Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.01. 17:54 | Jarno Piltti | ||
| Menisin niinkin pitkälle että sanon että tässä on vorkin parhaimmistoa. | ||||
|
01.01. 17:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräskin mies entisöi 1920 - 1930 -luvun taitteen aikaista amerikkalaisvalmisteista tolppakupeeta. Kojelaudassa oli istunut kello. Osaavat kellonkropaajat olivat jo kauan olleet manan majoilla, siispä osaavaa kelloseppää ei olisi "budjetin" puitteissa löytynyt. Mitä tehdä? Jannu purki Ooverlant Wippetinsä kellon, entisöi sen taulun ja viisarit. Kellon sisään hän heitti moternin patterikellokoneiston "Saiturin Pörssistä". Voila! Hyvin skulasi Ooverlantti ja kellokin siinä sivussa - eikä ketään harmittanut että kojelaudassa oli toimiva "klokka" aikaa mittaamassa! Niin, siitä vanhasta koneistosta - hyvässä tallessa, eiköhän joku jossain sellaista fiksaa kuntoon. On toki totta, että vertailuna kanttikupeeauton kello vastaan moottorivaunun akusto on hieman ontuva, mutta silti? Täällä meillä Suomessa on jossain piilossa (vai onko jo tuhottu - "ei oleellista museaalista arvoa") Bm1 -moottorivaunusta muutettu virkatarvevaunu. Jos sen ehjäisi taas moottorivaunuksi, niin aika turhaa olisi etsiä alkuperäisiä N.A.G-moottoria ja TAG-vaihteistoja saadakseen sen ajokuntoon? Suuri yleisö kuitenkaan ei mene mittaamaan vaikkapa Bm1-mottiin heitettyä esim. Fiat 126:n moottorin venttiilivälyksiä (onko nyt VARMASTI museaalisesti oikein!?). Mihin vedetään raja? Esimerkiksi siihenkö, että Bm1:llä tehtäisiin vaikka Kerava - Porvoo -reissu, vaikkei moottorin putputus enää vuoden 1929 tyylistä ääntä muistutakaan, siihen verrattuna kun sillä Vilppulan - Mäntän -väliä ajettiin. Vaiko antaa koko höskän maatua, kun Withworthin kierteisiä oikeita pultteja ei enää saa tekemälläkään? |
||||
|
01.01. 17:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Sattumakuva. 20 vuotta sitten. Hyvää uutta vuotta :) | ||||
|
01.01. 17:21 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva. Sm6 sarjanumero on 7054. | ||||
|
01.01. 17:20 | Reijo Salminen | ||
| "Nerokas teollisuusjohtaja, ministeri Olavi J Mattila oli aidan suunnitellut Valmetin tuotesynergioiden edistämiseksi. Tässä hän onnistui yhtä mainiosti kuin esimerkiksi laivakaupoissaan."... Ihan kuin olisin rivien välistä lukevinani jotain aprikoitavaksi tarkoitettua . Varmaan nigerialaiskirjeisiin reagointi oli yksi vastaavanlainen suurtyö? | ||||
|
01.01. 17:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näyttää loogiselta, kun katsoo Juliasta grafiikkaa ja junanjälkiä. 51 on kulkenut läntistä raidetta koko matkan Kokkelsbystä Ylivieskaan. Joskus käy niinkin, että kahdensadan juna ohjataan kahdeksankympin vaihteiden kautta ohittamaan kahdeksankympin junaa ja sitten taas palaamaan kahdeksankympin vaihteiden kautta alkuperäiselle raiteelleen, vaikka sen sijaan kahdeksankympin juna olisi voitu ohjata väistämään sille ohituksessa käytetylle raiteelle, jolloin kummankaan junan ei olisi tarvinnut muutella nopeuksiaan. Tämä ei toki siinä mielessä toimi lätsyjunien liikennöinteihin, kun lätille ei ole olemassa käyrille asetettuja kasikympin vaihteita, mutta ajatuksena, jos tämä esimerkin kasikympin juna olisi vaikka arkiliikenteen tavarajuna. Tässä tapauksessa kuitenkin lätsykin näkyy pysytelleen itäisellä raiteella Kannuksesta Ylivieskaan asti; päästellen Eskolan, Sievin ja Karhukankaan läpi vallan suorien rautojen kautta täyttä häkää. Optimaalisesti ajatettu. | ||||
