaunujen määrästä ja räjähdysainevaunusta. | ||||
|
23.01.2025 23:30 | Mikko Ketolainen | ||
| Tämäkin pääsi "eläkkeelle" seisoi syksyllä Lievestuoreen paloaseman pihalla lumen alla. | ||||
|
|
23.01.2025 22:49 | Tero Korkeakoski | ||
| Humppila on aktiivinen paikka, kun sinne on suunniteltu myös lentokenttää kilpailijaksi Turun ja Tampereen kentille. | ||||
|
|
23.01.2025 21:32 | Mikko Herpman | ||
| Tyylikästä taajamajunailua! Mikähän on vaikkapa energiankulutus tämä yhdistelmä verrattuna vaikka Sm2 tai Sm4 kalustoon.. | ||||
|
|
23.01.2025 21:14 | Jarmo Ranta | ||
| Mahtava! Tuli tämä mieleen vuodelta 2010: https://vaunut.org/kuva/63047 | ||||
|
|
23.01.2025 21:12 | Petri Nummijoki | ||
| Suomen talous lähti vapaaseen pudotukseen loppuvuodesta 1990 ja jonkinlainen ennakko-oire tulevasta oli jo Wärtsilän telakoiden konkurssi syksyllä 1989. Ahon hallitus aloitti 26.4.1991, joten se ei mitenkään ole voinut tehdä niitä päätöksiä, jotka 1990-luvun lamaan johtivat. Toinen asia on sitten, että SDP kieltäytyi vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen osallistumasta edes hallitusneuvotteluihin, joten käytännössä Ahon hallituksen kokoonpano oli ainoa jäljelle jäänyt, joka silloisesta eduskunnasta oli mahdollista muodostaa. Silti se oli Suomen kansan enemmistön valitsema hallitus eikä enää KGB:n, kuten hallitukset 1950-luvun lopulta 1980-luvun alkuun olivat olleet. | ||||
|
|
23.01.2025 20:34 | Samu Matosaari | ||
| Hitsi mikä minijuna! | ||||
|
|
23.01.2025 20:28 | Jyrki Talvi | ||
| Ajan patinoima. | ||||
|
23.01.2025 20:15 | Noah Nieminen | ||
| 3071 on nyt ilmeisesti Ylivieskan ja Iisalmen välisissä H-junissa. | ||||