|
|
01.01. 17:02 | Uwe Geuder | ||
| Olin ajatellut vähän samaa. Akkuteknologia on kehittynyt huimasti ja muutamalla autoakulla vaunun pitäisi taas liikkua. Tai jos akkuosastot ovat liian pieniä, vähän enemmän sähköpyörän akkuja. Parhaiten sarjaan sopivaa olisi tietysti kännykkäakkuja, olihan niitä Nokia-vaunuja https://vaunut.org/kuva/35857 Kysymys on tietysti onko se enää museokalusto, jos keskeinen osa on ihan toisen aikakauden tekniikkaa? Ja sitten on pätevyys-, sertifiointi- ja hyväksyntäasiat. Ei varmaan ihan mutkatonta leikkiä sähköasioiden kanssa ja sitten lähteä liikennöimään. |
||||
|
01.01. 16:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Kannattaa lähettää kysymys suoraan GRK:lle, he varmaan tietävät parhaiten :) | ||||
|
|
01.01. 13:31 | Rasmus Viirre | ||
| Missä muuten tuo 428 luuraa, kun sitä ei ole näkynyt tämän jälkeen? 427 seisoo Kontiomäen veturitalleilla. Ja mihin näitä GRK käyttää? | ||||
|
01.01. 11:46 | Juho Rintala | ||
| Heinäveden aseman lähellä? | ||||
|
|
01.01. 10:16 | Erkki Nuutio | ||
| Laiturit puhdistettiin lumesta ensisijaisesti lumilapioilla ja lumentyöntimillä. Oli vielä asemamiehiä ja muitakin. Vähitellen 60-luvusta alkaen oli isommilla asemilla yleensä jo traktori ja siinä etukuomain. Laituritraktorit ja haarukkatrukit olivat sopimattomia lumitöihin - pienihalkaisijaiset vetävät pyörät ja renkaissa kova paine. Kuvan ketjut vetopyörissä olivat talvella tarpeen, jotta vetävät pyörät eivät heti luistelisi ja jäädyttäisi painumakohtaa alleen, ja jottei koko vehje luistelisi noustaessa laiturille ja luistaisi laiturilta kiskoille. |
||||
|
|
01.01. 09:53 | Petri Nummijoki | ||
| Minkähänlaista aurauskalustoa VR:llä oli asemien laiturialueiden talvikunnossapitoa varten vai antoiko TVH ystävällisesti apua? Oletan, että yksityisten urakoitsijoiden käyttö on onnistunut laajemmin vasta jostain 1980-luvulta alkaen. Sitä ennen lienee ollut liian suuri skandaali, jos lähiseudun maanviljelijä olisi hoitanut valtion laitoksen lumityöt. | ||||
|
|
01.01. 02:51 | Eljas Pölhö | ||
| Laituritraktorien tilauksista, tilausmääreistä, siirroista asemilta toiselle ja keskusteluista teknisistä määritelmistä (esim. Ins Säpyskä/VR-Hat ja Ins Terho/Valmet) on materiaalia säilytetty samalla tavoin kuin vaikkapa vetureista. Pääasiassa varmaan Liikenneosaston yleisten asioiden kirjelmissä (Fb-sarja) ja Hankintaosaston arkistossa. Esimerkiksi vuoden 1965 tlauksen valmistelussa VR:n Lko/RM (varmaan Rauno Mäkinen) esitti 25 eri vaatimusta, joista ulospäin helposti näkyvin lienee kohta 24= väri: Sininen Mirko 53-275. | ||||
|
31.12.2025 23:53 | John Lindroth | ||
| Komea talvinen kuva! | ||||
|
31.12.2025 23:26 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Voisiko kuvan tunnisteisiin lisätä liikennepaikan? Hyvinkään konepajan tapauksessa oikea valinta lienee Hyvinkää asema? | ||||
|
31.12.2025 23:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiva jos kelpaa. On täällä ennestään ainakin yksi hiekoituskuva ― jos kohta hieman eri näkökulmasta: https://vaunut.org/kuva/73362 . | ||||
|
|
31.12.2025 23:15 | Asmo Rasinen | ||
| Epäilen. Kohta joku päättäjä antaa sille viisi sekuntia huomiota ja päättää ettei sillä ole "riittävästi museaalista arvoa". | ||||
|
|
31.12.2025 22:22 | Erkki Nuutio | ||
| Kun en tämän Valmet VB 10 HP 1400 laituritraktorin (syntymävuosi kaiketi 1966...1968) erinomaista kunnostusta edellä kiitellyt, kiitän nyt! Itsekin olin tekopaikassa Lentokonetehtaan (Härmälä, ei siis Kuorevesi) Siirtokoneosastolla harjoittelijana 1965-1966 ja sen korjaamolla kesän 1968. En voi kehua olleeni yksi tekijöistä (asentaja Kirjonen kai oli pätevin heistä), mutta epäpätevänä koekäyttäjänä olin jonkin aikaa, ja ajelin siksi näitä 1...13 tonnin haarukkatrukkien ohella. Jarnon erittäin perusteltuun toteamukseen vastaan, että erityistä muotoilijaa ei siirtokoneille ollut missään vaiheessa. Muoto syntyi muun ohella suunnittelijan piirustuslaudalla. Mutta kuka tai ketkä olivat vientimarkkinoillakin menestyneiden Valmet -siirtokoneiden suunnittelijoina? En tiennyt silloin, koska näitä asioita ei kuuluteltu harjoittelijalle. 1979-1985 olin tuotekehityksen päällikkötyössä Traktoriryhmän Metsäkonetehtaalla, mutta silloin kulki pihan poikki yli kymmenen metriä korkea näkymätön aita. Se esti kanssakäymisen Siirtokoneryhmän tuotekehityksen kanssa. Nerokas teollisuusjohtaja, ministeri Olavi J Mattila oli aidan suunnitellut Valmetin tuotesynergioiden edistämiseksi. Tässä hän onnistui yhtä mainiosti kuin esimerkiksi laivakaupoissaan. Erillään olemisesta olimme toki hyötyjä - saimme taistolaisten lakkoiluhulinat pois ja laatuasiat kuntoon määrätietoisella työllä. Koska en siis tiedä tämän/näiden ansioituneiden suunnittelijoiden nimiä, etsin tietoa värikuvakirjasta Liitoa-Kiitoa-Siirtoa - Tampereen lentokonetehdas 1936-2012 (371 s.). Näin ohuesta kirjasta en etsimiäni nimiä löytänyt, enkä suunnittelijoiden nimiä paljon muitakaan. Tämä kertoo monen muunkin suomalaisyrityksen TODELLISISTA arvoista, ja selittää osaltaan maamme talouden 20-vuotista ja yhä jatkuvaa vajoamista. Kirja toki esittelee lapsuusajoiltani tutun insinööri Pekka Heikkilän, jonka ansiosta Valmet-siirtokonetehdas kasvoi merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi. Kunnes mm. KTM sekoili tuhoisasti ja vihdoin Taxell lahjoitti työpaikat ja muunkin Kalmarille Ruotsiin. Tampereen kaupunki sai puolestaan himoitsemansa tehdastontin kiinteistökeinottelujaan varten. Kaikki Suomelle arvokas siis tuhottiin. VB 10:nkin suunnittelijasta (ja muotoilijasta) voin vain epävarmana nimenä arvailla Matti Terhon. Ehkä joku paikalla ollut voi kertoa enemmän. Naurettavaahan tämä on : pallon muotoilija tunnetaan ja kulttyyriväki tätä palvoo, mutta palloa vaativampien asioiden suunnittelijoita (konstruktöörejä) ei ! Minkälainen työn henkistä kulttuuria kunnioittavan kirjan tulisi ollavärikuvakirjojen sijaan ? Kelvollinen esikuva on esimerkiksi Helge Nygrénin (maineikas nyrkkeilymies) Sisu Suomen ja maailman maanteillä (392 s., 1981). |
||||
|
31.12.2025 22:03 | Hannu Peltola | ||
| Juuri tällaisena minulla on jäänyt mieleen Lontoo ja sen metrot. Olin pikkupoikana vanhempieni kanssa ensimmäistä kertaa Lontoossa kesällä 1978 ja luonnollisesti mm. metrojunat kiinnostivat. Valtaosa oli juuri kuvankaltaisia, mutta aika ajoin liikenteessä näkyi selvästi uudemmannäköisiä (varmaankin Tube Stock 72 tai 73 -sarjaa). Tässä kuvassa näkyy selkeästi Lontoon metron virroitustoteutus. Metrolinjoilla varsinainen virtakisko on sivulla, jossa on +420 V jännite. Keskikisko toimii paluujohtimena ja siinä on -210 V jännite eli yhteensä potentiaaliero on 630 V. Referenssipisteinä toimivat suuret vastukset, joihin kumpikin kisko on liitetty ja nämä vastukset on maadoitettu. |
||||
|
31.12.2025 21:53 | Tuomas Pätäri | ||
| Rata on mennyt (vanhojen aineistojen tarkkustoleranssin rajoissa) muuten tässä aika lailla nykyisen Sipiläntien kohdalla, mutta juuri tämän linkin kohdalla selvästi nykyisen Sipiläntien pohjoispuolella, jossa on ollut nykyistä tietä tiukempi kurvi. Linjausta hahmottaa myös karttavertailulla, kun https://vanhatkartat.fi/#14/60.7361/24.7212 tuolta laittaa päälle vuoden 1954 kartan ja peittävyyden johonkin puoleen väliin. | ||||
|
|
31.12.2025 21:52 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva, kuvassa on erittäin hyvä idea hyvin toteutettuna! | ||||
|
31.12.2025 20:57 | Markku Pulkkinen | ||
| Kävin tuolla joskus 1980-luvun jälkipuoliskolla. Siihen aikaan tuo oli eräänlainen loppusijoituspaikka vanhoille säjköveturisarjoille. Selzthalin kirjoilla oli 1080-sarjaa (1920-luvulta!) seka 1245-sarjan vetureita. Lisäksi asemalla liikkui kirjava valikoima muiden varikoiden koneita, kuten sarjoja 1010, 1042, 1044 ja 1046. Mielenkiintoinen paikka, mutta kun filmi oli kallista köyhälle jäi kuvasaalis laihaksi. | ||||
|
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025 |
31.12.2025 20:48 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Tuomas, Pasi ja John! Vanhoja ratalinjoja on tosiaan mukava kävellä ja joissain on enemmän rautatieaiheita jäljellä, joissain vähemmän. | ||||
|
|
31.12.2025 20:47 | Hannu Peltola | ||
| Jimi, on kyllä mahdollista! Tämä ulkoilutie oli minusta epäilyttävän rautatiemäinen ja kulki sopivasti nykyisen Sipiläntien rinnalla. Todennäköisesti vanha Sipiläntie on ollut pieni hiekkatie ja RLR:n penkka on jäänyt nykyisen tien alle. | ||||
|
|
31.12.2025 20:46 | John Lindroth | ||
| Onnistunut mielenkiintoinen kuva tuosta junamallista! Asema sijaitsee "Northern Linen" varrella.London Transport kartalla "Northern Line" on merkattu mustalla värillä. Ikonisen maanaliskartan(Tube Map)erivärisine linjoineen loi tekninen piirtäjä Harry Beck vuonna 1931 hänen oivalluksiin perustuvat Tube-kartat vielä tänäkin päivänä! | ||||
|
|
31.12.2025 20:43 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on vaatinut AP:ltä poikkeuksellisen toteutuksen! Taitaa olla ainoa kuva Vorgissa veturin hiekoituksesta. | ||||
|
31.12.2025 20:32 | Jimi Lappalainen | ||
| 1969: https://www.finna.fi/Record/ekm.173345206607100 | ||||
|
31.12.2025 20:29 | Tuomas Pätäri | ||
| Onnistuneita upeiden junien ja maisemien yhdistelmiä tässä sarjassa. Pidän tuon veturin kuvioinnista ja värityksestä, vaikka se onkin aika levoton ja villi. Kuljetuskin on hienon näköinen, kun autot ovat noin näkösällä. | ||||
|
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025 |
31.12.2025 20:04 | Tuomas Pätäri | ||
| Tällaiset tutkielmat ovat usein hyvinkin kiinnostavia. Itse en ole koskaan ehtinyt/hoksannut ammentaa Lopen rautatiestä minkäänlaista tietoisuutta niin tämä toimii hyvänä lähtölaukauksena! | ||||
|
31.12.2025 19:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Sama mies! :) | ||||
|
31.12.2025 19:57 | Tuomas Pätäri | ||
| Samat sanat, kiinnitin "palettiin" heti huomioni. | ||||
|
|
31.12.2025 19:57 | Erkki Nuutio | ||
| Martti Viluksela, Rautatierakennusosaston johtaja 1936-1957 (Valtionrautatiet 1937-1962, s. 846) | ||||
|
31.12.2025 19:48 | Jarno Piltti | ||
| Netissä on semmoinen julkaisu kuin ”Pitkät tavarajunat Suomen rataverkolla” ja siinä ilmoitetaan Vop vaunun kuormaksi noin 48 tonnia. Lähteenä haastattelu. Kun näissä junissa on nykyään 28 vaunua tulisi siitä aika tarkkaan 2000 tonnia. | ||||
|
|
31.12.2025 19:40 | Juho Rintala | ||
| Näkeeköhän koskaan sitä, kun 6001:n virroitin nousee ja pääkytkin sulkeutuu... | ||||
|
31.12.2025 19:38 | Juho Rintala | ||
| Oho, kiitos huomiosta! | ||||
|
31.12.2025 19:34 | Jarno Piltti | ||
| Erittäin silmää miellyttävä yhdistelmä liikettä ja terävyyttä. | ||||
|
31.12.2025 19:31 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva, niin kuin koko sarja. | ||||
|
31.12.2025 19:30 | Jarno Piltti | ||
| Teknisesti ja sommittelullisesti hieno kuva. Terävyysalueella paljon katsottavaa. | ||||
|
31.12.2025 19:27 | Jarno Piltti | ||
| Upeaa! Tuntuu kliseiseltä sanoa että elokuvamainen otos, mutta tämä on juuri sitä. | ||||
|
|
31.12.2025 19:23 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
31.12.2025 19:20 | Jarno Piltti | ||
| Junan poikkeuksellinen pituus tässä hyvin esillä. | ||||
|
|
31.12.2025 19:16 | Jarno Piltti | ||
| Eero Aarnion Polaris -tuolit tyylikkäästi esillä. Laituriauton muotoilijaa ei tiedä kukaan. Tasan ei käy maineen lahjat. | ||||
|
31.12.2025 19:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lähiliikenne - Ei:t Muutettu satapaikkaisista: Ei 83 P, nrot alkaen 22293, nroon 22337. Ei 94 P, nrot 22651 - 22660. Alkuperäiset nrot olleet edellisestä sarjasta. Ei 94 P, 22601 - 22641, v. 1939 valmistunut sarja, uusina vaunuina, tosin 22641 sodanjälkeinen "korvausvaunu" ilmeisesti "sotavaurioisen" alustalle. |
||||
|
|
31.12.2025 19:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, mielestäni kuva on hyvä, koska siitä hyvin näkyy "ratiritiralla, nyt on talvi, halla" ja Sm1 umpijäässä. | ||||
|
|
31.12.2025 18:59 | Rasmus Viirre | ||
| En näe laadullisesti ongelmia tässä. Kenties kohde voisi olla muutaman metrin lähempänä? Ottaen huomioon ympäröivän ei niin kauniin ympäristön. Toisaalta sekin kertoo lisää tilanteesta katsojalle. | ||||
|
|
31.12.2025 18:15 | Petri Nummijoki | ||
| Lähiliikenne-Ei-vaunun istuimet eivät tainneet olla täysin identtiset minkään muun kaluston kanssa. Sm1-2-junissahan pintamateriaali oli uurteisempi ja sinertävämpi sävyltään kuin näissä. Materiaali vastaisi varmaan paremmin alkupään Lättähattujen istuinmateriaalia. Istuimen runko sen sijaan lienee saman tyyppinen sähkömoottorijunien kanssa mutta toisaalta Sm1-junissahan oli alun perin matalat selkänojat eli tämä oli alkupään sähkömoottorijuniin verrattuna jo kehittyneempi malli. | ||||
|
31.12.2025 18:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Pori on olemassaolollaan aiheuttanut ajatusvirheitä ennenkin https://vaunut.org/kuva/24380 :) | ||||
|
31.12.2025 18:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Voihan Rautatiemuseo käyttää Hyvinkään konepajan lainaamia pressuja. | ||||
|
|
31.12.2025 17:40 | Timo Salminen | ||
| No niin, jo selkis kissanpojalle silmät. Kiitokset Jonnelle asian valaisusta. | ||||
|
|
31.12.2025 16:26 | Teemu Saukkonen | ||
| Pitäisi varmaankin olla Heinävesi? Vaan onpa ollut tuuria. | ||||
|
31.12.2025 16:21 | Teemu Saukkonen | ||
| Ennen oli Dägä Dägä https://www.youtube.com/watch?v=QK64kk_oFHI | ||||